EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 24. tammikuuta 2002 LAUSUNTO teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle Komission kertomus: Yleiskatsaus EU:n toimista syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta ja näiden tapahtumien todennäköisen taloudellisen vaikutuksen arviointi (2001/2240(INI)) Valmistelija: Hans-Peter Martin AD\ doc PE

2 PE /6 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti kokouksessaan 23. tammikuuta 2002 valmistelijaksi Hans-Peter Martinin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksissaan 23. tammikuuta ja 24. tammikuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin 36 puolesta, 5 vastaan ja 5 tyhjää. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Carlos Westendorp y Cabeza (puheenjohtaja), Peter Michael Mombaur (varapuheenjohtaja), Yves Piétrasanta (varapuheenjohtaja), Jaime Valdivielso de Cué (varapuheenjohtaja), Hans-Peter Martin (valmistelija), Konstantinos Alyssandrakis, Sir Robert Atkins, Freddy Blak (Roseline Vachettan puolesta), David Robert Bowe (Massimo Carraron puolesta), Gérard Caudron, Giles Bryan Chichester, Nicholas Clegg, Concepció Ferrer, Colette Flesch, Christos Folias (Guido Bodraton puolesta), Norbert Glante, Alfred Gomolka (Umberto Scapagninin puolesta), Michel Hansenne, Hans Karlsson, Bashir Khanbhai, Werner Langen, Rolf Linkohr, Caroline Lucas, Minerva Melpomeni Malliori (Harlem Désirin puolesta), Eryl Margaret McNally, Erika Mann, Angelika Niebler, Giuseppe Nisticò (Marjo Matikainen-Kallströmin puolesta), Reino Paasilinna, Elly Plooij-van Gorsel, Samuli Pohjamo (Willy C.E.H. De Clercqin puolesta), John Purvis, Godelieve Quisthoudt- Rowohl, Alexander Radwan (W.G. van Velzenin puolesta), Bernhard Rapkay (Elena Valenciano Martínez-Orozcon puolesta), Mechtild Rothe, Christian Foldberg Rovsing, Paul Rübig, Jacques Santer (Paolo Pastorellin puolesta), Konrad K. Schwaiger, Esko Olavi Seppänen, Gary Titley, Claude Turmes, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto ja Myrsini Zorba. AD\ doc 3/6 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Johdanto Syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat ovat muuttaneet maailmaa. On tärkeää, että terroriiskujen välitöntä taloudellista vaikutusta ei yliarvioida, mutta tapahtumat ovat kuitenkin tehneet samalla selväksi sen, että monia kysymyksiä on nyt nostettava etualalle. On aika toimia. Olisi perustettava ja toteutettava yleinen Marshall-suunnitelma, jonka avulla osaltaan kavennettaisiin hyvä- ja huono-osaisten välistä kuilua. Euroopan parlamentilla voisi olla hankkeessa tärkeä rooli, sillä se voisi huolehtia tarvittavista tutkimuksista ja antaa poliittista tukea. On myös erittäin tärkeää, että kehitetään uusi määräyksiin perustuva kansainvälinen kauppajärjestelmä, joka käsittää asiaan liittyvien elinten perustamisen tai muuttamisen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmapankin tapaisten kansainvälisten elinten nopean uudistamisen. Näin voitaisiin käsitellä kansalaisyhteiskunnan kannalta syystäkin huolta aiheuttavia kysymyksiä, antaa apua ja käyttää kauppapolitiikkaa köyhyyden, nälän ja sairauksien vastustamiseen. Etenkin ihmisoikeuskysymykset ovat jälleen kerran nousseet etusijalle poliittisella esityslistalla. Tämä koskee useimpia poliittisen keskustelun aloja sekä kauppaa. Jotta voitaisiin saavuttaa kestävä rauha ja hyvinvointi, tarvitaan johdonmukaista ja kaksinaismoraalista vapaata ihmisoikeuspolitiikkaa. Euroopan unionin tulisi ottaa johtava rooli tämän tavoitteen saavuttamisessa. Tänä globalisoitumisen aikakautena ihmisoikeuksien yleispätevyyden edistämiselle ja toteuttamiselle on annettava erittäin suuri paino sekä taloussektorilla että monikansallisissa yrityksissä. Poliittiset päättäjät voivat auttaa tässä kantamalla päätöksiä koskevan vastuunsa. Siksi EU:n tulisi noudattaa näkyvää ja muutoksien aikaansaamiseen pyrkivää menettelytapaa, jossa hyödynnetään poliittista vuoropuhelua, kauppaa ja ulkoista apua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja jossa globalisoitumisesta tehdään kaikki osapuolet todella huomioon ottava prosessi. Komissio myöntää jo, että EU:n pitäisi kannustaa monikansallisten yhtiöiden tapaisia maailmanlaajuisia toimijoita pyrkimään osaltaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäämiseen maailmanlaajuisesti. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten monikansalliset yritykset saataisiin käyttämään usein huomattavaa vaikutusvaltaansa kehitysmaissa niin, että ne tukisivat samalla EU:n pyrkimystä ihmisoikeuksien edistämiseen, ja on myös epäselvää, millaisiin toimiin niiden olisi ryhdyttävä. On käsiteltävä ja toteutettava entistä konkreettisempia yhtiöiden panokseen liittyviä toimia, esimerkkinä monikansallisten yhtiöiden toiminnan avoimuuden huomattava lisääminen. Tässä yhteydessä on tärkeää yhdistää ihmisoikeudet ja sosiaaliset oikeudet kehitysmaiden kanssa käytävään kauppaan ja kehitysmaihin tehtäviin sijoituksiin. Tätä suuntausta ovat edistäneet kansalaisjärjestöt, ammattiyhdistykset sekä Euroopan parlamentti. Kaikkien tarvittavien muutosten moottorina ovat Yhdysvallat ja EU. Vuonna 2000 EU:n ja Yhdysvaltain osuus koko maailman tavaroiden viennistä oli vuonna 2000 peräti 33 prosenttia, PE /6 AD\ doc

5 ja niiden osuus tavaroiden tuonnista oli 41,5 %. Kaupallisten palvelujen alalla niiden yhteinen osuus koko maailman viennistä oli vastaavasti yli 50 prosenttia ja yhteinen tuontiosuus 45 prosenttia. EU oli vuonna 2000 tärkein ulkomainen investoija, jonka osuus koko maailman ulkomaisista suorista sijoituksista oli yli 50 prosenttia. Lähes puolet 15 jäsenvaltion muodostaman EU:n kolmansiin maihin tekemistä ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistui vuonna 1999 Yhdysvaltoihin. EU:n ja Yhdysvaltain yhteinen osuus oli vuoden 1999 loppuun mennessä kuitenkin arvoltaan 2312,6 miljardia euroa, eli noin 80 prosenttia kaikista ulkomaisista suorista sijoituksista. Yhdysvaltain ja EU:n pääomamarkkinoiden tilannetta tarkasteltaessa käy ilmi, että maailmassa on kaksi keskusta: EU ja Yhdysvallat, joiden osuus koko maailman pääomavirroista on noin 85 prosenttia. Täsmennetysti voidaan todeta, että 80 prosenttia nykyisistä valuuttamarkkinoista liittyy kaupan rahoittamiseen, ja Yhdysvaltain ja EU:n osuus tästä on 84 prosenttia. EU-maiden yhteenlaskettu summa oli vuoden 1995 lopulla yli 27 biljoonaa dollaria eli suurin piirtein samaa luokkaa kuin koko maailman BKT (94 prosenttia koko maailman BKT:sta). EU:n sisäiset rahoitusmarkkinat ovat maailman suurimmat ja lisäksi ne toimivat hyvin aktiivisesti kaikkialla maailmassa. Koko maailman tavaroiden viennin arvo oli vuonna 2000 yhteensä 5354,6 miljardia euroa. Tämä määrä on kuitenkin Kansainvälisen järjestelypankin valuuttakauppamarkkinoista teettämän tutkimuksen perusteella vähemmän kuin 3 vuorokauden aikana tehtyjen siirtojen arvo (esim. vuonna 1999 päivittäisten valuuttakauppojen arvoksi kirjattiin noin 2000 miljardia Yhdysvaltain dollaria). Lisäksi EU:n valuuttakauppamarkkinoiden osuus oli vuonna 1999 noin 51 prosenttia, kun taas Yhdysvaltain osuus oli 18 prosenttia, mikä tarkoittaa, että liki 70 prosenttia kaikesta valuuttakaupasta tapahtuu noilla markkinoilla. Rahoituksen ja valuutan vakaus juontaa juurensa edellä mainitusta. Yhdysvaltojen ja EU:n omaksuma yhteinen pääomamarkkinoiden sääntelyyn perustuva lähestymistapa varmistaa, että keinotteluun, vaihtokurssien epävakaisuuteen sekä rahoitus- ja talouskriiseihin löydetään kokonaisvaltainen ratkaisu. Lisäksi se tarjoaa vakaan perustan veronkierron ja petosten käsittelyyn sekä off-shore-keskusten sääntelyyn siten, että verokeitaat joutuvat noudattamaan kansainvälisiä standardeja. Meillä on hyvin suuri vastuu etenkin syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen. AD\ doc 5/6 PE

6 JOHTOPÄÄTÖKSET Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää uusi sääntöihin perustuva kauppajärjestelmä ja perustaa tarvittavat elimet (tai muuttaa nykyisten toimenkuvaa); on myös hyvin tärkeää uudistaa viipymättä IMF:n ja Maailmanpankin kaltaisia kansainvälisiä elimiä, jotta ne voisivat käsitellä kansalaisyhteiskunnan perusteltuja huolenaiheita, antaa apua ja käyttää kauppapolitiikkaa köyhyyden, nälän ja sairauksien vastustamiseen; 2. tähdentää, että EU:n ja Yhdysvaltain on omaksuttava yhteinen lähestymistapa, jotta ne kykenisivät selviämään maailmanlaajuisista haasteista, joiden vaikutukset ulottuvat yli rajojen ja joita ovat esim. rahanpesu, ihmiskauppa, elintarviketurvallisuus, energiantoimitusten turvaaminen ja ilmastonmuutos; 3. muistuttaa tuestaan taloudellisen toiminnan oikeudenmukaisten sosiaalisten normien luomiselle ja muistuttaa sitoumuksestaan osallistua toimiin, joilla vastustetaan työvoiman riistoa koko maailmassa; painottaa Maailman kauppajärjestön, Maailman kauppajärjestön vaaditun parlamentaarisen yleiskokouksen ja ILOn suurta merkitystä tässä kysymyksessä sekä niiden tarvetta toteuttaa käytännössä yhteistä työohjelmaa; 4. kehottaa komissiota yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa tehostamaan toimiaan yritysten sosiaalista vastuuta koskevan tiiviin vihreän kirjan hyväksymiseksi meneillään olevan Espanjan puheenjohtajuuskauden aikana; 5. kehottaa yrityksiä suhtautumaan sosiaaliseen vastuuseensa vakavasti ja kehottaa niitä arvioimaan uudelleen yleistä liiketoiminnallista käytäntöään kiinnittäen erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin ja ihmisoikeuksia koskeviin tavoitteisiin; toivoo samalla kuluttajilta sosiaalista tietoisuutta heidän ostaessaan tuotteita; 6. kehottaa toimivaltaisia elimiä teettämään tutkimuksen siitä, miten maailmanlaajuinen Marshall-ohjelma voitaisiin perustaa ja toteuttaa ja miten sen avulla voitaisiin sulkea hyvä- ja huono-osaisten välinen sosiaalinen kuilu etenkin yksilöimällä digitaalisessa taloudessa vaikuttavia voimia; 7. pyytää komissiota arvioimaan syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumien vaikutuksen eri aloihin, kuten matkailuun, rahoituspalveluihin, vakuutusalaan ja lentoliikenteeseen, ja pyytää sitä myös arvioimaan näiden tapahtumien vaikutuksen EU:n ja Yhdysvaltain yhteisillä transatlanttisilla markkinoilla käytävään kauppaan; 8. pyytää komissiota tutkimaan, miten syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat ovat johtaneet ja voivat johtaa muutoksiin tärkeillä aloilla, kuten tietoliikenteessä, ja verkkojen infrastruktuurissa yleensä. PE /6 AD\ doc