EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 29. toukokuuta 2001 LAUSUNTO teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalle Komission tiedonanto turvallisesta kaivostoiminnasta: viimeaikaisten kaivosonnettomuuksien jälkeiset toimet (KOM(2000) 664 C5-0013/2001 2001/2005(COS)) Valmistelija: Christian Foldberg Rovsing AD\440782.doc PE 302.119
PE 302.119 2/5 AD\440782.doc
ASIAN KÄSITTELY Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti 13. helmikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Christian Foldberg Rovsingin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 23. huhtikuuta ja 29. toukokuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin 45 puolesta ja 1 tyhjä. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Carlos Westendorp y Cabeza (puheenjohtaja), Peter Michael Mombaur (varapuheenjohtaja) Christian Foldberg Rovsing (valmistelija), Konstantinos Alyssandrakis, Yves Butel, Gérard Caudron, Giles Bryan Chichester, Nicholas Clegg, Elisa Maria Damião (Elena Valenciano Martínez-Orozcon puolesta), Willy C.E.H. De Clercq, Harlem Désir, Concepció Ferrer, Christos Folias, Norbert Glante, Michel Hansenne, Malcolm Harbour (Roger Helmerin puolesta), Hans Karlsson, Bashir Khanbhai (Anders Wijkmanin puolesta), Wolfgang Kreissl-Dörfler (Massimo Carraron puolesta), Werner Langen, Rolf Linkohr, Caroline Lucas, Eryl Margaret McNally, Nelly Maes, Erika Mann, Marjo Matikainen-Kallström, Angelika Niebler, Hervé Novelli (Dominique Vlaston puolesta), Reino Paasilinna, Yves Piétrasanta, Elly Plooij-van Gorsel, Samuli Pohjamo (Colette Fleschin puolesta), John Purvis, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Imelda Mary Read, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Ilka Schröder, Konrad K. Schwaiger, Esko Olavi Seppänen, Helle Thorning- Schmidt (François Zimerayn puolesta), Astrid Thors, Jaime Valdivielso de Cué, W.G. van Velzen, Alejo Vidal-Quadras Roca, Myrsini Zorba ja Olga Zrihen Zaari. AD\440782.doc 3/5 PE 302.119
LYHYET PERUSTELUT Komissio nostaa tässä tiedonannossa esiin kysymyksen kaivostoiminnan turvallisuudesta EU:n jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneissa maissa. Lisäksi tiedonannossa tarkastellaan alaa koskevan yhteisön lainsäädännön riittävyyttä. Komissio antoi tämän tiedonannon lähinnä kahden seuraavan onnettomuuden johdosta: Tonavan saastuminen Baia Maressa (Romania) 30. tammikuuta 2000 murtuneen jätealtaan padon aiheuttaman syanidivuodon vuoksi sekä vuonna 1998 Aznalcóllarissa (Espanja) tapahtunut patoonnettomuus, joka myrkytti Coto Doñana -kansallispuiston luonnonympäristön. Vaikka tiedonannon otsikossa puhutaan "kaivosonnettomuuksista" yleisesti, tiedonanto keskittyy tarkkaan ottaen patojen murtumiin kaivostoiminnassa käytetyissä, kemikaaleja (yleensä syanidia ja/tai raskasmetalleja) sisältävissä jätealtaissa. Espanjassa sijaitseva Aznalcóllarin kaivos tuotti sinkki-, hopea-, lyijy- ja kuparikonsentraatteja pyriittimalmista, ja tästä prosessista syntyvät jätteet laskettiin jätealtaaseen. Tämä on yleinen tämänkaltaisten jätteiden hallinnassa ja käsittelyssä käytetty menetelmä. Baia Maren kaivosjätteen käsittelyhankkeen yhteydessä käytettiin syanidia kullanuuttoprosessissa. Hankkeen tavoitteena oli käsitellä 2,5 miljoonaa tonnia vanhaa kaivosjätettä vuodessa. Komission tiedonannon mukaan Baia Maren jätealtaan tarkoitus oli siis jossain määrin sama kuin kuonakasan tai kaatopaikan, johon maamalmi loppusijoitetaan. Jätealtaaseen sijoitetut jätteet kastuivat läpimäriksi vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi (jäätä ja lunta jätealtaassa, suuri sademäärä). Tämä vaikutti stabiilisuuteen ja aiheutti paikallisen siirroksen, josta kehittyi murtuma sisävalliin. Tämäntyyppisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi tulevaisuudessa komissio toteutti kiireesti useita toimenpiteitä: se muun muassa perusti Euroopan komission johtaman kansainvälisen työryhmän, toimitti välittömästi teknistä apua Unkarin ja Romanian viranomaisille ja laajensi meneillään olevan, kaivosalan ympäristöongelmia käsittelevän komission tutkimuksen ehdokasvaltioihin. Lisäksi komissio kerää parhaillaan tietoja sen selvittämiseksi, hoidetaanko kaivosten jätealtaita asianmukaisesti vai aiheuttavatko ne ympäristöriskejä pitkäaikaisen saastumisen ja/tai suuren onnettomuusvaaran vuoksi. Luonnollisin varotoimi onnettomuuksien välttämiseksi tilanteessa, jolloin altaassa on liikaa vettä, on varmistaa, että pato on hyvin suunniteltu ja rakennettu asianmukaisista materiaaleista, jotta se kestää ennakoitavissa olevan kuormituksen. Baia Maren onnettomuus on myös muistutus siitä, että jätealtaiden suunnittelussa ja hallinnassa on otettava huomioon huonoimmat ennakoitavissa olevat sääolosuhteet, kuten rankka vesi- tai lumisade, sekä se, kuinka jäätävät lämpötilat vaikuttavat altaan käyttöön. Keskeinen tarve on tehokkaiden luvananto- ja valvontamenettelyjen perustaminen ennen kuin tämäntyyppisiä yli 100 metriä korkeita patoja aletaan rakentaa. Nyt viranomaisvalvonnan pelätään olleen riittämätöntä muissakin ehdokasvaltioiden laitoksissa, ja ne voivat nykyisin aiheuttaa riskejä ympäristölle ja terveydelle, koska kaivostoiminta on yhä tärkeä elinkeinoala joissakin ehdokasvaltioissa, kuten Puolassa, Bulgariassa tai Tšekin tasavallassa. On siis todella tarpeen parantaa lupamenettelyjä ja lisätä sääntelyviranomaisten resursseja ja toimintamahdollisuuksia. PE 302.119 4/5 AD\440782.doc
Komissio on aloittanut avaintoimien valmistelun parantaakseen yhteisön nykyisiä oikeudellisia välineitä, joilla säännellään kaivostoiminnan ympäristönäkökohtia. Avaintoimet ovat Seveso II -direktiivin muuttaminen, kaivosjätteen käsittelyä koskeva aloite ja parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) käsittelevä viiteasiakirja, joka laaditaan yhteistyössä Euroopan kaivosteollisuuden kanssa. Viiteasiakirja on tarkoitettu ohjeeksi toimivaltaisille (kansallisille, alueellisille tai paikallisille) viranomaisille, jotka myöntävät toimilupia laitoksille. On erittäin tärkeää, että ennen kaivoshankkeiden aloittamista tehdään paras saatavilla oleva riskiarvio. Valiokunnan esittelijä tukee komission tiedonantoa ja äskettäisten kaivosonnettomuuksien vuoksi toteutettuja ja ehdotettuja toimia. Lainsäädäntöaloitteiden lisäksi on tietenkin parannettava kaivosalan työntekijöiden koulutusta sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Koulutushankkeet voitaisiin sisällyttää Phare-ohjelmaan tai Euroopan rakennerahastoihin. Valitettavasti joitakin kaivoksia joudutaan väistämättä sulkemaan, myös ehdokasvaltioissa. Näissä tapauksissa on taattava, että nykyiset laitokset puretaan ympäristöä kuormittamatta, vaikka tästä prosessista aiheutuva taloudellinen rasite lankeaakin joissakin tapauksissa yhteisön veronmaksajille. Jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden nykyisistä jätealtaista on laadittava tarkka luettelo. Euroopan komission ja eurooppalaisen kaivosteollisuuden välistä vuoropuhelua on kannustettava; näin kannetaan yhdessä vastuu tulevien kaivosonnettomuuksien ehkäisemisestä. JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. pitää tiedonantoa myönteisenä ja tukee komission toteuttamia toimia ja etenkin yhteistyössä ehdokasvaltioiden kanssa toteutettuja hankkeita, joilla pyritään ehkäisemään kaivosonnettomuuksia tulevaisuudessa; 2. kehottaa komissiota tiivistämään vuoropuhelua Euroopan kaivosteollisuuden kanssa, jotta se voisi hyödyntää teollisuuden kokemusta ja määritellä parhaat käytettävissä olevat tekniikat; 3. palauttaa mieleen, että on tarpeen järjestää koulutusohjelmia kaikille kaivosalan työntekijöille sen varmistamiseksi, että nykyiset oikeudelliset välineet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. AD\440782.doc 5/5 PE 302.119