EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (KOM(2001) 127 C5-0250/ /0074(CNS)) Valmistelija: Laura González Álvarez AD\ doc PE

2 PE /5 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Vetoomusvaliokunta nimitti 10. heinäkuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Laura González Álvarezin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta syyskuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Roy Perry (1 varapuheenjohtaja puheenjohtajana), Proinsias De Rossa (2 varapuheenjohtaja), Laura González Álvarez (valmistelija), Glyn Ford (Mark Francis Wattsin puolesta), Janelly Fourtou, Margot Keßler, Jean Lambert, Véronique Mathieu ja Hans-Peter Mayer. AD\ doc 3/5 PE

4 JOHTOPÄÄTÖKSET Vetoomusvaliokunta on sitä mieltä, että asiasta vastaavan valiokunnan on parempi itse tehdä mahdolliset tarkistukset direktiiviehdotukseen. Siksi se esittää lausuntonsa johtopäätöksinä, jotka kansalaisvapauksien ja -oikeuksien valiokunta voi ottaa mietinnössään huomioon. 1. Vetoomusvaliokunta on täysin vakuuttunut siitä, että Euroopan unionin vähittäinen muuttuminen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi ei voi tapahtua ottamatta huomioon sitä tosiseikkaa, että unionissa on lukuisia jäsenvaltioissa pitkään oleskelleita siirtolaisia, joilla ei ole samoja oikeuksia kuin niillä yhteiskunnan jäsenillä, jotka nauttivat etuoikeudesta "olla unionin kansalainen". Jos yhteisö haluaa turvata perusoikeudet ja sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, se ei voi jaotella jäsenvaltioiden asukkaita kahteen luokkaan suurentaen siten entisestään kuilua rikkaiden ja köyhien, yhteisön kansalaisten ja ulkopuolisten välillä. Lailliset siirtolaiset eivät tosin aina ole direktiivissä erikseen mainittuja tietotekniikan asiantuntijoita. Mutta he osallistuvat yhdenvertaisina erilaisiin töihin, esimerkiksi sairaanhoitajina, rakennustyöläisinä tai puhtaanapitolaitoksen työntekijöinä, ja tarvitsemme heitä taloudellisen hyvinvointimme ja eläkejärjestelmämme ylläpitämiseen, koska yhteisön väestöpohja pienenee jatkuvasti. Siksi siirtolaisten oikeudet ihmisarvoon ja kunnioitukseen ihmisinä on turvattava ja heitä on pidettävä tasavertaisina kansalaisina. 2. Jäsenvaltioissa pitkään oleskelleiden siirtolaisten asema on määriteltävä siten, että heille annetaan lähes vastaavat oikeudet kuin yhteisön kansalaisilla on. Tällä tavoin taataan se perusoikeuksien yleismaailmallisuus, josta unioni ja sen jäsenvaltiot ovat ihan oikeutetusti ylpeitä verrattuna muihin valtioihin, joissa se ei toteudu. Perusoikeuksien yleismaailmallisuuden julistaminen on perustellumpaa ja moraalisesti hyväksyttävämpää, jos unioni tunnustaa, että kyseiset oikeudet koskevat yhtäläisesti sekä jäsenvaltioiden kansalaisia että unionin ulkopuolisista maista tulleita. 3. Kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevien lainsäädäntöjen lähentäminen Euroopan komission suosituksen mukaan on ensimmäinen askel jäsenvaltion kansalaisuuden myöntämiseksi kyseisessä jäsenvaltioissa pitkään oleskelleille siirtolaisille. Näin ulkomaiset "vieraamme" saavat jäsenvaltion kansalaisuuden kautta mahdollisuuden integroitua toisessa tai kolmannessa sukupolvessa täysin ympäröivään yhteiskuntaan. Parlamentti on useaan otteeseen esittänyt tavoitteekseen kukoistavan monirotuisen ja monikulttuurisen yhteiskunnan, jossa ei ole minkäänlaista rotuun, sukupuoleen, etniseen alkuperään, uskontoon jne. perustuvaa syrjintää. 4. Vetoomusvaliokunta muistuttaakin, että kun tunnustetaan siirtolaisten asema ja siihen liittyvät oikeudet, ei mitenkään voida sallia, että käytännössä hyväksytään edelleen erilaisten syrjinnän muotojen harjoittaminen tai rasistinen käytös ihmisiä kohtaan perustui se sitten erilaiseen ihon tai passin väriin tai erilaiseen kulttuuriin tai eri uskontoon. Siirtolaisten integroimista varten toteutettujen koulutustoimien lisäksi on siis aivan välttämätöntä ponnistella myös muilla tavoin ja kaikilla tasoilla, etenkin mediassa, jotta siirtolaiset ja heidän lähtökulttuurinsa tulisivat tunnetuiksi, koska rasismi ja syrjintä pyrkivät koko ajan saamaan jalansijaa ja edistämään kaikin tavoin kulttuurien ja toisten ihmisten välistä epätasa-arvoa. 5. Vaikka vetoomusvaliokunta pitääkin direktiiviä ja etenkin sen tasavertaista kohtelua koskevia määräyksiä (12 artikla) sekä karkottamiselta suojaamista koskevia määräyksiä PE /5 AD\ doc

5 (13 artikla) myönteisinä, se toivoo, että määräykset opiskelijoiden opintotukioikeuden epäämisestä (24 artiklan 1 kohta) poistetaan, kun siirtolainen saa oleskeluluvan toisessa jäsenvaltiossa. Muut 12 artiklassa mainitut eduthan säilyvät. Valiokunta myös ihmettelee, minkä tähden sellaisessa tapauksessa, jossa pitkäaikainen oleskelu johtuu opiskelusta, siirtolainen ei hyödy direktiivin määräyksistä, vaikka niitä sovelletaan ihan asianmukaisesti väitöskirjaa tekeviin opiskelijoihin. AD\ doc 5/5 PE