Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Transkriptio

1 Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari Hannu Kiviranta

2 EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden lisäämiseksi ruuan vierasainelainsäädäntöön alkoi

3 Enimmäismäärät dioksiineille ja PCB-yhdisteille Scientific Co-operation Task 3..5 (SCOOP) Raja-arvo dioksiineille - Suomelle ja Ruotsille väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan Itämeren alueen kalaa Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB-yhdisteille - 6 Suomen ja Ruotsin väliaikainen lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja jatkui Raja-arvo dioksiineille ja DL-PCB- sekä indikaattori-pcbyhdisteille - 1 Suomelle ja Ruotsille toistaiseksi voimassa oleva lupa asettaa myyntiin alueellaan tiettyjä Itämeren kalalajeja

4 Voimassaolevat kalaa koskevat dioksiinien ja PCB-yhdisteiden enimmäismäärät Elintarvike Enimmäismäärä tuorepainossa PCDD/F PCDD/F+PCB Indikaattori-PCB pg TEQ/g ng/g Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 6,5 75 Komission asetus (EY) N:o 1881/6 ja sen muutos EU/159/11 As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi tavoitteena leikata markkinoilta elintarvikkeista pois kontaminoituneet EI terveysperustainen

5 Miksi EU-KALAT III-hanke? A) Suomen on osoitettava uusin ja säännöllisin tutkimuksin, että poikkeusluvan tarve on olemassa B) Itämeren alueen kalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien seurantavelvoite annettu 15 C) PBDE-yhdisteiden seurantavelvoite annettu 1 D) Kansalaisille pitää tarjota ajanmukaista tietoa kalojen haittaaineiden pitoisuuksista ja niiden muutoksista sekä heitä on informoitava kalansyöntirajoituksista E) Auttaa priorisoimaan elintarvikevalvontaa F) Luo pohjaa täsmentämään kalansyöntisuosituksia

6 Kotimaisen kalan käyttö vähentynyt Suomen valkuaisaineomavaraisuus? - Kotimaisen kalajauhon valmistus voisi lisätä eläinperäisen valkuaisen omavaraisuutta % (Setälä et al. 15)

7 Miksi EU-KALAT III-hanke, uutta näkökulmaa G) Edistää ja ohjaa kotimaisten kalavarantojen hyödyntämistä, lisää työllisyyttä H) Vahvistaa kalan ja rehun vientimarkkinointia I) Edistää virkistyskalastusta ja kalastusmatkailua J) Edistää hoitokalastuksessa saatavan saaliin hyödyntämistä elintarvike- ja rehukäytössä K) Tuottaa arvokasta taustatietoa kalan hyödyntämiseksi rehuntuotannossa L) Lisää yhteistyötä elintarvikevalvonnan ja merenhoidon seurantavelvoitteiden toteuttamisessa

8 Kaloista mitataan 115 puulatusta kalanäytteestä (15 kpl järvialueelta): PCDD/F, PCB, PBDE, PFAS, raskasmetallit Merialueilta: - Silakka - Lohi - Kilohaili - Ahven - Hauki - Kuha - Siika - Made - Lahna - Nahkiainen - Särki - Kuore - Muikku Järvialueilta: - Hauki - Kuha - Siika - Särki - Muikku Kalataloudellisesti merkittävät lajit Suomalaiset pääsääntöisesti kuluttavat Säilytetään aikasarjat EU-kalat I & II hankkeiden suhteen

9 Viestintä hankkeesta Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä, edustus viranomaiset, kalatalouselinkeino, ammattikalastajat Aloitusseminaari sidosryhmille, kuullaan tiedonhyödyntäjiä Osallistuvien tahojen internetsivut, Twitter (#eukalat3) VNK esittelyvideo, sininen biotalous + kalat Tuloksista tiedotetaan matkan varrella Loppuseminaari Julkaiseminen sekä kalastusalan ammattijulkaisuissa, seminaareissa ja tieteellisissä julkaisuissa Sidosryhmien toivotaan olevan aktiivisessa vuorovaikutuksessa

10 Hankkeen kohderyhmät Kalastuselinkeino Elintarvike- ja rehuteollisuus Kalastusmatkailu ja virkistyskalastus Kansalaiset Elintarvikevalvonta Ympäristöhallinto, yhteistyö merenhoidonseurannan kanssa Kansainväliset ja erityisesti pohjoismaiset viranomaisyhteistyökumppanit elintarvike- ja ympäristöalalla, kansainvälinen tiedeyhteisö EU: poikkeusluvan edellytykset

11 Oppia edellisistä hankkeista

12 Yhteenveto PCDD/F ja PCB, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, KASVATETUT KALAT Kirjolohi, WHO 5 TEQ PCDD/F Nieriä, n=1 WHO 5 TEQ PCDD/F+PCB Siika, pg/g tp Indikaattori-PCB ng/g tp

13 Yhteenveto PBDE ja PFAS, EU-KALAT II -hanke ITÄMEREN KALAT Silakka, 9 Kilohaili, n=6 Lohi, n=9 Meritaimen, n= Muikku, Ahven, n=1 Hauki, Kuha, n=8 Made, n=1 Siika, n=1 Kampela, n= Lahna, n=1 Särki, Nahkiainen, n=3 Turska, JÄRVIKALAT Taimen, Ahven, n= Lahna, n= ITÄMEREN KALAT Silakka, Lohi, n=9 Muikku, Ahven, Hauki, Kuha, n=6 Made, n=1 Siika, n=7 JÄRVIKALAT Ahven, n= KASVATETUT KALAT Kirjolohi, PFOS Siika, ng/g tp ITÄMEREN KALAT Lohi, n=9 Ahven, n=6 Kuha, n=6 Made, n=1 KASVATETUT KALAT Kirjolohi, Nieriä, n=1 Siika, PBDEs (sis. 9) PBDEs (ilman 9) Turska, JÄRVIKALAT Ahven, OT ng/g tp ng/g tp 13/19

14 Dioksiinien, PCB- ja PBDEyhdisteiden pitoisuudet kalassa ovat vähentyneet silakka indikoi

15 Yksilötasolla voi olla isoa vaihtelua Silakka, yksilönäytteet pg/g tp 1 ng/g tp Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Ikä, v Indikaattori-PCB 5 ng/g tp Ikä, v PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) 15/19

16 Tärkeä mitata usealta merialueelta esim. lohi pg/g tp Ikä, v ng/g tp Ikä, v ng/g tp A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 F A B - C D E n=1 WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ pg/g, v Indikaattori-PCB Lohien WHO PCDD/F -TEQ-pitoisuudet ja iät merialueittain EU:n raja-arvo ikä Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri eteläinen Itämeri PBDEs (ilman 9) PBDEs ( EU-KALAT I-hanke Vesiparlamentti, Tornio

17 Silakan pitoisuuksien aluevaihtelut pg/g tp A n= B C D E F Ikä, v ng/g tp A n= B C D E F Ikä, v WHO 5 PCDD/F TEQ WHO 5 PCDD/F+PCB TEQ Indikaattori-PCB ng/g tp 3 6 Ikä, v ng/g tp 3 6 Ikä, v 1 1 A n= B C D E F A - B - C D - E - F - PBDEs (ilman 9) PBDEs (sis. 9) PFOS 17/19

18 Paikalliset vaihtelut pitoisuuksissa PFC-yhdisteet ng/g tp 5 ng/g tp Ahven Ikä, v v 1 1 A n=1 A - B - B - C n=1 PFOS D D -n=1 E - EF n=1 - F n=1 Isot joet toimivat lähteinä Itämereen Kotitalous versus teollisuus päästöt?

19 Raskasmetalleja kertyy kalalajeihin eri tavalla raja-arvo/hauki/eu raja-arvo/eu lyijy kadmium elohopea arseeni kampela hauki ahven kuha made siika kilohaili n= n=6 lohi silakka n=1,,,6,8 1 1, Kuva 8. Suomenlahti, kaikki kalat ja maksimi (mg/kg tuorepainoa kohti). E-R. Venäläinen et al. Kotimaisen järvi- ja merikalan raskasmetallipitoisuudet EU-KALAT. Elintarvikeviraston julkaisuja 3/

20 Oppi viestinnällisestä haasteesta: Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön

21 Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I

22 Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC

23 Entä jos syön kalaa, ja ylitän enimmäissaannin? Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset pg/kg

24 Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot sisältävät Turvakertoimet 1 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin TDI Yksilölliset erot 1 Lajien ero 1 NO(A)EL Annos

25 Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden riskinarviointi EU:ssa Tehnyt EU-SCF 1 Perustuu eläinkokeisiin, kriittisen sikiönkehityskauden vaikutuksiin Kriittinen vaikutus rotan siittiötuotantoon seksuaaliseen käyttäytymiseen Turvakerroin, 1 katsottu riittäväksi Asetettu TWI (Tolerable Weekly Intake) 1 pg TEQ/kg rp eli siedettävä päivittäinen saanti TDI = pg TEQ/kg rp

26 KIITOS!