Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM Suomea TSTK-neuvostossa edustaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM KVY Neal Tiina(STM) Viite Asia EU; työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvosto Suomea TSTK-neuvostossa edustaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila. Neuvoston pääaiheena on eurooppalainen ohjausjakso 2017, josta ministerit käyvät näkemystenvaihdon. Suomi tukee eurooppalaisen ohjausjakson kehittämistä. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa on syytä keskittyä sellaisiin uudistuksiin, joilla on talouden kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kannalta eniten merkitystä. On edelleen tärkeää korostaa sitä että jäsenmaat sitoutuvat nykyistä paremmin ohjausjakson tavoitteisiin ja suosituksiin Eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyen komissio esittelee vuosittaisen kasvukatsauksen, varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi sekä ehdotuksen suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Lisäksi ministerit hyväksyvät lausunnon euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suositusehdotuksen työllisyys- ja sosiaalisista näkökohdista. Neuvostossa käydään myös periaatekeskustelu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Suomi tukee tavoitetta tarkastella työmarkkinoiden ja yhteiskunnan uusia suuntauksia. Sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi ehdottoman tärkeää, että pilari olisi avoin kaikille jäsenvaltioille. Lisäksi neuvoston kokouksessa pyritään yleisnäkemykseen Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä (EuroFound), EU:n työsuojeluvirastoa (EU-OSHA) sekä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämisvirastoa (CEDEFOP) koskevien perustamisasetusten muuttamisesta Suomi voi hyväksyä neuvoston yleisnäkemyksen. Neuvostossa kuullaan edistymisraportti neuvotteluiden etenemisestä koskien lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä, esteettömyysdirektiiviä sekä yhdenvertaisuusdirektiiviä. Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät nuorisotakuun ja nuorten työllisyysaloitteen toimeenpanosta, päätelmät romanien integraation edistämisestä sekä päätelmät naisten köyhyydestä. Suomi tukee päätelmien hyväksymistä. Terveysasioissa ministerit käyvät näkemystenvaihdon vuoden 2017 vuosittaisen kasvukatsauksen kansanterveyteen liittyvistä seikoista. Neuvoston lounaalla ministerit keskustelevat sosiaalisista innovaatioista.

2 Asialista: Asialista: 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 2(60) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen TYÖLLISYYS JA SOSIAALIPOLITIIKKA 4. a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0256 (COD) Sivut 7-10 b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0254 (COD) Sivut c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0257 (COD) Sivut = Yleisnäkemys 11530/16 SOC 477 EMPL 311 CODEC /16 SOC 478 EMPL 312 CODEC /16 SOC 479 EMPL 313 EDUC 260 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) Sivut Tilanneselvitys 6987/16 SOC 144 EMPL 97 MI 142 COMPET 118 CODEC Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2015/0278 (COD) Sivut 22-25

3 Tilanneselvitys 14799/15 SOC 700 MI 770 ANTIDSCRIM 15 AUDIO 34 CODEC COR 1 + COR 2 + REV 1 (lt) 3(60) 7. Ehdotus neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta Toimielinten välinen asia: 2008/0140 (CNS) Tilanneselvitys 11531/08 SOC 411 JAI 368 MI 246 Sivut 26-30

4 4(60) Muut kuin lainsäädäntöasiat (kohdat 8 13: neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) 8. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari Periaatekeskustelu Sivut Eurooppalainen ohjausjakso 2017 Keskustelu Sivut a) Vuotuinen kasvuselvitys, varoitusmekanismia koskeva kertomus, luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi ja ehdotus suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta = Komissio esittelee b) Lausunto euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suositusehdotuksen työllisyysja sosiaalisista näkökohdista Hyväksyminen c) Työmarkkinaosapuolten osallistuminen eurooppalaiseen ohjausjaksoon kansallisella tasolla Työllisyyskomitean puheenjohtaja esittelee 10. Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta Hyväksyminen Sivut Ehdotus neuvoston päätelmiksi romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta Hyväksyminen Sivut Ehdotus neuvoston päätelmiksi naisista ja köyhyydestä Hyväksyminen Sivut 49-51

5 TERVEYS 5(60) 13. Eurooppalainen ohjausjakso: Vuotuinen kasvuselvitys 2017 Kansanterveyteen liittyvä osa Keskustelu Sivut Muut asiat Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka 14. a) Nuorisoaloite = Komissio esittelee b) Komissiolle esitetty pyyntö tiedonannosta, joka koskee sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa Saksan ja Ruotsin valtuuskuntien tiedotusasia c) Tilannekatsaus: i) Koontiasetus EaSI, EGR, FEAD ii) Uusi osaamisohjelma Euroopalle Puheenjohtajavaltion tiedotusasia d) Puheenjohtajavaltio Slovakian järjestämien konferenssien tulokset Puheenjohtajavaltion tiedotusasia e) Special Olympics talvimaailmankisat Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia Terveys f) Analyysi lääkkeiden lisäsuojatodistusten ja lääkealan kannustimien ja palkkioiden vaikutuksesta innovointiin, lääkkeiden saatavuuteen ja käyttömahdollisuuteen EU:ssa = Komission tiedotusasia 14568/16 PHARM 65 SAN 390 PI 136 COMPET 601 PHYTOSAN 37 PESTICIDE 3 g) Lastenlääkeasetuksen tarkistus = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia 14467/16 SAN 387 PHARM 64 h) Terveydentila EU:ssa = Komission tiedotusasia 14570/16 SAN 391

6 i) Mikrobilääkeresistenssi = Komission tiedotusasia 14571/16 SAN 392 AGRI 621 VETER 126 6(60) j) Eurooppalaiset osaamisverkostot = Komission tiedotusasia 14572/16 SAN 393 k) Tupakoinnin torjuntaa koskeva Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimus (FCTC) = Puheenjohtajavaltion ja komission tiedotusasia l) Puheenjohtajavaltio Slovakian järjestämien konferenssien tulokset = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Työllisyys, sosiaalipolitiikka ja terveys m) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Maltan valtuuskunnan tiedotusasia Sivut 56-60

7 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Närhinen Antti(TEM) (60) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Asiakohta 4.a) Komission ehdotus Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustaminen ja neuvoston asetuksen 1365/75 kumoaminen, asetus Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtajiston tavoitteena on saada hyväksyttyä neuvoston yleisnäkemys työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asianneuvoston kokouksessa. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä asetusehdotuksen ehdotetussa muodossa. Suomi pitää tarpeellisena, että viraston tehtäväsisällöt päivitetään vastaamaan nykyistä työ- ja elinolojen kehitystä, ja että kolmen erillisviraston Eurofound, Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto EU- OSHA ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop - hallintorakenteet ja niitä koskevat säädökset yhdenmukaistetaan. Suomi tukee myös ajatusta entistä tiiviimmästä yhteistyöstä ko. virastojen kesken. Pääasiallinen sisältö Eurofoundin perustamisasetuksen tarkistuksella linjataan Eurofoundia koskevan nykyisen asetuksen tietyt säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Sisällöllisesti Eurofoundin tehtävät ml. terminologia päivitetään asetusehdotuksella vastaamaan toimintaympäristön nykytilannetta. Euroopan elin- ja työolojen kehittämisviraston (jatkossa Eurofound) tehtävänä on tuottaa ja jakaa tutkimustietoa Euroopan elin- ja työoloista, ja näin vaikuttaa niihin liittyvään politiikkavalmisteluun. Eurfoundin toimipaikka on Dublin, Irlanti. Kahden muun EU:n nk. kolmikantaviraston Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto EU-OSHA ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus CEDEFOP asetustekstit uudistetaan samaan

8 aikaan. Ehdotuksessa tuodaan esille myös, että näiden kolmen viraston välillä olisi tiivistettävä koordinointia ja hyödynnettävä tehokkuutta ja synergiaa vahvistavia toimintatapoja. 8(60) Vuonna 1975 tehdyn alkuperäisen asetuksen (ETY) N:o 1365/75 päivitystarve on pääasiassa kahdenlainen. Ensinnäkin sen avulla osa alkuperäisasetuksen säädöksistä päivitetään vastaamaan muiden EU:n kolmikantaisten erillisvirastojen asetuksia nk. EU:n erillisvirastojen yhteisen lähestymistavan (Common Approach on Decentralised Agencies) mukaisesti. Lisäksi uudistus tarjoaa mahdollisuuden päivittää joitakin Eurofoundin tavoitteita ja toimintoja ml. terminologia vastaamaan entistä paremmin nykyistä kehitystä liittyen viraston toimialueen ja toimintaympäristön muutokseen. Asetustekstin muutosehdotukset ml. terminologia tehdään mainitun erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan linjassa. Tavoitteena on selkeyttää eri EU:n instituutioiden, varsinkin komission, jäsenmaiden ja työmarkkinajärjestöjen ja Eurofoundin välistä suhdetta. Lisäksi perustamisasetuksen tarkistus antaa mahdollisuuden säätää petoksen vastaisista toimenpiteistä, eturistiriitoja koskevasta politiikasta, arvioinnista ja tarkistuksesta sekä päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen tekemisestä. Tarkistuksella myös yhdenmukaistetaan ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset. Nykyisen hallintoneuvoston nimi englanniksi muuttuu Governing Board:sta Management Board:ksi. Suomeksi käytetään yhä hallintoneuvosto nimikettä. Hallintoneuvoston rakenne ja äänioikeudet pysyvät ennallaan, mutta toimikausi pitenee kolmesta neljään vuoteen. Edustettuina ovat hallituksen edustajien lisäksi työntekijä- ja työnantajapuolen edustus kustakin jäsenmaasta. Lisäksi komissio nimeää kolme edustajaa. Kaikilla on äänioikeus. Päätökset tehdään määräenemmistöllä. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle. Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta. Johtokunnan muodostavat hallintoneuvoston puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, kolmen ryhmän koordinaattorit sekä yksi komission edustaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta. Hallintoneuvosto perustaa neuvoa-antavia komiteoita viraston ohjelma-asiakirjoissa esitettyjen poliittisten prioriteettialojen mukaisesti. Neuvoa-antavien komiteoiden tarkoituksena on varmistaa viraston tuottaman tutkimuksen laatu samoin kuin kokonaisvaltainen sitoutuminen hankkeisiin ja tuloksiin. Tarkistuksella muutetaan ja linjataan pääjohtajan nimitysmenettely yhteisessä lähestymistavassa säädetyn menettelyn mukaiseksi ja poistetaan nykyinen apulaisjohtajan paikka. Pääjohtajan titteli muuttuu englanniksi toimitusjohtajaksi (Executive Director). Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan komission karsimalta listalta. Ennen oli toiste päin. Komissio listaa hakijat avoimen ja läpinäkyvän hakuprosessin pohjalta. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Asetuksen päivityksessä otetaan huomioon EU:n nykyisten elin- ja työoloihin liittyvien politiikkojen tilanne sekä mahdolliset päällekkäisyydet relevanttien käynnissä olevien tai suunniteltujen EU-rahoitteisten tutkimusten tilanne. Esimerkiksi Horisontti 2020 puiteohjelmasta rahoitetut. Päivitetyssä asetuksessa Eurofoundin tehtäväkenttä laajentuu alkuperäiseen asetukseen nähden vahvemmin työllisyyspolitiikan tukemiseen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työmarkkinasuhdejärjestelmien sekä työmarkkinoiden kehityksen analysointiin. Tämä on Suomen kannalta ymmärrettävä ja toivuttu kehityssuunta. Myöskään viraston tulevaa tutkimusta ja toimintaympäristön muutosta ajatellen ei ole järkevää rajata sisältö liian yksityiskohtaisesti. Hallintoneuvoston rooli on katsoa, ettei päällekkäistä tutkimusta synny. Uudelleen tarkastelu ei liity REFIT-ohjelmaan (Regulatory Fitness Programme).

9 9(60) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 153 artikla, joka kattaa Eurofoundin työ- ja elinolojen alalla harjoittaman toiminnan ja jonka 2 kohdan a alakohdassa viitataan toimenpiteisiin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Nyt kumottavassa ja korvattaessa olevassa Eurofoundin alkuperäisessä asetuksessa N:o 1365/75 vuodelta 1975 oikeusperusta oli Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 235 artikla, joka vastaa nykyistä SEUT 352 artiklaa. Komission ehdotus sisältää siis oikeusperustan muutoksen. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin vastuuvaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Budjettivaliokunta (BUDG) on lausunnon antava valiokunta. Raportoija on Jens Geier S&D. Kansallinen valmistelu EU 29 -työllisyysjaosto ja sekä kirjallinen menettely EU 28 -työoikeusjaosto ja kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Asia: E 88/2016 vp Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotus koskee Euroopan elin- työolojen kehittämisviraston perustamista, joten asiasta säädetään vain EU-tasolla. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan työoikeusasiat (ja valtion viranomaisten järjestysmuotoa ja toimivaltaa koskevat asiat) kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Talousarviovaikutukset henkilöstö- ja rahoitusresurssien osalta ovat komission tiedonannon KOM(2013) 519 mukaiset. Ko. tiedonannossa käsitellään hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointia kaudelle Siinä suunnitellun virastojen 5 prosentin henkilöstövähennyksen mukaan Eurofoundin henkilöstömäärä laskisi nykyisestä noin sadasta yhdeksäänkymmeneenyhteen vuonna Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät SEUT-sopimuksen 154 artiklan vaatimusten mukaisesti EU:n tason työnantajien ja työntekijöiden edustajia on kuultu sekä unionin toimen mahdollisesta suunnasta että suunnitellun ehdotuksen sisällöstä. Sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat halusivat säilyttää viraston kolmikantaisen luonteen ja tuoda tämän esiin viraston tavoitteissa ja kaikkien ryhmien tasapuolisessa edustuksessa sen

10 10(60) hallintorakenteissa. Lisäksi ne halusivat säilyttää vuoden 1975 asetuksessa säädetyn apulaisjohtajan tehtävän. EU-jaostojen kirjallisessa kuulemisessa SAK ja STTK puolsivat varajohtajan viran säilyttämistä. Perusteluina muun muassa viraston laajentunut tutkimuskenttä, hallintorakenteen laajuus ja niiden edellyttämä systemaattinen vuoropuhelu. Aiemmin keskusteltaessa hajautettuja virastoja koskevasta ns. yhteisestä lähestymistavasta (Ejatkokirje VNEUS (E 34/2008 vp )) Suomi on pitänyt tärkeänä, että yhteisen lähestymistavan toimeenpanossa edistytään ja että toimeenpanossa huomioidaan kunkin EU-viraston erityispiirteet. Sosiaaliasioiden työryhmän neuvotteluissa Eurofoundia koskevaa esitystä käytetään perusasiakirjana. Eli jos yhteisen lähestymistavan mukaisia säännöksiä muutetaan Eurofound -asetuksessa, samat muutokset tehdään myös EU-OSHA- ja Cedefop -asetuksiin. Komission ehdottamat EU-virastojen perustamisasetukset sisältävät säännökset komission suorittamasta virastojen arvioinnista. Tämän lisäksi komissio aikoo tehdä erillisen arvioinnin kaikkien työmarkkinoiden, työolojen sekä ammatillisen koulutuksen ja osaamisen alalla toimivien EUvirastojen tavoitteista, toimeksiannoista, hallintotavasta ja tehtävistä. Asiakirjat 14559/16 SOC 721 EMPL 489 EDUC 385 CODEC ADD /16 SOC 477 EMPL 311 CODEC /16 SOC 478 EMPL 312 CODEC /16 SOC 479 EMPL 313 EDUC 260 CODEC 1113 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TEM/Työelämä- ja markkinaosasto, nvm Antti Närhinen, antti.narhinen@tem.fi, p (Eurofound) TEM/ Työelämä- ja markkinaosasto, Liisa Heinonen, liisa.heinonen@tem.fi (Eurofound) STM/Anne Vänskä, anne.vanska@stm.fi (EU-OSHA) OKM/Tarja Riihimäki, tarja.riihimaki@minedu.fi (Cedefop) EUTORI-tunnus EU/2016/1404 Liitteet Viite

11 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) (60) Asia EU; TSTK-neuvosto ; Asiakohta 4. b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 89/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston kokouksessa pyritään saavuttamaan yleisnäkemys asetuksesta. Neuvoston työryhmä käsitteli asiaa viimeisen kerran ja Coreper Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan kompromissiesityksen asetuksesta neuvoston kokouksessa. Aiemmin keskusteltaessa hajautettuja virastoja koskevasta ns. yhteisestä lähestymistavasta (E-jatkokirje VNEUS ( )) Suomi on pitänyt tärkeänä, että yhteisen lähestymistavan toimeenpanossa edistytään ja että toimeenpanossa huomioidaan kunkin EU-viraston erityispiirteet. Suomi suhtautui myönteisesti jo komission esitykseen EU-OSHA -viraston perustamisasetuksesta. Neuvoston työryhmässä käytyjen neuvottelujen aikana asetusta ei ole olennaisesti muutettu verrattuna komission esitykseen. Puheenjohtajan kompromissiesityksen mukaan viraston tavoite ja tehtävät säilyisivät käytännössä ennallaan, samoin kuin kolmikantaisuus hallintoelimissä. Ehdotuksen tausta Ehdotuksen mukaan Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisasetus uudistetaan ja vuoden 1994 perustamisasetus kumotaan. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto on yksi EU:n jäsenmaihin hajautetuista virastoista. Hajautetut virastot auttavat panemaan täytäntöön unionin eri politiikkoja, tukevat päätöksentekomenettelyä tarjoamalla erikoisasiantuntemusta ja lisäävät unionin näkyvyyttä eri jäsenvaltioissa.

12 Ehdotuksen taustalla on parlamentin, neuvoston ja komission vuonna 2012 hyväksymä ns. hajautettuja virastoja koskeva yhteinen lähestymistapa, eli EU:n tavoite virtaviivaistaa hajautettujen virastojen hallintoa ja toimintaa sekä parantaa niiden suorituskykyä. Lisätietoa mm. E-jatkokirje VNEUS ( ). Yhteisen lähestymistavan vuoksi perustamisasetuksen säännöksiä päivitetään ja uusia säännöksiä lisätään. Pääasiallinen sisältö Perustamisasetusta uudistettaessa viraston tavoite ja tehtävät säilyvät käytännössä ennallaan, samoin kuin kolmikantaisuus hallintoelimissä. Yhteisen lähestymistavan vuoksi useampia perustamisasetuksen säännöksiä päivitetään, esimerkiksi hallintoelimiä ja ohjelmasuunnittelua koskevat säännökset. Samoin lisätään uusia säännöksiä esimerkiksi petoksen vastaisista toimenpiteistä ja komission suorittamasta viraston toiminnan arvioinnista. Komission mukaan ehdotuksen myötä voidaan myös määritellä tarkemmin Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston rooli komission ja muiden EU:n instituutioiden ja elinten, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden alan toimijoiden tukijana työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Vaikutukset Suomelle Suomi osallistuu muiden jäsenvaltioiden lailla Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston toimintaan. Esityksellä ei ole Suomelle merkittäviä vaikutuksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Oikeusperusta on SEUT -sopimuksen 153 artikla. (Tavallinen lainsäätämisjärjestys, neuvostossa äänestyssääntönä määräenemmistö). 153 artikla kattaa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston työterveyden ja työturvallisuuden alalla harjoittaman toiminnan ja artiklan 2 kohdan a alakohdassa viitataan toimenpiteisiin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Voimassa olevan asetuksen oikeusperusta oli Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artikla, joka vastaa nykyistä SEUT 352 artiklaa. Komission ehdotus sisältää siis oikeusperustan muutoksen, jota Suomi voi tukea. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin vastuuvaliokuntana toimii työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL). Budjettivaliokunta (BUDG) sekä ympäristöstä, kansanterveydestä ja elintarvikkeiden turvallisuudesta vastaava valiokunta (ENVI) ovat lausunnon antavia valiokuntia. Jälkimmäinen valiokunta on päättänyt olla antamatta lausuntoa. Asian valiokuntakäsittely on vielä kesken parlamentissa. EU26-työsuojelujaosto, kirjallinen menettely ja käsittely kokouksessa Asia ollut esillä myös kokouksessa. 12(60)

13 13(60) Eduskuntakäsittely E 89/2016 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotus koskee Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamista, joten asiasta säädetään vain EU-tasolla. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan työoikeusasiat (ja valtion viranomaisten järjestysmuotoa ja toimivaltaa koskevat asiat) kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Työoikeusasiat sisältävät työturvallisuus- ja työterveyslainsäädäntöasiat. Taloudelliset vaikutukset Komissio antoi vuonna 2013 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmoinnista kaudella (COM(2013)519). Tiedonannossaan komissio asetti ns. yhteisen lähestymistavan toteuttamiseksi puitteet hajautettujen virastojen kustannusten ja henkilöstövoimavarojen kehitykselle, kaudelle laaditun monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti. Käytännössä kyse oli kustannusten hillitsemisestä. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston perustamisasetusta koskevan komission ehdotuksen talousarviovaikutukset ovat komission tiedonannon COM(2013)519 mukaiset henkilöstö- ja rahoitusresurssien osalta. Ehdotus ei siten aiheuta muutoksia nykytilaan taloudellisten vaikutusten osalta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Ehdotus on ongelmaton EU:n toissijaisuusperiaatteen kannalta, koska siinä on kyse unionin viraston toiminnasta eikä esityksen tavoitteita voi saavuttaa jäsenmaiden tasolla. Komissio on antanut myös ehdotuksen COM(2016)531 final Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisasetuksen muutoksesta sekä ehdotuksen COM(2016)532 final Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisasetuksen muutoksesta. Sosiaaliasioiden työryhmän neuvotteluissa Eurofoundia koskevaa esitystä on käytetty perusasiakirjana. Eli siltä osin kun yhteisen lähestymistavan mukaisia säännöksiä on muutettu Eurofound -asetuksessa, samat muutokset on tehty myös EU-OSHA- ja Cedefop -asetuksiin. EU-virastojen perustamisasetuksia koskevat ehdotukset sisältävät säännökset komission suorittamasta virastojen arvioinnista. Tämän lisäksi komissio aikoo tehdä erillisen arvioinnin kaikkien työmarkkinoiden, työolojen sekä ammatillisen koulutuksen ja osaamisen alalla toimivien EU-virastojen tavoitteista, toimeksiannoista, hallintotavasta ja tehtävistä.

14 14(60) Asiakirjat Komission ehdotus COM(2016)528 final (julkaistu ) (Tätä laadittaessa ei ole vielä tiedossa asiakirjaa, jota käsitellään neuvostossa.) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot STM/ työsuojeluosasto, hallitussihteeri Anne Vänskä, p EUTORI-tunnus EU/2016/1406 Liitteet Viite

15 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM KVY Riihimäki Tarja(OKM) (60) Asia EU; TSTK-neuvosto, asiakohta 4c, Ehdotus Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) n:o 337/75 kumoamisesta Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus - Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Komissio julkaisi ehdotuksen Komissio informoi asiasta työryhmässä Varsinainen työryhmäkäsittely alkoi Suomi voi hyväksyä neuvoston yleisnäkemyksen. Ehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta annettua asetusta vuodelta Tarkistuksella linjataan Cedefopia koskevan nykyisen asetuksen tietyt säännökset hajautettuja virastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Lisäksi päivitetään sen tavoitteita ja tehtäviä. Tarkistus ei kuulu sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan tarkasteluun REFIT-ohjelmaan (Regulatory Fitness Programme). Kahden muun EU:n nk. kolmikantaviraston Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto EU-OSHA ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämisviraston (Eurofound) asetustekstit uudistetaan samaan aikaan. Ehdotuksessa tuodaan esille myös, että näiden kolmen viraston välillä olisi tiivistettävä koordinointia ja hyödynnettävä tehokkuutta ja synergiaa vahvistavia toimintatapoja. Asetustekstin muutosehdotukset ml. terminologia tehdään mainitun erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan linjassa. Perustamisasetuksen tarkistus tarjoaa mahdollisuuden päivittää Cedefopin tavoitteita ja tehtäviä, jotta voidaan ottaa huomioon virastossa ja sen toimintaympäristössä tapahtunut kehitys perustamisasetuksen antamisen jälkeen. Näin voidaan vahvistaa Cedefopin roolia

16 16(60) komission tukijana ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Ehdotuksen mukaan viraston tavoitteena on avustaa komissiota ammatilliseen koulutukseen, osaamiseen ja tutkintoihin liittyvän politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa. Tätä varten virasto tarjoaa näyttöä ja palveluja poliittista päätöksentekoa varten ja jakaa tietoja unionin ja kansallisen tason toimijoiden, etenkin viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten, keskuudessa ja välillä. Ehdotuksessa pääjohtajan velvollisuuksiin on lisätty vastuu päättää, onko viraston tehtävien tehokkaan ja toimivan toteuttamisen kannalta tarpeellista perustaa yksi tai useampi paikallistoimisto yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Tällainen päätös edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja siltä jäsenvaltiolta, johon paikallistoimisto on tarkoitus perustaa. Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Tarkistus antaa mahdollisuuden säätää petoksen vastaisista toimenpiteistä, eturistiriitoja koskevasta politiikasta, arvioinnista ja tarkistuksesta sekä päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen tekemisestä. Tarkistuksella myös yhdenmukaistetaan ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevat säännökset tarkistetun varainhoidon puiteasetuksen säännösten mukaisiksi. Tarkistuksella muutetaan ja linjataan johtajan (pääjohtajan) nimitysmenettely yhteisessä lähestymistavassa säädetyn menettelyn mukaiseksi. Nimittävän viranomaisen rooli annetaan viraston hallintoneuvostolle. Hallintorakenteen nimitykset linjataan yhteisen lähestymistavan mukaisiksi. Joitakin perustamissäädöksen osatekijöitä ei tarkisteta tämän ehdotuksen yhteydessä yhteisen lähestymistavan mukaisiksi lisäarviointeja odotettaessa. Siltä osin kuin on kyse neuvoston nimittämistä hallintoneuvoston jäsenistä, jotka edustavat työnantajien ja työntekijöiden järjestöjä kustakin jäsenvaltiosta, ehdotetaan, että tämä tehdään EU:n tason työmarkkinajärjestöjen toimittaman luettelon perusteella. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ehdotettu oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 166 artiklan 4 kohta, jossa viitataan ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan, joka tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta ammatillisen koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu EU 30 -koulutusjaosto kirjallinen menettely

17 Eduskuntakäsittely 17(60) E-kirje Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Taloudelliset vaikutukset Talousarviovaikutukset henkilöstö- ja rahoitusresurssien osalta ovat komission tiedonannon KOM(2013) 519 mukaiset. Ko. tiedonannossa käsitellään hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointia kaudelle Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Aiemmin keskusteltaessa hajautettuja virastoja koskevasta ns. yhteisestä lähestymistavasta, (E-jatkokirje VNEUS , E 34/2008 vp ), Suomi on pitänyt tärkeänä, että yhteisen lähestymistavan toimeenpanossa edistytään ja että toimeenpanossa huomioidaan kunkin EU-viraston erityispiirteet. Asiakirjat COM(2016) 531 final 2016/0256 (COD) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Opetusneuvos Tarja Riihimäki, p , sähköposti tarja.riihimaki@minedu.fi Liitteet Viite

18 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM TMO Kantanen Päivi(TEM) (60) Asia EU; TSTK-neuvosto Asiakohta 5. Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY muuttamsesta Kokous U/E/UTP-tunnus U 16/2016 vp. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtaja antaa TSTK-neuvostossa asian käsittelystä edistymisraportin. Komissio antoi eräiden kansallisten parlamenttien tekemään toissijaisuusmoitetta koskevan lausunnon katsoen, että annettua ehdotusta ei ole tarvetta muuttaa. Slovakia aloitti asian käsittelyn syyskuussa. Puheenjohtaja ehdotti useita muutoksia komission ehdottamiin artikloihin. Jäsenvaltioiden näkemykset direktiivin uudistamisesta poikkeavat suuresti toisistaan eikä edellytyksiä yhteisymmärryksen löytymiseen Slovakian puheenjohtajakaudella ole. Asian käsittelyä jatketaan Maltan kaudella. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi ottaa vastaan edistymisraportin asian käsittelystä. Puheenjohtajavaltion tilanneraportissa todetaan, että edellytyksiä asiasta päättämiselle ei ole. Asiakirjassa selostetaan myös puheenjohtajavaltion tekemiä ehdotuksia. Nämä ehdotukset ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Jos Malta jatkaa työtä niiden pohjalta, lopullisen kannan muodostaminen edellyttää vaikutusten huolellista arviointia. Muutosehdotukset koskivat mm. pitkäaikaisia yli 24 kuukautta kestäviä lähettämisiä, korvauksen käsitettä, jota komissio ehdotti direktiiviin minimipalkan sijasta, määräystä soveltaa alihankinnassa tiettyjä työehtoja sekä samojen työehtojen soveltamista lähetettyihin vuokratyöntekijöihin kuin mitä vuokratyödirektiivin 5 artikla edellyttää sovellettavaksi kansallisissa vuokratyötilanteissa. Tämän lisäksi puheenjohtaja esitti säilytettäväksi

19 19(60) mahdollisuuden jäsenmaille vaatia myös muiden ehtojen kuten työvoiman vuokrausyritysten vaatimusten soveltamista nykytilaa vastaavasti ulkomaisilta palvelujentarjoajilta. Puheenjohtaja esitti yhtenä vaihtoehtona pitkäaikaisissa lähettämissä sovellettavaksi komission ehdottamaa korvauksen käsitettä ja lyhytaikaisissa lähettämisissä sovellettaisiin nykyistä minimipalkan käsitettä. Osa jäsenvaltioista piti ehdotusta oikeansuuntaisena. Osa puolestaan katsoo, että ehdotus heikentää nykytilaa ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö eikä edistä työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua taikka oikeusvarmuutta asian soveltamisessa. Lisäksi puheenjohtaja esitti ratkaistavaksi direktiivin soveltamisessa Rooma I- asetuksen lainvalintasääntöihin liittyvän ongelman, kirjoittamalla erityislainvalintasääntö pitkäaikaista lähettämistä koskevaan artiklaan. Tätä ehdotusta pidettiin yleisesti epäselvänä ja monimutkaisena. Korvauksen käsitteen puheenjohtaja esitti määräytyvän kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaan. Useat jäsenmaat tukivat tätä nykytilaa vastaavaa kirjausta. Komission ehdotusta alihankintaa koskevan vapaaehtoisen sääntelyn osalta puheenjohtaja esitti joko muutettavaksi siten, että mm. ehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisen korvauksen edellyttäminen olisi mahdollista vaatia tässä kohdassa sovellettavaksi tai toisena vaihtoehtona puheenjohtaja esitti koko ehdotuksen poistamista. Myös näiden ehdotusten osalta näkemykset jakaantuivat voimakkaasti. Komission ehdotuksen pääasiallinen sisältö 1. Yleissitovien työehtosopimusten soveltamisalan laajentaminen Komissio ehdottaa, että lähetettyjen työehtoja koskevat yleissitovat työehtosopimukset tulevat pakollisiksi lähetettyjen työntekijöiden osalta kaikilla talouden sektoreilla rakennusalan lisäksi. Suomi soveltaa jo nykyään yleissitovia työehtosopimuksia lähetettyihin työntekijöihin kaikilla aloilla, joten muutos ei vaikuta Suomeen. 1. Palkkasäännöksen tarkentaminen Komissio ehdottaa palkkasäännöksen tarkentamista siten, että vähimmäispalkka-käsitteen (minimum rates of pay) sijasta käytettäisiin korvaus termiä (remuneration). Ehdotuksen mukaan kuten nykyäänkin lähetettyihin työntekijöihin sovellettaisiin työntekomaan lakien tai yleissitovien työehtosopimusten palkkaussääntöjä. Vähimmäispalkan sijasta ehdotuksessa säädettäisi korvauksista. Muutoksella on pyritty huomioimaan EUtuomioistuimen ratkaisu mm. Sähköliiton tapauksessa. Suomessa lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka ja erilaiset lisät määräytyvät yleissitovien työehtosopimusten perusteella. Muutos ei olisi Suomelle merkittävä eikä muuttaisi lähetetylle työntekijälle maksettavien korvauksien määräytymisperusteita. 2. Mahdollisuus säätää vähimmäispalkan tasosta alihankintaketjuissa: Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voisivat säätää kansallisesti niin halutessaan, että alihankinnan edellytyksenä on se, että pääurakoitsija hyväksyy ainoastaan sellaisia alihankkijoita, jotka noudattavat syrjimättömästi tiettyjä esim. työehtosopimusten mukaisia palkkaehtoja.

20 20(60) 3. Lähetettyjen vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen kohtelu Ehdotuksen mukaan lähetettyihin vuokratyöntekijöihin olisi sovellettava työehtojen osalta vuokratyödirektiivin mukaista yhdenvertaisen kohtelun periaatetta suhteessa paikallisiin vuokratyöntekijöihin nähden. Suomi soveltaa jo nyt yhdenvertaisen kohtelun periaatetta lähetettyihin työntekijöihin ja siten ehdotus ei vaikuta Suomen järjestelmään. 4. Jos työntekijä lähetetään yli 2 vuodeksi tai jos lähettäminen kestää tosiasiallisesti yli 2 vuotta, häntä tulisi kohdella työoikeuden osalta pääosin samalla tavalla kuin vastaanottavan maan työntekijöitä. Säännös edellyttäisi Suomen lainsäädännön muuttamista. Säännöksen suhde Rooma I-asetuksen edellyttää jatkoselvitystä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT artikla 53 (1) ja artikla 62, tavanomainen lainsäädäntömenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin vastuuvaliokunta on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL), jonka raportoijana toimivat Elisabeth Morin-Chartier (PPE) ja Agnes Jongerius (S&D). Lisäksi IMCO ja JURI valiokunnat antavat lausunnon EMPL:lle. EMPLvaliokunnassa muutosehdotukset tulee jättää viimeistään ja valiokunta äänestää ehdotuksesta Kansallinen valmistelu Ehdotusta on käsitelty EU 28 työoikeusjaostossa , ja Puheenjohtajan ehdotuksista on pyydetty työoikeusjaostolta kirjallisia kommentteja ennen työryhmäkokouksia. Ehdotusta on käsitelty EU 26 työsuojelujaostossa ja EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Valtioneuvoston U-kirjelmä U 16/2016 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt päätöksen. Valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan ja piti tärkeänä, että direktiivin valmistelussa edetään. Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti , ettei asian johdosta ryhdytä toimenpiteisiin. Suuri valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK

21 40/2016 vp: Valiokunta yhtyy erikoisvaliokunnan kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan. 21(60) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotus koskee työoikeutta, joka kuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 :n 21 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksella on tarkoitus luoda tasavertaiset kilpailuedellytykset kotimaisille yrityksille suhteessa ulkomaisten palvelujen tarjoajien kanssa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) muutosehdotuksen (KOM(2016) 128) käsittely keskeytyi NL:n pj-kaudella 11 (lähinnä itäisen) jäsenvaltion parlamentin annettua nk. keltaisen kortin eli toissijaisuusmoitteen asian johdosta. Komissio vastasi keltaiseen korttiin Se ilmoitti pitävänsä ehdotuksensa muuttumattomana ja totesi sen olevan toissijaisuusperiaatteen mukainen. Tämä on ollut myös Suomen näkemys. Aihe jakaa edelleen voimakkaasti jäsenvaltioita. Erityisesti eräillä itäisen Euroopan mailla on kielteinen näkemys asiaan, kun taas läntisessä Euroopassa, johon palveluntarjonta pääosin suuntautuu, ehdotukseen suhtaudutaan yleisesti varsin myönteisemmin. Asiakirjat 14368/16 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Kantanen, TEM, puh Liisa Heinonen, TEM, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

22 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM HTO Leppo Tuomas(STM) (60) Asia TSTK-neuvosto ; Asiakohta 6. Esteettömyysdirektiiviehdotus Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 10/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (ns. esteettömyysdirektiiviehdotus). Direktiiviehdotusta käsiteltiin neuvoston sosiaalityöryhmässä puheenjohtaja Alankomaiden johdolla keväällä 2016 ja puheenjohtaja antoi neuvotteluiden edistymisestä tilanneselvityksen TSTKneuvostolle Neuvottelut ovat jatkuneet tiiviisti puheenjohtaja Slovakian kaudella syksyllä 2016 ja puheenjohtaja antaa neuvottelujen kulusta tilanneselvityksen TSTK-neuvostolle Suomen kanta Suomi ottaa puheenjohtajan tilanneselvityksen tiedoksi. Suomi kannattaa yleisellä tasolla direktiiviehdotuksen tavoitteita. Edistämällä esteettömyyttä vahvistetaan vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Kuten tilanneselvityksessä todetaan, puheenjohtaja on ehdotuksillaan pyrkinyt ratkaisemaan useita huolia ja haasteita, joita jäsenvaltiot ovat neuvotteluissa esittäneet. Erityisesti monet soveltamisalaan ja määritelmiin tehdyt tarkennukset sekä ehdotukset asteittaisesta ja suhteellisesta toimeenpanosta ovat pääpiirteissään kannatettavia ja lisäävät ehdotuksen oikeusvarmuutta. Tältä pohjalta neuvotteluja on hyvä jatkaa. Ennen kuin direktiivi on hyväksyttävissä, on kuitenkin vielä selvitettävä ja ratkaistava useita keskeisiä kysymyksiä, erityisesti: - Direktiiviehdotuksen taloudelliset vaikutukset taloudellisille toimijoille ja jäsenvaltioille on selvitettävä tarkemmin. Suomi pitää tärkeänä, ettei direktiivi johda yritysten ja viranomaisten velvoitteiden kohtuuttomaan lisääntymiseen.

23 23(60) - Direktiivin suhde olemassa olevaan ja tulevaan EU-sääntelyyn vaatii myös selkeyttämistä. Erityisesti direktiivin suhde liikennealaa ja julkisia hankintoja koskevaan EU-lainsäädäntöön sekä tulevaan saavutettavuusdirektiiviin (julkisen sektorin elinten verkkosivujen saavutettavuus) ja uudistettavana olevaan audiovisuaalisia mediapalveluita koskevaan direktiiviin vaatii vielä paljon selkeyttämistä. - Direktiiviehdotuksen sisältöä on tärkeä edelleen muiltakin osin selkiyttää ja pyrkiä varmistamaan muun muassa asetettavien esteettömyysvaatimusten yksiselitteisyys. Pääasiallinen sisältö Esteettömyysdirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ehkäisemällä ja poistamalla esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä ja parantaa toimintarajoitteisille henkilöille, ml. vammaisille henkilöille ja ikääntyville ihmisille, tarjottavien esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta. Tämä toteutetaan määrittelemällä yhtenäiset toiminnalliset esteettömyysvaatimukset valikoiduille tuotteille ja palveluille ja soveltamalla niitä EU:n lainsäädännössä. Ehdotetulla direktiivillä myös autetaan jäsenvaltioita täyttämään esteettömyysvelvoitteita, joihin ne ovat sitoutuneet kansallisella tasolla ja vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä YK:n yleissopimuksessa. Direktiiviehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalityöryhmässä Alankomaiden ja Slovakian johdolla. Työryhmäkeskusteluissa jäsenvaltiot ovat esittäneet laajasti huoliaan ja kysymyksiään komissiolle, joka on puolestaan yrittänyt järjestäen todistella jäsenmaiden huolet perusteettomiksi. Erityisen paljon on keskusteltu ehdotuksen soveltamisalasta, määritelmistä, siirtymäsäännöksistä ja suhteesta olemassa olevaan lainsäädäntöön. Neuvottelut eivät todennäköisesti tule edistymään ratkaisevasti vielä hetkeen. Suomi on osallistunut neuvotteluihin aktiivisesti. Olemme myös valmistelleet yhteistyössä Saksan, Tsekin ja Unkarin kanssa non-paperin, jossa on tuotu esille keskeisiä huoliamme direktiiviehdotukseen liittyen. Puheenjohtaja Slovakia toteaa tilanneselvityksessään, että sen tekemät muotoiluehdotukset ovat keskittyneet jäsenmaiden suurimpiin huoliin eli erityisesti oikeusvarmuuteen, hallinnollisen ja taloudellisen taakan vähentämisen sekä päällekkäisyyksien poistamiseen muiden EU-säädösten kanssa. Koska usean jäsenmaan kannat ehdotukseen eivät ole vielä tiedossa, tarkoitus on valmistella yhteistyössä tulevan puheenjohtajan Maltan kanssa kysely koskien neuvottelujen tulevaa suuntaa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Direktiiviehdotuksen oikeusperusta on EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklan 1 kohta, koska ehdotus käsittelee sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja palveluiden vapaata liikkuvuutta. Käsittely Euroopan parlamentissa Vastuuvaliokuntana on sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO), jolle työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) antaa lausuntonsa. Kansallinen valmistelu

24 Sosiaalijaosto (60) EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely Direktiiviehdotuksesta laaditun kirjelmän U 10/2016 vp valmistelussa kuultiin ulkoasianministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, oikeusministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, valtiovarainministeriötä ja ympäristöministeriötä. Kirjelmää käsiteltiin kansallisesti sisämarkkinajaostossa ja sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa. Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin sosiaalijaostossa ja EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä Eduskuntaan toimitetun U-jatkokirjeen perusmuisto käsiteltiin sosiaalijaostossa sekä kirjallisessa menettelyssä liikenne- ja viestintäjaostoissa sekä sisämarkkinajaostossa Lisäksi direktiiviehdotuksen kansallista käsittelyä varten on perustettu ehdotuksen kannalta keskeisistä ministeriöistä koostuva epävirallinen valmisteluverkosto. Valtakunnallinen vammaisneuvosto (VANE) on myös osallistunut asian kansalliseen valmisteluun. Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Direktiiviehdotuksesta annettu kirjelmä U 10/2016 vp on käsitelty eduskunnassa ja suuri valiokunta hyväksyi eduskunnan kannan SuVEK 29/2016 vp: valiokunta yhtyy erikoisvaliokuntien kannanottojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan. Osana TSTK-neuvoston valmisteluja asiaa koskeva perusmuistio (STM ) käsiteltiin eduskunnan suuressa valiokunnassa Eduskunnan käsiteltäväksi toimitettiin U-jatkokirje UJ 25/2016 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Olemassa olevasta kansallisesta esteettömyyslainsäädännöstä huolimatta direktiivin toimeenpano tulee aiheuttamaan muutos- ja täydennystarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiiviehdotuksen artiklatekstit ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia, joten niiden pohjalta on vaikea päätellä ehdotuksen yksityiskohtaisempia vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Direktiivin toimeenpano tulee lisäämään talouden toimijoiden ja viranomaisten velvoitteita ja hallinnollista työtä. Direktiiviehdotuksen tulkinnanvaraisuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisemmin velvoitteiden laajuutta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

25 25(60) - Asiakirjat Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, COM(2015) 615 final ( ). Puheenjohtajan tilanneselvitys ( Progress Report ) 14463/16 ( ). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johtaja Merja Mustonen, p , merja.mustonen@stm.fi Neuvotteleva virkamies Tuomas Leppo, p , tuomas.leppo@stm.fi EUTORI-tunnus EU/2015/1648 Liitteet Viite

26 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Makkonen Timo(OM) (60) Asia EU; TSTK-NEUVOSTO ; ASIAKOHTA 7 YHDENVERTAISUUSDIREKTIIVIEHDOTUS Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus U 44/2008 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaa Slovakia esittelee työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostolle (TSTK-neuvosto) tilanneselvityksen neuvotteluiden edistymisestä puheenjohtajuuskaudellaan. Komissio antoi direktiiviehdotuksen Ehdotusta on käsitelty neuvoston sosiaalisten kysymysten työryhmässä alkaen. Suomen yleinen kanta direktiiviehdotukseen on seuraava: Suomi suhtautuu myönteisesti direktiiviehdotukseen, ja pitää tärkeänä tavoitetta turvata kaikille ihmisille mahdollisimman yhdenmukainen vähimmäissuoja syrjintää vastaan riippumatta siitä, millä perusteella ja millä elämänalalla syrjintää katsotaan tapahtuneen. Suomella on kuitenkin direktiiviehdotusta koskevia huolenaiheita liittyen siihen, että esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia koskevien säännösten käytännön merkitys, ml. kustannusvaikutukset, on ehdotuksessa jäänyt jossakin määrin epäselväksi erityisesti liikennesektorin osalta. Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan tilanneselvityksen. Selvitys antaa asianmukaisen kuvan neuvotteluiden kulusta Slovakian kaudella. Slovakian puheenjohtajuuskaudella ehdotusta käsiteltiin 7.7 ja pidetyissä työryhmän kokouksissa. Puheenjohtaja pyrki erityisesti uusilla vaihtoehtoisilla tekstiehdotuksilla luomaan pohjaa jatkoneuvotteluille. Avoimia kysymyksiä on edelleen varsin paljon. Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun periaatteen toteuttamiseksi ehkäistä työelämän ulkopuolisilla aloilla sellaista syrjintää, joka perustuu

27 27(60) uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Direktiivi täydentäisi yhteisöjen nykyistä syrjinnänvastaista sääntelyä ja loisi tätä kautta aikaisempaa yhdenmukaisemman vähimmäistason suojalle syrjintää vastaan. Ehdotus perustuu SEUT 19 artiklan 1 kohtaan (aiempi 13 artikla), jonka perusteella on annettu neuvoston direktiivit 2000/43/EY, 2000/78/EY ja 2004/113/EY. Komission heinäkuussa 2008 antama ehdotus on työryhmäkäsittelyn aikana monilta osin muuttunut ja myös täsmentynyt erityisesti suhteessa direktiivin soveltamisalaan, vammaisten oikeuksia koskeviin säännöksiin sekä unionin ja jäsenmaiden väliseen toimivallanjakoon. Tilannekatsauksessaan puheenjohtajamaa toteaa, että suurin osa valtuuskunnista pitää direktiivin tarkoitusta tärkeänä. Useat valtuuskunnat ovat korostaneet direktiivin merkitystä YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanon kannalta. Eräiden maiden valtuuskunnat ovat toivoneet kunnianhimoisempia säännöksiä erityisesti vammaisten oikeuksiin liittyen. Toisaalta muutamat muut maat ovat kyseenalaistaneet tarpeen direktiiville, jonka ne katsovat olevan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastainen. Direktiivin oikeusvarmuudesta ja kustannusvaikutuksista on myös esitetty huolenaiheita. Kaikilla mailla on ehdotukseen yleinen tarkasteluvarauma. Slovakian kaudella puheenjohtajamaa pyrki selkeyttämään ehdotetun direktiivin esteettömyyttä ja kohtuullisia mukautuksia koskevan sääntelyn suhdetta EU:n muuhun lainsäädäntöön. Puheenjohtajamaa teki tältä osin kolme vaihtoehtoista säännösehdotusta: (i) EU:n sektorikohtaisen, yksityiskohtaisia standardeja tai teknisiä ohjeita sisältävän esteettömyyttä tai mukautuksia koskevan sääntelyn katsottaisiin automaattisesti täyttävän ehdotetun direktiivin vaatimukset, mutta ehdotettu direktiivi voisi tulla sovellettavaksi, jos näitä standardeja tai ohjeita ei noudateta, (ii) EU:n edellä mainittu muu esteettömyyttä ja mukautuksia koskeva lainsäädäntö tulee noudatettavaksi ehdotetun direktiivin sijasta (lex specialis -periaate), (iii) EU:n edellä mainittu lainsäädäntö otettaisiin huomioon sovellettaessa ehdotetun direktiivin säännöksiä. Puheenjohtajamaa esitti kaksi vaihtoehtoista sääntelytapaa koskien ikään perustuvia alennuksia ja etuuksia: (i) tiettyihin ikäryhmiin kuuluville myönnettävien etuuksien ja alennusten oletettaisiin ex lege olevan syrjimättömiä, jos niiden tavoitteena on näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen osallistumisen ( integration ) edistäminen; yksittäisessä tapauksessa tämä olettama olisi kuitenkin mahdollista osoittaa vääräksi, todistustaakan asiasta ollessa kantajalla, (ii) tiettyihin ikäryhmiin kuuluville myönnettävien alennusten ja etuuksien katsottaisiin automaattisesti muodostavan hyväksyttävän tavoitteen erilaiselle kohtelulle, edellyttäen että alennusten tai etuuksien tavoitteena on näihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden taloudellisen, kulttuurisen tai sosiaalisen osallistumisen edistäminen, todistustaakan tällaisesta tarkoituksesta kuuluessa vastaajalle. Kaikki edellä mainitut vaihtoehdot saivat jonkin verran kannatusta. Useat valtuuskunnat kuitenkin katsoivat, että eri vaihtoehtoja täytyy tarkastella vielä tarkemmin. Muutoin puheenjohtajamaa keskittyi tekemään lähinnä teknisluonteisia ja direktiivitekstiä selkeyttäviä ehdotuksia. Tilanneselvityksessä luetellaan edellä mainittujen lisäksi muitakin kysymyksiä, jotka edellyttävät jatkokeskusteluja. Neuvotteluita on käytävä direktiivin soveltamisalasta, koska eräillä valtuuskunnilla on edelleen varauma koskien koulutuksen ja sosiaalisen suojelun sisällyttämistä direktiivin soveltamisalaan. Avoimia kysymyksiä liittyy niin ikään EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallanjakoon direktiivin alalla, sekä direktiivin