Työelämän myytit ja todellisuus

Transkriptio

1 Pasi Pyöriä Sosiologian yliopistonlehtori Työelämän myytit ja todellisuus SAK

2 Työn tekeminen on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelance-työt. Epävarmuus kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Kaikki tämä on globalisaation, digitalisaation ja automaation yhteisvaikutuksen tulosta. Helsingin Sanomat Y-sukupolvi eli 1980-luvulla ja 1990-luvun alkupuoliskolla syntyneet ovat vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta, kun silpputyöstä on tullut entistä yleisempää. [ ] Y-sukupolvi on ensimmäinen, jonka käytettävissä olevat tulot eivät ole juurikaan nousseet. Aamulehti

3 Pitääkö julkinen huoli työn murroksesta, epävarmuuden kasvusta ja työurien pirstaloitumisesta paikkansa? Onko erityisesti nuorten suhteellinen työmarkkina-asema heikentynyt? Katsotaan erilaisilla aineistoilla miten työllisyys ja työurien vakaus on kehittynyt!

4 Palkkatyö on pitänyt pintansa Työllisiä on 2,5 miljoonaa, palkansaajia 2,1 miljoonaa Työllisten määrä on tällä vuosituhannella kasvanut Lähes 2/3 työllisistä on toiminut kokoaikaisessa toistaiseksi jatkuvassa palkkatyösuhteessa koko 2000-luvun ajan Määräaikaisten työsuhteiden osuus on pysynyt vakaana, osa-aikatyö on yleistynyt hieman Vuokratyötä tekee lähes 2 % palkansaajista (tietoa kerätty vuodesta 2008, jolloin vuokratyöntekijöiden osuus oli 1 %) Nollatuntisopimuksella työskentelee 4 % palkansaajista eli henkeä (tietoa kerätty kertaluonteisesti vuonna 2014; uutta tietoa tulossa vuonna 2018) Uusista työsuhteista puolet solmitaan määräajaksi - Hanna Sutela & Anna-Maija Lehto (2014) Työolojen muutokset Tilastokeskus. - Anna Pärnänen (2015) Työn tekemisen tavat 2000-luvulla tapahtuiko rakenteellisia muutoksia? Työelämän tutkimus 13(3): Suomen virallinen tilasto (2017) Työvoimatutkimus Tilastokeskus.

5 Palkkatyötä suurempi muutos koskee yrittäjyyden rakennetta Tällä vuosituhannella maatalousyrittäjyys on (edelleen) vähentynyt ja yksinyrittäjyys lisääntynyt Itsensä työllistäjien osuus työllisistä on 7 % ( henkilöä) Erityisesti ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien määrä on kasvanut Itsensä työllistäjät ovat enimmäkseen tyytyväisiä työhönsä ja vastentahtoiset pakkoyrittäjät ovat vähemmistö Itsensä työllistäjät kokevat positiivista työn imua jopa enemmän kuin palkansaajat Yksinyrittäjien pienituloisuus on kuitenkin huomattavasti palkansaajien köyhyyttä yleisempää Ongelmia aiheuttavat erilaisten ansioiden (esim. freelancepalkkioiden ja satunnaisen palkkatulon) sekä työttömyysturvan yhdistäminen (kannustin- ja byrokratialoukku) - Anna Pärnänen & Hanna Sutela (2014) Itsensä työllistäjät Suomessa Tilastokeskus. - Suomen virallinen tilasto (2017) Työvoimatutkimus Tilastokeskus.

6 Entä nuoret? Erityisesti nuorten työmarkkinoille kiinnittymisestä ja työurista kannetaan huolta Nuorten työllisyys on suhdanneherkkää, mutta iän ja kokemuksen karttuessa työmarkkina-asema vakautuu Vaikka taantuman aikana ammattiin valmistuminen on riski, tämä ei välttämättä tarkoita pysyvästi huonoon työmarkkina-asemaan jäämistä Nykynuoret ovat aikaisempia sukupolvia korkeammin koulutettuja eli koulutusta vastaaviin töihin siirrytään aikaisempaa myöhemmällä iällä Korkeasti koulutetuilla on keskimääräistä pidemmät työurat (Pekka Myrskylä) ja paremmat työuran kuluessa karttuvat kokonaisansiot kuin matalammin koulutetuilla (Kristian Koerselman & Roope Uusitalo) Koulutustason nousu on viime vuosina pysähtynyt uhka Suomen tulevaisuudelle?

7 Nuorisotyöttömyys 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaat) jäi pysyvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle luvuilla nuorten työttömyysaste on vaihdellut 20 prosentin molemmin puolin Työttömyysaste lasketaan saman ikäisestä työvoimasta (työllisten ja työttömien summa) ei koko ikäluokasta! Merkittävä osa alle 25-vuotiaiden ikäluokasta opiskelee, osa suorittaa asepalvelusta tai hoitaa lasta kotona Niiden nuorten osuus, jotka ovat sekä ansiotyön että koulutuksen ulkopuolella on noin 10 % (NEET = Not in Employment, Education or Training) Suhteellisesti eniten NEET-nuoria on miehissä Kaikki NEET-nuoret eivät ole automaattisesti syrjäytymisvaarassa (Rita Asplund) vuotiaiden työllisyysaste on jo verraten korkea (75 %)

8 Työllisyys- ja työttömyysasteet (%) Työvoimatutkimuksen kausitasoitetut vuosikeskiarvot Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Työttömyysaste, % Työttömyysaste, %

9 Nuorten arvot ja asenteet Nuoria on kautta historian moitittu laiskuudesta ja työn vieroksumisesta Presidentti Sauli Niinistö viittasi taannoin uudenvuoden puheessaan oleskeluyhteiskuntaan Nuoruus on aina ollut etsikkoaikaa 2000-luvun taitteessa työmarkkinoille siirtyneet nuoret aikuiset (Ysukupolvi) arvostavat ansiotyötä yhtä paljon kuin ja lukujen nuoret Y-sukupolvi arvostaa aikaisempaa enemmän perhettä ja vapaaaikaa, mutta tämä muutos koskee myös vanhempia ikäluokkia Y-sukupolven nuoret ovat varttuneempia palkansaajia halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa, mutta sama pätee ja 1990-lukujen nuoriin eli sukupolvien välinen ero ei ole muuttunut On mahdollista, että nykynuoret arvostavat aikaisempia sukupolvia enemmän työn sisältöä ja mahdollisuutta tehdä yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä - Pasi Pyöriä & Satu Ojala & Tiina Saari & Katri-Maria Järvinen (2017) The Millennial Generation: A New Breed of Labour? Sage Open 7(1): 1 7.

10 Nuorten työurat ovat vakautuneet Tarkastelimme pitkittäisasetelmalla vuotiaiden nuorten palkansaajien työllisyyden kehitystä 1980-luvulta 2010-luvun alkuun Aineistona käytimme Tilastokeskuksen työolotutkimuksia vuosilta 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 sekä näihin aikasarjapisteisiin kytkettyä kolmen vuoden rekisteriseurantaa Tulostemme mukaan vuotiaiden palkansaajien työmarkkinaasema on työkuukausien perusteella mitattuna vakautunut luvun kuluessa Ikä ei selittänyt eroa työkuukausissa, kun vakioimme keskeiset yksilölliset ja rakenteelliset taustatekijät (etenkin opiskelu on tärkeää ottaa huomioon) Vuosien seurantajakson aikana nuorten palkansaajien suhteellinen asema jopa parani finanssikriisistä huolimatta verrattuna kaikkien palkansaajien työkuukausien keskiarvoon - Satu Ojala & Pasi Pyöriä (2016) Vakautta vai epävarmuutta? Nuorten palkansaajien työuran alku 1980-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Noora Järnefelt toim. Työolot ja työurat tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 08/2016,

11 Tulevien kolmen vuoden työkuukausien seurannan keskiarvot nuorilla palkansaajilla 12 Työkuukaudet, 3 seurantavuoden keskiarvo v. Ka. Kaikki palkansaajat v v v v v v. Tutkimusvuodet Malli 1 (vakioitu seuranta-ajan vuodet ja yhtäaikainen opiskelu oppilaitoksessa)

12 Tutkimuksen menetelmä ja malli Mittasimme vuosittaisten työkuukausien keskiarvoa Miten ikä on yhteydessä tarkastelupistettä seuraavien kolmen vuoden työkuukausiin (kolmen vuoden keskiarvoon)? Menetelmänä hyödynsimme yleistettyä lineaarista mallia pitkittäismuotoisille aineistoille (generalized estimating equations, GEE) Mitä vakioimme? I malli: seuranta-aika, ikä, kovariaattina opiskeleminen II malli: edeltävät + sukupuoli, koulutus, parisuhde alussa ja lopussa, lapsia, syntyvä lapsi III malli: edeltävät + viikkotyöaika, työsuhteen määräaikaisuus, aiempi työttömyys kyselyä edeltäneen viiden vuoden aikana IV malli: edeltävät + toimiala, työpaikan henkilöstömäärä, vastaajan asuinalueen työttömyysaste

13 Tulevien kolmen vuoden työkuukausien seurannan keskiarvot nuorilla palkansaajilla 12 Työkuukaudet, 3 seurantavuoden keskiarvo v. Ka. Kaikki palkansaajat v v v v v v. Tutkimusvuodet Malli 4 (vakioitu kaikki tekijät)

14 Tutkimuksen rajoitukset ja tulosten pohdinta Tutkimuksemme aikajänne päättyy vuoteen 2011 eli vuosien seuranta kattaa ainoastaan finanssikriisistä alkunsa saaneen taantuman ensimmäisen vaiheen Jatkotutkimuksissa olisi tarpeen selvittää, minkälaisia väliinputoajaryhmiä taantuman pitkittymisen seurauksena mahdollisesti muodostui Tutkimuksemme rajautui palkansaajiin eli se ei edusta työttömiä tai työvoiman ulkopuolella olevia Toistaiseksi julkaisemattomat tuloksemme kuitenkin kertovat, että kuva työurien vakaudesta ei muuttunut, kun tarkastelimme nuorten työllisyyttä koko väestön kattavalla rekisteripohjaisella FLEEDaineistolla (vuosina ) Kaikki palkansaajat eivät ole erityisen hyvässä asemassa, vaan osalle kasautuu epävarmuutta ja epäonnea enemmän kuin olisi kohtuullista (prekarisaatio) Huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti niihin palkansaajaryhmiin, joilla on aiempia työttömyyskokemuksia tai jotka toimivat erilaisissa pätkätyösuhteissa ja mahdollisesti ovat alityöllistettyjä

15 Työn epävarmuus ja prekarisaatio Länsimaissa työn epävarmuus alkoi kiinnostaa mediaa erityisesti 1990-luvulla, vaikka talous elpyi ja työllisyys parani (Kevin Doogan) G7-maissa epävarmuutta koskevat uutiset kolminkertaistuvat vuosina (OECD) 1990-luvulta alkaen epävarmuuden tuottamisesta näyttäisi tulleen pysyvä ilmiö Suomessa keskustelu työn prekarisoitumisesta ja epävarmuudesta nousi pinnalle 2000-luvulla, vaikka työmarkkinat normalisoituivat 1990-luvun lamaan verrattuna Eurooppalaisten työolotutkimusten (EWCS) mukaan suomalaisen työelämän laatu on edelleen muiden Pohjoismaiden ohella Euroopan kärkeä Miksi subjektiivisesti koettu epävarmuus kasvaa? Onko pessimismille perusteita?

16 Palkkatyötä tekevän prekariaatin yleisyys (%) Tilastokeskus: työoloaineistot Prekariaatin koko vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan Pasi Pyöriä & Satu Ojala (2016) Prekaarin palkkatyön yleisyys: liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53(1):

17 Palkkatyötä tekevän prekariaatin kriteerit (%) Tilastokeskus: työoloaineistot Määräaikainen tai vuokratyösuhde Työttömyysriski toteutunut Työmarkkinariskin pelko Ylikoulutus Työllistymismahdollisuudet huonot kriteeriä kriteeriä kriteeriä (prekariaatti) kriteeriä kriteeriä N

18 Prekaaria työmarkkina-asemaa ennustavat tekijät Heikko tulotaso (alin tulokolmannes) Suhdanneherkkä toimiala (etenkin teollisuus) Nuori ikä (alle 35-v.) Osa-aikainen työsuhde (alle 35 t / vko) Asuinalue (kasvu-suomen ulkopuolella asuminen) Palvelualoilla työskentely ja opiskelu palkkatyön ohessa pienentävät prekaarisuuden riskiä. Vielä julkaisemattomien tulostemme mukaan (työoloaineistoihin kytketty 8 vuoden rekisteriseuranta) prekaari työmarkkina-asema kasvattaa työkyvyttömyyden riskiä (Satu Ojala & Pasi Pyöriä: Precarious Work and the Risk of Receiving a Disability Pension). Prekarisaatiota koskevat tuloksemme koskevat palkansaajia. Heikoimmassa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät ja pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneet.

19 Työsuhteiden keskimääräinen kesto pidentynyt Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan palkansaajat ovat keskimäärin työskennelleet saman työnantajan palveluksessa 10,3 vuotta (vuonna 1984 vastaava keskiarvo oli 8,3 vuotta) Ammatin vaihtaminenkaan ei ole yleistynyt: 40 % työolotutkimuksen vastaajista on ilmoittanut työskennelleensä aina lähes samankaltaisessa ammatissa (ei muutosta vuosina ) Myös Tilastokeskuksen rekisteripohjainen yhdistetty työntekijä työnantaja-aineisto (FLEED) kertoo työurien vakautuneen: yhä suurempi osa palkansaajista on työskennellyt keskeytyksettä ansiotyössä; tulos pätee myös nuoriin

20 Vakaalla työuralla* olevien yksityisen sektorin vuotiaiden palkansaajien osuudet (%) (kun heitä seurataan FLEED-aineistolla 5 vuotta lähtöpisteistä 1990, 2000 ja 2007 yrityksen liikevaihtotyypin mukaan) Stabiili liikevaihto 58,7 63,9 70,2 Vaihteleva liikevaihto 56,5 59,8 64,3 Kasvava liikevaihto 34,6 48,2 59,9 Laskeva liikevaihto 49,3 48,8 50,7 * 12 vuotuista työkuukautta 5 v. seurannassa Pasi Pyöriä & Liudmila Lipiäinen & Katri-Maria Järvinen (2017) Yhä useampi palkansaaja on vakaalla työuralla. Tieto & trendit Talous- ja hyvinvointikatsaus 3/2017,

21 Työssäolokuukaudet Työurapolut stabiilin liikevaihdon toimipaikoissa Ryhmä 1 (n=13219, 70.2%) Ryhmä 2 (n=1680, 8.9%) Ryhmä 3 (n=1303, 6.9%) Ryhmä 4 (n=1278, 6.8%) Kohenevia polkuja yhdistää uuden tutkinnon suorittaminen Ryhmä 5 (n=1342, 7.1%) Heikkenevillä työurilla stabiilin liikevaihdon toimipaikoissa 14 % laskevan liikevaihdon toimipaikoilla neljännes

22 Tutkimuksen rajoitukset ja tulosten pohdinta FLEED ei mahdollista analyysimme ulottamista 1990-lukua kauemmas historiassa 1990-luvun alku on vertailukohtana erityinen, koska tuolloin laman seurauksena työmarkkinoiden toiminta häiriintyi perin pohjin Toisaalta ei näytä siltä, että viimeisimmän finanssikriisin oloissa työurien vakaus olisi kärsinyt Mistä tämä kertoo? Onko talouden dynamiikka heikentynyt? Tuloksemme työurien vakautumisesta voi kertoa siitä, että samassa työpaikassa pysytään, koska parempiakaan vaihtoehtoehtoja ei ole tarjolla Kansantalouden kannalta työmarkkinaliikkuvuuden heikkeneminen ei välttämättä ole pelkästään myönteistä kehitystä Tutkimuksemme puitteissa emme voineet tarkastella sitä, tapahtuuko työurilla siirtymiä aikaisempaa parempiin vai huonompiin töihin Muissa tutkimuksissa työmarkkinoiden polarisaatiosta on havaittu merkkejä (Böckerman & Vainiomäki 2014)

23 Työn tulevaisuus Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mutta todelliset murrokset näemme tarkasti vasta jälkikäteen Joka vuosi Suomessa katoaa noin työpaikkaa ja lähes yhtä paljon uusia työpaikkoja syntyy tilalle (Mika Maliranta, ETLA) Digitalisaatio on evoluutio, ei revoluutio (esim. prosessiautomaatio teollisuudessa tai pankkipalveluiden digitalisaatio ovat kehittyneet jo pitkään) Toistaiseksi paljon puhuttu digitaalinen keikka- tai alustatalous ei virallisissa työmarkkinatilastoissa näy Digitalisaation vaikutuksia pyritään mittaamaan seuraavassa Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksessa Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat?

24

25 Kiitos! Nuorten työllisyystilanne ei ole niin synkkä kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla Nuorten työmoraali ei ole heikentynyt ja nuoret pärjäävät työelämässä hyvin kunhan pääsevät työn syrjään kiinni Työelämän epävarmuus ei ole räjähtänyt käsiin, vaikka prekaarissa työmarkkina-asemassa on runsas kymmenesosa palkansaajista Vakituinen palkkatyö ei ole vähentynyt eivätkä pätkätyöt yleistyneet Työpaikkaa ei vaihdeta kuin paitaa Työurat eivät ole pirstaloituneet Digitalisaatio muuttaa työelämää, mutta ainakaan toistaiseksi palkkatyö ei ole monista ennustuksista huolimatta loppunut Verraten hyvä työelämän laatu ei ole itsestäänselvyys viimekädessä poliittiset valinnat ratkaisevat minkälaiseksi suomalaisen työn tulevaisuus muodostuu!