1 9.6.2011 LIIKKEEN LUOVUTUKSEN TYÖOIKEUDELLISET NÄKÖKULMAT Liikkeen luovutusta koskevat kysymykset ovat jatkuvasti ajankohtaisia. Useimmin pyydetään apua sen arvioimiseen, onko jotakin yksittäistä tilannetta pidettävä liikkeen luovutuksena vai ei, mutta varsin usein kysytään myös niitä vaikutuksia, joita luovutuksella on yrityksen henkilökuntaan ja työnantajavastuiden jakautumiseen luovuttajan ja luovutuksensaajan kesken. Milloin kyseessä on liikkeen luovutus Työsopimuslain mukaan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, mikäli luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Myös EU on säätänyt liikkeen luovutusdirektiivin, jonka perusteella EY:n tuomioistuin on antanut useita liikkeen luovutusta koskevia ennakkoratkaisuja. Näillä ennakkoratkaisuilla onkin ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen oikeuskäytäntöön ja siihen, milloin kyseessä katsotaan olevan liikkeen luovutus myös Suomessa. Liikkeen luovutukselle voidaankin asettaa kolme edellytystä, joiden kaikkien on täytyttävä, jotta kyseessä olisi liikkeen luovutus. Nämä edellytykset ovat oikeudellinen yhteys, toiminnallisen kokonaisuuden luovutus ja keskeytymättömyys. Loppu kädessä kysymys on kuitenkin kokonaisarvioinnista, joten kaikkien edellytysten ei tarvitse täyttyä yhtä selvästi. Koska liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön täyttymisen arviointi täytyy kuitenkin tehdä aina kunkin yksittäistapauksen erityispiirteet huomioiden, ei tässä esityksessä ole ollut mahdollista käsitellä liikkeen luovutuksen tunnusmerkkejä kuin yleisluontoisesti. Oikeudellinen yhteys Oikeudellinen edellytys täyttyy esim. silloin, kun yritysten välillä on suora sopimussuhde ja uusi yritys hankkii ainakin osan vanhan yrityksen vaihto- tai käyttöomaisuudesta. Uudessa oikeuskäytännössä on lievennetty oikeudellisen edellytyksen olemassaolon kriteerejä, sillä EYT:n antaman ratkaisun mukaan kyseessä voi olla liikkeen luovutus, vaikka luovuttajan ja luovutuksen saajan välillä ei olisi lainkaan sopimussuhdetta, vaan tällöin käyttö- tai vaihto-omaisuus on voinut siirtyä luovuttajalta luovutuksen saajalle kolmannen osapuolen välityksellä (ks. esim. Daddy s Dance Hall -case 324/86). Kaikissa tapauksissa liiketoiminnan luovuttaminen ei edellytä yritykseltä omaa vaihtotai käyttöomaisuutta. Tällaisissa tapauksissa ei edellytetä käyttö- tai vaihtoomaisuuden siirtämistä edes kolmannen henkilön välityksellä, vaan riittävää on, että yrittäjät ovat tarkoittaneet siirtää liiketoiminnan vanhalta uudelle yrittäjälle.
2 Toiminnallinen kokonaisuus Toiminnallisen kokonaisuuden edellytys täyttyy, kun luovutuksen kohde voisi periaatteessa toimia myös itsenäisenä liiketoimintana. Tällöin merkitystä on mm. sillä, onko aineellista omaisuutta siirtynyt, mikä on siirtyneen aineettoman omaisuuden arvo, onko pääosa henkilöstöstä otettu luovutuksen saajan palvelukseen, onko asiakaskunta siirtynyt mukana, miten samankaltaista ennen luovutusta ja luovutuksen jälkeen harjoitettu liiketoiminta on ja kuinka pitkän ajan liiketoiminta on ollut keskeytyneenä. Erityisesti painoarvoa on annettu henkilökunnan siirtymiselle. Kyseessä saattaa olla liikkeen luovutus, jos henkilökuntaa tai joissakin tapauksessa jopa vain avainhenkilöstö on siirtynyt luovutuksen saajan palvelukseen. On kuitenkin mahdollista yhtä lailla, että kyseessä on liikkeen luovutus, vaikka henkilöstöä ei siirtyisi lainkaan. Tuotantovälineet voivat siirtyä joko suoraan luovuttajalta luovutuksen saajalle, kolmannen välityksellä tai siten, että sekä vanha että uusi yrittäjä käyttävät toimeksiantajan omistamia tuotantovälineitä. Se kummalla on asiassa painavampi merkitys, henkilöstön siirtymisellä vai tuotantovälineiden siirtymisellä, riippuu pitkälti kokonaisarvioinnista ja näiden henkilöstön ja tuotantovälineiden keskinäisestä painoarvosta. Se, kummalla on enemmän painoarvoa liiketoiminnan kannalta, on tällöin ratkaisevaa. Näin ollen jos liiketoiminnan kannalta tuotantovälineet ovat merkittävässä asemassa, kyseessä ei voine olla liikkeen luovutus, jos tuotantovälineet eivät merkittävässä määrin siirry. Tällöin katsotaan myös, ettei kokonaisuuden voida katsoa voivan säilyttävän identiteettiään, eikä kyse tällöin ole liikkeen luovutuksesta (ks. C-172/99, Oy Liikenne AB ja KKO 2001:44). Toiminnan identiteetin on säilyttävä myös luovutuksen yhteydessä. Näin ollen jos luovutettu toiminta sulautuu liikkeen luovutuksen yhteydessä erottamattomaksi osaksi vastaanottajan liiketoimintaa, kyseessä ei ole liikkeen luovutus (ks. KKO 2000:12). Jos toiminnan sisällössä tapahtuu luovutuksen yhteydessä hyvin olennaisia muutoksia, myös tällöin identiteetti voi kadota, jolloin kyseessä ei myöskään ole liikkeen luovutus (ks. KKO 2001:48, KKO 2001:49 ja 2002:54). Keskeytymättömyys Luovutettavan toiminnan on jatkuttava keskeytymättömänä, jotta kyseeseen voisi tulla liikkeen luovutus. On kuitenkin mahdollista, että kyseessä on silti liikkeen luovutus, vaikka luovutuksen yhteydessä toiminnassa olisi lyhyt katko, jonka aikana tehdään esim. korjaus- tai muutostöitä. Ulkoistaminen Kun yritys päättää itse luopua jonkin toiminnan suorittamisesta ja ostaa sen ulkopuoliselta, voidaan myös tällainen ulkoistaminen/alihankintaan siirtyminen katsoa liikkeen luovutukseksi. Arvioitaessa muodostaako tämä liikkeen luovutuksen, arviointikriteereinä käytetään samoja edellä mainittuja kriteerejä. Ulkoistamisten yhteydessä EYT on kiinnittänyt huomiota siihen, onko toiminta jatkunut ulkoisesti samankaltaisena, eli onko sitä esim. jatkettu samoissa tiloissa, samoin menetelmin ja samojen työntekijöiden kanssa (ks. C-392/92 Schmidt). Tämä kriteeri kuitenkin vain täydentää aiemmin esitettyjä muita kriteerejä (ks. C-127/96 Vidal).
3 Kun yritys on ulkoistanut jonkin toimintansa, saattaa eteen tulla tilanne, jossa alihankkija tai palveluntarjoaja vaihtuu. Yleensä tällaisessa tilanteessa ei tapahdu liikkeen luovutusta. Kuitenkin poikkeustapauksissa myös palveluntarjoajan vaihtuminen voi muodostaa liikkeen luovutuksen (ks. C-13/95 Süzen). Tällöin ratkaisevaa on, onko vanhan ja uuden palveluntarjoajan välillä siirtynyt merkittävä määrä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvää omaisuutta, ja se, onko uusi palveluntarjoaja ottanut palvelukseensa lukumäärän ja pätevyyden osalta olennaisen osan niistä vanhan palveluntarjoajan työntekijöistä, jotka ovat työskennelleet vanhalta palveluntarjoajalta uudelle palveluntarjoajalle siirtyneissä tehtävissä. Molempien näiden kriteerien täyttyessä kyseeseen tulee liikkeen luovutus, mutta jos vain toinen näistä täyttyy, ratkaistaan asia sen perusteella, kummalla on enemmän painoarvoa liiketoiminnan luonne huomioon ottaen. Näin ollen esim. jos aineellisella omaisuudella on toiminnassa suuri merkitys ja sellaista omaisuutta ei siirry, kyseessä ei ole liikkeen luovutus (Oy Liikenne Ab ja KKO 2001:44). Näin ollen siis kuitenkin pelkästään jommankumman aineellisen omaisuuden tai pelkän henkilöstön siirtyminen voivat muodostaa liikkeen luovutuksen (ks. Schmidt ja Abler). Sopimusneuvotteluissa erityisesti huomioitava: Onko kysymyksessä liikkeen luovutus? Luovutuksen saajan vastuu luovutettavan liikkeen työsuhteista Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät luovutuksen saajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Työntekijöillä ei ole tällöin oikeutta pysyä luovuttajan palveluksessa. Näin ollen työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle. Työsuhde luetaan voimassa olevaksi työsuhteeksi siitä riippumatta, onko palkanmaksu ja työnteko juuri tuolloin keskeytyneenä esimerkiksi lomautuksen, perhevapaan tai opintovapaan johdosta. Jos luovutuksen kohteena on vain liikkeen osa, siirtyminen koskee vain luovutettavaan osaan kuuluvia työntekijöitä. Jos työntekijä on tehnyt töitä sekä liikkeen luovutettavassa osassa että muilla osastoilla kiinnitetään huomiota siihen, mihin yksikköön hän organisatorisesti kuuluu (186/83, Botzen). Lisäksi huomiota kiinnitetään siihen, missä osassa liikettä työntekijä on pääsääntöisesti työskennellyt riippumatta siitä, mitä alkuperäiseen työsopimukseen on kirjattu. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta (esimerkiksi ylityökorvaukset, vuosilomapalkat ja lomaltapaluurahat) vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Työntekijä voi periä palkkasaataviaan kummalta tahansa. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. Luovutus ei aiheuta mitään muutosta työsuhdesaatavien erääntymishetkeen, joten luovuttaja ei ole esimerkiksi velvollinen maksamaan lomakorvauksia luovutushetkellä pitämättömistä vuosilomista. Luovutuksensaaja vastaa sen sijaan yksinään luovutuksen jälkeen erääntyneistä saatavista. Asiaan ei vaikuta se, että työntekijä on saattanut ansaita suurimman osan
4 saatavaansa jo ennen luovutushetkeä. Jos työntekijä pitää esimerkiksi vuosilomansa heti luovutushetken jälkeen, luovutuksen saaja on yksin vastuussa koko lomapalkasta ja rahasta, vaikka loma onkin kertynyt ajalta, jonka työntekijä on työskennellyt luovuttajalle. Työntekijä tai luovutuksen saaja ei voi vaatia näitä saatavia luovuttajalta, ellei tästä ole erikseen osapuolten välillä sovittu. Tämän kaltaiset luovuttajalle siirtyvät työnantajavastuut voidaan ottaa huomioon esimerkiksi mahdollisessa kauppahinnassa. Luovutuksen saajalle siirtyvät vain luovutushetkellä voimassa oleviin työsuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä on takaisinottovelvollisuus, joka ulottuu myös sellaisiin luovuttajan irtisanomiin työntekijöihin, joiden työsuhde on päättynyt ennen luovutushetkeä. Luovutuksen saajan tuleekin selvittää, onko luovuttaja irtisanonut ennen luovutushetkeä luovutettavan liikkeen piiristä työntekijöitä tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Sopimusneuvotteluissa erityisesti huomioitava: Ketkä työntekijöistä kuuluvat luovutettavan liikkeen piiriin? Jaetaanko vastuuta työntekijöiden palkka- ja muista saatavista osapuolten välisessä sopimuksessa työsopimuslain säännöksistä poikkeavasti? Onko luovuttaja irtisanonut luovutettavasta liikkeestä työntekijöitä, joihin luovutuksensaajan takaisinottovelvollisuus kohdistuisi? Onko luovuttajalla tiedossa mahdollisia työsuhdesaatavia koskevia riitoja, joista luovutuksensaaja voisi joutua vastuuseen? Työnantajan ja työntekijän irtisanomisoikeus liikkeen luovutustilanteessa Työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä automaattisesti liikkeen luovuttajan palveluksesta luovutuksen saajan palvelukseen. Jos luovutuksen kohteena on vain liikkeen osa, siirtyminen koskee luovutettavassa osassa työskennelleitä henkilöitä. Lain perusteluissa todetaan, että työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä. Jos työntekijä ei halua siirtyä luovutuksen saajan palvelukseen, hän voi kuitenkin irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Liikkeen luovutuksessa siirtyvä työntekijä voi päättää työsopimuksensa luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Tämä oikeus työntekijällä on riippumatta siitä, mitä irtisanomisaikaa häneen muuten sovelletaan. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon luovutuksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että riippuen siitä, milloin työntekijä on saanut tiedon luovutuksesta, hän voi päättää työsuhteen ilman mitään irtisanomisaikaa, eli heti tai kuukauden sisällä liikkeen luovutuspäivästä. Tämä on seikka, joka on huomioitava erityisesti avaintyöntekijöiden siirtymisen osalta. Tämä irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia. Sekä luovuttajalla että luovutuksen saajalla on mahdollisuus käyttää normaaleita irtisanomisperusteita myös liikkeen luovutuksen yhteydessä. Liikkeen luovuttajan ja luovutuksen saajan on arvioitava irtisanomisperusteita koko yrityksen, eikä vain luovutettavan osan, näkökulmasta.
5 Liikkeen luovuttajan on arvioitava mahdollisten tuotannollisten ja taloudellisten eli muiden kuin työntekijästä johtuvien irtisanomisperusteiden olemassaoloa taustanaan koko yritys ja mahdollisesti myös muut luovuttajan määräysvaltaan kuuluvat yhtiöt, eikä siis vain luovutettavan osan kannalta. Sama koskee työntekijän mahdollista uudelleen koulutusvelvollisuutta. Arvioitaessa luovutuksen saajan irtisanomisoikeutta huomioon on otettava se kokonaisuus, jonka puitteissa toiminta jatkuu luovutuksen jälkeen. Liikkeen luovutus merkitsee kahden yrityksen toimintojen yhdistämistä ja yhteensovittamista liikkeen luovutuksen jälkeen. Luovutuksen kohteena olevan liikkeen tai sen osan palveluksessa olevien työntekijöiden siirryttyä luovutuksen saajalle tällä on henkilöstöpoliittinen päätösvalta sopeuttaa tarvittava henkilöstö yrityksen toimintaan. Sopeutus voidaan tehdä irtisanomalla, lomauttamalla tai siirtämällä osa työntekijöistä muihin tehtäviin työsopimuslaissa säädetyin perustein. Luovutuksen saajalla on kuitenkin oltava näihin toimenpiteisiin työsopimuslain mukaiset perusteet. Sopimusneuvotteluissa erityisesti huomioitava: Huomioitava työntekijöiden erityinen irtisanoutumisoikeus ns. avainhenkilöstön osalta Kuuluuko luovutettavaan liikkeeseen työntekijöitä, joiden työsuhteen jatkaminen tulee arvioitavaksi. Mikäli näitä on, missä vaiheessa prosessia heidän työsuhteensa päätetään. Siirtyvien työntekijöiden työsuhteen ehdoista Työntekijät säilyttävät entiset työsuhteen ehtonsa liikkeen luovutuksesta huolimatta. Luovutuksen saajalla ei ole normaalia laajempaa oikeutta muuttaa työntekijöiden työsuhteen ehtoja luovutuksen perusteella, vaan muuttaminen edellyttää samoja perusteita kuin muissakin tilanteissa. Kaikissa tapauksissa kaikkien entisten ehtojen soveltaminen ei ole liikkeen luovutuksen jälkeen kuitenkaan enää mahdollista. Näin on ainakin silloin, kun luovutuksen saaja kuuluu eri lainsäädännön piiriin kuin luovuttajayritys. Esimerkiksi julkisen sektorin eläkejärjestelyt eivät ole sovellettavissa yksityisellä sektorilla ja päinvastoin. Tuomiossa KKO 1996:142 on otettu kantaa työntekijäin eläkeoikeuksiin tapauksessa, jossa valtion liikelaitos muutettiin lailla osakeyhtiöksi. Korkeimman oikeuden mukaan osakeyhtiö ei ollut vastuussa valtion eläkelain tasoisen eläkeetuuden järjestämisestä työntekijöiden siirtyessä osakeyhtiön palveluksessa työntekijäin eläkelain piiriin. Liikkeen luovutuksen saaja on kuitenkin vastuussa luovuttajan työntekijöilleen järjestämistä vapaaehtoisesta lisäeläketurvasta. Julkisen sektorin ulkoistamishankkeissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos työsopimussuhteisen kunnan työntekijän lisäeläke-etuus on lakiin perustuva oikeus, ei eläkkeen järjestämisvastuu siirry luovutuksensaajayritykselle. Jos taasen työsopimussuhteisen työntekijän lisäeläke perustuu työehtosopimukseen, järjestämisvelvollisuus säilyy luovutuksen saajalla työehtosopimuksen voimassaolokauden ajan. Mikäli työsopimussuhteisen työntekijän lisäeläke perustuu taasen työsopimukseen, järjestämisvastuu siirtyy sellaisenaan luovutuksen saajalle.
6 Siirtyvien työntekijöiden työsuhteen ehdot saattavat tasoltaan poiketa merkittävästi omien työntekijöiden työsuhteiden ehdoista. Oikeuskäytännön mukaan tämä ei kuitenkaan suoraan ole työnantajan noudatettavan tasapuolisuusvelvoitteen vastaista. Oikeuskäytännössä on kuitenkin edellytetty, että työnantajan on pyrittävä tasaamaan näitä työsuhteen ehdoissa olevia eroja. Työsuhteisiin sovellettava työehtosopimus liikkeen luovutuksen jälkeen Liikkeen luovutuksen yhteydessä on tavanomaista, että liikkeen luovuttaja ja luovutuksen saaja ovat sidottuja eri työehtosopimuksiin, jolloin syntyy helposti erimielisyyttä siitä, mitä työehtosopimusta luovutuksen saaja soveltaa uusiin työntekijöihin. Liikkeen luovutustilanteessa luovutuksen saaja on sidottu siihen työehtosopimukseen, johon luovuttaja oli sidottu siihen saakka, kunnes työehtosopimuskausi päättyy. Voimassa olevan työehtosopimuskauden jälkeen työnantaja voi alkaa soveltamaan sitä työehtosopimusta, jota hän soveltaa muiden vastaavien työntekijöiden työsuhteissa yrityksessään. Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus ei riipu siitä, onko luovutuksen saaja järjestäytynyt vai järjestäytymätön. Asiaan ei vaikuta myöskään se, onko luovutuksen saaja jo ennestään sidottu johonkin toiseen työehtosopimukseen. Käytännössä voi aiheutua vaikeuksia siitä, että työntekijät mieltävät ainakin osan vanhan työehtosopimuksen perusteella heille myönnetyistä oikeuksista saavutetuiksi eduiksi, joita ei voi heiltä ottaa pois siitä huolimatta, ettei uusi työehtosopimus sisällä vastaavia etuja. Tällaiset edut eivät kuitenkaan sido luovutuksen saajaa, ellei niitä ole taattu työntekijöille jollain muullakin tavalla, kuten työsopimuksiin otetuilla sopimusehdoilla. Sopimusneuvotteluissa erityisesti huomioitava: Haluaako luovutuksen saaja muuttaa siirtyvien työntekijöiden työehtoja joltain osin? Miltä osin se on tässä tilanteessa mahdollista? Mitä työntekijöiden lisäetuja halutaan liikkeen luovutuksen yhteydessä heikentää (esim. eläke-etuja)? Onko luovutuksen saaja sidottu johonkin työehtosopimukseen? Muuttuuko työntekijöiden työehtosopimus liikkeen luovutuksen jälkeen? Työntekijän oikeus korvaukseen liikkeenluovutustilanteissa Työsopimuslain 7:6 :n mukaan työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä, jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta. Työnantajan vastuu konkretisoituu tapauksissa, joissa liikkeenluovutuksen seurauksena työsuhteen ehdot heikkenevät. Mikä tahansa työsuhteiden heikkeneminen ei kuitenkaan johda työnantajan vastuuseen, vaan ehtojen heikkeneminen tulee olla olennaista. Olennaisuuden täyttyminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Korkein oikeus arvioi päätöksessään 2009:28 näiden edellytysten täyttyneen. Tapauksessa työntekijä oli toiminut metalliteollisuutta harjoittavan yrityksen
7 työpaikkaravintolan työntekijänä. Hänen työsuhteeseensa oli noudatettu metalliteollisuuden työehtosopimusta. Yritys oli luopunut henkilöstöravintolastaan ja työntekijät olivat siirtyneet Amican palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tällöin häntä koskevaksi työehtosopimukseksi vahvistui majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimus. Kyseisen sopimuksen mukaan maksettava palkka oli korkeimman oikeuden arvion mukaan noin 300 euroa alempi. Kyseinen palkan aleneminen täytti laissa tarkoitetun olennaisuuden vaatimuksen. Ehtojen täyttyessä työntekijä voi itse päättää työsuhteensa mutta hänellä on oikeus työnantajan maksamaan korvaukseen. Korvauksen suuruus määräytyy työnantajaa velvoittavan irtisanomisajan mukaan. Vastaavalta ajalta maksetaan työntekijälle myös lomakorvaus. Luovutuksensaaja ei näissä tilanteissa ole toiminut työsopimuslain tai työsopimuksen vastaisesti. Näin ollen tilanteessa eivät täyty työsopimuslain 12 luvun 1 ja 2 :ssä asetetut vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset. Työnantajan tiedottamisvelvollisuus yhteistoimintalain mukaan Yhteistoimintalain mukainen tiedotusvelvollisuus koskee sekä liikkeen luovuttajaa että luovutuksen saajaa. Molempien on ilmoitettava niiden työntekijöiden edustajille, joita liikkeen luovutus koskee, luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, siitä työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työtekijöitä koskevat toimenpiteet. Lainkohdan mukaan luovuttajan tulee antaa tiedot hyvissä ajoin ennen luovutuksen tai sulautumisen toteuttamista. Luovutuksen saajan on puolestaan annettava tiedot viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Halutessaan luovutuksen saaja voi tiedottaa asiasta jo ennen luovutuksen toteutumista. Luovutuksen toteutumishetkenä pidetään sitä hetkeä, jolloin luovutuksensaaja tosiasiallisesti ottaa luovutetun yrityksen haltuunsa eikä esimerkiksi kaupantekopäivää. Luovutuksen saajan on varattava henkilöstön edustajille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sen jälkeen, kun hän on antanut heille em. tiedot. Uudessa yhteistoimintalaissa onkin korostettu luovutuksen saajan velvollisuutta vuoropuheluun henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Lähtökohtaisesti kysymykset tulee esittää siinä tilaisuudessa, jossa luovutuksen saaja tiedottaa em. asioista, mutta lienee myös sallittua esittää kysymyksiä kohtuullisen ajan kuluessa tiedotustilaisuuden jälkeenkin Luovutuksen saajan vastaamisvelvollisuus liittyy tiedottamisvelvollisuuden piiriin kuuluviin asioihin. Usein osa kysymyksistä saattaa koskea sellaisia asioita, joista on käytävä erikseen varsinaiset yhteistoimintaneuvottelut, kuten työtehtävien muutokset ja siirtymiset tehtävistä toiseen. Tällaisten asioiden osalta riittää, että työnantaja kertoo alustavasti, onko tarkoituksena tehdä kyseisen kaltaisia muutoksia ja viittaa myöhemmin käytäviin neuvotteluihin. Luovutuksen saajalla on usein tarve toteuttaa siirtyneitä työntekijöitä koskevia toimenpiteitä, kuten työtehtävien muutoksia, siirtoja tehtävistä toiseen tai jopa työvoiman vähentämisiä. Nämä toimenpiteet kuuluvat joko YTL 8 luvun
8 (Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä) tai YTL 6 luvun (Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt) mukaisen neuvotteluvelvoitteen piiriin.. Muuta huomioitavaa Luovutuksen saajan kannattaa tehdä ns. Due Diligence selvitykset kohteesta ennen sopimuksen tekoa. Sopimukseen on syytä ottaa myyjän vakuutukset siitä, että o myyjä ilmoittaa siirtyvien työntekijöiden ehdot ja vakuuttaa niiden oikeellisuuden o myyjä sitoutuu siihen, että toimintaa jatketaan luovutuksen hetkelle asti normaalina o myyjä ei nosta siirtyvien työntekijöiden palkkoja tai muuten paranna työsuhteiden ehtoja vahingoittamistarkoituksessa ennen luovutushetkeä o myyjä ei muuta määräaikaisissa työsuhteissa olevien työsopimuksia vahingoittamistarkoituksessa toistaiseksi voimassa oleviksi ennen luovutushetkeä Alihankkijan vaihtotilanteessa ei yleensä ole mahdollisuutta selvittää mm. työntekijöiden palkkoja o Toimeksiantajallakaan ei ole mitään oikeudellista keinoa selvittää aiemman alihankkijan työntekijöiden työsuhteiden ehtoja