JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA

JOHTAMINEN NYT JA TULEVAISUUDESSA Tutkimus valtion ylimmän johdon näkemyksistä nykytilan johtamisesta ja tulevaisuuden painopistealueista vuonna 2020 Veli-Matti Lehtonen Ari Holopainen Paula Vainionpää Toukokuu 201

Sisältö 1 Johdanto... 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset... 2.1 Johtamisen toimintaympäristön nykytila... 4 2.2 Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna 2020... 5 Toisen kyselyn tulokset... 7.1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna 2020... 8.2 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna 2020...1. Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna 2020...1 4 Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa...18 4.1 Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun...18 4.2 Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet... 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot...20 5.1 Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset...20 5.2 Muita johtamisen nykytilaan ja ennakoituun tilaan vuonna 2020 liittyviä huomioita...22 Tutkimustulosten hyödyntäminen...22 Liite 1 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...25 Liite 2 Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa 1. tiedustelun lähetekirje ja kyselylomake...27

1 Johdanto Valtiovarainministeriön henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosastolle olevan valtionhallinnon johdon tukitoiminnon tehtävänä on valmistella johtajapolitiikan linjaukset ja tukea valtionhallinnon johtoa johtamisen kehittämisessä. Kehittämistyössä tarvitaan tietoa siitä, miten johtajat kokevat nykyisen toimintaympäristönsä tukevan johtamistehtäväänsä ja mitä muutoksia ja haasteita on ennakoitavissa johtamisympäristössä lähitulevaisuudessa. Vastaavan tyyppisiä asioita selvitettiin valtionhallinnon johdon foorumin jäseniltä edellisen kerran vuonna 2008 (Fountain Park 2008). Johtamisympäristön nykytilan selvittämiseksi johtamisen tukitoiminnossa tehtiin huhti-toukokuussa 201 valtionhallinnon ylimmälle johdolle kaksi kyselyä. Tutkimusmenetelmänä on löyhästi ns. delfoi-menetelmä, jossa useampien kyselykierrosten kautta haastatellaan kohdealueen asiantuntijoita. Kyselyn kulmakivenä on vastaajien anonymiteetin ehdoton turvaaminen. Ensimmäinen kysely aihealueesta on yleensä vapaamuotoinen, jossa tutkittavan ilmiön kysymyksiin vastataan esimerkiksi avovastauksilla tai haastatteluilla. Seuraavaksi tehdään strukturoituja lisäkyselyitä ja vähitellen pyritään saamaan aikaan kohdealueen asiantuntijoiden yhtenäinen kanta tutkittavaan asiaan. Nyt valtionhallinnon johdon foorumin jäsenille tehdyssä kyselyssä selvitettiin SWOT-analyysikehikon pohjalta laaditulla liitteestä 1 ilmenevällä ensimmäisellä kyselylomakkeella 1) johtamistehtävää tukevia toimintaympäristön nykytilan vahvuuksia sekä heikkouksia tai ongelmia sekä 2) vuoteen 2020 ankkuroidussa tulevaisuuden toimintaympäristöstä aiheutuvia muutoksia, jotka vaikuttavat myönteisesti johtamistehtävään sekä toimintaympäristöstä aiheutuvia ongelmia tai riskejä, jotka haittaavat johtamistehtävää. Toisella kyselyllä pyydettiin ylintä johtoa arvioimaan ensimmäisen kyselyn tulosten pohjalta muodostettujen, vuoteen 2020 projisoitujen kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyyttä sekä vaikutusta heidän henkilökohtaiseen johtamistyöhönsä. Lisäksi johdolta tiedusteltiin, mitkä ovat heidän mielestään tärkeimmät valtionhallinnon johtamisen kehittämistarpeet. Kumpikin kysely lähetettiin 158 valtionhallinnon johdon foorumin jäsenelle. Vastauksia saatiin molemmissa kyselyissä 1 eli vastausprosentti oli 20. Todennäköistä on, että lähinnä samat vastaajat vastasivat molempiin kyselyihin. Alhaisen vastausprosentin vuoksi tutkimuksen tulokset eivät kuvaa koko ylimmän johdon mielipiteitä, mutta niitä voidaan pitää vahvasti suuntaa antavina. Kyselyjen sisällöstä ovat vastanneet finanssineuvos Ari Holopainen ja finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen. Sihteeri Paula Vainionpää on vastannut kyselyn aineiston keruusta ja perusaineiston luonnista Webropoljärjestelmällä. Veli-Matti Lehtonen on tehnyt tutkimusraportin. Jäljempänä olevissa luvuissa analysoidaan sekä ensimmäisen ja toisen kyselyn tuloksia ja esitetään niiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä. 2 Ensimmäinen kyselyn tulokset Ensimmäisellä kyselyllä pyydettiin kaikkia valtionhallinnon johdon foorumin jäseniä arvioimaan virastonsa johtamisen nykytilannetta oman johtamistyönsä kannalta ja ennakoimaan siitä tapahtuvia muutoksia vuoteen 2020 projisoiden. Tutkimuslomakkeen kysymysrakenne mukaili SWOT-analyysia, joka on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä, ks. kuvio 1. Siinä selvitetään tutkittavaan ilmiöön, tässä johdon foorumin jäsenten oman johtamisen toimintaympäristöön, liittyvät sisäiset vahvuudet, sisäiset heikkoudet, ulkoiset mahdollisuudet ja ulkoiset uhat.

4 SWOT-analyysikaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion yläpuoliskoon kuvataan organisaation sisäiset asiat ja alapuoliskoon organisaation ulkoiset asiat. Kyselyssä pyydettiin jokaista vastaajaa ilmoittamaan nelikentän kunkin lohkon asiakokonaisuudesta -5 asiaa. Kuvio 1 SWOT-analyysikehikko + - Johtamisen nykyinen toimintaympäristö Vahvuudet (-5 tekijää) Heikkoudet (-5 tekijää) Johtamisen toimintaympäristö vuonna 2020 Mahdollisuudet (-5 tekijää) Uhat (-5 tekijää) 2.1 Johtamisen toimintaympäristön nykytila Taulukkoon 1 on kirjattu ne tekijät, jotka vastaajat kokivat tukevan tällä hetkellä heidän omaa johtamistehtäväänsä. Taulukosta ilmenee eriteltyinä vastausten prosenttiosuudet niistä tekijöistä, joista oli saatu useampia vastauksia. Taulukon lopussa on yhteisprosenttiosuus (1 %) niistä tekijöistä, joita oli saatu vain yksi vastaus. Taulukko 1 Tällä hetkellä johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää tukevat tekijät (vahvuudet) (n=9) Osaava ja pätevä henkilöstö 14 Ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut 11 Hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely 9 Selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa 7 Hyvät kollega-, sisosryhmä- ja asiakassuhteet 7 Globalisaatio Tehtävien yhteiskunnallinen merkitys 5 Hyvät tekniset työvälineet 4 Lähimpien alaisten tuki 4 Vakaa ja riittävä rahoitustilanne Avoin muutoshenkinen työyhteisö VTML:n tarjoamat yhteiset tukipalvelut ja yhteistyö 2 Viraston strategia ja selkeä perustehtävä 2 Henkilöstön hyvä työmotivaatio 2 Käytettävissä riittävästi tietoa 2 Johtamisopimukset 2 Organisaation uudistumismyönteisyys 2 Esimiehen tuki 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0

5 Tutkimukseen vastanneiden johtajien mielestä heidän johtamistehtäväänsä tällä hetkellä toimintaympäristössä tukevat tärkeimmät tekijät ovat osaava ja pätevä henkilöstö sekä ohjaavan ministeriön tuki ja tuloskeskustelut. Näistä ensimmäisen vahvuuden osuus 9 saadusta vastauksesta oli 14 % ja toisen vahvuuden osuus 11 %. Vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä 1, koska heistä kullakin oli mahdollista esittää -5 vahvuutta. Sama koskee myös muita kysymyskohtia, vaikkakin vastausten määrä kysymyskohdittain vaihtelee. Seuraavaksi tärkeimpinä johtamistehtävää tukevina vahvuuksina vastauksissa mainittiin hyvä keskijohto ja toimiva johtoryhmätyöskentely (9 %), selkeä tehtäväasettelu mm. tulossopimuksissa (7 %) sekä hyvät kollega-, sidosryhmä- ja asiakassuhteet (7 %). Johtamistehtävää haittaavana ylivoimaisesti suurimpana heikkoutena vastaajat ilmoittivat poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuuden, lyhytjänteisyyden ja tempoilevuuden, johon kohdistuvien vastausten osuus kysymyskohdan vastauksista oli 2 %, ks. taulukko 2. Taulukko 2 Tällä hetkellä johtamistehtävää haittaavat heikkoudet tai ongelmakohdat (heikkoudet) toimintaympäristössä Prosenttia vastauksista Johtamistehtävää haittaavat heikkoudet ja ongelmakohdat (heikkoudet) (n=11) Poliittisen ja ministeriön ohjauksen toimimattomuus, lyhytjänteisyys ja tempoilevuus 2 Taloudellisten ja henkilöstön määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden 15 Kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet 4 Toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet 4 Turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojeksit 4 Valtionhallinnon jäykkyys ja siiloutunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute 4 Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja jatkuvat organisaatiomuutokset Kilpailu ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja sen rajoitukset Esimiehen tuki ja tavoitteet epäselvät 2 Alue-ja kuntapoliittisen kehittämisen epävarmuus ja näköalattomuus 2 Ohjaavien tahojen riittävän yhteistyön puute ja monimutkainen vastuunjako 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 5 Yhteensä 0 Selvästi toiseksi merkittävin johtamista haittaava ongelma toimintaympäristössä oli taloudellisten ja määrällisten resurssien epäsuhta tehtäviin nähden (15 %). Muita vastaajien esiin nostamia toimintaympäristössä olevia huomionarvoisia ongelmia olivat kannustamiseen ja palkintaan liittyvät jäykkyydet (4 %), toimimattomat tukipalvelut, tietojärjestelmät ja välineet (4 %), turha byrokratia ja hallinnolliset kehitysprojektit (4 %) sekä valtionhallinnon jäykkyys ja siilautunut toimintaympäristö ja luottamuksen puute (4 %). 2.2 Johtamisen toimintaympäristön tila vuonna 2020 Kun johdolta kysyttiin, mitkä toimintaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat myönteisesti heidän johtamistehtäväänsä vuonna 2020, niin keskeisemmäksi nousi uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä. Tähän kohdistui 18 % kohdan vastauksista, kuten taulukosta ilmenee. Muita myönteisesti johtamistehtävään keskeisesti vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia vuoteen 2020 projisoiden olivat tuloksellista toimintaa järkeistävien rakenteiden ja toiminnan muutokset (14 %), henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa (12 %), toiminnan kansainvälisyyden huomioimisen tärkeys (8 %), verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen (7 %) sekä yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa ( %).

Taulukko Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat tekijät vuonna 2020 Prosenttia Myönteisesti johtamistehtävään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset (mahdollisuudet) vastauksista (n=1) Uusi teknologia työvälineissä ja informaation välityksessä 18 Rakenteiden ja toiminnan muutokset järkeistävät tuloksellista toimintaa 14 Henkilöstön osaamisen kasvu henkilöstön uusiutuessa 12 Toiminnan kansainvälisyyden huomioiminen tärkeää 8 Verkottuminen ja eri toimijoiden yhteistyön kehittyminen 7 Yhtenäisten toimintatapojen lisääntyminen valtionhallinnossa Aluehallinnon virastojen määrää vähentävät uudistukset 4 Tutkimustoiminnan merkityksen kasvu kansantaloudessa Tuloksellisuusajattelun laajentumnen Sähköisen asioinnin lisääntyminen 2 Organisaatioiden vastuun ja roolin merkityksen kasvu 2 Johtamiskulttuurin parantuminen ja johtamistyön merkityksen kasvu 2 Ohjauksen keventyminen 2 Avoimuuden lisäys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 1 Yhteensä 0 Taulukosta 4 ilmenevät vastaajien ilmoittamat toimintaympäristön ongelmat tai riskit, jotka vastaajat ennakoivat haittaavan johtamistehtäväänsä vuonna 2020. Lähes neljänneksessä eli 24 prosentissa vastauksista mainittiin valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen. Useammissa vastauksissa nostettiin ongelmaksi myös poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus (11 %) sekä resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus (11 %). Byrokratia ja toiminnan jäykkyys mainittiin 4 %:ssa vastauksia. Taulukko 4 Toiminataympäristön ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävää vuonna 2020 Prosenttia vastauksista Ongelmat tai riskit jotka, haittaavat johtamistehtävääsi (uhkat) (n=98) Valtiontalouden heikko tilanne ja sen kiristyminen 24 Poliittisten päätöksentekijöiden lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus 11 Resurssien ja osaavan työvoiman saannin niukkuus 11 Byrokratia ja toiminnan jäykkyys 4 Tietojärjestelmäongelmat Johtamisosaamisen puute Epäselvä tulosohjaus Ennakoimattomat megatrendiongelmat 2 Euroialueen kriiseihin liittyvät ongelmat 2 Liiallisen ja turhan tiedon ongelma 2 Oman edun korostaminen ja tietojen pimitys 2 Muut yksittäisissä vastauksissa esitetyt tekijät 2 Yhteensä 0

7 Toisen kyselyn tulokset Ensimmäisessä kyselyssä, jonka tuloksia käsiteltiin edellisessä luvussa, valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat ennakoivat toimintaympäristön muutostekijöitä, jotka vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti heidän johtamistehtäväänsä. Osaa muutostekijöistä voidaan pitää trendinomaisina ja osaa heikkoina signaaleina. Näiden valtionhallinnon johdon ensimmäisessä kyselyssä ennakoimien muutostekijöiden ja osin nykytilan vahvuuksien ja heikkouksien sekä nykytilasta saatujen heikkojen signaalien pohjalta toista kyselyä varten muodostettiin kolmekymmentä mahdollista tulevaisuudentilaa vuonna 2020. Nämä ilmenevät taulukosta 5 ja liitteessä 2 olevasta kysymyslomakkeesta. Lisäksi kyselyssä pyydettiin valtion ylintä johtoa nimeämään toimintaympäristöön liittyviä ja tarpeellisia valtionhallinnon yhteisiä johtamisen kehittämistoimia. Tiedustelussa kysyttyjen kolmenkymmenen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyydellä ja niiden vaikutuksella johtamiseen ei ole 1-5 asteikosta laskettujen keskiarvolukujen valossa kovin suuria eroja, kuten taulukosta 5 havaitaan. Tosin poikkeamiakin on. Esimerkiksi tulevaisuudentiloissa Hallinnon rakenteet ja toimintaprosessit ovat tarkoituksenmukaisia ja Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden niiden toteutumisen todennäköisyys on pieni, mutta niillä on suuri vaikutus johtamiseen.

8 Taulukko 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden vaikutus tai merkitys johtamiseen vuonna 2020 Toteutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen (1-5) 2) Tulevaisuudentila vuonna 2020 (1-5) 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa 4,0 4,2 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 4,0 4, Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta,7 4,0 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista,7,8 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, 4,2 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä, 4,0 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa,,2 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti,,5 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä,,9 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon,5 4, Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista,5 4,0 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat,2,8 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu,2,8 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,8 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa,1,5 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta,1,4 Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa,1,7 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa,0,2 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä,0, Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa,0,9 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään,0,5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa,0,9 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2,9,7 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 2,9, Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 2,8 4,2 Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 2,8,0 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 2,7,7 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 2,7,2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2, 4,1 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2,2,5 1) 1=Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen, 2=Vähän todennäköinen, =Jonkin verran todennäköinen, 4=Melko todennäköinen, 5=Erittäin todennäköinen 2) 1=Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen, 2=Pieni vaikutus johtamiseen, =Kohtuullinen vaikutus johtamiseen, 4=Melko suuri vaikutus johtamiseen, 5=Erittäin suuri vaikutus johtamiseen.1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuonna 2020 Kuvioissa 2 ja on tarkasteltu ensimmäisen kyselyn perusteella määritellyn kolmenkymmenen johtamisen tulevaisuudentilan toteutumisen todennäköisyyksiä toimintaympäristössä. Kuviossa 2 tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä, kuten myös edempänä taulukossa 5. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi on tulevaisuustilan toteutumisen todennäköisyys.

9 Vastaajien mielestä kymmenen todennäköisimmin toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat seuraavat: Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Kuviossa tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyyttä on tarkasteltu todennäköisten (melko todennäköinen ja erittäin todennäköinen) ja ei todennäköisten (ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen ja vähän todennäköine) vastausten prosenttiosuuksien erotuksena. Näin saadut kolme suuruusjärjestyksessä eniten todennäköistä tulevaisuustilaa ovat: työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa, tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon sekä ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa. Vastaajat uskovat siten vuoteen 2020 kohdistuvassa tulevaisuudessa vahvasti uuden teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin ja johtamiskulttuurin merkitsevyyteen tuloksellisessa toiminnassa sekä pitävät todennäköisenä, että henkilöresurssien niukkuudesta henkilöstölle aiheutuu jaksamis- ja motivaatio-ongelmia. Vastaajien mielestä kolme vähiten tulevaisuudessa toteutuvaa tulevaisuustilaa ovat suuruusjärjestyksessä: yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi, eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Tiedusteluun vastanneet ylimmät johtajat eivät usko merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien esiinmarssiin eikä ohjausjärjestelmien toimivaan kokonaisuuteen eikä sitä, että lainsäädäntö haittaisi kohtuuttomasti valtionhallinnon tarkoituksenmukaista toimintaa.

Kuvio 1 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 1 2 52 5 5 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 1 9 2 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa 1 74 2 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa 9 42 1 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 5 1 2 9 2 4 1 2 1 2 1 2 1 48 5 48 48 2 45 2 2 42 9 52 42 58 4 5 2 42 5 2 1 1 7 Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 5 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 42 2 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 2 45 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 7 40 2 17 1 Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 42 2 52 2 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 2 45 1 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 9 2 2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 2 45 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 2 9 Ei ollenkaan tai hyvin vähän todennäköinen Jonkin verran todennäköinen Erittäin todennäköinen 0 % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % Vähän todennäköinen Melko todennäköinen

11 Kuvio 2 Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (todennäköisten ja ei todennäköisten vastausten % osuuksien erotus, ks. kuvio 1) Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi -80,0-0,0-40,0-20,0 0,0 20,0 40,0 0,0 80,0 0,0 Jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee faktorianalyysillä yksittäisistä vastauksista muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään numeroarvoltaan 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat 2) Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen ) Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus

12 Ensimmäiseen faktoriin latautuneissa tiivistetyissä vuoteen 2020 ulottuvissa ylimmän johdon todennäköisinä pitämissä johtamisen toimintaympäristön tiloissa korostuvat hallinnon innovatiivisuus ja uudistuminen, henkilöstöjohtamisen merkitys viraston toiminnassa sekä valtiontyönantajan johtajien työssä onnistumista edesauttava tuki. Myönteistä on, että ylin johto nostaa keskeiselle sijalle innovaatiot ja uudistumisen valtionhallinnon kehittämisessä. Myös henkilöstö kokee uudistumisen tärkeäksi, sillä vuotta 2012 koskeva työtyytyväisyysanalyysi osoitti, että mitä paremmat mahdollisuudet esimiehet ja johto antoivat virastossa henkilöstölle uudistua työssään, niin sitä parempi oli siellä henkilöstön tyytyväisyys (Lehtonen Veli-Matti 201, 2).. Kestävän tuottavuuden perustana olevaa innovaatiokyvykkyyttä eli organisaatioiden ja ihmisten kykyä tuottaa ideoita ja jalostaa niitä tuottavuutta parantaviksi innovaatioiksi on käsitelty ja edistetty valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteisessä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeessa (Valtiovarainministeriö 2011). Faktorianalyysillä muodostetussa toisessa tulevaisuudentilan summamuuttujassa korostuvat tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus sekä eri ohjausjärjestelmien muodostama toimiva kokonaisuus. Summamuuttujassa nousee voimakkaasti esiin myös se, että johtaminen ja päätöksenteko perustetuvat tietoon. Toiseen faktoriin latautuu todennäköisyystilat, jotka koskevat valtionhallinnon supistumisen myötä tarvittavaa tehtävien priorisointia sekä hyvän hallinnon ja virkamiesetikan kattavaa sisäistämistä. Kolmannen faktorin summamuuttujaan latautuivat tulevaisuustiloista valtiontalouden heikko ja kiristyvä ydintehtävien toteutumista haittaava tilanne, jaksamiseen ja motivaatioon heikentävästi vaikuttava tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta sekä osaavan henkilöstön rekrytointiin liittyvät vaikeudet. Taulukko Tulevaisuustilojen toteutumisen todennäköisyys vuoteen 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten ( 0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaisuustila Uudistuminen sekä henkilöstö- ja muuta johtamista tukevat toimintatavat Tavoitteellinen ja laadukas konserniohjaus ja tiedon hyödyntäminen Taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen niukkuus Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 0,89 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,725 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,795 Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,7 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 0,70 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu 0,4 Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti 0,8 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,775 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,4 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,05 Ylimmän johtoa edustavien vastaajien ennakoimat tulevaisuustilat heijastavat heidän näkemyksiään tulevaisuuden toimintaympäristöön liittyvistä asioista, jotka johtamisen kehittämisessä ja konserniohjauksessa tulee ottaa ennakoidusti huomioon.

1.2 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistyöhön vuonna 2020 Kuviossa tiedot ovat vastaajien antamista numeroarvoista 1-5 laskettujen keskiarvojen mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Mitä suurempi keskiarvo on, niin sitä suurempi vaikutus tai merkitys toteutuvalla tulevaisuustilalla on johtamiseen. Kuvioista 4 ja 5 ilmenee, että toteutuvista tulevaisuudentiloista kymmenen merkittävintä ylimmän johdon johtamistyöhön vaikuttavaa tekijää ovat seuraavat: Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Kuviossa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta johtamiseen on tarkasteltu suurten vaikutusten (melko suuri vaikutus johtamiseen ja erittäin suuri vaikutus johtamiseen) ja pienten vaikutusten (vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen ja pieni vaikutus johtamiseen) prosenttiosuuksien erotuksena. Kaikkien tulevaisuustilojen kohdalla tilanne on myönteinen, koska niissä kaikissa on enemmän suuria vaikutuksia kuin pieniä. Kolme eniten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa, johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon sekä hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia. Vastauksissa korostuu siten ammattimainen johtaminen, johtamisen ja päätöksenteko tietoon perustuen sekä toimivat hallinnon rakenteet. Kolme vähiten johtamiseen vaikuttavaa tai merkittävää tulevaisuustilaa ovat: valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on suuri, itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä sekä lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä.

14 Kuvio Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 7 57 7 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 1 5 48 Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia 1 52 5 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa 1 71 48 5 2 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 42 5 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä 1 55 1 45 2 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 55 Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa 55 Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä 55 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 7 27 4 2 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat 7 2 9 45 7 2 2 Yhteensä 2 7 42 21 Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä suomalaisessa yhteiskunnassa Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 1 5 2 45 9 1 2 Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva 4 20 Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole ennakoitavissa Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 42 52 2 2 52 5 1 Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi 1 2 Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon yhteiskunnallista vaikuttavuutta 42 42 Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko 1 0 27 20 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 1 55 42 2 2 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa 1 45 5 EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 1 52 55 0 % % 20 % 0 % 40 % 50 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % 2 2 Vain vähäinen tai olematon vaikutus johtamiseen Kohtuullinen vaikutus johtamiseen Erittäin suuri vaikutus johtamiseen Pieni vaikutus johtamiseen Melko suuri vaikutus johtamiseen

15 Kuvio 4 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 (suurten vaikutusten ja pienten vaikutusten %-osuuksien erotus) Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista Valtionhallinnon työkulttuuri ja toimintatavat ovat esimerkillisiä Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja Hyvän hallinnon ja virkamiesetiikan periaatteet on sisäistetty kattavasti Hallinto on innovatiivinen ja joustavasti uusiutuva Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin Kansalais- ja asiakaskeskeisyys vahvistaa huomattavasti hallinnon Kansainvälisen toimintaympäristön voimakkaat muutokset eivät ole Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua Yhteiskunnalliset ongelmat ovat kasvaneet hallitsemattomiksi Valtion aluehallinnon toiminta- ja palvelukyky on heikko Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa EU-yhteistyö on luonteva osa hallinnon toimintaa Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja Valtion tehtävien merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle on vahvistunut 0 20 0 40 50 0 70 80 90 0 Jäljempänä olevasta taulukosta 7 ilmenee yksittäisistä vastauksista faktorianalyysillä muodostetut 0 tulevaisuustilasta tiivistetyt kolme toteutuvien tulevaisuustilojen vaikutusta tai merkitystä johtamiseen kuvaavaa summamuuttujaa. Kuhunkin kolmeen faktoriin on sisällytetty muuttujat, joiden faktorilataukset olivat vähintään 0,. Faktorianalyysin avulla muodostui kolme uutta summamuuttujaa, jotka on nimetty seuraavasti: 1) Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus 2) Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset ) Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Ensimmäiseen tulevaisuudessa toteutuvien tulevaisuustilojen vaikuttavuutta ja merkitystä johtamiseen kuvaava tiivistetty summamuuttuja koostuu konsernitason tavoitteellisesta ja toimivasta ohjauksesta sekä toimivista poliittisen ja virkamiesjohdon välisistä suhteista, henkilöstön tehtäviin kohdentamisesta ja henkilöstöjohtamisen merkityksestä tuloksellisuustekijänä sekä konsernin tukemasta hyvästä, ammattimaisesta sekä verkostomaisesta johtamisesta.

1 Toiseen faktoriin latautuivat tulevaisuudentilat, joka vaikuttavat johtamiseen, liittyivät keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä haittaavan itsekkyyden lisääntymiseen sekä lainsäädännön esteisiin toimintojen tarkoituksenmukaisessa järjestämisessä. Vaikka kuvioissa ja 4 lainsäädännön haittavaikutuksia toiminnan järjestämiseen ei johtamiseen kannalta pidetty merkittävinä, ne nousivat haittatekijöinä faktorianalyysissa esiin. Kolmannessa summamuuttujassa toteutuvan tulevaisuustilan johtamisvaikutuksina nousevat esiin henkilöstöja taloudellisten voimavarojen niukkuus tehtäviin nähden sekä uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet. Taulukko 7 Toteutuvien tulevaisuuden tilojen vaikutus tai merkitys johtamistehtävään vuonna 2020 mennessä (faktorianalyysin latausten (0,) perusteella muodostettu tulevaisuuden tilaa) Tulevaivaisuustila Tavoitteellinen, mahdollistava ja vastuullinen poliittinen ja konserniohjaus Itsekkyyden ja lainsäädännön haittavaikutukset Taloudellisten ja inhimillisten voimavarojen niukkuus Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta 0,758 Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat 0,715 Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden 0,708 Henkilöstöä kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti eri tehtäviin valtionhallinnossa 0,70 Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan johtamista 0,82 Valtio työnantajana edistää mallikkaasti johtajien kehittymistä ja uraa 0,81 Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä 0,77 Valtio tukee hyvin työnantajana johtajien mahdollisuuksia onnistua tehtävissään 0,42 Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista 0,1 Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa 0,0 Itsekkyyden lisääntyminen haittaa merkittävästi keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä 0,74 Lainsäädäntö vaikeuttaa kohtuuttomasti toimintojen tarkoituksenmukaista järjestämistä 0,595 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon 0,920 Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta 0,79 Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa 0,712. Johtamiseen eniten vaikuttavien tulevaisuustilojen suhde niiden toteutumisen todennäköisyyteen vuonna 2020 Kuviossa 5 on kuudentoista eniten johtamiseen vaikuttavan tulevaisuustilan vastausasteikosta 1-5 laskettu keskiarvo sekä vastaavien tulevaisuustilojen todennäköisyyden (1-5) keskiarvo. Kuviosta havaitaan, että sellaisia tulevaisuustekijöitä, joiden vaikutus johtamiseen sekä toteutumisen todennäköisyys on suuri eli vastausten keskiarvojen erotus on pieni, ovat:

17 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia jaksamiseen ja työmotivaatioon Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen myötä Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Kuvio 5 Tulevaisuudentilojen toteutumisen todennäköisyys ja niiden merkitys johtamiseen vuonna 2020 Valtionhallinto on supistunut merkittävästi ja sen tehtäviä on priorisoitu Jäykkyydet virka- ja työehdoissa haittaavat johtamista Poliittisen johdon ja virkamiesjohdon suhteet ovat tarkoituksenmukaiset ja toimivat Tavoitteellinen ohjauspolitiikka ja konserniohjaus edistävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta Johtaminen ja päätöksenteko perustuvat asianmukaiseen tietoon 4,5 4,0,5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Tehtävien ja henkilöstövoimavarojen määrän epäsuhta tuottaa ongelmia Hallinnon rakenteet ja toimintoprosessit ovat tarkoituksenmukaisia Työ- ja palveluprosesseissa hyödynnetään tehokkaasti uutta tietoteknologiaa Ammattimainen johto ja johtamiskulttuuri tukevat tuloksellista toimintaa Vaikeudet rekrytoida henkilöstöä haittaavat toimintaa Eri ohjausjärjestelmät muodostavat toimivan kokonaisuuden Tietojärjestelmien haavoittuvuus haittaa vakavasti toimintaa Valtiontalouden heikko ja kiristyvä tila haittaa ydintehtävien toteutusta Henkilöstön osaaminen on kasvanut sukupolven vaihdoksen Henkilöstöjohtaminen tukee tehokkaasti viraston toiminnan myötä Verkostomainen työskentely ja poikkihallinnollinen yhteistyö tukevat aidosti johtamistyötä johtamista Tototeutumisen todennäköisyys Vaikutus johtamiseen

18 4 Valtionhallinnon johtajuuden tila ja kehitys työtyytyväisyystutkimusten valossa 4.1 Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun Valtiovarainministeriön virastoille veloituksetta tarjoaman henkilökyselyjärjestelmä VMBaro on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. VMBarossa on saatavissa vuodesta 20 alkaen erillinen johtajuusindeksi, joka lasketaan summamuuttujana pääkohtiin johtaminen ja tiedon kulku sisältyvistä yksittäisistä työtyytyväisyysindekseistä, ks. kuvio. Henkilöstön mielestä esimiehet kohtelevat heitä oikeudenmukaisella tavalla. Indeksipistearvo vuonna 2012 oli johtamistyytyväisyyskysymyksistä korkein eli,77. Myös parannus vuodesta 200 on ollut kaikista työtyytyväisyystekijöistä suurinta eli 0,5 pistettä (Lehtonen Veli-Matti 201). Esimiehen antamaan tukeen työnteossa ja sen edellytysten luonnissa oltiin myös tyytyväisiä indeksiarvon ollessa vuonna 2012, ja myös kehitystrendi vuodesta 200 on ollut myönteistä. Henkilöstön tyytyväisyys saamaansa palautteeseen on parantunut vuoden 200,14:sta vuonna 2012,4:een eli 0,2 pisteellä, ollen siten kaikista työtyytyväisyystekijöistä toiseksi suurinta. Tämä on myönteistä, koska oikean ja rakentavan palautteen saanti on henkilöstön suorituksen ja työtuloksen johtamisessa yksi tärkeimpiä asioita. Kuvio Valtion henkilöstön työtyytyväisyys johtamiseen ja tiedotukseen vuosina 200-2012,80,77 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta,70,0, Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa Työtyytyväisyysindeksi (1-5),50,40,0,20,,48,42,14,12,25,4,5,22,1,14 Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä Johtajuusindeksi yhteensä Töiden yleinen organisointi työyhteisössä Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä,00 2,90 2,80,04,01 2,99 2,91 200 2007 2008 2009 20 2011 2012 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa Erääksi keskeisimmäksi johtamisen kehittämiskohteeksi nousee valtiolla työskentelevien henkilöiden mielipiteiden pohjalta töiden yleinen organisointi, jossa työtyytyväisyysindeksi oli vuonna 2012 vain,22, vaikka vuonna 2012 on tapahtunut merkittävää parannusta. Kaikkein eniten parannettavaa on Johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä, jossa indeksi oli vuonna 20,01, vuonna 2011,09 ja vuonna 2012,14.

Tehtyjen faktorianalyysien mukaan johtamisen onnistumiseen liittyy kiinteästi myös tiedon kulku eli riittävä ja avoin tiedonvälitys (Lehtonen Veli-Matti 20, 40 41). Henkilöstön tyytyväisyysindeksi sisäiseen viestintään ja tiedon kulkuun vuonna 2012 oli,1 ja työyhteisön avoimuuteen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 2,99. Tyytyväisyys näissä ei ole lainkaan tyydyttävällä tasolla ja kehityssuuntakin on kääntynyt laskuun. Näyttääkin siltä, ettei useista lähteistä tuleva kasvavan tiedon määrä ole tärkeää, vaan tarvitaan luotettavaa tietoa ihmisten työolosuhteisiin ja työhön oleellisesti liittyvistä ja vaikuttavista asioista, kohdistuen myös tulevaisuuteen. Nykypäivänä tämä on erittäin tärkeää, koska valtionhallinnossa on siirrytty jatkuvaan muutoksen tilaan. 4.2 Työtyytyväisyystutkimusten perusteella esiinnousseet johtamisen kehittämistoimenpiteet Johtajuudessa, jonka kehitys vuosina edellisestä 200-2012 on ollut hyvin myönteistä, eniten kehitettävää on työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa, sisäisessä viestinnässä ja tiedon kulussa työyhteisössä, johdon toiminnassa esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä sekä töiden yleisessä organisoinnissa, kuten kuviosta 7 ja edellisestä luvusta 4.1 ilmenee (Lehtonen Veli-Matti 201). Kuvio 7 Johtajuuden tila valtiolla vuonna 2012 (VMBaro) JO Johtajuusindeksi 1 8 12 1.1 Esimiehen antama tuki työnteossa ja sen edellytysten luonnissa 22 4 18 1.2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä 5 2 9 1. Esimiehen palaute työtuloksista, ammatinhallinnasta ja kehittymisestä 4 1 0 40 14 1.4 Oikeudenmukainen kohtelu esimiehen taholta 4 8 20 4 25 1.5 Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä 8 5 1 9 7.1 Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä 20 2 7.2 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 22 2 0 % 20 % 40 % 0 % 80 % 0 % Erittäin tyytymätön Tyytymätön Ei tyytymätön eikä tyytyväinen Tyytyväinen Erittäin tyytyväinen Johtamisessa tulisi kiinnittää huomiota töiden organisointiin siten, että organisaation henkilöstön työtehtäviä kehitetään entistä merkityksellisemmiksi ja haastavammiksi. Organisaation tuloksellisuuden kannalta ei kannata teettää töitä, joilla ei ole arvoa ja merkitystä. Työtyytyväisyysanalyysien perusteella työn sisällön kehitystarve koskee erityisesti toimeenpanevaa henkilöstöä, joilla työn motivoivuus on usein muita henkilöstöryhmiä alhaisempi. Työtyytyväisyysanalyysi osoittaa, että valtiolla työskentelevät henkilöt pitävät tärkeänä työtyytyväisyytensä perustekijänä sitä, että heitä valtuutetaan kehittämään ja uudistamaan työtänsä ja sen toteutustapoja. Innovaatioiden johtaminen tulisikin ottaa yhdeksi johtamisen kehittämiskohteeksi. Perusteita ja taustatukea asialle

20 löytyy neljän ministeriön yhteistyönä tehdystä innovaatiojohtamista käsitelleestä raportista (Valtiovarainministeriö 2011). Johtamiseen kiinteästi liittyvä asia on myös tiedotus. Organisaatioiden johdon tulisi huolehtia siitä, että sisäisesti viestitään juuri niistä henkilöstön työhön ja asemaan liittyvistä asioista, joista he haluavat saada luotettavaa ensikäden tietoa. Avoimella tiedottamisella voidaan viestiä henkilöstölle, että he eivät ole ulkopuolisia, vaan ovat tärkeä osa organisaation toimintaa ja tavoitteissa onnistumista. Usein informaatiota toivotaan saatavan organisaation vastuulliselta johdolta. Henkilöstö odottaa myös, että johto toimii esimerkkinä ja osoittaa toiminnalle selkeän suunnan. Tiedotuksen tulee kattaa koko henkilöstö. Johtamisessa tulee systemaattisesti hyödyntää mm. työtyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Työtyytyväisyystutkimuksia täydentävää informaatiota johto ja esimiehet saavat ottamalla organisaation käyttöön VMBarojärjestelmässä olevan esimiesbarometrin (Esimiesbarometri). Vuonna 2012 lähes kymmenen erityyppisen organisaation esimiesbarometrin tulokset osoittavat, että esimiestyössä eniten kehitettävää on mm. henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien sopimisen selkeydessä, henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa, innostavan työyhteisen synnyssä sekä työyhteisön ristiriitoihin ajoissa puuttumisessa. Usein organisaation sisällä mm. yksiköiden välillä on eroja esimiestyössä, jotka barometri tuo hyvin esiin. Saadun palautteen mukaan, esimiesbarometri on käyttökelpoinen työkalu ja täydentää hyvin mm. työtyytyväisyystutkimuksissa saatuja tuloksia. 5 Johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset ja muut huomiot 5.1 Kyselyssä esiintuodut johtamisen kehittämisen toimenpide-ehdotukset Kysyttäessä valtionhallinnon johdolta yhteisten valtionhallinnon johtamisen kehittämistoimien tarvetta ylivoimaisesti keskeisimmäksi nousi johtotason vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edistäminen ( % vastauksista), kuten taulukosta 8 havaitaan. Muita useammissa vastauksissa kehittämistoimenpiteeksi esitettyjä toimenpiteitä olivat 5-4 prosentilla vastauksista johtotason vuorovaikutus ja verkostoituminen, yhteisten periaatteiden ja tavoitteiden määrittäminen, palkkausjärjestelmän ja tulospalkkauksen kehittäminen, tulosohjauksen selkeyttäminen, johtamisosaamisen kehittäminen, valtionhallinnon yhteisten prosessien johtaminen ja kehittäminen, poikkihallinnollisuuden lisääminen sekä siihen liittyvän ohjauksen selkiyttäminen ja kehittäminen sekä virkaehtosopimusten ja valtion virka- ja työehtojen sekä palkkaneuvottelujen joustavoittaminen.