EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 LOPULLINEN A5-0147/ huhtikuuta 2002 MIETINTÖ Komission tiedonanto eeurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuus KOM(2001) 529 C5-0074/ /2032(COS)) Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta Esittelijä: Bastiaan Belder RR\ doc PE

2 PE /16 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY...4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...5 PERUSTELUT...12 RR\ doc 3/16 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 25. syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa eeurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuudesta (KOM(2001) /2032(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 27. helmikuuta 2002 lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan sekä lausuntoa varten työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan ja kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan (C5-0074/2002). Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta nimitti kokouksessaan 22. marraskuuta 2001 esittelijäksi Bastiaan Belderin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta kokouksissaan 26. maaliskuuta ja 23. huhtikuuta Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Carlos Westendorp y Cabeza (puheenjohtaja), Peter Michael Mombaur (varapuheenjohtaja), Yves Piétrasanta (varapuheenjohtaja), Jaime Valdivielso de Cué (varapuheenjohtaja), Bastiaan Belder (esittelijä), Gordon J. Adam (Harlem Désirin puolesta), Nuala Ahern, Konstantinos Alyssandrakis, Sir Robert Atkins, Luis Berenguer Fuster, Guido Bodrato, Giles Bryan Chichester, Nicholas Clegg, Concepció Ferrer, Norbert Glante, Malcolm Harbour (Werner Langenin puolesta), Roger Helmer (Michel Hansennen puolesta), Hans Karlsson, Bashir Khanbhai, Rolf Linkohr, Caroline Lucas, Marjo Matikainen-Kallström, Eryl Margaret McNally, Elizabeth Montfort, William Francis Newton Dunn (Willy C.E.H. De Clercqin puolesta), Giuseppe Nisticò (Paolo Pastorellin puolesta), Josu Ortuondo Larrea (Claude Turmesin puolesta), Elly Plooij-van Gorsel, Samuli Pohjamo (Colette Fleschin puolesta), Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Bernhard Rapkay (Erika Mannin puolesta), Daniela Raschhofer, Imelda Mary Read, Carlos Ripoll i Martínez Bedoya, Mechtild Rothe, Christian Foldberg Rovsing, Paul Rübig, Konrad K. Schwaiger, Esko Olavi Seppänen, Gary Titley, W.G. van Velzen, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto ja Olga Zrihen Zaari. Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta ja kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta päättivät 23. lokakuuta 2001 ja 12. joulukuuta 2001 olla antamatta lausuntoa. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 24. huhtikuuta Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. PE /16 RR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta eeurope 2002: Julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuudesta (KOM(2001) 529 C5-0074/ /2032(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 529 C5-0074/ ), ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät Feiran huippukokouksessa 19. ja 20. kesäkuuta , ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät Nizzan huippukokouksessa 7., 8. ja 9. joulukuuta , ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A5-0147/2002), A. ottaa huomioon, että kesäkuussa 2000 Feiran Eurooppa-neuvosto hyväksyi toimintasuunnitelman "eeurope 2002", jonka tarkoituksena on avata tietoyhteiskunta kaikille Euroopan kansalaisille, ja tunnusti, että erityistä huomiota on kiinnitettävä vammaisiin ja että tietoyhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä on ehkäistävä, B. ottaa huomioon, että joulukuussa 2000 Nizzan Eurooppa-neuvosto sopi, että on tarpeen torjua kaikenlaista syrjäytymistä, myös vammaisuuteen ja ikään perustuvaa, C. katsoo, että Internet osana yhteiskuntaa on koko yhteiskunnan väline, joten on erittäin tärkeää, että kaikille yhteiskuntaryhmille tarjotaan yksittäisistä tekniikoista riippumaton julkisen sektorin tiedon saanti, D. katsoo, että hallitusten on julkisen vastuunsa vuoksi näytettävä muille julkisille laitoksille sekä muulle yhteiskunnalle esimerkkiä, koska ne voivat vaikuttaa markkinoihin "uraauurtavina asiakkaina" ostamalla verkkosivuja, jotka vastaavat vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin, ja toisaalta ne voivat toimia työnantajina ottamalla töihin vammaisia, E. ottaa huomioon, että vammaisille ja ikääntyneille henkilöille pääsy julkisille verkkosivuille ja mahdollisuus tutustua niiden sisältöön tarjoaa tilaisuuden lisätä osallistumista yhteiskuntaan, 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 2 SN 200/1/ SN 400/00. RR\ doc 5/16 PE

6 F. ottaa huomioon, että ikääntyneillä ihmisillä on vähemmän digitaalista osaamista kuin muihin ikäryhmiin kuuluvilla ja että tämän osaamisen hankkiminen vaatii huomattavasti suurempia ponnistuksia ikääntyneiltä kuin nuoremmilta ihmisiltä, G. ottaa huomioon, että henkilön vammaisuus ei estä häntä käyttämästä verkkoa, vaan se, ettei hän ole tietoinen mahdollisista hyödyistä ja asianmukaisen teknologian, koulutuksen ja tuen saatavuudesta, joiden avulla hän voisi hyödyntää online-palveluja, H. ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen aikana vammaisia ja ikääntyneitä ihmisiä edustavat järjestöt ovat lausuneet julki todellisen tarpeen osallistua tietoyhteiskuntaan, I. ottaa huomioon, että henkilöillä, joilla on ongelmia lukemisessa tai tekstin ymmärtämisessä, on verkkosisällön saavutettavuuden suhteen erityisongelmia ja näin ollen he tarvitsevat paitsi vaihtoehtoisia esitystapoja myös tekstisisällön muuntamista yksinkertaiselle, helposti ymmärrettävälle kielelle, J. ottaa huomioon, että tietokoneen ostaminen aiheuttaa kustannuksia, jotka alhaisemmille tuloryhmille merkitsevät huomattavan suurta menoerää ja että vammaiset kuuluvat suhteellisen usein alhaisempiin tuloryhmiin ja lisäksi heidän Internetiin kytkeytymisestään koituvat kulut ovat absoluuttisesti korkeita, samoin heidän tarvitsemansa erikoislaitteet; tämä on sitäkin tärkeämpi kysymys, koska useimmat julkiset Internet-palvelut ovat heidän ulottumattomissaan, K. ottaa huomioon, että World Wide Web Consortium on perustanut verkkosivujen saavutettavuusaloitteen WAI:n (Web Accessibility Initiative), ja viimeksi mainittu on kehittänyt saavutettavuutta koskevat niin kutsutut "Suuntaviivat", "Web Content Accessibility Guidelines 1.0", jota nykyään pidetään maailmanlaajuisena standardina helposti saavutettavien verkkosivujen suunnittelussa; lisäksi W3C/WAI on kehittänyt ohjelmiston kehittäjille joukon suuntaviivoja nimeltä Authoring Tools Accessibility Guidelines (ATAG) 1.0, joissa selitetään, kuinka erilaiset kirjoitustyökalut saadaan tukemaan helposti saavutettavan verkkosisällön tuottamista ja myös kuinka ohjelmisto sinänsä tehdään helposti saavutettavaksi, L. ottaa huomioon, että puhtaiden standardien kuten (X)HTML ja XML ohella jotkut valmistajat panevat ohjelmiinsa elementtejä, jotka eivät ole standardin mukaisia tai käyttävät sellaisia tiedostomuotoja kuten DHTML (jotka sisältävät komentosarjoja, joita jotkut näytönlukijat eivät pysty käsittelemään, tai Macromedia Flash -tiedostoja), ja jotka aiheuttavat vaikeuksia saavutettavuudessa henkilöille, jotka saavutettavuustarpeen vuoksi käyttävät vain standardeista selviytymään kykenevää ohjelmistoa, M. ottaa huomioon, että EU on jo rahoittanut ja edistänyt aloitteita, joiden tavoitteena on uuden teknologian käytön tekeminen vammaisille ja ikääntyneille helpommaksi; N. katsoo, että mikäli verkkosivuille pääsy edellyttää tietyn valmistajan selaimen asentamista, tällainen valmistajaan sidottu ratkaisu antaa aihetta huoleen kilpailun näkökulmasta ja saattaa asettaa pääsylle esteitä, O. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on eroja verkkosivujen ja niiden sisältöjen saavutettavuuden edistämisessä vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden kohdalla, PE /16 RR\ doc

7 P. ottaa huomioon, että "eeurope 2002"-toimintasuunnitelmassa täsmennetään, että " julkisen sektorin verkkosivut ja niiden sisältö jäsenvaltioissa ja Euroopan yhteisöjen toimielimissä on suunniteltava niin, että vammaisilla on pääsy tietoihin ja kaikki mahdollisuudet hyötyä sähköisistä viranomaispalveluista"(kom(2000) 330, 24. toukokuuta 2000), Q. ottaa huomioon, että EU:n tulevat jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toteuttamaan toimia kaikkien osallistumiseen perustuvan tietoyhteiskunnan edistämiseksi ja siten asettamaan julkisen sektorin tiedot yleisön saavutettaviksi sekä mahdollistamaan vammaisten ja ikääntyneiden osallistumisen, sillä nämä ovat heikossa asemassa olevia ryhmiä siirtymän ja uudistusten kaudella, R. ottaa huomioon, että EU:ta ja sen jäsenvaltioita on pyydetty toteuttamaan tämä tavoite hyväksymällä WAI-suuntaviivat julkisen sektorin verkkosivuille vuoden 2001 loppuun mennessä, S. ottaa huomioon, että EU:ta ja sen jäsenvaltioita on pyydetty tarkastelemaan vuoden 2002 loppuun mennessä uudelleen tämän alan säädöksiä ja standardeja varmistaakseen saavutettavuutta koskevien periaatteiden huomioon ottamisen ja sen, että siihen mennessä perustetaan kansallisia Design-for-All-suunnitteluperiaatteiden osaamiskeskuksia ja luodaan niiden verkostoja, sekä laatimaan eurooppalaisen Design-for-Allopetussuunnitelman suunnittelijoiden ja insinöörien kouluttamiseksi, T. katsoo, että Suuntaviivojen noudattamisesta koituu hyvin pieniä tai ei mitään rahoitusvaikutuksia verkkosivujen suunnittelussa, U. ottaa huomioon, että Euroopan komissio ehdottaa myös, että yksityisen verkkosivujen saavutettavuus toteutuu vuonna 2003 ja että tämä aloitetaan julkista rahoitusta saavista verkkosivuista, 1. pitää myönteisenä komission tiedonantoa julkisen sektorin verkkosivujen ja niiden sisällön saavutettavuudesta; 2. toistaa, että on tarpeen välttää kaikenlaista sulkemista yhteiskunnan ja näin ollen myös tietoyhteiskunnan ulkopuolelle ja pyytää erityisesti integroimaan vammaiset ja ikääntyneet; 3. tunnustaa, että tehokkaita aloitteita on edistetty ja rahoitettu Euroopan tasolla epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen alalla, esimerkkinä mainittakoon TIDE sekä neljännen ja viidennen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman yhteydessä toteutetut aloitteet; 4. pyytää EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan Suuntaviivoja täysin vuoteen 2003 mennessä, joka on nimetty Euroopan vammaisten vuodeksi; pyytää lisäksi EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita noudattamaan myös ATAG-suuntaviivoja (Authoring Tools Accessibility Guidelines 1.0) vuoteen 2003 mennessä, jotta vammaisten ei olisi ainoastaan mahdollista lukea verkkosivuja, vaan heille tehtäisiin mahdolliseksi myös hallita verkkosivujen sisältöä (sisällönhallinta); RR\ doc 7/16 PE

8 5. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että myös alue- ja paikallishallinnon olisi noudatettava Suuntaviivoja verkkosivujensa suunnittelussa; 6. kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vuoropuhelua vammaisten ja ikääntyneiden edustajien kanssa tehdäkseen näille ryhmille mahdolliseksi selviytyä esteistä, jotka vaikeuttavat heidän täyttä integroitumistaan yhteiskuntaan, esimerkiksi tuodakseen uuden teknologian heidän saavutettavilleen; 7. pitää myönteisenä EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden välistä yhteistyötä ja "eeurope+ 2003" -toimintasuunnitelman hyväksymistä ja muistuttaa, että viimeksi mainitussa katsotaan, että tieto- ja viestintätekniikan sekä on-line-tietojen ja -palveluiden saavutettavuus, ottaen erityisesti huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet, on kaikkien osallistumiseen perustuvan tietoyhteiskunnan takaamisen edellytys; 8. pyytää komissiota todentamaan ne kustannushyödyt, jotka verkkosivujen suunnittelijoille ja tarjoajille tarkoitettujen suuntaviivojen noudattamisella saavutetaan; panee merkille, että saavutettavuuskriteerien ottaminen huomioon tuotekehittelyssä on kustannustehokkaampaa kuin verkkosivujen ja niihin liittyvän teknologian myöhemmin tapahtuva uudelleensuunnittelu; korostaa, että suuntaviivojen noudattamisella voisi olla myönteisiä kaupallisia etuja, koska näin palvelu olisi laajemman yleisön saavutettavissa; 9. odottaa mielenkiinnolla aloitteita ikääntyneiden henkilöiden suhteellisen aseman parantamiseksi digitaalisen osaamisen alalla, ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vaihtamaan tätä koskevia parhaita käytäntöjä; 10. huomauttaa, että verkkosivujen saavutettavuus voisi tarjota vammaisille henkilöille tilaisuuden tulla uudelleen mukaan työmarkkinoille ja osallistua yhteiskuntaan, ja korostaa, että nämä asiat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti monissa entiseen kommunistiseen blokkiin kuuluneissa ehdokasvaltioissa, koska siirtymäkausi, jonka aikana julkiset palvelut ovat jatkuvan uudistuksen alaisina, mutkistaa sosiaalipalveluiden saatavuutta; 11. pyytää aktiivista parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja vertailevaa arviointia, jossa otetaan huomioon ehdokasvaltioiden tarpeet; 12. muistuttaa, että erityislaitteistojen ja -ohjelmistojen saatavuus ja informaation yhteensopivuus laitteistojen ja ohjelmistojen kanssa (saavutettavuusvaatimukset) eivät ole ainoita vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden tiellä olevia saavutettavuuden esteitä, koska käyttäjien taidot ovat ratkaisevia, ja katsoo näin ollen, että Internetin kautta tarjottavan tiedon olisi rakennuttava käyttäjäystävällisellä tavalla, erityisesti ajatellen henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietotekniikkaa, esimerkiksi vammaisille lapsille tarkoitettuja sosiaalipalveluja koskevat tiedot voitaisiin jaotella ikäryhmittäin; huomauttaa, että on toivottavaa kouluttaa ihmisiä, jotka tarjoavat tietoja henkilöille, joilla on kognitiivinen vamma, jotta nämä kykenisivät ymmärtämään Internet-välineen ominaisuuksia sekä sitä, mitä sillä on mahdollista ja mahdotonta tehdä; 13. kehottaa Euroopan unionin toimielimiä ja hallituksia edistämään saavuttavuuden huomioon ottamisen periaatteita kaikenlaisten välineiden suunnittelussa, joita voidaan käyttää Internetiin pääsemiseksi; tämä voidaan tehdä rahoittamalla saavutettavuuden PE /16 RR\ doc

9 huomioon ottavaa suunnittelua koskevilla valistuskampanjoilla ja sellaisilla toimilla kuten välineiden standardisointi; 14. pyytää Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä valmistajien kanssa edistääkseen sellaisten välineiden kehittämistä ja markkinointia, jotka mahdollistavat yksinkertaiset ja halvat Internet-kotiliittymät vammaisille henkilöille; 15. kehottaa komissiota painottamaan erityisesti Web Content Accessibility Guidelines -kokonaisuuteen kuuluvan 14. suuntaviivan täytäntöönpanoa; se edellyttää, että asiakirjat ovat selkeitä ja yksinkertaisia ja näin ollen helppoja ymmärtää, jotta henkilöitä, joilla on ongelmia lukemisessa tai älyllinen vamma, ei suljeta vielä enemmän sähköisen hallinnon ja verkon ulkopuolelle; 16. painottaa yhteisöllisten suhteiden ja ihmissuhteiden merkitystä vammaisille ja ikääntyneille ihmisille heidän yhteiskuntaan osallistumisensa mahdollistamisessa ja katsoo, että julkisen sektorin verkkosivujen saavutettavuus on heille tilaisuus, mutta sen ei pitäisi olla ainoa väline, jolla he voivat hankkia julkisen sektorin tietoja; 17. katsoo, että nykyisten saavutettavuutta koskevien Suuntaviivojen noudattaminen merkitsee edistysaskelta, mutta korostaa Suuntaviivojen uusien parannusten (tai uusien versioiden) edelleen kehittämisen, hyväksymisen ja täytäntöönpanon tärkeyttä, koska Internet-sektori muuttuu hyvin nopeasti; 18. panee merkille, että valmistajaan sidotut ratkaisut johtavat tietyissä tapauksissa loppujen lopuksi saavutettavuusongelmiin, julkisen sektorin verkkosivujen sisältö olisi talletettava ja asetettava saataville yleisesti helposti käytettävässä tiedostomuodossa, esimerkiksi (X)HTML ja XML, sillä muut "standardit" - esimerkiksi DHTML - voidaan hyväksyä ainoastaan, mikäli verkkosivut ovat saatavilla ainakin näissä tiedostomuodoissa niiden puhtaassa muodossa, esimerkiksi (X)HTML tai XML sellaisenaan; 19. ehdottaa, että verkkosivut olisi suunniteltava sellaisiksi, että ne tukisivat monia selaimia ja selainversioita, jotta avustavaa tekniikkaa käyttävät henkilöt voisivat päästä näille sivuille; 20. pyytää jäsenvaltioita perustamaan "tietopisteen", jossa ehdotetaan mihin toimiin olisi ryhdyttävä ja voitaisiin ryhtyä Suuntaviivojen noudattamatta jättämistä koskevien valitusten suhteen; 21. antaa täyden tukensa lisätutkimukselle, jonka tarkoituksena on laatia mitattavissa olevat arviointiperusteet, jotta päästäisiin Suuntaviivojen noudattamiseen, sekä perustaa valitusmenettelyt verkon saavutettavuutta koskevan aloitteen (WAI) mukaisesti; 22. kehottaa hallituksia ponnistelemaan enemmän saadakseen vammaiset henkilöt tietoisiksi verkkoon liittymisen eduista ja lisäämään heidän Internetin käyttöään myöntämällä avustuksia tekniikan, koulutuksen ja tuen hankkimiseen; 23. antaa täyden tukensa WAI-aloitteen kanssa sopusoinnussa olevalle lisätutkimukselle ja korostaa toiminnallisia vammoja omaavia henkilöitä palvelevia erityislaitteita koskevan tutkimuksen ja kehittämisen tärkeyttä; RR\ doc 9/16 PE

10 24. panee merkille, että yksityisen sektorin verkkosivujen, tuotteiden ja työkalujen kohdalla saavutettavuutta koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanon edistäminen yksityisellä sektorilla olisi aloitettava mahdollisimman pian ja että ne verkkosivut, joilla on kaupallinen funktio, olisi otettava ensimmäiseksi kohteeksi ja tämän jälkeen sellaiset verkkosivut, joilla on sosiaalinen funktio; 25. ehdottaa, että sekä jäsenvaltiot että Euroopan komissio pyytävät, että sellaisissa hankkeissa, toiminnoissa ja organisaatioissa, jotka saavat verkkosivujen suunnittelun kattavaa julkista rahoitusta, noudatettaisiin Suuntaviivoja; lisäksi kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvasti suosittelemaan Suuntaviivojen täytäntöönpanoa niissä hankkeissa, toiminnoissa ja organisaatioissa, jotka saavat julkista rahoitusta, joka ei kata itse verkkosivujen suunnittelua; 26. muistuttaa, että Euroopan unionin toimielimillä ja jäsenvaltioiden hallituksilla on julkinen vastuu ja kehottaa niitä tekemään verkkosivuistaan sellaiset, että ne ovat ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa, ja hankkimaan ainoastaan sellaisia ohjelmia, jotka ovat helposti saavutettavia, näyttäen siten esimerkkiä kaikille muille julkisille elimille ja muulle yhteiskunnalle; 27. panee merkille, että EU:n jäsenvaltiot ja muut julkiset elimet voivat tuotteita tai palveluja koskevissa tarjouskilpailuilmoituksissa erityisesti mainita, että saavutettavuutta koskevia suuntaviivoja on noudatettava; 28. katsoo, että verkon saavutettavuutta koskevan laatumerkinnän ja vertailevan arvioinnin edistäminen kannustaisi tekemään varhaisessa vaiheessa suunnittelua ja teknologiaa koskevia parannuksia; pyytää komissiota vahvistamaan yhteensovittavaa rooliaan sekä kehittämään ja tehostamaan näitä standardeja; vahvistaa myös, että eeurope-ohjelman vertailevaa arviointia koskevissa raporteissa olisi korostettava edistymistä saavutettavuuden suhteen; 29. katsoo, että EU:n julkisia hankintoja koskevissa menettelytavoissa on edellytettävä saavutettavuuden tarjoamista vammaisille henkilöille, mikä voisi osoittautua tärkeäksi vaikuttavaksi tekijäksi saavutettavissa olevan tieto- ja viestintätekniikan edistämisessä; 30. korostaa sitä, että jotta verkkosivut olisivat saavutettavissa, on tärkeää, että ne ovat AAtasoisen luokituksen mukaisia, että WAI-suuntaviivojen painopiste 2 pannaan täysin täytäntöön; 31. panee merkille, että hallitusaloitteet, jotka lisäävät tietoisuutta verkon saavutettavuudesta ja jotka sisällyttävät verkon saavutettavuuden verkkosivujen suunnittelijoille tarjolla olevaan koulutukseen, ovat mahdollisia tapoja kannustaa yksityistä sektoria tekemään verkkosivuista helposti saavutettavia; 32. kehottaa komissiota tiedottamaan Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin toimielinten saavuttamasta edistyksestä Suuntaviivojen soveltamisessa vuoden 2002 loppuun mennessä; 33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, alueiden PE /16 RR\ doc

11 komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. RR\ doc 11/16 PE

12 PERUSTELUT Tiedonannon tavoitteena on tehdä julkisen sektorin verkkosivuista sellaisia, että ne ovat helpommin EU:n 37 miljoonan vammaisen tai ikääntyneen henkilön saavutettavissa. Tällaisten henkilöiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti ja näiden ryhmien pääsy verkkosivuille on vaarassa estyä teknisten esteiden vuoksi, joista suurin osa voidaan poistaa suunnittelemalla verkkosivut erityisellä tavalla, joka perustuu sivuston sisältöä, rakennetta ja koodausta koskeviin sääntöihin. World Wide Web Consortiumin (W3C) WAI-aloitteen (Web Accessibility Initiative) puitteissa, jota on tuettu komission telemaattisten sovellusten ohjelmasta (TAP), on laadittu joitakin suuntaviivoja (Web Content Accessibility Guidelines eli WCAG1.0), jotka ohjaavat verkkosivujen suunnittelijoiden tulevia toimia. W3C kehittää yhteentoimivaa teknologiaa (eritelmät, suuntaviivat, ohjelmistot ja työkalut), jotta käytettäisiin täysin hyväksi mahdollisuudet tehdä verkosta tietojen, kaupankäynnin, viestinnän ja kollektiivisen ymmärryksen foorumi. WAI pyrkii sovittaen toimensa yhteen muiden elinten kanssa kaikkialla maailmassa parantamaan verkon saavutettavuutta viidellä alueella: teknologia, suuntaviivat, työkalut, koulutus ja kohdeyleisön tavoittaminen, tutkimus ja kehittäminen. WCAG1.0 -suuntaviivojen tunnustetaan olevan tosiasiassa maailmanlaajuinen standardi helposti saavutettavien verkkosivujen suunnittelussa. Nämä suuntaviivat parantavat verkkosivujen saavutettavuutta kautta koko julkisen sektorin, varsinkin sähköisen terveydenhuollon (ehealth), sähköisen hallinnon (egovernment) ja sähköisen oppimisen (elearning) alalla, ja niistä keskustellaan ja niitä kehitetään jatkuvasti W3C WAI:n puitteissa. EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten olisi pitänyt hyväksyä suuntaviivat ja panna ne täytäntöön vuoteen 2001 mennessä. EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet keskinäisestä tiedonvaihdosta ja saavutetun edistymisen vertailusta. Sähköistä saavutettavuutta (eaccessibility) käsittelevä asiantuntijaryhmä seuraa edistystä verkon saavutettavuudessa ja parhaita käytäntöjä EU:ssa. eeurope -toimintasuunnitelmassa myös edellytettiin, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava uudelleen alan lainsäädäntöä ja standardeja, jotta ne mukautettaisiin saavuttavuutta koskeviin periaatteisiin vuoteen 2002 mennessä, varmistaa kansallisten Design-for-All-suunnitteluperiaatteiden osaamiskeskusten perustaminen ja niiden verkostojen luominen sekä laadittava eurooppalainen opetussuunnitelma suunnittelijoiden ja insinöörien kouluttamiseksi. Kesäkuussa 2000 Feiran Eurooppa-neuvosto hyväksyi "eeurope 2002"-toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tuoda tietoyhteiskunta kaikkien EU:n kansalaisten ulottuville: erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisiin ja tietoyhteiskunnasta syrjäytymisen torjumiseen. Joulukuussa 2000 Nizzan Eurooppa-neuvosto sopi syrjäytymisen torjumisesta sen kaikissa muodoissa, myös vammaisuuteen ja ikään liittyvissä. Esittelijällänne on sama poliittinen tahto ja hän pitää myönteisenä EU:n ja jäsenvaltioiden aloitteita, joiden tavoitteena on antaa vammaisille ja ikääntyneille mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan: vammaisuuden ja iän ei pitäisi rajoittaa pääsyä julkisten tietojen lähteille. PE /16 RR\ doc

13 Huomion kiinnittäminen käyttäjien tarpeisiin tuottaa oivalluksia verkkosivuille pääsyn tiellä olevista esteistä ja siitä, missä määrin suuntaviivat voivat auttaa ratkaisujen tarjoamisessa. Suuntaviivojen noudattaminen parantaa julkisten tietojen saavutettavuutta. Tietoyhteiskunta ei ole tavoite sinänsä, vaan sosiaalisen osallistumisen parantamisväline. Internet on koko yhteiskunnan väline: on erittäin tärkeää tarjota kaikille kansalaisille teknologiasta riippumaton pääsy verkkosivuille ja erityisesti antaa epäsuotuisessa asemassa oleville ryhmille mahdollisuus toimia normaalisti yhteiskunnassa. Erityislaitteistojen ja -ohjelmistojen saatavuus ja informaation yhteensopivuus apulaitteistojen ja -ohjelmistojen kanssa (saavutettavuusvaatimukset) eivät ole ainoita saavutettavuuden edellytyksiä vammaisille ja ikääntyneille henkilöille, koska käyttäjien taidot ovat ratkaisevia. Näihin kuuluu muutakin kuin tekninen tietämys. Verkkosivun järjestelyä hallitseva logiikka on usein piiloeste: tiedon olisi rakennuttava käyttäjäystävällisellä tavalla, varsinkin niitä silmällä pitäen, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tieto- ja viestintätekniikkoja. Julkista tietoa jakavien verkkosivujen ja erityisesti niiden, jotka tarjoavat julkisia palveluja vammaisille tai ikääntyneille, olisi oltava asiakassuuntautuneita. Esimerkiksi vammaisille lapsille tarjottavia julkisia palveluja koskevat tiedot voitaisiin rakentaa sillä tavalla, että käyttäjä voi välittömästi oivaltaa, mitä palveluja tarjotaan, mitä vammaa ja mitä ikäluokkaa varten. Esittelijä korostaa myös, että tietokoneen ostaminen merkitsee kustannuksia, joihin epäsuotuisassa asemassa olevilla henkilöillä ei aina ole varaa. Esittelijän suurin huolenaihe on vammaisten ja ikääntyneiden osallistuminen yhteiskuntaan. Hän pyytää EU:n jäsenvaltioita ja toimielimiä käymään vuoropuhelua vammaisia ja ikääntyneitä edustavien järjestöjen kanssa, tavoitteena ongelmien tunnistaminen ja esteiden poistaminen heidän osallistumisensa tieltä. Yhteisöllisiä suhteita ja ihmissuhteita, joita vammaiset ja ikääntyneet voisivat vaalia elämässään, ei pitäisi jättää vaille huomiota. Tietoyhteiskuntaan osallistuminen on tilaisuus, jota ei pidä menettää, eikä keino vähentää sosiaalisia kontakteja. Näin ollen julkisen sektorin verkkosivujen saavutettavuutta ei pitäisi käyttää perusteena sille, että Internetistä tehdään ainoa julkisen tiedon saannin väline. Tiedonanto kattaa eri ihmisryhmiä ja on mahdotonta täsmentää esteet, jotka haittaavat kutakin näistä ryhmistä. Kuitenkin voidaan tunnistaa joitakin erityistekijöitä kahdessa kohderyhmässä, nimittäin ikääntyneiden ja vammaisten ryhmässä. Ikääntyneiden ihmisten ongelmana on, että nuoremman ja vanhemman sukupolven välillä on kuilu tietoteknisissä taidoissa. Suuntaviivojen noudattaminen on edellytys ikääntyneiden käyttämien ohjelmien asentamiselle, esimerkiksi ohjelmien, jotka tarjoavat mahdollisuuden hidastaa sykäysten (flashes) vauhtia tai estää ne. Esittelijä odottaa mielenkiinnolla aloitteita ikääntyneiden usein epäsuotuisan aseman parantamiseksi digitaalisten taitojen osalta ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja komissiota vaihtamaan parhaita käytäntöjä tällä alalla. Vammaisten ja ei-vammaisten henkilöiden välinen kuilu digitaalisessa osaamisessa on vielä suurempi kuin nuoremman ja vanhemman sukupolven välinen kuilu. Vammaisilta vaaditaan huomattavasti suurempia ponnistuksia näiden taitojen hankkimiseksi. He kuuluvat suhteellisen usein alhaisiin tuloluokkiin. Kustannukset, joista heidän olisi selvittävä Internetiin päästäkseen, ovat korkeat myös objektiivisesti, koska he tarvitsevat erityisvälineitä RR\ doc 13/16 PE

14 (apulaitteistoja). Tämä on sitäkin kiireellisempi kysymys, koska useimmat Internetin palvelut ovat heidän saavuttamattomissaan. Puheteknologian uusi kehitys todennäköisesti mahdollistaa näppäimistöjen korvaamisen äänikomennoilla: tämä olisi käyttökelpoinen ratkaisu henkilöille, joilla on näkö- tai liikuntavamma. He käyttävät muita tekniikoita niin kauan kuin äänikomentoja ei sovelleta laajalti. Näkövammaiset tarvitsevat laitteistoja ja ohjelmia, jotka muuttavat tekstin puheeksi tai Braille-pistekirjoitukseksi. Liikuntavammaisten avuksi on olemassa erityisnäppäimistöjä. Myös kuulovammaisille on tarjolla erityistekniikkaa, esimerkiksi videoiden ja kuvien kuvatekstitys. Esittelijä katsoo, että vammaisille verkkosivujen saavutettavuus saattaisi tarjota tilaisuuden osallistua yhteiskuntaan työmarkkinoiden kautta. Hallituksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, koska ne pystyvät ohjaamaan markkinoita "uraauurtavina asiakkaina" tilaamalla ainoastaan helposti saavutettavia verkkosivuja. Kognitiivisesti toimintarajoitteisille henkilöille tiedon tarjoaminen heille sopivalla tavalla on erittäin tärkeää. On käytännöllisesti katsoen mahdotonta laatia yksi ainoa ja yleisesti pätevä suositus sille, kuinka tekstistä tehdään kaikille ymmärrettävä. Näin ollen olisi toivottavaa, että psyykkisesti kehitysvammaisille henkilöille tietoja tarjoavat henkilöt saisivat koulutusta, joka koskisi sitä, kuinka Internet-välineen ominaisuuksia käytetään ja sitä, mitkä ovat tämän välineen mahdollisuudet ja mitkä asiat ovat sille mahdottomia. Esittelijä pitää suuntaviivojen määrittämistä ja EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten sitoutumista niiden noudattamiseen myönteisenä. Nykyiset saavutettavuusvaatimukset merkitsevät edistysaskelta, mutta tällä alalla tarvitaan vielä kehittämistä, sillä Internet-sektori muuttuu hyvin nopeasti. Saavutettavuus ei kuitenkaan riipu vain yhteensopivuudesta WAI-suuntaviivojen kanssa. Ensiksikin (X)HTML- ja XML-standardia käytetään kaikilla verkkosivuilla, mutta niitä ei sovelleta johdonmukaisella ja oikealla tavalla. Tuloksena voi olla, että verkkosivut eivät ole kaikkien saavutettavissa. Tämä tuottaa ongelmia erityisesti vammaisille, joilla on erityislaitteet verkkosivujen selailua varten. Standardikoodien johdonmukaista ja oikeaa soveltamista olisi painotettava. Nykyään standardit ovat kehittyneitä, mutta kun verkkosivujen suunnittelijat ja toimeksiantajat soveltavat niitä epäasianmukaisesti, monista verkkosivuista tulee saavuttamattomia. Lisäksi saavutettavuutta ei ole parhaalla mahdollisella tavalla yhdistetty verkkosivujen rakennusprosessiin. Internet-sivujen tekemisessä käytettävät ohjelmat ja työkalut eivät määritelmällisesti johda saavutettavissa olevien verkkosivujen syntymiseen. Ohjelmat eivät esimerkiksi automaattisesti hae asiaan liittyvää tekstiä, kun verkkosivulle liitetään kuva, mikä aiheuttaa vaikeuksia vammaisille. Parannukset olisivat tällä alueella mahdollisia. Esimerkiksi W3C/WAI-aloitteessa on kehitetty ohjelmistonkehittäjille ohjeisto nimeltä Authoring Tool Accessibility Guidelines (ATAG) versio 1.0, jossa selitetään, miten sivuntekovälineillä voidaan tukea saavutettavan verkkosivujen sisällön tuottamista ja myös miten itse ohjelmistoista saadaan saavutettavia. PE /16 RR\ doc

15 Jotkut verkkosivut vaativat uudempien selainversioiden asentamista ennen sivulle pääsyä. Tämä tuottaa ongelmia erityisesti vammaisille. Esimerkiksi sokeat käyttävät erityislaitteiden ja -ohjelmien kokonaisuutta, joka uusitaan tietyin aikavälein. Näin ollen heillä on hyvät syyt olla uusimatta ohjelmiaan väliaikana. Tämä aiheuttaa heille ongelmia verkkosivujen saavutettavuuden suhteen. Olisi syytä tutkia, olisiko tulevaisuudessa mahdollista tehdä verkkosivujen sisällöstä saavutettava selaintyypistä riippumattomasti. Mikäli verkkosivuille pääsy edellyttää tietyn valmistajan selaimen asentamista, tällainen valmistajasta riippumaton ratkaisu saattaisi myös edistää tervettä kilpailua. Jos saavutettavia verkkosivuja koskevat vaatimukset otetaan verkkosivujen kehittämisessä huomioon alusta lähtien, ne aiheuttavat tuskin lainkaan lisäkustannuksia. "eeurope 2002" -toimintasuunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden piti hyväksyä verkkosivujaan koskevat suuntaviivat vuoteen 2001 mennessä. Esittelijä hyväksyy EU:n jäsenvaltioiden ja toimielinten aikomukset sekä toiveen, että alue- ja paikallishallinnon olisi myös noudatettava suuntaviivoja. Täydellinen suuntaviivoihin mukautuminen, yksityiset verkkosivut mukaan lukien, viimeistään vuoteen 2003 mennessä, joka on Euroopan vammaisten vuosi, vaatii huomattavia ponnistuksia. Verkkosivut, joilla on sosiaalinen funktio tai jotka ovat vammaisille ja ikääntyneille erityisen tärkeitä, olisi ensimmäisinä mukautettava suuntaviivoihin. Verkkosivujen suunnittelijoiden ja tarjoajien kuuleminen on osoittanut, että suuntaviivojen noudattaminen ei edellytä taloudellisia ponnistuksia: jos sellaisia ylipäänsä lainkaan tarvitaan, ne ovat niin pieniä, että ne kasvattavat kehityskustannuksia vain mitättömällä määrällä. Toimintarajoitteisten ja ikääntyneiden verkkosivujen saavutettavuuskriteerien ottaminen huomioon tuotekehittelyssä on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteen tapahtuva verkkosivujen ja niihin liittyvän tekniikan uudelleensuunnittelu. Esittelijä kuitenkin pyytää komissiota todentamaan sen, että suuntaviivojen noudattamiseen on taloudellisesti varaa, koska tämä on myös yksityisellä sektorilla olennainen tekijä. EU:n tuella ehdokasvaltiot ovat ryhtyneet toimiin kaikkien osallistumiseen perustuvan tietoyhteiskunnan edistämiseksi hyväksymällä "eeurope+ 2003" -ohjelman. Tämä ohjelma perustuu myös periaatteeseen, että tieto- ja viestintätekniikkojen ja on-line-tiedotuksen sekä -palveluiden saatavuus, erityisesti vammaisten tarpeet huomioon ottaen, on kaikille avoimen tietoyhteiskunnan takaamisen ennakkoehto. Esittelijä pitää sitoutumista entiseen kommunistiseen blokkiin kuuluneissa ehdokasvaltioissa asuvien vammaisten ja ikääntyneiden tilanteen helpottamiseen myönteisenä. Näiden maiden epäsuotuisassa asemassa olevilla kansalaisilla on vastassaan enemmän esteitä kuin EU:n kansalaisilla. Tämän suuria kustannuksia aiheuttavan ja vaikean siirtymäkauden aikana tämä ehdokasvaltioiden aloite on merkittävä ja näiden herkästi vahinkoa kärsimään joutuvien ryhmien asema ansaitsee asianmukaista huomiota. Tämä uusi alku on tarpeen sosiaalisen yhdentymisen virikkeenä ja osoittaa, että hallituksen tiedotuksen tekeminen yleisesti saavutettavaksi sekä vammaisten ja ikääntyneiden osallistuminen otetaan vakavasti huomioon. Näin ollen esittelijä pitäisi myönteisinä aktiivista parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja vertailumenettelyä, jossa otetaan huomion ehdokasvaltioiden tarpeet. RR\ doc 15/16 PE

16 Esittelijä antaa tunnustusta EU:n edistämille ja rahoittamille aloitteille epäsuotuisassa asemassa olevien kansalaisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen alalla. Näitä ovat esimerkiksi TIDE ja neljännen ja viidennen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman yhteydessä toteutetut aloitteet. Nämä aloitteet ovat merkinneet edistysaskeleita vammaisten ja ikääntyneiden kansalaisten osallistumisessa yhteiskuntaan ja niiden hallinnossa ovat olleet mukana näitä ryhmiä edustavat järjestöt. Esittelijä huomauttaa myös WAI-suuntaviivojen kanssa sopusoinnussa olevan lisätutkimuksen ja toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin vastaavien erityisvälineiden (aputeknologian) kehittämisen tärkeydestä. Lopuksi hän pyytää jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä perustamaan yhteistyössä asianosaisten julkisten ja yksityisten elinten kanssa riippumattomia "tietopisteitä" EU:n jäsenvaltioissa. Näiden päätehtävänä pitäisi olla toteutettavien toimenpiteiden ehdottaminen tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ja/tai Euroopan unionin toimielimet ovat jättäneet noudattamatta julkisen sektorin verkkosivuja koskevia suuntaviivoja ja joissa asiasta on tehty valituksia. PE /16 RR\ doc