Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1
Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom. (477/2003 ja 1352/2010) Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa (417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. 2
Oppilashuolto opetussuunnitelmassa Perusopetuslaki 14 2 mom. Opetushallitus päättää oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). Valmistelu yhteistyössä THL:n kanssa Perusopetuslaki 15 2 mom. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. Valmistelu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 3
Opiskelijahuollon määritelmä lukiolaissa Lukiolaki (629/1998) 29 a (478/2003) Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että 29 :n 2 momentissa tarkoitetuille opiskelijoille (vammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville) annetaan tieto hänen käytettävissään olevista terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelman valmistelu vastaavasti kuin perusopetuksessa. 4
Opiskelijahuollon määritelmä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 37 a (1351/2010) Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Opiskelijaterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja opiskelijoiden sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista palveluista lastensuojelulaissa (417/2007). Koulutuksen järjestäjän tulee toimia yhteistyössä 2 momentissa tarkoitettuja palveluita antavien ja järjestävien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palveluista. Tarvittaessa opiskelija tulee ohjata hakemaan näitä etuja ja palveluita. Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelman valmistelu vastaavasti kuin perusopetuksessa. 5
Vastuunjako oppilas- ja opiskelijahuoltoasioissa Opetustoimen palvelut Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Opetuksen/koulutuksen järjestäjä. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kouluterveydenhuolto Perusopetusta antavan oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskeluterveydenhuolto Lukion, ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen sekä korkeakoulun sijaintikunta, ellei korkeakoulun opiskelijahuoltoa ole kunnan suostumuksella toisin järjestetty. 6
Vastuunjako oppilas- ja opiskelijahuoltoasioissa Sosiaali- ja terveystoimen palvelut (jatkoa) Koulukuraattori ja koulupsykologipalvelut (psykososiaaliset palvelut) Kunta velvollinen järjestämään palvelut kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi- ja perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. Yksityinen perusopetuksen järjestäjä ja valtion oppilaitos velvollinen järjestämään palvelut omille oppilailleen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta ei ole erityisiä säännöksiä psykososiaalisten palveluiden järjestämisestä. 7
Oppilashuoltotyötä koskevia kysymyksiä 1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? 2. Miten oppilashuoltoa koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? 3. Millä edellytyksillä ja mitä salassa pidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? 8
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? Perusopetuslaki 31 a 3 mom. (642/2010) Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. 9
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? Perusopetuslaki 16 a 2 mom. (642/2010) Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti 31 a :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa oppilashuoltotyössä. Perusopetuslaki 17 3 mom. (642/2010) Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on hankittava moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta (pedagoginen selvitys). 10
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, OPH:n määräys 50/011/2010, kohta 5.4.4 Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan: 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat * oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken * oppilashuoltotyön organisointi ---- * yhteistyö kodin, koulun, oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa 11
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä voivat siihen osallistua? Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön (4/2010) mukaan henkilöitä, joiden tehtäviin asian käsittely välittömästi kuuluu voivat olla: rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi ja koulukuraattori, yläluokilla opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. 12
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? -> Oppilashuoltoryhmien ja niitä vastaavien yhteistyöryhmien kokoonpano ja toimintamalli määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa. -> Ryhmät tulee koota niin, että niihin kuuluu ainakin opetushenkilöstön, kouluterveydenhuollon kuin psykososiaalisista palveluista vastaavien tahojen edustajia. -> Käsiteltävien asioiden mukaan ryhmien kokoonpano vaihtelee: yleisiä ja luokkakohtaisia oppilashuollon asioita voidaan käsitellä laajassa kokoonpanossa; yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyyn voi osallistua vai ne, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu, ellei huoltaja ole antanut lupaa muidenkin henkilöiden osallistumiselle. Lisäksi 13 voidaan asettaa ad hoc ryhmiä.
1. Mitä tarkoittaa perusopetuslaissa säädetty moniammatillinen oppilashuollon yhteistyö ja ketkä siihen osallistuvat? -> Tehostettua ja erityistä tukea koskevien selvitysten ja arvioiden laatimiseen ja käsittelyyn tulee lähtökohtaisesti osallistua edustajia kaikista edellä todetuista tahoista. -> Asian käsittelystä oppilashuoltotyössä tulee pääsääntöisesti ilmoittaa etukäteen huoltajalle. Huoltaja ei vielä kieltää asian käsittelyä esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. 14
2. Miten oppilashuolto koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? Perusopetuslaki 31 a 4 mom. (642/2010) Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä." 15
2. Miten oppilashuolto koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? Henkilötietolaki (523/1999) 5 ja 12 Rekisterinpitäjän tulee käsitellä henkilötietoja laillisesti, noudattaa huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä toimia muutoinkin niin, ettei rekisteröidyn yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia rajoiteta ilman laissa säädettyä perustetta. Arkaluontoiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei 1 momentissa mainittua perustetta. 16
2. Miten oppilashuolto koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? Arkistolaki (831/1994) 8 Arkistonmuodostajan on määrättävä, miten sen arkistotoimen suunnittelu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Arkistonmuodostajan on määrättävä tehtävien hoidon tuloksena kertyvien asiakirjojen säilytysajat ja tavat sekä ylläpidettävä niistä arkistonmuodostussuunnitelmaa. Asiakirjojen säilytysaikoja määrättäessä on otettava huomioon, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty. 17
2. Miten oppilashuolto koskevat asiat kirjataan ja arkistoidaan? -> Opetuksen järjestäjä päättää asioiden kirjaamistavasta, kuten pöytäkirjojen ja muistioiden laatimisesta ja mm. käytetäänkö sähköisiä tietojärjestelmiä. Menettelyt ja järjestelmät suunnitellaan siten, että vain ne, joiden tehtäviin asian käsittely kuuluu pääsevät lukemaan ja muokkaamaan tietoja ja merkintöjä. -> Opetuksen järjestäjä päättää oppilashuoltoa varten käytettävistä rekistereistä ja niiden mahdollisista osarekistereistä. Rekistereistä laaditaan henkilötietolain mukaiset rekisteriselosteet ja noudatetaan rekistereiden ylläpidossa. Arkaluontoiset tiedot siirretään arkistoon, kun niitä ei enää tarvita rekisterissä. (Huom L ammatillisesta koulutuksesta 42 (951/2011) -> Arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellään asiakirjojen säilytysajat. 18
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 Salassa pidettäviä tietoja/asiakirjoja ovat mm.: * tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan * tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta * tieto sosiaalihuollon asiakkuudesta 19
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslaki 40 (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 Salassa pidettäviä tietoja/asiakirjoja ovat mm.: * tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta ja opetuksesta vapauttamisesta * oppilashuoltoa ja opetuksesta vapauttamista koskevat sekä tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset * todistuksiin sisältyvä henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallinen arviointi 20
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslaki 40 (642/2010) Salassapitovelvollisia ovat * rehtori (esiopetuksessa myös päiväkodin johtaja) * opettajat (ml. lastentarhanopettajat) * opetusharjoittelijat * koulunkäyntiavustajat * kouluterveydenhuollon edustajat * koulukuraattorit ja koulupsykologit * opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet Lisäksi salassapitovelvollisia ovat myös muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat. 21
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslain 40 (642/2010) eivät saa sivullisille ilmaista Sen estämättä, mitä (40 :n) 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaanopetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 22
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslain 40 (642/2010) Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän tämän lain mukaisesti järjestämään opetukseen tai toimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 23
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Perusopetuslain 40 (642/2010) Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Perusopetuslain 41 (642/2010) Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. 24
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 7 Huoltajan kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. 25
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Lastensuojelulaki (417/2007) 25 Opetustoimen, sosiaalipalvelujen, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavassa toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävissään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. 26
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? Lastensuojelulaki 25 a (88/2010) Edellä 25 :ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö tehdään viipymättä; ja 2) pyynnön yhteydessä ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. 27
3. Millä edellytyksillä ja mitä salassapidettäviä tietoja oppilaasta saa luovuttaa? -> Lainsäädäntö ei estä oppilasta koskevien tietojen vaihtamista esimerkiksi kahden saman oppilaan opettajan kesken. -> Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. -> Yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi on syytä aina ensisijaisesti hankkia huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. -> Jos laissa on säädetty oikeus/velvollisuus tiedon luovuttamiseen, tiedon haltija harkitsee, onko tieto esimerkiksi opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätön. Tieto voi koskea esimerkiksi sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. 28