Pasi Pyöriä Sosiologian yliopistonlehtori. Työelämän myytit ja tulevaisuuden haasteet

Transkriptio

1 Pasi Pyöriä Sosiologian yliopistonlehtori Työelämän myytit ja tulevaisuuden haasteet Työväenmuseo Werstas

2 Työn tekeminen on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelance-työt. Epävarmuus kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Kaikki tämä on globalisaation, digitalisaation ja automaation yhteisvaikutuksen tulosta. Helsingin Sanomat Y-sukupolvi eli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla syntyneet ovat vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta, kun silpputyöstä on tullut entistä yleisempää. [ ] Y-sukupolvi on ensimmäinen, jonka käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan nousseet. Aamulehti

3 Nuorisotyöttömyys 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaat) jäi pysyvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle luvuilla nuorten työttömyysaste on vaihdellut 20 prosentin molemmin puolin Työttömyysaste lasketaan saman ikäisestä työvoimasta (työllisten ja työttömien summa) ei koko ikäluokasta! Merkittävä osa alle 25-vuotiaiden ikäluokasta opiskelee, osa suorittaa asepalvelusta tai hoitaa lasta kotona Niiden nuorten osuus, jotka ovat sekä ansiotyön että koulutuksen ulkopuolella on noin 10 % (NEET = Not in Employment, Education or Training) Suhteellisesti eniten NEET-nuoria on miehissä Kaikki NEET-nuoret eivät ole syrjäytymisvaarassa

4 Nuorten arvot ja asenteet Nuoria on kautta historian moitittu laiskuudesta ja työn vieroksumisesta Presidentti Sauli Niinistö viittasi taannoin uudenvuoden puheessaan oleskeluyhteiskuntaan Nuoruus on aina ollut etsikkoaikaa Nuoret aikuiset (Y-sukupolvi) arvostavat ansiotyötä yhtä paljon kuin ja 1990-lukujen nuoret Y-sukupolvi arvostaa aikaisempaa enemmän perhettä ja vapaa-aikaa, mutta tämä muutos koskee myös vanhempia ikäluokkia On mahdollista, että nykynuoret arvostavat aikaisempia sukupolvia enemmän työn sisältöä ja mahdollisuutta tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä

5 Työn epävarmuus ja prekarisaatio Länsimaissa työn epävarmuus alkoi kiinnostaa mediaa erityisesti 1990-luvulla, vaikka talous elpyi ja työllisyys parani G7-maissa epävarmuutta koskevat uutiset kolminkertaistuvat vuosina (OECD) 1990-luvulta alkaen epävarmuuden tuottamisesta näyttäisi tulleen pysyvä ilmiö Suomessa keskustelu työn prekarisoitumisesta ja epävarmuudesta nousi pinnalle 2000-luvulla, vaikka työmarkkinat normalisoituivat 1990-luvun lamaan verrattuna Eurooppalaisten työolotutkimusten (EWCS) mukaan suomalaisen työelämän laatu on edelleen muiden Pohjoismaiden ohella Euroopan kärkeä Miksi subjektiivisesti koettu epävarmuus kasvaa? Onko pessimismille perusteita?

6 Palkkatyötä tekevän prekariaatin yleisyys (%). Tilastokeskus: työoloaineistot Prekariaatin koko vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan.

7 Palkkatyötä tekevän prekariaatin kriteerit (%). Tilastokeskus: työoloaineistot. Määräaikainen tai vuokratyösuhde Työttömyysriski toteutunut Työmarkkinariskin pelko Ylikoulutus Työllistymismahdollisuudet huonot kriteeriä kriteeriä kriteeriä (prekariaatti) kriteeriä kriteeriä N

8 Prekaaria työmarkkina-asemaa ennustavat tekijät Heikko tulotaso (alin tulokolmannes) Suhdanneherkkä toimiala (etenkin teollisuus) Nuori ikä (alle 35-v.) Osa-aikainen työsuhde (alle 35 t / vko) Asuinalue (kasvu-suomen ulkopuolella asuminen) Palvelualoilla työskentely ja opiskelu palkkatyön ohessa pienentävät prekaarisuuden riskiä. Prekarisaatiota koskevat tulokset koskevat palkansaajia. Heikoimmassa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät ja pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneet.

9 24/7-yhteiskunta Työtä tehdään kaikkialla, kaiken aikaa ja kaikkien kanssa, vai tehdäänkö? On totta, että etenkin ylempien toimihenkilöiden tai tietotyöntekijöiden työaika joustaa ja kotona ja kulkuvälineissä luetaan työsähköposteja. Tästä huolimatta suomalaispalkansaajien työaikoja voidaan luonnehtia enimmäkseen terveellisiksi ja turvallisiksi. Viimeisimmän taantuman seurauksena epäsäännöllisinä työaikoina (iltaisin ja viikonloppuisin) työskentely on vähentynyt kaikilla palkansaajilla ja yllättävää kyllä myös erityisasiantuntijoilla (EWCS ). Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen päiväkirja-aineiston mukaan 4/5 palkansaajista työskentelee ns. normaalityöajan rytmissä (8:00 16:00).

10 Työsuhdetyypit Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan noin 65 % työllisistä on toiminut kokoaikaisessa toistaiseksi jatkuvassa palkkatyösuhteessa koko 2000-luvun ajan Määräaikaiset työsuhteiden osuus on pysynyt vakaana, osaaikatyö on yleistynyt hieman Vuokratyötä tekee noin 2 % palkansaajista (tietoa kerätty vuodesta 2008) Nollatuntisopimuksella työskentelee 4 % palkansaajia eli henkeä (tietoa kerätty kertaluonteisesti vuonna 2014; uutta tietoa tulossa vuonna 2018) Suurin muutos on koskenut yrittäjyyden rakennetta: maatalousyrittäjyys on vähentynyt ja yksinyrittäjyys lisääntynyt

11 Työurat Työsuhteiden keskimääräinen kesto on pidentynyt: Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan palkansaajat ovat keskimäärin työskennelleet saman työnantajan palveluksessa 10,3 vuotta (vuonna 1984 vastaava keskiarvo oli 8,3 vuotta) Ammatin vaihtaminenkaan ei ole yleistynyt: 40 % työolotutkimuksen vastaajista on ilmoittanut työskennelleensä aina lähes samankaltaisessa ammatissa (ei muutosta vuosina ) Tilastokeskuksen rekisteripohjainen yhdistetty työntekijä työnantaja-aineisto (FLEED) vuosilta kertoo työurien vakautuneen: yhä suurempi osa palkansaajista on työskennellyt keskeytyksettä ansiotyössä; tulos pätee myös nuoriin

12 Työn tulevaisuus Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mutta todelliset murrokset näemme tarkasti vasta jälkikäteen Joka vuosi Suomessa katoaa noin työpaikkaa ja lähes yhtä paljon uusia työpaikkoja syntyy tilalle (Mika Maliranta, ETLA) Digitalisaatio on evoluutio, ei revoluutio (esim. prosessiautomaatio teollisuudessa tai pankkipalveluiden digitalisaatio ovat kehittyneet jo pitkään) Toistaiseksi paljon puhuttu digitaalinen keikka- tai alustatalous ei virallisissa työmarkkinatilastoissa näy Digitalisaation vaikutuksia pyritään mittaamaan seuraavassa Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat?

13

14 Kiitos! Nuorten työllisyystilanne ei ole niin synkkä kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. Nuorten työmoraali ei ole heikentynyt ja nuoret pärjäävät työelämässä hyvin kunhan pääsevät työn syrjään kiinni. Työelämän epävarmuus ei ole räjähtänyt käsiin. 24/7-yhteiskunta on tarua palkkatyön näkökulmasta. Vakituinen palkkatyö ei ole vähentynyt eivätkä pätkätyöt yleistyneet. Työpaikkaa ei vaihdeta kuin paitaa. Työurat eivät ole pirstaloituneet. Digitalisaatio muuttaa työelämää, mutta ainakaan toistaiseksi palkkatyö ei ole monista ennustuksista huolimatta loppunut.