METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien uusien suojelukohteiden ekologista laatua kohteilta inventoidaan elinympäristötyypit rakennepiirteet vaatelias lajisto kartoitetaan pysyvästi suojeltuja kohteita (valtiolle hankitut, YSA) määräaikaisesti suojeltuja ympäristötukikohteita
Pääkysymykset: Minkälaisia eri elinympäristötyyppeihin kuuluvat METSO-kohteet ovat ekologiselta laadultaan? Kuinka paljon niissäesiintyy arvokkaita rakennepiirteitäja vaateliasta lajistoa? Eroavatko eri METSO-laatuluokkiinkuuluvat kuviot toisistaan vaateliaan lajiston esiintymisen suhteen? Eroavatko pysyvästi ja määräaikaisestisuojellut kohteet keskimäärin toisistaan? Kuinka hyvin metsikkötunnukset selittävät lajimäärääja uhanalaisen lajiston esiintymistä? Miten kohteiden laatu vaihtelee eri osissa METSOaluetta?
Inventoinnin maastotyöt Kohteen kuviointi, kuvioiden rajaaminen GPS:llä Elinympäristötyypit: luokittelu kuvioittain metsälakikohde, ls-lakikohde, METSO-tyyppi Laatu kuvioittain METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden avulla I-luokka, II-luokka, III-luokka Lisäksi metsä/suotyyppi, puuston ikä, puuston erirakenteisuus, ojitustilanne, kehitysluokka Rakennepiirteet: lahopuut 15 cm, kookkaat elävät lehti- ja havupuut Lajisto: kääpiä, lahopuukovakuoriaisia ja (muutamia) epifyyttilajeja etsitään sopivilta kasvualustoilta
Uudenmaan alueella Aineisto 2009 2010 Yhteensä inventoitu 40 kohdetta, 126 ha, 155 kuviota Valtiolle hankitut YSA Ympäristötuki Yhteensä Kpl 7 9 24 40 Pinta-ala, ha 48,9 36,8 40,6 126,2
Elinympäristötyypit, pinta-alat ha TYYPPI Jalopuumetsikkö Pähkinäpensaslehto Puro, noro, lähde Lehtolaikku Jyrkänne Vähätuottoinen kallio METSO-lehto METSO-kngsm. METSO-pienves.lähim. METSO-puust.suo METSO-metsäluhta METSO-kalkkikallio METSO-kallio, jyrkänne, louhikko Yht. METSO I 1,6 9,9 3,6 0,6 3,7 5,0 17,1 5,4 2,3 49,1 LAATULUOKKA METSO II METSO III 2,9 3,3 0,4 3,9 0,9 1,4 0,6 0,6 1,8 0,0 3,7 2,9 16,8 19,3 0,5 1,7 4,5 0,6 0,1 0,5 10,8 0,3 50,4 26,8 Yht. 4,5 3,7 14,7 5,0 1,7 5,5 11,2 53,2 2,3 10,5 0,1 0,5 13,4 126,2
Elävät rakennepiirrepuut, kpl/ha haapa ( 30 cm) METSOkohteet 7,2 VMI10 1,4 raita ( 15 cm) 3,7 1,6 koivu ( 40 cm) 2,1 0,8 pihlaja ( 15 cm) 1,8 0,6 tuomi ( 15 cm) 1,8 0,2 kuusi ( 50 cm) 1,6 0,4 tervaleppä(30 cm) 0,7 0,7 mänty ( 50 cm) 0,3 0,3 Yhteensä 19,2 6,0
Kuolleet rakennepiirrepuut, m 3 /ha kuusi mänty koivu harmaaleppä raita haapa tervaleppä pihlaja tuomi Yhteensä METSO-kohteet ( 15 cm) 7,8 2,1 2,0 1,7 0,6 0,5 0,2 0,2 0,2 15,2 VMI10 ( 10 cm) 2,4 1,4 0,4 0,1 muu lehtipuu 0,4 4,9
Rakennepiirteet METSO-laatuluokittain kookkaat lehtipuut järeä lahopuu p = 0,111 p = 0,000 a b c
Rakennepiirteet suojelutyypeittäin kookkaat lehtipuut p = 0,503 järeä lahopuu p = 0,655
Lajisto, aineiston koko Kääväkkäät: 133 lajia, 5124 havaintoa Kovakuoriaiset: 56 lajia, 2255 havaintoa kantokääpä + rusokääpä laakakolva
KokonaislajimääräMETSO-laatuluokittain käävät kovakuoriaiset p = 0,000 p = 0,000 a a b c b c
Kokonaislajimääräsuojelutyypeittäin käävät kovakuoriaiset a a p = 0,001 a b p = 0,022 b b
Uhanalainen lajisto, kääväkkäät Yhteensä 31 uhanalaista tai silmälläpidettävää kääväkäslajia (2000 tai 2010 uhanalaisluettelo), yhteensä 140 havaintoa ruostekääpä (2000 NT 2010 LC)
Uhex lajisto, kovakuoriaiset ja epifyytit Yhteensä 10 uhanalaista tai silmälläpidettävää hyönteislajia ja yksi epifyyttisammal, yhteensä 43 havaintoa haavanjalosoukko (VU) ja monipistehaapsanen (2000 NT 2010 LC)
UhexlajimääräMETSO-laatuluokittain käävät kovakuoriaiset p = 0,000 p = 0,020 a b c a ab b
Uhexhavaintotiheys suojelutyypeittäin käävät kovakuoriaiset p = 0,316 p = 0,085
Uhexkääväkäslajit elinympäristötyypeittäin ja METSO-laatuluokittain TYYPPI Jalopuumetsikkö Pähkinäpensaslehto Puro, noro, lähde Lehtolaikku Jyrkänne Vähätuottoinen kallio METSO-lehto METSO-kngsm. METSO-korpi METSO-kalkkikallio METSO-kallio, jyrkänne, louhikko Yht. METSO I 2 11 3 1 4 4 11 4 2 23 LAATULUOKKA METSO II METSO III 2 2 5 4 2 1 6 3 3 1 4 19 3 Yht. 3 2 12 6 1 6 4 15 6 1 6 31
Lajimäärän riippuvuus metsikkötunnuksista Kääpien kokonaislajimäärä Lahopuun tilavuus ja diversiteetti selittivät valtaosan (noin 40 60 % lajiryhmästäriippuen) lajimäärän vaihtelusta Lahopuumuuttujien jälkeen muut metsikkötunnukset lisäsivät enäävähän mallien (GLM) selitysastetta 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0.00.50 1.00 1.50 2.00 2.50 Log(lahopuun kokonaistilavuus, m 3 /kuvio) Kääpien kokonaislajimäärä 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 0 20 40 60 80 100 Lahopuun diversiteetti
Johtopäätöksiä Yksinkertainen laatuluokittelu (METSO valintaperusteet) toimii hyvin lajistoltaan arvokkaimpien kohteiden tunnistamisessa olisi mahdollista kehittää edelleen Ympäristötukikohteisiin sisältyy laadultaan ja lajistoltaan vaatimattomia kuvioita III-luokan kuvioita ei juurikaan kannattaisi sisällyttää määräaikaisiin ympäristötukikohteisiin Hyvin pienet kohteet eivät yksistään pysty ylläpitämään lajien paikallispopulaatiota elinympäristöverkostot, alueellinen keskittäminen, lähdealueiden läheisyys
Inventointeja jatkettu 2011 Pohjois-Savon ja Etelä- Pohjanmaan metsäkeskusten alueella Alueiden välillä huomattavaa vaihtelua, mm. ympäristötukikohteissa näilläalueilla enemmän isoja, laadultaan ja lajistoltaan hyviä elinympäristökokonaisuuksia Pohjois-Savossa uhanalaisten kääpälajien esiintymistiheys yli kolminkertainen Etelä- Pohjanmaahan verrattuna ja noin kaksinkertainen Uudenmaan kohteisiin verrattuna enemmän männyn ja lehtipuiden lajistoa uhanalaisista epifyyttijäkälistäuudeltamaalta ei yhtään havaintoa, P-S ja E-P kymmeniähavaintoja