Pasi Pyöriä & Satu Ojala Palkkatyön prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus 1984 2013 Sosiologipäivät 2016, Jyväskylän yliopisto
Työsuojelurahaston projekti (2015 2017) Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat Aineistot: Tilastokeskuksen työolotutkimukset 1984 2013 (+ rekisteriseuranta) Tilastokeskuksen yhdistetty työnantaja työntekijä-aineisto (FLEED) 1988 2012 Tutkimuksen tavoitteet: Työolojen ja työurien muutos erilaisissa taloussuhdanteissa, erityisesti 1990-luvun laman ja vuoden 2008 lopulla alkaneen finanssikriisin vertailu Työurien kehityksen tarkastelu liikevaihdoltaan erityyppisissä toimipaikoissa
Työn prekarisoituminen proletariaatti + precarius (lat.) = prekariaatti prekariaatti on uusi vaarallinen luokka (Standing), joka kokee jatkuvaa epävarmuutta oikeuksistaan, toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan prekariaatti eroaa perinteisestä työväenluokasta siinä, että yhä useampi korkeakoulutettukin kokee työmarkkinaasemaansa liittyvää epävarmuutta prekariaattiin kuuluvat myös työelämästä syrjäytetyt olennaista on kokemus epävarmuudesta ja pelko tulevaisuudesta Donatella Della Porta & Sakari Hänninen & Martti Siisiäinen & Tiina Silvasti (2015). The New Social Division: Making and Unmaking Precariousness. Guy Standing (2011). The Precariat: The New Dangerous Class.
Suppea ja laaja prekarisaatioteesi Suppea sosiologinen ja työmarkkinakeskeinen suuntaus on keskittynyt tarkastelemaan prekarisaatiota työelämän rakenteellisena (esim. työsuhdetyypit) ja laadullisena (esim. työolojen muutos) kysymyksenä Laajan aikalaisdiagnostisen tradition edustajat katsovat prekarisaatiota koko yhteiskunnan läpileikkaavana poliittisena prosessina, jonka keskiössä on eriarvoisuuden kasvu ja sosiaalisten turvamekanismien rapautuminen Kumpikin näkökulma on tärkeä, mutta Suomessa laaja prekarisaatioteesi ja laadulliset aineistot ovat saaneet vankimman jalansijan Prekarisaation yleisyydestä on vain vähän tutkimustietoa Eeva Jokinen & Juhana Venäläinen (2015). Prekarisaario ja affekti.
Tilastot ja mediapuhe ristiriidassa OECD-maissa työn epävarmuus alkoi kiinnostaa mediaa erityisesti 1990-luvulla, vaikka talous elpyi (Green) ja työllisyys parani (Doogan) G7-maissa epävarmuutta koskevat uutiset kolminkertaistuvat vuosina 1982 1997 (OECD) 1990-luvulta alkaen epävarmuuden tuottamisesta näyttäisi tulleen pysyvä ilmiö Suomessa keskustelu työn prekarisoitumisesta ja epävarmuudesta nousi pinnalle 2000-luvulla, vaikka työmarkkinat normalisoituivat 1990-luvun lamaan verrattuna Miksi subjektiivisesti koettu epävarmuus kasvaa? Onko pessimismille perusteita? Francis Green (2006). Demanding Work. The Paradox of Job Quality in the Affluent Economy. Kevin Doogan (2009). New Capitalism? The Transformation of Work. Pauli Juuti (2010). Mitä lehdet kirjoittavat työelämästä.
Palkkatyötä tekevän prekariaatin yleisyys 1984 2013 (%). Tilastokeskus: työoloaineistot. 25 20 15 10 5 1984 1990 1997 2003 2008 2013 Prekariaatin koko vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan.
Palkkatyötä tekevän prekariaatin kriteerit 1984 2013 (%). Tilastokeskus: työoloaineistot. Määräaikainen tai vuokratyösuhde 1984 1990 1997 2003 2008 2013 11 15 18 14 13 13 Työttömyysriski toteutunut 22 16 33 23 18 23 Työmarkkinariskin pelko 17 18 30 27 21 35 Ylikoulutus 22 19 16 19 19 20 Työllistymismahdollisuudet huonot 33 19 37 31 23 28 5 kriteeriä 1 0 1 1 0 0 4 5 kriteeriä 3 2 6 4 2 3 3 5 kriteeriä (prekariaatti) 10 7 17 13 8 12 2 5 kriteeriä 27 21 38 30 24 34 1 5 kriteeriä 64 57 74 67 60 60 N 4 502 3 503 2 978 4 104 4 392 4 876
Prekaaria työmarkkina-asemaa ennustavat tekijät (logistinen regressio) Heikko tulotaso (alin tulokolmannes) Syklinen toimiala (etenkin teollisuus) Nuori ikä (alle 35-v.) Osa-aikainen työsuhde (alle 35 t / vko) Asuinalue (kasvu-suomen ulkopuolella asuminen) Palvelualoilla työskentely ja opiskelu palkkatyön ohessa pienentävät prekaarisuuden riskiä.
Kuormitus ja voimavaratekijät prekaarissa työssä (varianssianalyysi) Kuormitustekijät: Työn ruumiillinen ja henkinen raskaus Psyykkinen oireilu Voimavaratekijät: Vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet työssä Avoin ja kannustava ilmapiiri työpaikalla Esimieheltä ja työtovereilta saatava tuki Työyhteisön arvostus Prekaarit palkansaajat ovat muita heikommassa asemassa kaikilla muilla mittareilla tarkasteltuna paitsi työn henkisen raskauden suhteen. Edes työtovereilta saatava tuki tai työyhteisön arvostus eivät kompensoi prekaariutta.
Johtopäätökset Vuosien 1984 ja 2013 välisenä aikana palkkatyötä tekevän prekariaatin koko on kasvanut niukasti (10 % 12 %) Prekaarin työn kriteereistä ainoastaan koetun työmarkkinariskin pelko on huomattavasti kohonnut (+18 %- yksikköä v. 1984 2013) Tuloksemme eivät tue käsitystä työelämän epävarmuuden trendinomaisesta kasvusta tai kaikenkattavuudesta Toisaalta työn prekarisoituminen on totta erityisesti niiden ryhmien kohdalla, joille kasautuu yhtäaikaisesti useita epävarmuustekijöitä Työhön liittyvään kasautuvaan epävarmuuteen yhdistyvät keskimääräistä heikommat selviytymisresurssit ja työn hallinnan mahdollisuudet, jotka olisivat tärkeitä työn kuormitusta kompensoivia mekanismeja
Kiitos! Tutkimus on julkaistu Sosiologia-lehdessä: Pasi Pyöriä & Satu Ojala (2016). Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 1/2016.