Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM201600137 YVA Riihimäki Tarja(OKM) 19.09.2016 JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission ehdotus Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) n:o 337/75 kumoamisesta Kokous Sosiaalityöryhmä 26.09.2016 26.09.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi ehdotuksen 23.8.2016. Komissio informoi asiasta työryhmässä 5.9.2016. Varsinainen työryhmäkäsittely alkaa 26.9.2016. Tarkoitus on päästä asiasta yhteisymmärrykseen joulukuun 2016 työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttajaasiain neuvostossa. Suomen kanta Cedefopin perustamisasetuksen tarkistuksella muutetaan Cedefopia koskevan nykyisen asetuksen tietyt säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Suomella ei ole huomautettavaa ehdotuksen oikeusperustaan. Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Suomi pitää hallintorakennetta, ml. viraston kolmikantaisuuden säilyttäminen, koskevia muutosehdotuksia oikeansuuntaisina. Esitetyt hallinnolliset muutokset ovat kannatettavia, koska ne ovat askel kohti selkeämpää ja kevyempää hallintorakennetta. Suomi pitää hyvänä, että asetuksen hallinnollisia säädöksiä yhdenmukaistetaan siinä mainittujen kolmen kolmikantaisen erillisviraston kesken Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop), Euroopan elin ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) ja Euroopan työterveys ja turvallisuusvirasto EUOSHA. Suomi tukee ajatusta virastojen entistä tiiviimmästä yhteistyöstä. Suomi pitää hyvänä, että Cedefopin tavoite ja tehtävät ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittäjänä ajanmukaistetaan. Suomi pitää kuitenkin ehdotuksessa olevaa Cedefopin tavoitteen kuvausta liian kapeana, kun se linjataan vain komission avustamiseksi ammatilliseen koulutukseen,
2(5) osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Tämä rajoittaa viraston mahdollisuuksia tehdä itsenäisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvää ja tulevaisuuteen suuntautunutta tutkimusta, tutkimustulosten levittämistä ja tähän liittyvää yhteistyötä jäsenmaiden, työmarkkinaosapuolten ja tutkimusyhteisön kanssa. Viraston tulisi voida tehdä paitsi komission työ tukevaa työtä myös laajaalaista ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin liittyvää tutkimus, selvitys ja kehittämistyötä. Ehdotuksessa on pääjohtajan velvollisuuksiin lisätty kohta, jonka mukaan pääjohtaja voi päättää komission suostumuksella paikallistoimistojen perustamisesta yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Suomi katsoo, että ehdotuksella voi olla odottamattomia budjettivaikutuksia eikä näe miten paikallistoimistot lisäisivät viraston toiminnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Pääasiallinen sisältö Ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta annettua asetusta vuodelta 1975. Tarkistuksella linjataan Cedefopia koskevan nykyisen asetuksen tietyt säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Lisäksi päivitetään sen tavoitteita ja tehtäviä. Tarkistus ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan tarkasteluun REFITohjelmaan (Regulatory Fitness Programme). Kahden muun EU:n nk. kolmikantaviraston Euroopan työterveys ja turvallisuusvirasto EUOSHA ja Euroopan elin ja työolojen kehittämisviraston (Eurofound) asetustekstit uudistetaan samaan aikaan. Ehdotuksessa tuodaan esille myös, että näiden kolmen viraston välillä olisi tiivistettävä koordinointia ja hyödynnettävä tehokkuutta ja synergiaa vahvistavia toimintatapoja. Asetustekstin muutosehdotukset ml. terminologia tehdään mainitun erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan linjassa. Perustamisasetuksen tarkistus tarjoaa mahdollisuuden päivittää Cedefopin tavoitteita ja tehtäviä, jotta voidaan ottaa huomioon virastossa ja sen toimintaympäristössä tapahtunut kehitys perustamisasetuksen antamisen jälkeen. Näin voidaan vahvistaa Cedefopin roolia komission tukijana ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Ehdotuksen mukaan viraston tavoitteena on avustaa komissiota ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Tätä varten virasto tarjoaa näyttöä ja palveluja poliittista päätöksentekoa varten ja jakaa tietoja unionin ja kansallisen tason toimijoiden, etenkin viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, keskuudessa ja välillä. Ehdotuksessa pääjohtajan velvollisuuksiin on lisätty vastuu päättää, onko viraston tehtävien tehokkaan ja toimivan toteuttamisen kannalta tarpeellista perustaa yksi tai useampi paikallistoimisto yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Tällainen päätös edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja siltä jäsenvaltiolta, johon paikallistoimisto on tarkoitus perustaa. Päätöksessä on
määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Tarkistus antaa mahdollisuuden säätää petoksen vastaisista toimenpiteistä, eturistiriitoja koskevasta politiikasta, arvioinnista ja tarkistuksesta sekä päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen tekemisestä. Tarkistuksella myös yhdenmukaistetaan ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset tarkistetun varainhoidon puiteasetuksen säännösten mukaisiksi. Tarkistuksella muutetaan ja linjataan johtajan (pääjohtajan) nimitysmenettely yhteisessä lähestymistavassa säädetyn menettelyn mukaiseksi. Nimittävän viranomaisen rooli annetaan viraston hallintoneuvostolle. Hallintorakenteen nimitykset linjataan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Joitakin perustamissäädöksen osatekijöitä ei tarkisteta tämän ehdotuksen yhteydessä yhteisen lähestymistavan mukaisiksi lisäarviointeja odotettaessa. Siltä osin kuin on kyse neuvoston nimittämistä hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat työnantajien ja työntekijöiden järjestöjä kustakin jäsenvaltiosta, ehdotetaan, että tämä tehdään EU:n tason työmarkkinajärjestöjen toimittaman luettelon perusteella. 3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotettu oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklan 4 kohta, jossa viitataan ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. Sekä 165 artiklan 4 kohta, jonka mukaan unioni myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä 149 artikla, jossa viitataan toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukea niiden toimintaa työllisyyden alalla. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU 30 koulutusjaosto kirjallinen menettely 19.9.23.9.2016 Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Taloudelliset vaikutukset 4(5) Talousarviovaikutukset henkilöstö ja rahoitusresurssien osalta ovat komission tiedonannon KOM(2013) 519 mukaiset. Ko. tiedonannossa käsitellään hajautettujen virastojen henkilöstö ja rahoitusresurssien ohjelmointia kaudelle 2014 2020. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Aiemmin keskusteltaessa hajautettuja virastoja koskevasta ns. yhteisestä lähestymistavasta (Ejatkokirje VNEUS201400227 (E 34/2008 vp. 14.4.2014)) Suomi on pitänyt tärkeänä, että yhteisen lähestymistavan toimeenpanossa edistytään ja että toimeenpanossa huomioidaan kunkin EUviraston erityispiirteet. Asiakirjat COM(2016) 531 final 2016/0256 (COD) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Opetusneuvos Tarja Riihimäki, p. 295330273, sähköposti tarja.riihimaki@minedu.fi EUTORItunnus Liitteet Viite
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ammatillinen koulutus OKM EUE, STM, TEM, VNK