1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 7.3.2016 15.6.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ROTKOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS KUVAT 1 ja 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Äänekosken ja Suolahden taajamiin nähden on osoitettu punaisella nuolella. Suunnittelualueen rajaus on osoitettu sinisellä viivalla.
2 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Paadentaipaleen kylässä 403 noin neljän kilometrin päässä Äänekosken keskustasta Suolahden suuntaan. Alueen halki johtaa Äänekosken ja Suolahden välinen seututie (642), joka on nimeltään Äänekoskentie. Suunnittelun kohteena oleva alue rajautuu pohjoisessa Ahola-nimiseen tilaan (11:58), idässä Keiteleeseen, etelässä Rauharannantien eteläpuolelle ja lännessä rautatiehen. Alueen pinta-ala on noin 30 ha. Suunnittelun kohteena ovat Rotkolan kaupunginosassa sijaitseva asuntoalue sekä Valio Oy:n tehdasalue lähiympäristöineen. Valion tehdasalueella sijaitsee tuotantolaitos, jossa valmistetaan mm. Aura-juustoa. Tehdasalue sijaitsee pohjavesialueella, jonka luokitus on I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Valion tehdasalueen ja Äänekoski-Suolahti maantien väliin jää asuntoalue, jonka alueella sijaitsee runsaat 20 omakotitaloa. Äänekoskentien ja rautatien väliselle alueelle on muodostunut sekoittunut asumisen ja työpaikkarakentamisen alue. Omakotitaloja alueella on alle 10 ja liikerakennuksia 3 kappaletta. Alueelle on rakenteilla myös uusi työpaikkatontti, joka sijaitsee suunnittelualueen luoteiskulmassa. Lisäksi suunnittelun kohteena on kaksi aluetta, jotka sijaitsevat aiemmin asemakaavoittamattomalla alueella. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 12 500 m². - Kiinteistö 1:252, joka kuuluu yhteen kiinteistöjen 11:64 sekä 11:129 kanssa. Kiinteistö 1:252 sijaitsi aikaisemmin Suolahden kaupungin puolella. Suunnittelualueeseen kuuluu myös tiealuetta (seututie 642) Rotkolan junasillalle asti. Alueen koko on noin 8 800 m². - TY-tontin (992-021-1217-0001) luoteiskulmassa oleva Äänekosken kaupungin omistama asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävä metsämaakaistale (osa kiinteistöstä 992-403-11-144), jonka koko on noin 3 700 m². 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Rotkolan asemakaavamuutoksen päätavoite on vanhojen 1980-luvulta peräisin olevien asemakaavojen päivittäminen alueen tämänhetkistä tilannetta vastaavaksi. Tavoitteena on vanhentuneiden kaavamerkintöjen ja -määräysten päivittäminen sekä kaavojen aluevarausten tarkoituksenmukaisuuden tarkistaminen. Tavoitteena on lisäksi selvittää Juustotien tarkoituksenmukainen aluevaraus, jossa otetaan huomioon Aholan tilan rajalla sijaitseva kiviaita. Aiemmin asemakaavoittamattomien alueiden osalta on tavoitteena liittää ne asemakaavaalueella sijaitseviin tontteihin, mikäli se vain on mahdollista. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat alueet ovat tällä hetkellä sekä kaupungin että yksityisen maanomistajan omistuksessa. Kaupungin omistamien alueiden koko on niin pieni, että kaupunki mielellään myisi omistamansa maa-alueet alueen yksityisille maanomistajille. Yksityisen maanomistajan asemakaavoittamaton maa-alue (992-403-1-252) voidaan luontevasti yhdistää hänen omistuksessaan oleviin kahteen muuhun kiinteistöön (11:64 sekä 11:129). Valion tontin osalta kaavamuutos on käynnistynyt suunnittelualueen maanomistajan Valio Oy:n yhteydenoton perusteella. Suunnittelun tavoitteena on tutkia Valion tontin ranta-alueella sijaitsevien asuinrakennusten muodostamista omaksi tontikseen. Uusi pientalotontti sijaitsee teollisuusalueen takana suunnittelualueen koillisreunassa Keiteleen rannalla, joten suunnittelun yhtenä tavoitteena on myös toimivan tieyhteyden järjestäminen asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalla tontille.
3 3. KAAVATILANNE JA SELVITYKSET 3.1. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (vaaleanruskea alue, A). Valion tehdasalue on pohjavesialuetta (sininen ympyrä). Suunnittelualueen halki kulkee Äänekoskentie, joka on seututietä (st). Aluetta sivuaa myös Äänekosken ja Suolahden taajamia yhdistävä rautatie. Suunnittelualue sijaitsee suojavyöhykkeen (sv) sisäpuolella. Suojavyöhyke tarkoittaa alueidenkäytön rajoittamista vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suuronnettomuusriskin piiriin kuuluvan konsultointivyöhykkeen sisälle on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (Tukes) lausunto. KUVA 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä ympyrällä. 3.2. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu suurimmaksi osin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavassa on suunnittelualueelle merkitty myös teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä työpaikka-aluetta (TP). Suunnittelualueella sijaitsee suojeltavaksi osoitetut kohteet; Rauharannan entinen pappila, Valion rakennukset sekä Rotkolan alueen 1930-luvulta lähtien rakentunut eri-ikäisten omakotitalojen muodostama asuntoalue (Rakennusinventointi 2006/ Keski- Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen).
4 Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee lähinnä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alueen luoteiskulmassa on suojaviheralue (EV). Lisäksi alueen länsipuolella on teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä etelässä työpaikka-aluetta (TP) ja pientalovaltaista asuinaluetta (AP). KUVA 4 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavasta (luonnos) 3.3. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen Lääninhallituksen 30.9.1981 sekä 28.11.1986 vahvistamat asemakaavat (kts s. 4). Voimassaolevissa kaavoissa suunnittelualueen Äänekoskentien itäpuolen alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), erillispientalojen korttelialueeksi (AO) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Alueelle on osoitettu myös paikka leikkikentälle (VK) sekä venevalkamalle (LV) Valion rantaan. Suunnittelualueen Äänekoskentien länsipuolen alueen asemakaavaan on merkitty erillispientalojen korttelialue (AO), liikerakennusten korttelialue (KL), ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY), suojaviheralue (EV) sekä kauttakulku- tai sisäänajotie suoja- ja näkemäalueineen (LT).
5 KUVA 5 Ote voimassa olevasta asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus merkitty kaavaan punaisella. 3.4 Selvitykset Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan luontoselvitys, jonka yhteydessä tutkitaan mm. liitooravien esiintyminen alueella. Laadituista selvityksistä huomioonotettavia ovat: - Äänekoski 2030 osayleiskaava-aineisto - Rakennusinventointi 2006 (Keski-Suomen museo/ Päivi Andersson ja Juuso Väisänen) - Taajamien laajennusalueiden maisemaselvitys 2006 (Äänekosken kaupunki/ Anna-Kaisa Aalto) - Valionpuiston asemakaavan luontoselvitys 2015 (Tmi Pohjanmaan luontotieto/ Terhi Ala- Risku) 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavasta arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta.
6 5. OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen ELY-keskus - Liikennevirasto - Turvatekniikan keskus (Tukes) - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos 6. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Alkuvaiheessa kaavahankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitellään kaavan lähtökohdat ja keskeiset tavoitteet sekä osallisten vaikutusmahdollisuudet. Kaikkiin kaavoihin liittyvissä asioissa voi olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituspalveluihin. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään parin viikon ajan ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot) ja sen riittävyydestä on mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Kaavamuutoksesta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Äänekosken Energia Oy:lta, Keski-Suomen ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Turvatekniikan keskukselta (Tukes), Keski-Suomen museolta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Keski-Suomen liitolta ei ole tarpeen pyytää lausuntoja: kaavamuutoksella ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Mainituista syistä johtuen myöskään kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei pidetä tarpeellisena. 7. AIKATAULU Kaava tulee vireille alkukeväästä 2016. Valmisteluvaiheen nähtävilläolo järjestetään tavoiteaikataulun mukaan kesällä 2016. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ja kaavan hyväksyminen ajoittunee syksyyn ja loppuvuoteen 2016.
7 8. YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki / Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Suunnitteluavustaja Olli Kinnunen Sari Peura 020 632 2035 040 4802803 olli.kinnunen@aanekoski.fi sari.peura@aanekoski.fi