TAVOITTEITA, TARKASTUSLAUTAKUNTIA JA ARVIOINTIKERTOMUKSIA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS. Kuopio. Lahti

TAVOITTEITA, TARKASTUSLAUTAKUNTIA JA ARVIOINTIKERTOMUKSIA KOSKEVA KYSELYTUTKIMUS Kuopio Lahti Lahden kaupungin tarkastustoimisto 22.1.2015

S i s ä l l y s l u e t t e l o 2 1 ESIPUHE... 3 2 KYSELYN TOTEUTUS... 4 3 KYSELYN TULOKSET... 4 3.1 VASTAUSPROSENTIT JA TULOKSET VASTAAJAN ASEMAN MUKAAN... 4 3.2 TULOKSET VASTAUSTEN KESKIARVOJEN MUKAAN... 5 3.2.1 Kaikki väittämäkysymykset yhteensä... 5 3.2.2 Tavoitteita koskeva osio... 5 3.2.3 Tarkastuslautakuntaa koskeva osio... 6 3.2.4 Arviointia koskeva osio... 6 3.3 TAVOITTEITA KOSKEVAT KYSYMYKSET... 7 3.3.1 Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa... 7 3.3.2 Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä... 7 3.3.3 Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan... 8 3.3.4 Toiminnalliset tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin... 8 3.3.5 Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita... 9 3.3.6 Tavoitteet ovat riittävän haastavia... 9 3.3.7 Tavoitteiden määrä on sopiva... 9 3.3.8 Mitä muutoksia toivoisit tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin tai tavoitteiden sisältöön?... 10 3.4 TARKASTUSLAUTAKUNTAA KOSKEVAT KYSYMYKSET... 11 3.4.1 Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti... 11 3.4.2 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan viranhaltijajohdon toimintaa... 11 3.4.3 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa... 12 3.4.4 Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja... 12 3.4.5 Mistä asiakokonaisuuksista valtuusto mielestäsi tarvitsisi tarkastuslautakunnan tuottamaa arviointitietoa?... 12 3.4.6 Parannusehdotuksia ja palautetta tarkastuslautakunnan toimintatavoista ja raportoinnissa... 13 3.5 ARVIOINTIKERTOMUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET... 14 3.5.1 Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta... 14 3.5.2 Arviointikertomus perustuu faktoihin... 14 3.5.3 Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta... 15 3.5.4 Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot... 15 3.5.5 Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille... 16 3.5.6 Jos haluaisit muutakin raportointia valtuustolle lautakunnan arviointitehtävässä kuin arviointikertomuksen, niin mitä ja kuinka usein (esim. väliraportit, toimenpiteiden jälkiseurantaraportit jne.) ja Miten kehittäisit tarkastuslautakunnan arviointikertomusta?... 16 4 YHTEENVETO... 17

3 1 ESIPUHE Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kuntia johdetaan tavoitteiden kautta ja tässä työssä valtuusto tarvitsee tietoa tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tämän kysely jakaantuu kolmeen aiheosioon seuraavasti: 1) valtuuston hyväksymät tavoitteet; 2) tarkastuslautakuntien toiminta; ja 3) arviointityö ja arviointikertomuksen sisältö. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää 1) tavoitteiden yhteyttä kunnan toimintaan; ja 2) miten tarkastuslautakunta on onnistunut tehtävässään sekä miten lautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta tulisi kehittää. Kysely suoritettiin loppuvuodesta 2014 Kuopion ja Lahden kaupungeissa. Vastaava kysely on tehty myös vuosina 2008, 2010 ja 2012. Kyselyyn osallistuvien kaupunkien joukko on hieman vaihdellut eri vuosina, mutta Kuopio ja Lahti ovat olleet mukana kaikissa kyselyissä. Tämän raportin taulukoissa on vertailtu vuosien 2008, 2010 ja 2012 kyselyjen tuloksia. Joiltakin osin vertailutiedot puuttuvat vuodelta 2008, mikä johtuu kysymysten lisäyksistä ja muutoksista vuoden 2010 kyselyyn. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa myös avoimia vastauksia tavoitteiden asettamisesta, tarkastuslautakuntien toiminnasta ja arviointikertomuksista. Lasse Oulasvirta on koonnut tähän raporttiin koosteen avoimista vastauksista. Kysely toteutettiin sähköpostitse ja kyselyn käytännön toteutuksen on tehnyt tutkimuspäällikkö Sari Alm Lahden kaupungin konsernipalveluista. Kyselykaavakkeen laadintaan ja tulosten analysointiin on osallistunut professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta. Kyselyn muut käytännön järjestelyt ja loppuraportin laadinnan on tehnyt Lahden kaupungin tarkastustoimisto. Lahdessa tammikuun 22. päivänä 2015 LAHDEN KAUPUNGIN TARKASTUSTOIMISTO

2 KYSELYN TOTEUTUS 4 Kysely toteutettiin marras - joulukuussa 2014 ja kyselyjä lähetettiin sähköpostitse kaupungeittain seuraavasti: - Kuopio 102 - Lahti 109 Vastausten määrä koko kyselyssä on kaupungeittain seuraava: Valtuutettu Valtuutettu Tarkastusltk:n jäsen viranhaltija Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Johtava + tark.ltk 2014 2012 2010 2008 Kuopio 5 27 2 16 50 77 60 49 Lahti 4 28 7 28 67 60 75 73 Yhteensä 9 55 9 44 117 137 135 122 Kyselyssä vastaajat oli jaettu aseman mukaan seuraavasti: - valtuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen - valtuutettu, joka ei ole tarkastuslautakunnan jäsen - tarkastuslautakunnan jäsen, joka ei ole valtuutettu - johtava viranhaltija Kyselyn tarkoituksena oli ennen kaikkea saada käytännössä sovellettavaa tietoa siitä, miten tarkastuslautakuntien toimintaa ja raportointia voidaan kehittää. Erityisesti vastaukset avoimiin kysymyksiin sisältävät hyviä mielipiteitä toiminnan ja raportoinnin kehittämiseen. 3 KYSELYN TULOKSET 3.1 VASTAUSPROSENTIT JA TULOKSET VASTAAJAN ASEMAN MUKAAN Kuopiossa vastausprosentti putosi selvästi vuoden 2012 kyselyyn verrattuna ja se johtuu etenkin viranhaltijoiden vastausprosentin tippumisesta 90 prosentista 40. Luottamushenkilöiden osalta pudotus vuoteen 2012 verrattuna oli 8,3 prosenttiyksikköä. Lahdessa vastausprosentti nousi hieman vuoden 2012 kyselyyn verrattuna. Nousu selittyy lähinnä viranhaltijoiden vastausprosentin nousulla 52,6 prosentista 65,1. Luottamushenkilöiden osalta pudotus vuoteen 2012 verrattuna oli 2,4 prosenttiyksikköä. Kyselyn vastausprosentit yhteenvetona (suluissa vuoden 2012 kyselyn vastaavat luvut): Valtuutetut Luot.henkilöt Johtavat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä yhteensä viranhaltijat 2014 2012 2010 2008 Kuopio 54,2 (61,9) 54,8 (63,1) 40,0 (90,0) 49,0 73,3 55,6 49,5 Lahti 54,2 (61,0) 59,1 (61,5) 65,1 (52,6) 61,5 58,3 69,4 70,2 Yhteensä 54,2 57,0 53,0 55,5 65,8 62,5 59,9 Varsinkin valtuutetuilla saatiin riittävästi vastauksia johtopäätösten tekoa varten. Sekä Kuopiosta että Lahdesta 32 valtuutettua vastasi kyselyyn, mikä antaa heidän osalta vastausprosentiksi 54,2%. Tämä on tärkeää ottaen huomioon, että arviointikertomusten pääkohderyhmä ovat juuri valtuutetut. Myös tilivelvollista hallintoa edustavilta johtavilta viranhaltijoilta saatiin riittävästi vastauksia (44 vastaajaa ja vastausprosentti 53%) johtopäätösten tekoa varten.

5 3.2 TULOKSET VASTAUSTEN KESKIARVOJEN MUKAAN 3.2.1 Kaikki väittämäkysymykset yhteensä jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 4,2 4,1 4,1 4,4 4,2 4,1 4,1 3,7 3,6 Lahti 4,4 4,2 4,3 4,3 4,3 4,1 4,2 3,6 3,7 Yht. 4,3 4,2 4,2 4,3 4,2 4,1 4,2 2012 3,6 3,8 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 2010 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,6 3,7 Kun tarkastellaan kaikkia väittämäkysymyksiä, huomataan että Kuopion ja Lahden vastaajien välillä ei ole paljoa vaihtelua vastausten keskiarvioissa. Tämä viittaisi siihen, että käsityksissä on samankaltaisuutta näissä kaupungeissa. Molemmissa kaupungeissa on tapahtunut keskimäärin parannusta vuosiin 2010 ja 2012 verrattuna ja kehitys on ollut sama sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden osalta. 3.2.2 Tavoitteita koskeva osio Kaikista tavoitteita koskevista väittämäkysymyksistä annetut keskiarvot: Kokonaisarvosana (4 10) tavoitteista: jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 3,3 3,5 3,5 3,9 3,5 3,4 3,5 3,7 3,6 Lahti 3,7 3,5 3,5 3,7 3,5 3,7 3,6 3,7 3,6 Yht. 3,5 3,5 3,5 3,8 3,5 3,6 3,5 2012 3,4 3,7 3,7 3,5 3,7 3,7 3,7 2010 3,4 3,6 3,6 3,2 3,5 3,7 3,6 Erittäin hyvä 10 9 8 7 6 5 4 Erittäin huono jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 7,4 7,7 7,6 8,5 7,7 7,4 7,6 7,6 7,7 Lahti 7,8 7,6 7,6 7,2 7,6 7,9 7,7 7,8 7,8 Yht. 7,6 7,6 7,6 7,8 7,6 7,7 7,6 2012 6,9 7,8 7,6 7,7 7,6 7,9 7,7 2010 7,3 7,9 7,8 7,6 7,8 7,7 7,7 Valtuutettujen ja viranhaltijoiden yksittäisistä tavoitteista koskevista kysymyksistä antama kokonaisarvosana on pysynyt jokseenkin samana eri vuosien kyselyissä. Tavoiteasetannan onnistuneisuus on perustana sille, että tarkastuslautakunta voi suorittaa keskeistä tehtäväänsä eli tavoitteiden toteutumisen arviointia. Tässä mielessä tilanne on pysynyt samana tasoisena.

6 3.2.3 Tarkastuslautakuntaa koskeva osio Kaikista tarkastuslautakuntaa koskevista väittämäkysymyksistä annetut keskiarvot: Kuopio 4,1 3,9 3,9 4,3 4,0 3,8 3,9 3,9 3,9 3,7 Lahti 4,3 4,0 4,0 3,8 4,0 3,8 3,9 3,7 3,9 3,7 Yht. 4,2 3,9 4,0 4,0 4,0 3,8 3,9 2012 3,8 3,9 3,9 4,2 3,9 3,7 3,8 2010 4,0 3,9 3,9 4,2 4,0 3,8 3,9 2008 3,9 3,7 3,7 4,1 3,7 3,7 3,7 Valtuutettujen tyytyväisyys tarkastuslautakuntaan on tasaisessa hienoisessa nousussa. Tarkastuslautakunta järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1997. Kyselyn tulos osoittaa että tarkastuslautakunnat ovat toiminnallaan saavuttaneet ja pitäneet valtuutettujen arvostuksen ja luottamuksen. 3.2.4 Arviointia koskeva osio Kaikista arviointia koskevista väittämäkysymyksistä annetut keskiarvot: Kuopio 3,9 3,6 3,7 3,8 3,7 3,6 3,6 3,7 3,5 3,4 Lahti 4,1 3,9 3,9 4,0 3,9 3,6 3,8 3,5 3,6 3,5 Yht. 4,0 3,7 3,8 3,9 3,8 3,6 3,7 2012 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 3,4 3,6 2010 4,0 3,6 3,7 4,0 3,7 3,5 3,6 2008 3,6 3,4 3,4 4,1 3,4 3,4 3,4 Kokonaisarvosana (4 10) kaupunkinne arviointikertomuksesta: Erittäin hyvä 10 9 8 7 6 5 4 Erittäin huono Kuopio 8,4 8,4 8,4 7,5 8,4 8,1 8,3 8,2 8,0 8,0 Lahti 9,5 8,6 8,7 8,8 8,7 7,7 8,3 7,7 7,9 8,1 Yht. 9,0 8,5 8,6 8,2 8,5 7,9 8,3 2012 8,8 8,1 8,2 8,5 8,2 7,5 7,9 2010 8,9 8,2 8,3 9 8,3 7,5 7,9 2008 8,3 8,2 8,2 9,2 8,2 7,8 8,0 Valtuutettujen vastaajaryhmää voi pitää erityisen tärkeänä, koska tarkastuslautakunta on valtuuston apuelin varmentamaan tilivelvollisen hallinnon toimintakertomusta ja arvioimaan hallinnon toimintaa. Valtuutettujen tyytyväisyys tarkastuslautakunnan arviointia kohtaan on kasvanut viimeisessä kyselyssä. Viranhaltijoiden osalta tyytyväisyys on jonkin verran alle valtuutettujen antaman arvion etenkin Lahdessa. Eräiden avointen vastausten perusteella

7 voisi arvella, että syynä tähän saattaa olla joidenkin käsitykset liian kriittisistä arviointikertomuksista. 3.3 TAVOITTEITA KOSKEVAT KYSYMYKSET Tavoitteilla tarkoitetaan talousarvion yhteydessä hyväksyttäviä tavoitteita. 3.3.1 Koen voivani vaikuttaa tavoitteiden asettamista koskevassa päätöksenteossa jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 3,4 3,5 3,5 2,5 3,4 3,7 3,5 3,7 3,6 Lahti 3,4 3,5 3,5 3,7 3,5 3,9 3,7 3,7 3,6 Yht. 3,4 3,5 3,5 3,1 3,5 3,8 3,6 2012 3,3 3,8 3,7 2,7 3,6 3,8 3,7 2010 3,4 3,7 3,6 2,9 3,5 3,7 3,6 Tarkastuslautakuntien jäsenet kokevat voivansa vaikuttaa vähiten tavoitteiden asettamiseen. Tämä ei ole yllättävä tulos, koska lautakunnan jäsenten rooli on arvioida tavoiteasetannan systematiikkaa, mutta ei niinkään olla päättämässä siitä. Huolestuttavana taas voi pitää sitä, että johtavat viranhaltijat kokevat voivansa vaikuttaa tavoitteisiin enemmän kuin valtuutetut. Osaltaan tämä selittyy sillä, että tavoitteet valmistellaan ja päätetään viranhaltijoiden toimesta. Tulos voi selittyä myös sillä, että Kuopiossa ja Lahdessa valtuutetut eivät käsittele vapaamuotoisissa seminaareissa tavoitteita, kuten joissakin suurissa Suomen kaupungeissa tehdään. Kuopiossa valtuutetut keskustelevat keväällä talousraamista ja strategiasta seminaarissa, jossa annetaan evästystä tavoiteasetteluun. Lahdessa valtuutetut käsittelevät tavoitteista talousarvion käsittelyn yhteydessä. On myös huomattava, että osa tavoitesisällöistä on johdettava pakottavasta lainsäädännöstä. 3.3.2 Tavoitteet ohjaavat kunnan toimintaa myös käytännössä jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 3,4 3,3 3,3 4,0 3,4 3,4 3,4 3,7 3,5 Lahti 3,4 3,2 3,2 3,3 3,3 3,6 3,4 3,6 3,4 Yht. 3,4 3,3 3,3 3,6 3,3 3,5 3,4 2012 3,7 3,6 3,6 3,5 3,6 3,7 3,6 2010 3,3 3,4 3,4 3,2 3,4 3,6 3,5 Valtuutettujen käsityksen mukaan tilanne on hieman heikentynyt vuosiin 2010 ja 2012 verrattuna. Sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden osalta käsitys tavoitteiden ohjaavasta vaikutuksesta käytännön toimiin on vuonna 2014 kyselyhistorian heikoin. Muutosta ei voida kuitenkaan pitää vielä huolestuttavana, koska muutos on niin pieni ja voi johtua satunnaisista tekijöitä (vastaajaryhmien sisällä vastaajat eivät ole täysin samoja). Heikennykset tämän kysymyksen keskiarvoissa voivat olla merkki siitä, että kuntatalouden tiukkuus rajoittaa toiminnallisten tavoitteiden ohjausvaikutusta.

3.3.3 Tavoitteilla on yhteys kunnan strategiaan 8 jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 3,6 3,6 3,6 4,5 3,6 3,8 3,7 3,9 3,9 Lahti 4,2 3,7 3,8 4,0 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 Yht. 3,9 3,6 3,7 4,3 3,7 3,9 3,8 2012 3,8 4,0 3,9 4,1 3,9 4,1 4,0 2010 3,6 3,8 3,8 3,6 3,8 3,9 3,8 Kyselyn perusteella valtuutettujen tyytyväisyys tavoitteiden yhteydestä strategiaan on laskenut hivenen vuoden 2012 kyselyyn verrattuna. Tämä voisi olla huolestuttava tulos, koska strategia on yksi valtuuston keskeisimmistä johtamisen välineistä. Avoimissa vastauksissa aika moni toivoi kytkennän parantamista. Strategia sitoo yksittäiset päätökset ja toimenpiteet osaksi pitkän aikavälin kehittämistä. Toisaalta lähellä arvoa neljä oleva keskiarvo kertoo, että kytkentä on melko hyvä. Tätä hyvän kytkennän merkitys korostuu uudessa kuntalaissa, jossa strategista suunnittelua korostetaan. 3.3.4 Toiminnalliset tavoitteet kytkeytyvät päätöksenteossa määrärahoihin jäsen yhteensä haltijat 2014 Yhteensä Yht. 2012 Kuopio 3,0 3,7 3,6 4,5 3,6 3,1 3,5 3,6 3,6 Lahti 3,6 3,5 3,5 4,2 3,6 3,4 3,5 3,4 3,6 Yht. 3,3 3,6 3,5 4,3 3,6 3,2 3,5 2012 3,4 3,6 3,6 3,7 3,6 3,4 3,5 2010 3,5 3,7 3,7 4,0 3,7 3,4 3,6 Yht. 2010 Kuntalain 65 lähtee siitä, että talousarvioon otetaan sitovien tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Siksi näiden tavoitteiden kytkentä päätöksenteossa määrärahoihin on erittäin tärkeätä. Kyselyn perusteella valtuutettujen käsitys tavoitteiden kytkeytymisestä määrärahoihin on hienoisesti ja tasaisesti laskenut kyselystä toiseen. Osittain huolestuttavana voidaan pitää sitä, että johtavien viranhaltijoiden arviot ovat selvästi heikommat kuin valtuutetuilla, koska luonnollinen olettama voisi olla, että he valmistelijoina ovat paremmin selvillä asian laidasta kuin luottamushenkilöt. Kun kuntalain 65 tulkitaan tiukasti, kunnissa tulisi pätevästi pystyä laskemaan asetetuista tavoitteista käsin niiden vaatimat resurssit ja edelleen resurssien aiheuttamat menot ja määrärahatarpeet. Käytännössä lain ohjeen saavuttaminen on erittäin vaikeata siihen nähden kyselyn tulos ei ole yllättävä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kunnissa pitäisi koko ajan pyrkiä paremmin ja paremmin täyttämään kuntalain 65 :n ajatusta budjetin määrärahojen ja toiminnallisten tavoitteiden tasapainosta, synkronista. Aivan erityisessä asemassa tämän tulisi olla viranhaltijoiden toiminnassa.

3.3.5 Asetetuissa tavoitteissa on riittävästi kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita 9 jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 3,4 3,5 3,5 4,0 3,5 3,1 3,4 3,5 3,4 Lahti 3,2 3,2 3,2 3,0 3,2 3,8 3,4 3,6 3,4 Yht. 3,3 3,3 3,3 3,5 3,3 3,4 3,4 2012 3,3 3,5 3,4 3,2 3,4 3,6 3,5 2010 3,1 3,4 3,3 3,2 3,3 3,4 3,4 Kunnallisen demokratian kannalta kuntalaisten tarpeiden heijastuminen tavoiteasetantaan on tärkeätä. Tässä suhteessa kyselyn tulos on huolestuttava. Kyselyn tulos on hieman heikentynyt vuoden 2012 kyselyyn verrattuna sekä valtuutettujen että viranhaltijoiden osalta. Lahdessa valtuutetut kaipaavat viranhaltijoita enemmän kuntalaisten palveluja koskevia tavoitteita. Kuopiossa tilanne on päinvastoin. 3.3.6 Tavoitteet ovat riittävän haastavia jäsen yhteensä haltijat 2014 Yhteensä Yht. 2012 Kuopio 3,1 3,9 3,7 4,0 3,7 3,6 3,7 3,9 3,8 Lahti 4,4 3,8 3,9 3,7 3,9 4,0 3,9 3,9 3,8 Yht. 3,7 3,8 3,8 3,9 3,8 3,8 3,8 2012 3,1 4,0 3,9 3,4 3,9 4,0 3,9 2010 3,7 3,9 3,8 2,8 3,8 3,7 3,8 Yht. 2010 Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden tulee olla haastavia mutta ei epärealistisia. Tavoitteiden haastavuuden kautta saatavaa kannustinvaikutusta ei saavuteta, jos tavoitteet vain toteavat nykytilanteen. Toisaalta ei myöskään epärealistisen korkeiksi asetettuja tavoitteiden kautta saavuteta hyvää kannustinvaikutusta. Lisäksi sopivan haastavien tavoitteiden saavuttamisesta tulisi myös palkita siinä onnistuneita yksiköitä ja viranhaltijoita sekä työntekijöitä. Se, että vastaajien keskiarvot jäävät useimmiten alle neljän, kertonee siitä että tavoitteiden määrityksessä on vielä kehittämisen varaa kaupungeissa. Kyselyn perusteella sekä valtuutettujen että viranhaltijoiden käsitys tavoitteiden haasteellisuudesta on pysynyt käytännössä samana kaikissa kolmessa kyselyssä. 3.3.7 Tavoitteiden määrä on sopiva jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 2,9 3,3 3,2 3,5 3,2 3,3 3,3 3,6 3,2 Lahti 3,4 3,5 3,5 3,8 3,5 3,4 3,5 3,5 3,5 Yht. 3,1 3,4 3,3 3,7 3,4 3,4 3,4 2012 2,8 3,7 3,6 3,2 3,6 3,6 3,6 2010 3,3 3,3 3,3 2,8 3,3 3,5 3,4 Kyselyn perusteella tavoitteiden määrän suhteen on vieläkin kehittämisen varaa. Myös avoimissa vastauksissa tämä tuli ilmi. Usein toivottiin liian monien ja pilkkoutuneiden ta-

10 voitemäärien yksinkertaistamista selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Tärkeätä olisi saada olennaisimmat tavoitteet määriteltyä siten että tavoitteet kattavat toiminnan ytimen eivätkä jätä siihen katvealueita. Lahdessa valtuutetut olivat hieman tyytyväisempi tavoitteisiin kuin Kuopiossa. Tyytymättömyys voi kohdistua siihen, että tavoitteita on liikaa tai liian vähän. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrä vuoden 2014 talousarviossa: Kuopio: 41 Lahti: 88 3.3.8 Mitä muutoksia toivoisit tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin tai tavoitteiden sisältöön? Tämän osion avoimeen vastaustilaan tuli 25 ja Kuopiosta 30 vastausta. Eräs toistuva toive oli toiminnan ja talouden tavoitteiden parempi kytkentä kaupungin strategiaan. Yhden Lahden vastaajan mukaan: Koko ajan on varmistettava, että strategiatyö tehdään siten, että siihen sitoutuvat sekä päättäjät että virkamiehet. Tämän jälkeen on perusteltua odottaa, että tavoitteet nousevat strategiasta ja vielä on varmistettava, että talouden päätöksenteko antaa riittävät mahdollisuudet tavoitteiden toteuttamiseen. Toisen vastaajan mukaan valtuuston laatiman strategian tulisi näkyä nykyistä paremmin myös päätöksenteossa koko kaupunkikonsernissa. Lahden tämän osion 25 avoimesta vastauksesta 9 vastausta liittyi strategiakytkentöjen kehittämiseen ja strategian ohjauskykyyn. Kuopiossa vastaavasti 3, joten näyttää siltä että tämä kysymys miellettiin vahvemmin huomionarvoiseksi kehittämisessä Lahdessa kuin Kuopiossa. Kuten aiemmissakin kyselyissä toivottiin edelleen tavoitteisiin aiempaa terävämpää konkreettisuutta ja mitattavuutta sekä parempaa yhteyttä tavoitteiden ja resurssien välille. Erityisesti Kuopiossa tuli useita avoimia vastauksia (14 kpl), joissa toivottiin enemmän konkretiaa, selkeyttä ja mitattavuutta tavoitteisiin sekä realismia tavoitteiden ja talousarvion määrärahojen välille. Lahdessa tämän kaltaisia toiveita oli 6 kpl. Yhden Kuopion vastaajan mukaan talouden ja toiminnan tavoitteiden tulisi olla realistisia ja toteuttamiskelpoisia, nyt talous ohjaa liikaa ja tavoitteet jäävät toteutumatta. Toisen Lahden vastaajan mukaan: Tavoitteet lähemmäksi käytäntöä ja läpinäkyvimmiksi, ympäripyöreät pois. Ongelma koskee sekä valmistelua että myös päätöksentekoa, mitä seuraava vastaus heijasti: Valtuutettujen ymmärrys/toiminta on usein ristiriidassa tavoitteiden kanssa. En tiedä miten realiteetit saataisiin vahvemmin osaksi päätöksentekoa. Jotkut kiinnittivät huomiota myös tavoitteiden sisältöpainotuksiin, erään vastaajan mukaan tavoitteiden on oltava paitsi konkreettisia myös sitovuustasoltaan korkeita. Vastaajan mukaan tavoitteiden on oltava ennalta ehkäiseviä ja riskien hallinnan huomioivia. Erään toisen vastaajan mukaan pitäisi laatia erityisesti asiakasvaikutuksia kuvaavia mittareita, ei vain käynti-, määrä-, ja pääsytilastoja. Eräissä avoimissa vastauksissa toivottiin kokonaisvaltaisempaa ja koordinoivampaa otetta tavoiteasetteluun. Kuten yksi Kuopion vastaaja totesi: Kokonaisvaltaisuutta eri lautakuntien, viranhaltijoiden, valtuuston kesken. Yhteen hiileen puhaltamista enemmän, ei vain oman "makkaran" lämmitystä.

3.4 TARKASTUSLAUTAKUNTAA KOSKEVAT KYSYMYKSET 11 3.4.1 Tarkastuslautakunta toimii muusta kuntaorganisaatiosta riippumattomasti ja itsenäisesti Kuopio 4,7 4,0 4,2 4,5 4,2 4,0 4,1 4,3 4,4 4,1 Lahti 4,6 4,4 4,4 4,3 4,4 4,1 4,3 4,1 4,2 4,0 Yht. 4,6 4,2 4,3 4,4 4,3 4,0 4,2 2012 4,5 4,3 4,3 4,5 4,3 4,0 4,2 2010 4,3 4,2 4,2 5,0 4,3 4,3 4,3 2008 4,7 4,0 4,1 4,8 4,2 3,9 4,0 Kyselyn perusteella valtuutetut ovat arvioineet tarkastuslautakuntien riippumattoman ja itsenäisen aseman korkealle ja tilanne on jopa hieman vahvistunut ensimmäisiin kyselyihin verrattuna. Vuoden 2012 kyselyyn verrattuna luottamushenkilöiden vastausten keskiarvo on tältä osin Lahdessa noussut 0,2 prosenttiyksikköä ja Kuopiossa laskenut 0,3 prosenttiyksikköä. Johtavien viranhaltijoiden arvion mukaan tarkastuslautakuntien riippumattomuus ja itsenäisyys on valtuutettujen arvioita alhaisempi. Perustehtävässään eli valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa riippumattomuus takaa sen, että kertomukset ovat objektiivisia, toisin sanoen harhattomia suuntaan taikka toiseen. Arviointikertomuksen havaintojen tulisi perustua tosiasioihin eikä siihen, mitä jonkun tahon subjektiivisesta mielestä kertomuksen tulisi sisältää ja mitä ei, varsinkaan lautakunnan ulkopuoliselta taholta. 3.4.2 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan viranhaltijajohdon toimintaa Kuopio 4,0 3,7 3,8 4,0 3,8 4,0 3,9 3,8 3,7 3,4 Lahti 4,0 3,7 3,8 3,7 3,7 4,0 3,9 3,9 4,0 3,5 Yht. 4,0 3,7 3,8 3,8 3,8 4,0 3,9 2012 3,3 3,8 3,7 4,2 3,8 4,0 3,9 2010 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8 4,0 3,9 2008 4,0 3,1 3,2 3,8 3,3 3,6 3,4 Melko yleinen mielipide valtuutetuilla näyttää olevan, että ylimmän palkatun johdon toimintaa voisi arvioida tehtyä enemmän. Myös avointen vastausten puolella tuli tämän suuntaisia toiveita muutamilta vastaajilta. Tilanne näyttää hieman parantuneen aiempiin kyselyihin verrattuna. Viranhaltijat pitävät heidän toimiensa arviointia hivenen riittävämpänä verrattuna valtuutettujen antamiin vastauksiin. Jos arvioinnin riittämättömyys johtuu tarkastusresurssien puutteesta, asia voidaan korjata resurssipolitiikalla. Mutta jos se johtuu itsesensuurista, asian korjaaminen on vaikeampi asia, tarkastuskulttuuriin ja politiikkaan liittyvä.

3.4.3 Tarkastuslautakunta arvioi riittävästi kunnan tilivelvollisten luottamustoimielinten (kh, ltk) toimintaa 12 jäsen yhteensä haltijat 2014 2012 2010 Yhteensä Yht. Yht. Kuopio 4,0 3,8 3,9 4,0 3,9 3,5 3,8 3,7 3,7 Lahti 4,2 4,0 4,0 3,7 4,0 3,6 3,8 3,7 3,8 Yht. 4,1 3,9 3,9 3,8 3,9 3,5 3,8 2012 3,4 3,8 3,7 3,8 3,8 3,7 3,7 2010 3,8 3,9 3,9 3,8 3,9 3,6 3,8 Valtuutettujen arvion mukaan tarkastuslautakunta arvioi tilivelvollisia luottamustoimielinten ja viranhaltijajohtoa riittävyydeltään samantasoisesti. Johtavat viranhaltijat ovat pitäneet luottamustoimielinten toiminnan arviointia riittävyydeltään hivenen vähäisempänä kuin heidän oman toimintansa arviointia ja tämä seikka korostui edelliseen vuoden kyselyyn verrattuna. 3.4.4 Tarkastuslautakunta arvioi tasapuolisesti kunnan eri toimintoja (vuoden 2008 kyselyssä vastaava kysymys: Tarkastuslautakunta arvioi mielestäni tasapuolisesti kunnan eri sektoreiden tilivelvollisten toimintaa.) Kuopio 3,9 3,9 3,9 4,5 3,9 3,7 3,9 3,9 3,8 3,8 Lahti 4,4 3,9 3,9 3,7 3,9 3,3 3,7 3,2 3,4 3,7 Yht. 4,1 3,9 3,9 4,1 3,9 3,5 3,8 2012 4,0 3,6 3,7 4,5 3,8 3,2 3,5 2010 4,4 3,8 3,9 4,1 3,9 3,2 3,6 2008 4,1 3,7 3,8 4,4 3,9 3,6 3,7 Tässä kohtaa ei voi olla täysin tyytyväinen tilanteeseen, koska keskiarvot jäävät pääosin alle luvun 4. Kuopiossa tilanne on pysynyt käytännössä ennallaan ja Lahdessa valtuutettujen tyytyväisyys on noussut samalle tasolle Kuopion kanssa. Viranhaltijat etenkin Lahdessa antavat alhaisemman arvion kuin valtuutetut. Tämä voi viitata siihen, että viranhaltijat kohdistaisivat arviointia jossain määrin toisin. Tämä mielipide kohdistunee siihen osaan tarkastuslautakunnan arviointia, joka on lautakunnan vapaasti kohdennettavissa lisättynä siihen arviointiin, joka johtuu suoraan kuntalaista (sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi). Tulos olisi huolestuttava, jos se johtuu poliittisista syistä ja tarkoituksellisuudesta, mutta vähemmän vakava asia, jos liittyy enemmän riittämättömiin tarkastusresursseihin. 3.4.5 Mistä asiakokonaisuuksista valtuusto mielestäsi tarvitsisi tarkastuslautakunnan tuottamaa arviointitietoa? Tämä avoin kysymys tuotti samoin aiemmat vastaavat kyselyt aika paljon ennalta odotettavia vastauksia, jotka viittasivat eri kohtiin lautakunnan lakisääteisessä arviointitehtävässä. Toisaalta aina monissa vastauksissa tuli esille seikkoja, jotka olivat esillä edellisessä avoimen vastauksen kuvailussa. Seuraavassa nostetaankin esille lähinnä erilaisia erityisiä toiveita ja painotuksia.

Eräissä vastauksissa toivottiin erityisesti tietoa strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Yhden vastaajan mukaan tarvitaan arviointitietoa strategian toteutumasta, jotta kaupunginvaltuusto saisi selkeän kuvan päättämänsä strategian toteuttamisesta. Eräissä vastauskissa korostettiin päätösten vaikuttavuuden arviointia ja toisaalta yhden toimialan päätöksenteon vaikutuksilla muille kaupungin muille toimialoille. Eräs vastaaja nosti esille muutosten arvioinnin ja oppimisen: (tarvitaan arviointietoa) muutosten läpiviennin onnistumisesta (miksi onnistuttiin, miksi ei onnistuttu. Tarkastuslautakunnan olisi hyvä kertoa valtuustolle myös niistä onnistumisista, joista voidaan olla ylpeitä ja joista voidaan oppia. 13 Useissa vastauksissa tuotiin esille tarve arvioida kuntakonsernia ja sen taloutta sekä omistajaohjausta. Joissakin toivottiin myös erityisesti viranhaltijoiden ja toimialojen toiminnan laillisuuden ja avoimuuden arviointia sekä operatiivisen johtamisen arvioinnin lisäämistä. 3.4.6 Parannusehdotuksia ja palautetta tarkastuslautakunnan toimintatavoista ja raportoinnissa Aiemmissa kyselyissä on toivottiin väliraportointia valtuustolle ajankohtaisesta asioista kesken vuottakin. Tämän kyselyn avoimissa vastauksissa ei enää toistunut niin usein väliraportointitoive (Kuopio 3 mainintaa, Lahti 2 mainintaa), joten sen suhteen on ilmeisesti tapahtunut kyselyn kaupungeissa toiveiden suuntaista kehitystä. Kuten aiemmissakin kyselyissä myös tässä kyselyssä kaupunkien tarkastuslautakuntien toimintatavat ja raportointi saivat useasti tunnustusta, näin erityisesti Kuopiossa. Toisaalta tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen ehdotusten vaikuttavuudessa ja kertomuksen jälkiseurannassa nähtiin myös ongelmia. Yhden lahtelaisen vastauksen mukaan: Tarkastuslautakunta on huomannut puutteita ja tuonut ne esiin, mutta selvityksen kohde ei useinkaan tee korjauksia ja vastaa ympäripyöreästi. Ei tule korjausta vaikka tarvetta olisikin eli ei tapahdu mitään ja asia unohdetaan. Tarkastuslautakunnan huomautuksesta tulisi seurata myös todellista korjausta tulevassa toiminnassa. Toisen vastaajan mukaan: Tarkastuslautakunnan kertomukselle pitäisi saada lisää painoarvoa, nyt sitä kauhistellaan ja sitten vain unohdetaan. Siitä pitää oppia ja sen pohjalta pitää myös ryhtyä toimiin nykyistä enemmän. Eräs vastaaja ehdotti että korjaavan palautteen pelisäännöissä tulee varmistaa, että korjaavaan palautteeseen on aina mahdollista antaa vastine, joka myös on raportoinnissa mukana. Toisaalta erään kuopiolaisen vastaajan, ilmeisesti viranhaltijan, mukaan arviointikertomuksessa olevat vastinepyynnöt voisivat olla sisällöltään selkeämpiä, koska usein on vaikea hahmottaa mihin kysymykseen vastinetta odotetaan. Muutama vastaaja Lahdesta ja Kuopiosta näki yhtenä ongelmana politikoinnin ja väärän julkisuushakuisuuden. Yhden kuopiolaisen mukaan: Poliittinen tarkoitushakuisuus ei mielestäni kuulu tarkastuslautakunnan toimenkuvaan. Luottamus on heikentynyt viime vuosina. Ja yhden lahtelaisen mukaan: Tarkastuslautakunnan tulee olla yhtenäinen siten, etteivät yksittäiset jäsenet sooloile ainakaan julkisuuteen omine mielipiteineen. Myös tarkastuslautakunnan jäsenten ulostulot julkisuuteen yksityishenkilöinä, ohi virallisen roolinsa, heikentää koko tarkastuslautakunnan uskottavuutta.

14 Kuten aiemmissakin kyselyissä painottivat eräät vastaajat sitä, että tarkastuslautakunnan raportoinnissa rakentavaa ja positiivista palautetta voisi lisätä. Erään lahtelaisen mukaan: Tarkastuskertomuksissa haetaan "uutisia", joilla voittopuolisesti negatiivinen sävy. Kehujakin voisi esiintyä silloin, kun siihen on aihetta. Muutama vastaaja nosti myös esille tasapuolisuuden lautakunnan tiedonhankinnassa, yhden kuopiolaisen mukaan: Mielestäni henkilökunnan kuuleminen on jäänyt liian vähälle on kuultu vain johdon / keskijohdon näkemyksiä asioista,tässä on selvä petraamisen paikka.arvioinnit oltava selkeitä ja niiden /saatujen vastikkeiden seuranta oltva jatkuvaa jos mitään ei tapahdu niin kysely perään. 3.5 ARVIOINTIKERTOMUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET Arviointikertomusta koskevat kysymykset koskevat vuoden 2013 kertomusta. 3.5.1 Tarkastuslautakunnan arviointityö on tuottanut oleellista tietoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (vuoden 2008 kyselyssä vastaava kysymys: Tarkastuslautakunta on kyennyt arvioimaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten mitattavissa/tarkistettavissa olevien tavoitteiden toteutumisen) Kuopio 4,3 4,0 4,1 3,5 4,0 3,6 3,9 3,9 3,8 3,7 Lahti 4,0 4,3 4,3 4,5 4,3 3,5 4,0 3,6 3,7 3,6 Yht. 4,1 4,2 4,2 4,0 4,2 3,6 3,9 2012 4,2 4,0 4,0 4,5 4,1 3,3 3,7 2010 4,3 4,0 4,1 4,3 4,1 3,4 3,7 2008 4,1 3,7 3,8 4,4 3,8 3,4 3,6 Lahden osalta vuoden 2014 kyselyn tulos on parantunut edellisiin kyselyihin verrattuna. Molempien kyselyssä mukana olleiden kaupunkien osalta arviot ovat pääsääntöisesti parantuneet vuosi vuodelta ja vuoden 2014 valtuutettujen keskiarvolukua 4,2 voidaan pitää jo kohtuullisen hyvänä. Tämä tulos on tärkeää erityisesti siksi, että tarkastuslautakunta tekee työtään ensisijaisesti valtuustolle. Johtavien viranhaltijoiden arviot ovat pysyneet edelleen selvästi valtuutettujen arviota alhaisemmalla tasolla. 3.5.2 Arviointikertomus perustuu faktoihin (vuoden 2008 kyselyssä vastaava kysymys: Arviointikertomus on faktoihin perustuva asiantuntijalausunto.) Kuopio 4,7 4,2 4,3 4,0 4,3 4,0 4,2 4,3 4,2 3,7 Lahti 4,8 4,4 4,4 4,8 4,5 3,6 4,1 3,8 3,8 3,5 Yht. 4,8 4,3 4,4 4,4 4,4 3,8 4,2 2012 4,7 4,1 4,3 4,3 4,3 3,6 4,0 2010 4,6 4,2 4,2 4,7 4,3 3,6 4,0 2008 4,2 3,6 3,8 4,6 3,9 3,3 3,6 3,6 Valtuutettujen arvio on parantunut vuosi vuodelta ja keskiarvolukua 4,4 voidaan pitää jo hyvänä. Koko tarkastuslautakuntajärjestelmän ja kunnallisen demokratian kannalta on tärkeää, että luottamus arviointikertomusten objektiivisuuteen on lisääntynyt. Johtavien

15 viranhaltijoiden arviot ovat valtuutettujen arvioita alemmalla tasolla etenkin Lahdessa, jossa vuoden 2014 kyselyssä ero oli 0,8 prosenttiyksikköä. 3.5.3 Arviointikertomus lisää valtuuston mahdollisuuksia kehittää kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta Kuopio 4,3 4,0 4,0 4,0 4,0 3,7 3,9 4,0 3,8 3,6 Lahti 4,2 4,3 4,3 4,3 4,3 3,5 3,9 3,6 3,7 3,8 Yht. 4,2 4,2 4,2 4,2 4,2 3,6 3,9 2012 4,4 4,0 4,1 4,5 4,2 3,3 3,8 2010 4,6 3,8 4,0 4,7 4,1 3,3 3,7 2008 4,3 3,7 3,9 4,8 4,0 3,5 3,7 Valtuutettujen osalta arvio on parantunut edellisten vuosien kyselyyn verrattuna. Tämä on tärkeää, koska arvioinnin tulee edesauttaa myönteisen muutoksen aikaansaamisen kunnassa. Tavoitteena voisi pitää, että tarkastuslautakunnan raportointi tarjoaa selkeän tietoperustan kunnan kehittämiselle ja epäkohtien korjaamiselle. Johtavien viranhaltijoiden arviot ovat jonkin verran heikommat kuin valtuutetuilla. Lahdessa ero on selkeästi 0,8 prosenttiyksikköä, kun se Kuopiossa on 0,3 prosenttiyksikköä. Tässä voi heijastua se, että ettei tarkastuslautakuntien arviointityö aina tue toimivan johdon näkemyksiä ja pyrkimyksiä. Toisaalta se voi olla merkki myös siitä, että lautakunnan kommunikointi ja vuorovaikutus tarkastuskohteita edustavien viranhaltijoiden kanssa kaipaa kehittämistä ja uusia toimivia muotoja. Tässä on huomattava että vastaajat ovat osin vaihtuneet eri vuosina. 3.5.4 Tulevan toiminnan suunnittelussa otetaan riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan esittämät havainnot ja kannanotot (vuoden 2008 kyselyssä vastaava kysymys: Seuraavassa talousarviossa otetaan kaupungissani riittävästi huomioon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan tai muussa yhteydessä esittämät havainnot, esitykset ja kehittämisehdotukset.) Kuopio 3,4 3,2 3,3 4,0 3,3 3,5 3,4 3,3 3,2 3,2 Lahti 3,4 3,3 3,3 3,0 3,3 3,7 3,4 3,2 3,5 2,9 Yht. 3,4 3,3 3,3 3,5 3,3 3,6 3,4 2012 2,9 3,3 3,2 3,0 3,2 3,4 3,3 2010 3,8 3,2 3,3 3,5 3,3 3,5 3,4 2008 3,0 3,0 3,0 3,6 3,1 3,0 3,0 Vastausten keskiarvojen perusteella näyttää siltä, että tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan tai muussa yhteydessä esittämien havaintojen ja ehdotusten huomioimisessa on edelleen parantamisen varaa. Johtavien viranhaltijoiden vastaukset ovat tältä osin 0,3 prosenttiyksikköä paremmat kuin valtuutetuilla. Tämä pienehkö ero, jollei ole satunnaista luonteeltaan, voisi johtua siitä, että viranhaltijat tuntevat paremmin ne operationaaliset rajoitteet, jotka tulevat eteen erilaisia kehittämis- ja korjaustoimenpiteitä tehtäessä.

3.5.5 Arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille 16 Kuopio 2,9 2,4 2,5 3,5 2,6 3,1 2,7 2,8 2,7 2,6 Lahti 4,0 3,2 3,4 3,2 3,3 3,5 3,4 3,4 3,5 3,0 Yht. 3,5 2,8 2,9 3,3 3,0 3,3 3,1 2012 2,8 3,2 3,1 2,8 3,1 3,3 3,2 2010 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 3,2 3,1 2008 2,9 2,6 2,7 3,2 2,7 3,0 2,8 Lahti on saanut kaikissa kyselyissä paremmat arviot kuin Kuopio. Viranhaltijat ovat Kuopiossa ovat antaneet selvästi paremman arvion kuin valtuutetut. Arviointikertomusten informaatiota on ehkä liikaa kohdistettu poliitikoille ja hallinnolle. Kyselyn mukaan tilanne on pysynyt samalla tasolla kuin aiempina vuosinakin. Tämän kysymyksen vastaukset antavat selvän viitteen, että arviointikertomusinformaatiota ei ole riittävästi saatu jalkautettua kuntalaisten pariin. Tätä voidaan pitää jatkossa tärkeänä kehittämiskohteena tutkituissa kaupungeissa. 3.5.6 Jos haluaisit muutakin raportointia valtuustolle lautakunnan arviointitehtävässä kuin arviointikertomuksen, niin mitä ja kuinka usein (esim. väliraportit, toimenpiteiden jälkiseurantaraportit jne.) ja Miten kehittäisit tarkastuslautakunnan arviointikertomusta? Aiempien kyselyjen trendi on ollut se, että kertomusten kehittymisestä on annettu myönteisiä arvioita. Yksittäisissä tekijöissä ja raportointimuodoissa toivotaan kuitenkin edelleen kehittämistä. Sekä väliraportointia kauden aikana että jälkiseurantaan liittyvän raportointia pidettiin valtaosin tärkeänä. Vastaukset olivat usein muotoiltu siten, että ei täysin tullut ilmi, oliko vastaajan toive jälkija väliraportoinnin useudesta myös vallitsevaa todellisuutta ao. kaupungissa, vai oliko mahdollisesti peräti niin että vastaaja ei ollut täysin selvillä kaupungin tavasta ao. raportoinnissa. Joka tapauksessa avoimia vastauksia lukiessa tulee se vaikutelma, että sekä jälki- että väliraportointia tehdään, mutta jonkin verran niiden suhteen on vielä kehittämisen mahdollisuuksia molemmissa kaupungeissa. Yksi Kuopion vastaajan muotoili vastauksensa seuraavasti: Jälkiseurantaraportointi voisi olla hyvä asia, lisäksi toiminnan riskejä voisi kartoittaa tarkemmin. Eräs toinen toivoi erityisiä kohde- ja teemaraportteja. Eräs lahtelainen toivoi seuraavaa: Tietyissä tilanteissa väliraportointi valtuustolle on tärkeää. Esim. tarkastuslautakunta on tarkastuskohteissa huomannut "hälytysmerkkejä". Kehittämistoiveiden tiedustelussa muutama lahtelainen toivoi kertomuksen sävyksi epäkohtien sijasta enemmän ohjaavan ja kehittävän luonteen, yksi lahtelainen muotoili näin: Viestiä voi aina selkeyttää ja kehittää. Rakentavia ehdotuksia ei ole koskaan liikaa. Toinen taas: Kuten aiemmin kerroin, toiminta enempi ohjaavaksi eikä virheitä raportoitavaksi. Yksi lahtelainen painotti kehittämistoiveissaan keskustelua: Nykyistä useammin keskustelua niin arvioinneista, arvioinnin onnistumisen arvioimista kuin jälkiseurannasta keskuste-

lua. Arviointikertomusta pitäisi käsitellä nykyistä perusteellisemmin lautakuntatasolla, ja pyytää lautakunnilta lausunnot valtuustolle koskien arviointikertomuksen arviointeja. 17 Eräs kuopiolainen muotoili kehittämistoiveen seuraavasti: Viranhaltijanäkökulmasta toivoisin, että ne kehitettävät asiat, jotka toivotaan otettavan huomioon jatkossa ja joista toivotaan myös jälkiraportointia, nostettaisiin vielä selkeämmin esiin raportoinnissa. Nyt näitä asioita joutuu välillä lukemaan ns. rivien välistä eli pitääkö jossain asiassa toimintaa muuttaa vai ei on välillä epäselvää. Toinen kuopiolainen: Lähinnä kehittäisin sitä käytäntöä, miten arviointikertomukseen annetaan vastineita ja keneltä vastinetta pyydetään. Vastineet ovat olleet aika ajoin hyvin ympäripyöreitä eikä loppujen lopuksi tiedetä, että onko tarkastuslautakunnan huomioilla ollut mitään vaikutuksia päätöksentekoon tai toimintaan. Virkamieskunnan toimenpiteistä tarkastuslautakunnan arviointihavaintoihin pitäisi saada myös palaute. Eräissä Kuopion vastauksissa tuotiin esille myös kuntalaisille tiedottamisen tärkeys, yksi kuopiolainen muotoili näin: Arviointikertomuksen raportointia kuntalaisille tulisi parantaa (tiedotus). Eräs savolainen muotoilu kuului seuraavasti: Kansalaisia ehkä kiinnostavia vertailutaulukoita harkiten lisää niistä saa hyvin tietoa missä mennään muihin vastaaviin tai lähialueen kuntiin nähden, pelkät numerotiedot saattaa antaa harhaan johtavaa tietoa. Lisäksi viestin pitäisi olla lyhyttä ja napakkaa,ei mitään laveita monimutkaisia jaaritteluja mjstä ihmiset ei ymmärrä mitään. Voisiko arviointikertomukseen sisällyttää myöskin lievästi huumoria tosiasioihin perustuen lisäisikö se ihmisten mielenkiintoa kertomusta kohtaan voisi aluksi kokeilla jonkin osan kertomista savolaisittain kuuleehan valtuustossakin kaikenlaista vääntöä, vai onko tämä liian vakava asia ehkä se on peräti kiellettyä. Parisa Lahden vastauksessa oltiin huolestuneita liikkumisesta poliittisesti värittyneessä maastossa: Lahdessa arviointikertomus tuntuu osin myös poliittisen keskustelun välineeltä, voisiko se olla objektiivisempi?, ja : Ihan ok (arviointikertomus) nyt. Pitää perustua myös jatkossa faktoihin, ei esim. luottamushenkilöiden arvioihin tai mielipiteisiin eri toiminnoista, koska silloin tulee politikointi kuvioihin. Toisaalta kolmas lahtelainen muotoili näin: Joihinkin epäkohtiin pitää uskaltaa tarttua voimakkaammin vaikka kritiikkiä voi tulla KH:lta ja johtavilta virkamiehiltä. Rohkeaa, demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta puolustavaa arviointikertomusta kaupunginvaltuusto arvostaa, joten "pelko pois Rosmarie". 4 YHTEENVETO Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että molemmissa kaupungeissa voidaan olla pääosin tyytyväisiä arviointitoiminnan ja arviointikertomusten suhteen. Myös avoimet vastaukset antoivat viitteitä siitä, että kaupunkien tarkastuslautakuntien arvioinnissa ja raportoinnissa on tapahtunut kehittymistä tai hyvällä tasolla pysymistä. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että arvioinnin olennaisten tulosten tiivistämisessä ja raportoinnissa on vieläkin kehittämismahdollisuuksia. Sama huomio koskee väli- ja jälkiraportointia sekä kehittämisehdotusten ja niihin saatujen vastineiden käsittelyä. Myös klassinen ongelma tavoiteasetannasta ja mittareiden selkeydestä sekä kytkeytymistä määrärahoihin ja toisaalta strategiatason suunnitteluun on edelleen olemassa. Tämä huomio korostuu uuden kuntalain myötä. Toisaalta kysely tuo taas esille sen, että kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, mikä on optimaalinen tasapaino arvioinnin kärkevyydessä ja rakentavan sisällössä. Tarkoitushakuisuus

18 ja epätasapaino voi haitata luottamusta lautakuntaan, mikä taas voi vaikeuttaa lautakunnan ehdotusten ja suositusten toimeenpanoa hallintokoneistossa. Esille tuotiin myös vuorovaikutuksen tärkeys viranhaltijoiden ja eri arvioitavien toimialojen kanssa, jotta arvioinnin kokonaisvaltaisuus ja tasapaino voi toteutua. Samoin kuin jo aiemmin tuotiin muutamissa vastauksissa esille toive siitä, että tiedottamista kuntalaisille arvioinnista ja sen tuloksista tulisi edelleen kehittää. Lähteet: Ainasvuori, Minna; Ainasvuori, Olli; Hurmola-Remmi, Hanna; Kenni, Mikko; Kiviaho, Markus; Mäntyhaarju,Kari; Ollila, Erkka; Oulasvirta, Lasse: Tarkastuslautakunta osana kunnan valtonta- ja arviointijärjestelmää. Tehtävät muuttuvassa kuntaympäristössä. Audiator-yhtiöt, Helsinki, 2011. Hakulinen, Pentti; Tuohimäki, Juha; Roslakka, Kai; Ainasvuori, Olli ja Pentti Meklin, Tarkastuslautakunnan arviointitoiminta Arvata, arvioida vai mitata?. Audiator-yhtiöt, Helsinki, 2005. Tarkastuslautakuntia ja arviointikertomuksia koskeva kyselytutkimukset vuosilta 2008, 2010, 2012 ja 2014, Lahden kaupunki.