Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus?

Transkriptio

1 Työelämän myytit ja todellisuus - miten työelämä on muuttunut, miltä näyttää työelämän tulevaisuus? Armi Mustosmäki YTT, KTM, yliopistonopettaja Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

2 Using History to Inform the Future of Work (Akateeminen) tutkimus on usein katsomista menneeseen Teknologian kehitys on vaikuttanut ja vaikuttaa Työn määrään (palkkatyön loppu?) Laatuun: miten työtä tehdään, millaista se on Huomioitava: ei pelkästään teknologia! Globalisaatio & globaali kilpailu Instituutiot (lainsäädäntö, työehtosopimukset, sosiaalipolitiikka, rahoitusmarkkinat) Strategiat ja johtaminen Muutos ei kaikkialla samanlaista

3 Työn loppu? optimistisissa visioissa automaatio vapauttaa ihmiset likaisista, vaarallisista ja raskaista töistä uhkakuvissa automaatio ja robotisaatio uhkaavat vapauttaa ihmiset myös toimeentulosta 1930-luku ekonomisti John Maynard Keynes 1970-luku automaatiopaniikki Tapio Bergholm (2016) 1990-luku Jeremy Rifkin The End of Work 2010-luku digipaniikki? Keskiluokan tuho polarisaatio, eriarvoistuminen Robotit vievät työt, myös korkeakoulutettujen

4

5 Työllisyyden muutos sektoreittain

6 Työvoiman koulutusrakenne Suomessa Lähde: Sutela &Lehto 2014

7 Kutistuuko keskiluokka? Böckerman & Vainionmäki (2014).

8 Vertailevan tutkimuksen näkökulma keskiluokan katoamiseen Fernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

9 Vertailevan tutkimuksen näkökulma keskiluokan katoamiseen Fernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

10 Mistä rakennemuutos johtuu? Teknologia (koneet korvaisivat ihmisen) selittää vain osan työpaikkojen tuhosta Globalisaatio, kilpailu: työn siirrettävyys halvempiin maihin Instituutiot: Esim. muutokset työmarkkinoiden sääntelyssä: vapautetaan työllistämisen ehtoja (lisäten ns. epätyypillistä työtä, kuten määräaikaisuuksia, osaaikaisuuksia, nollatuntisopimuksia, jne).

11 Digipaniikki Frey & Osborne (2013): The Future of Employment 47% USA:n työpaikoista häviää Pajarinen & Rouvinen (2014) kolmannes Suomen työvoimasta on korvattavissa koneilla *työttömyys uhkaa eniten kaupan kassatyöntekijöitä, sihteereitä, pankkien palveluhenkilökuntaa ja toimistotyöntekijöitä. *uhkaa vähiten erilaisia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Arntz ym. (2016): The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis *työpaikoista häviäisi keskimäärin noin 9%, *Suomen työpaikoista noin 7% olisi automatisoitavissa

12 Teknologiadeterminismin kritiikki Determinismi = työpaikkojen tuhoa ennustavat laskentamallit perustuvat ajatukselle,että teknologia syrjäyttää ihmistyötä aina kun se on teknologisesti mahdollista. taloudellisten, poliittisten, kulttuuristen ja sosiaalisten prosessien sekä rakenteiden nähdäänkin vaikuttavan teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Investoinnit, työntekijöiden koulutustaso, sääntely Toisin sanoen teknologian kehitys ei määrää muutosta yksin, vaan se suodattuu paikallisten rakenteiden läpi erilaisia seurauksia eri maissa, aloilla ja jopa työpaikoilla teknologia ei vain täysin automatisoi työtä, vaan muokkaa tehtävärakenteita siirtää työn tai osan siitä jonkin toisen ammattiryhmän tehtäväksi palkkatyösuhteen ulkopuolelle asiakkaan itsepalveluna suoritettavaksi. TEKNOLOGIA SYNNYTTÄÄ UUTTA TYÖTÄ

13

14 Työelämän huonontumisen lyhyt historia? Pitkät työsuhteet ovat jäämässä historiaan Täytyy olla valmis vaihtamaan ammattia (useasti) Työelämä muuttuu epävarmemmaksi, kokoaikainen palkkatyö katoaa ja työsuhteet epätyypillistyy 24/7 yhteiskunta: Työ irtautuu ajasta ja paikasta Työ elämänalueena menettää merkitystään, erityisesti nuoret arvostavat vapaa-aikaa ja sosiaalisia suhteita

15 Pitkät työsuhteet historiaa? Lähde: Nätti & Pyöriä 2017

16 Ammatin & työpaikan vaihtaminen Lähde: Nätti & Pyöriä 2017

17 Työn epävarmuus: määräaikainen työsuhde Lähde: Sutela & Lehto 2014

18 Työnteon tapojen muutos (lähde: Pyöriä 2017, perustuen Pärnänen 2015)

19 Ajankäyttöaineiston päiväkirja (Tilastokeskus)

20 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16: :00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 0:00 1:00 2:00 3:00 3:50 Työn ajoitus (arkityöpäivät) Lähde: Anttila & Oinas % 90% % 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

21 Työn ajoitus, ylemmät toimihenkilöt Lähde: Anttila & Oinas 2017

22 Kohti 24/7-yhteiskuntaa: Epäsosiaaliset työajat (lähde Anttila & Oinas 2017)

23 Nuorten työasenteet lähde: Pyöriä, Ojala, Saari & Järvinen 2017

24 Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Oppimismahdollisuudet EWCS 2010 Lähde Timo Anttila Suomi 100-luento

25 Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vaikuttamismahdollisuudet EWCS 2010 Lähde Timo Anttila Suomi 100-luento

26 Kotiin viemisiä Mainettaan parempi työ? Pidemmät työurat ja työsuhteet Ei aiempaa enemmän määräaikaisuuksia 24/7? Työ ei ole täysin irronnut ajasta ja paikasta Nuorten työasenteet ei kovin erilaisia Suomi Euroopan huippua työelämän laadun mittareilla Using History to Inform the Future of Work?

27 Lukemistoa: työn loppu & rakennemuutos Tapio Bergholm (2016) Automaatiopaniikki. Työelämän tutkimus. Tyoelamantutkimus.fi/arkisto> numero 2/2016 Arntz ym. (2016): The Risk of Automation for Jobs in OECD Countries: A Comparative Analysis Böckerman & Vainiomäki (2014) Kutistuuko keskiluokka? Fernandez-Macias ym. (2015) Eurofound

28 Lukemistoa: työelämän muutos Työelämän myytit ja todellisuus, toim. Pasi Pyöriä Gaudeamus. Nätti & Pyöriä: Epätyypilliset työsuhteet, epävarmuus ja liikkuvuus Oinas & Anttila: Kohti 24/7-yhteiskuntaa? Pyöriä, Ojala, Saari & Järvinen: Nuoret työelämässä Työolojen muutokset Sutela, H. & Lehto, A-M. Tilastokeskus _2014_12309_net.pdf Vastatieto. Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä (2017). Mikko Jakonen.

29 Kiitos huomiostanne! Kysymyksiä? Kommentteja?