Nurmi-Sorilan osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.4.2006, tarkistettu 15.12.2009, 25.9.2014 Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. OAS:n tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa.
1. Suunnittelualueen nimi, suunnittelualue ja vaikutusalue Suunnittelualue käsittää noin 17 km2:n alueen Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristössä Tampereen pohjoisen suuralueen eteläosassa. Osayleiskaava-alue rajautuu etelässä valtatiehen 9, lännessä Aitolahden vanhaan kirkkoon ja Näsijärveen, pohjoisessa Iso Lumoja-järven eteläpuolelle ja idässä 400 kv:n voimalinjaan, Palonkylän eteläosaan, Näätäsuohon ja Lintukalliontiehen. Alueen keskellä on Kaitavedentie (MT338), jonka varressa kyläkeskukset sijaitsevat. Suunnittelualueella on noin 700 asukasta. Suunnittelualueen läpi kulkeva Kaitavedentie on Teiskon alueelle johtava pääväylä. Aitolahden ja Teiskon alueilla on asukkaita yhteensä noin 4350. Lähin taajama Tampereella sijaitsee välittömästi valtatien 9 eteläpuolella: Olkahisten kaupunginosassa on asukkaita noin 2000. Nurmin itäpuolella sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikka sijoittuu noin kahden kilometrin etäisyydelle Nurmin kyläkeskuksesta itään. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alue rajautuu Tampereen ja Kangasalan väliseen kunnanrajaan. Kangasalla lähin taajama on Ruutana (noin 2500 asukasta) 4 km:n säteellä Nurmin kyläkeskuksesta kaakkoon. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen sijainti kaupunkirakenteessa. 3
2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Nurmi-Sorilan osayleiskaava sisältyy Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen työohjelmaan. Osayleiskaava laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Keskeisenä perusteena Nurmi-Sorilan osayleiskaavan laatimiselle ovat Tampereen kaupungin kasvupaineet ja niitä seuraava uusien asuinalueiden tarve. Toisena perusteena ovat alueelle kohdistuvat rakentamispaineet. Suunnittelutyössä tutkitaan mahdollisuuksia osoittaa uusi, kokoluokaltaan merkittävä asuntoalue Näsijärven rannalle Nurmi-Sorilaan ottaen huomioon alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Maankäyttöratkaisulla tulee turvata alueen asukkaille monipuoliset palvelut ja hyvä joukkoliikenteen palvelutaso hyvien liikenneyhteyksien varrella Tampereen kaupunkirakenteessa. Suunnittelutyön ensimmäisenä vaiheena käynnistettiin kehityskuvatyö, jossa hahmoteltiin Nurmi-Sorilan kehitysvaihtoehtoja. Kehityskuvatyön tarkoituksena oli edistää Nurmi-Sorilan tulevaisuutta koskevan tavoitekeskustelun käymistä eri intressitahojen välillä jo kaavoitustyön alkuvaiheessa tarkentamalla osayleiskaavoituksen määrällisiä, laadullisia ja rakenteellisia tavoitteita. 3. Suunnittelualueen kuvaus ja tehdyt selvitykset Aitolahti liitettiin Tampereeseen vuonna 1966. Nurmi-Sorilan alueelle laadittiin poikkeamislupaharkinnan pohjaksi osayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1981. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Rakentamispaineiden lisääntyessä 1980-luvulla kaava osoittautui riittämättömäksi ohjaamaan rakentamista. Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelutoimikunta teki päätöksen osayleiskaavan tarkistamisesta vuonna 1991. Alueesta laadittiin rakennettua ja luonnonympäristöä koskevat selvitykset ja niihin pohjautuvia maankäyttövaihtoehtoja, osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 1992. Kaupunginhallitus käsitteli osayleiskaavaehdotusta joulukuussa 1995 ja siirsi asian käsittelyn kuntasuunnitelman strategisten tavoitteiden hyväksymisen jälkeiseen aikaan. Kuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita määrittelevä strategiaprosessi aloitettiin alkuvuodesta1996. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 1997 strategiaohjelman. Sen mukaan Tamperetta tuli kehittää tiivistämällä ja täydentämällä kaupunkirakennetta kantakaupungin yleiskaavaehdotuksen mukaisesti. Linjauksen seurauksena kaupunkirakennetta ei laajennettu Nurmi-Sorilan alueelle. Nykytilanne Nurmi ja Sorila ovat maaseutukyliä, jotka Näsijärven rannoille ulottuvine peltoineen muodostavat alueen perinteisen kulttuuriympäristön. Alueella on pääasiassa omakotitaloja sekä joitakin vireitä maatiloja. Asukkaita osayleiskaava-alueella on noin 700. Maisemaa leimaavat vesistöt, laajat viljelysalueet sekä metsäiset selänteet. Kylien halki kulkee Kaitavedentie pohjoiseen Teiskoon. Kylät erottaa toisistaan Näsijärveen laskeva Sorilanjoki. Alueella toimii ala-aste ja päiväkoti sekä lähikauppa, huoltoasema ja pankki. Nurmi-Sorilassa on myös loma-asutusta. Nurmista itään sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus. Kaitavedentie jatkuu pohjoiseen Kämmenniemeen, jossa on noin 1200 asukasta sekä Teiskon kautta Orivedelle. Maantie nro 338 yhtyy maantiehen nro 66 Jäminkipohjassa ennen Ruoveden kunnan keskustaajamaa. Sorilasta länteen Hirviniemeen kulkee Aitoniementie (14193). Hirviniemessä on asukkaita noin 150. Sorilasta itään Viitapohjaan kulkee Pulesjärventie (14197). Viitapohjassa on noin 150 asukasta. Nurmi-Sorilan osayleiskaavan valmisteluun liittyvät selvitykset PERUSSELVITYKSET Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Lähtökohdat, raportti, Tampereen kaupunki / Yhdyskuntapalvelut / Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus 10.4.2006 MAISEMA JA LUONTO Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Ympäristö- ja maisemaselvitys 6.6.2008, Tampereen kaupunki / Suunnittelupalvelut. Raporttia on tarkistettu 2014. 4
Raportti tummaverkkoperhosen esiintymisestä Nurmin ja Sorilan alueella, Tampereen hyönteistutkijain seura ry 27.9.2005 Tummaverkkoperhonen Sorilassa näkökohtia alueen kaavoitusprosessiin, Helsingin yliopisto, Metapopulaation tutkimusryhmä 29.5.2007 Tummaverkkoperhoslaskenta kesällä 2008 Tampereen Sorilassa ja Oriveden Siitamassa, Sannakajsa Nylund ja Kalle Huttunen 23.7.2008 Tummaverkkoperhosen merkittävät siirtymäreitit Tampereen Tiikonojan ja Haapakorven välillä, Tampereen Hyönteistutkijain seura ry 3.9.2008 Tampereen Hirviniemen-Nurmen-Sorilan alueen merkittävimmät lepakkoalueet kesällä 2005. Kartoitusraportti, joulukuu 2005, Yrjö Siivonen - Batcon Group. Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2005-2006. Kartoitusraportti, syyskuu 2006, Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group. Raporttia on tarkistettu 2014. Maisema- ja viherverkkosuunnitelma, Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat 2009, Suunnittelupalvelut / Yleiskaavoitus. Raporttia on tarkistettu 2014. Maaperän rakennettavuusselvitys, Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere 18.9.2008, Geologian tutkimuskeskus 11.10.2008 (GTK) KULTTUURIYMPÄRISTÖ Aitolahden kulttuuriympäristöinventointi 2007, Tampereen kaupungin Suunnittelupalvelut 18.4.2007 Arkeologinen inventointi Tampereen Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006, Tampereella 22.9.2006, Kalle Luoto - Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikkö. Raporttia on tarkistettu 2014. - Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys, luonnos 31.1.2014, valmis v. 2014. TEKNINEN HUOLTO Teknisen huollon yleissuunnitelma, esiselvitys, Loppuraportti 16.4.2009, Ramboll Finland Oy Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven OYK:N hulevesiselvitys, Pöyry Environment Oy 15.12.2008 sekä tarkistus 17.3.2009 LIIKENNE Sorilan kaavoitustavoitteet, liikenne-ennusteet Tampereen seudullisella liikennemallilla (TALLI2000), Työraporttiluonnos 28.1.2005, Tampereen teknillinen yliopisto Aitoniementien herkkyystarkastelut 1.7.2008, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat liikennemallitarkastelujen tuloksia, työraportti 18.2.2009, Tampereen teknillinen yliopisto Nurmi-Sorilan osayleiskaavan meluselvitys 5.3.2009, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö KAAVATALOUS Kaavatalousselvitys, Nurmi, Sorila ja Aitoniemi, 1993 Nurmi-Sorilan projektisaldo, Loppuraportti 18.9.2009, Finnish Consulting Group Oy IDEASUUNNITELMA Nurmi-Sorilan keskustan kaavarunko ja ideasuunnitelma 27.2.2009, kaavarunkosuunnitelma: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy ja liikennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy - Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila, Eero Paloheimo Ecocity Ltd, 2012 OSALLISTUMINEN Nurmi-Sorilan plussat ja miinukset verkkosovelluksen yhteenveto, Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, Yleiskaavoitus 31.5.2007 PALVELUT Nurmi-Sorilan osayleiskaava, Palveluverkkoselvitys 2008. Palveluista tehdään parhaillaan (2014) selvitystä koko kaupungin alueella. 5
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat, Kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi 2009. DIPLOMITYÖT Hevostalous maankäytön suunnittelussa, esimerkkinä Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alue. Diplomityö 28.08.2007, Satu Siltanen Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosasto, Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma. Järvellisyys esikaupunkialueella - esimerkkinä Tampereen Nurmi-Sorila. Diplomityö 12.3.2008, Anna-Maija Sohn Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Keskitetyn lämmityksen kustannukset eräissä yleiskaavoituksen vaihtoehdoissa. Diplomityö 09.04.2008, Tiina Sahakari Tampereen teknillinen yliopisto, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma. Uusiutuva energia ja hajautettu tuotanto Nurmi-Sorilassa.. Diplomityö 7.4.2010, Jari-Pekka Flinck Tampereen teknillinen yliopisto, Sähkötekniikan koulutusohjelma. 6
4. Suunnittelutilanne Kaavatilanne MAAKUNTAKAAVA Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Maakuntakaavassa osayleiskaava-alue on osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen pohjois- ja itäosat on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. MU -alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa on osoitettu seudullinen ulkoilureitti, joka johtaa etelässä Tampereen ja Kangasalan taajamiin sekä pohjoisessa Kintulammen retkeilyalueelle ja sieltä edelleen pohjoiseen Teiskoon ja itään Kangasalle. MU-alueelta on osoitettu viheryhteystarve Sorilanjoen pohjoisrantaa pitkin Näsijärvelle sekä osayleiskaava-alueen ulkopuolelle etelään Kangasalle Vesijärvelle. Sorilanlammin etelärantaan on osoitettu luonnonsuojelukohde (SL 159) ja Vehkalahden rannat on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 149). Yksittäiset saaret Nurmin eteläosassa on osoitettu virkistysalueiksi (V). Kaitavedentie on osoitettu seututieksi (st) ja sen itäpuolelle sekä valtatien 9 pohjoispuolelle on osoitettu uuden voimalinjan yhteystarve. Alueen itäosaan on merkitty voimalinja (olemassa olevat 400 kv ja 110 kv voimalinjat). Avoin peltomaisema Sorilanjoen ympäristössä on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (akm 190). Koko maakuntakaava-aluetta koskevana yleismääräyksenä on, että taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Osayleiskaava-alueeseen etelässä rajautuva valtatie 9 on maakuntakaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi moottoritieksi. Pirkanmaalla on vireillä uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntavaltuusto päätti aloittamisesta v. 2011 ja julkaistun aikataulun mukaan prosessi kestää vuoteen 2016. Vuoden 2014 aikaa laaditaan kaavaluonnos. YLEISKAAVA Aitolahti-Teisko rantayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 28.2.1994. Kaava ulottuu vähäiseltä osin Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueelle. Laalahden rannat on rantayleiskaavassa osoitettu virkistysalueeksi (V) ja maa- ja Ote maakuntakaavasta. Ote maakuntakaavan kulttuuriperintökartasta. Ote Aitolahti-Teisko rantayleiskaavasta. 7
metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). M-alueelle on merkitty nykyinen maatilan talouskeskus ja kolme nykyistä ympärivuotista asuinrakennusta. V-alueelle on merkitty muinaismuistokohde ja M-alueelle kaksi kasvistoltaan merkittävää kohdetta. Aitolahti-Teiskon yleiskaava 1982, joka on hyväksytty valtuustossa 14.9.1983, on oikeusvaikutuksettomana voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava-alueen pohjoisosissa. Kaavassa Aitolahden vanha kirkko sekä hautausmaa-alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja Aitolahden vanha kirkko on merkitty suojelukohteeksi (K11). Muut alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) ja maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). Ote Aitolahti-Teisko yleiskaavasta 1982. Nurmi-Sorilan voimassa oleva osayleiskaava laadittiin poikkeuslupaharkinnan pohjaksi ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 9.12.1981. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Lisääntyneen rakentamisen myötä osayleiskaavan ohjausvaikutus on todettu riittämättömäksi. ASEMAKAAVA Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. RAKENNUSJÄRJESTYS Rakennusjärjestyksessä osayleiskaava-alue on määritelty suunnittelutarvealueeksi. Rakennusjärjestys on käsitelty yhdyskuntalautakunnassa 10.6.2014 ja kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 18.8.2014. TOIMENPIDERAJOITUS Alueelle on määrätty yhdyskuntalautakunnan päätöksellä 21.2.2006 (56 ) maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka on voimassa 1.3.2011 saakka. Päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään 17.7.2006. Ote Nurmi-Sorilan osayleiskaavasta 1981. Osayleiskaava-alueeseen rajautuvat suunnitelmat Yleiskaavat Kantakaupungin yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.5.1998 ja tullut lainvoimaiseksi 16.10.2003. Uutta kantakaupungin yleiskaavaa tehdään parhaillaan. Tarastenjärven osayleiskaavaa laaditiin samanaikaisesti Nurmi-Sorilan osayleiskaavan kanssa. Tarastenjärven osayleiskaavatyö on keskeytetty. Valtatien 9 eteläpuolella on vireillä Ojalan osayleiskaava. Ojalan osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä keväällä 2014 ja se on tarkoitus valmistella hyväksymiskäsittelyyn loppuvuonna 2014. 8
Asemakaavat Valtatien 9 eteläpuolella Olkahisen alue Aitolahdentien länsipuolella on asemakaavoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi Tarastejärvellä kaava-alueen itäpuolella tehdään asemakaavoja. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus Pirkanmaan ympäristökeskus on 31.5.2006 myöntänyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta on 6.5.2008 myöntänyt Tampereen kaupungin yhdys-kuntapalveluille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan (Dnro: YPA:6323/643/2005) sadevesikaivojen pohjahiekan käsittelykentän sijoittamiseen ja hiekan sekä sadeveden käsittelyyn kentällä. Pirkanmaan jätehuolto Oy:n tulee laittaa vireille uusi ympäristölupahakemus lupaehtojen tarkistamiseksi ennen vuotta 2016. Hyötyvoimalaitoksen asemakaava on hyväksytty v. 2012. Aluepelastuslaitos sijoittuu Tarastejärven alueelle tietyin ehdoin (asemakaava n:o 8475, OAS nähtävillä 30.5 2.7.2014) Naapurikunnan suunnitelmat Kangasalan kunnassa on Ruutanan alueen osayleiskaava ollut nähtävillä vuonna 2011. Osayleiskaava laaditaan Ruutanan taajama-alueelle, Jussilan alueelle sekä Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueen ympäristöön Tampereen ja Kangasalan kunnan rajan tuntumassa. Vireillä olevia Tarastenjärven asemakaavoja tehdään yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Kangasalan kunnan taajamien osayleiskaava on hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa 11.12.2000. Tampereen rajaa vasten oleva alue Ruutanan luoteispuolella on puolustusvoimien aluetta. Liikenteeseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin valtatien 9 parantamiseksi Tampereen Alasjärven ja Oriveden eritasoliittymän välillä. Suunnitelma valmistui v. 2010 ja on nyt v. 2014 hyväksyttävänä liikennevirastossa. Virkistys Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys valmistui 6.6.2008. Maisema- ja viherverkkosuunnitelma valmistui v. 2009. Suunnitelmaa ja selvitystä on täydennetty v. 2014. Muut suunnitelmat ja selvitykset Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma hyväksyttiin seudun kunnissa 2010. Rakennesuunnitelman uudistus on käynnissä. Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (TASE 2025), hyväksytty 2010. Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Tampereen kaupunki 2008. Kehittämissuunnitelmasta on uudistus käynnissä, suunnitelma oli nähtävillä keväällä 2014. Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri, Tampereen kaupunki 2008 Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto, Tampere 2006 Hyvinvointipalvelut - Palveluverkon kehittämissuunnitelma. Tampereen kaupunki 2009 Tampereen arvokkaat luontokohteet, Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003 Tampereen kaupunki teki v. 2012 päätöksen lievealueesta. Alue koskee miltei koko osayleiskaavan aluetta. Lievealueen rajaus poistetaan osayleiskaavan alueelta kaavan hyväksymisen yhteydessä. 9
5. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS (tämä dokumentti). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavan laatimiseen tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Alueen asukkaat ja maanomistajat Kaavan vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Alueen elinkeinonharjoittajat Alueen yritysten ja laitosten työntekijät ja käyttäjät Kaupungin toimialat Kaikki toimialat, jotka ovat keskeisiä kaavatyössä Viranomaiset, yritykset ja yhteisöt Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Kangasalan kunta Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Aluepelastuslaitos Tampereen Vesi Fingrid Oyj Tampereen Sähköverkko oy Tampereen Sähkölaitos/kaukolämpö Tampereen kaupungin liikennelaitos Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Ilmailulaitos, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus Maataloustuottajain Aitolahden yhdistys ry Alueen yritykset Tampereen ev.lut. seurakunnat Adventtiseurakunta Nurmin vesihuolto-osuuskunta Kanta-Aitolahden asukasyhdistys ry Palonkylän MTK-Aitolahti Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pirkanmaa ry Tienhoitokunnat Tampereen Ympäristönsuojeluyhdistys ry Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Muut alueella toimivat yhdistykset Kaavahankkeeseen osalliseksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osalliseksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 10
6. Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Osayleiskaavoituksesta tiedotetaan kaupungin kuulutuksissa Aamulehdessä. Osayleiskaavatyöhön liittyvää materiaalia pidetään esillä Tampereen kaupungin kotisivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/ kaavoitus/yleiskaavoitus.html Suunnittelutyötä ohjaa kaupunginhallituksen suunnittelukokous. Kaavaehdotuksen hyväksyy nähtäville yhdyskuntalautakunta.kaavaehdotuksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunginhallituksen esityksestä. Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen on tilannut Nurmi-Sorilan osayleiskaavatyön Tampereen kaupungin suunnittelupalveluilta. Työtä varten perustettiin suunnitteluryhmä, johon kuului edustajia kaupungin eri hallintokunnista ympäristövalvonnasta, kiinteistötoimesta, elinkeinokeskuksesta ja liikuntatoimesta, sosiaali- ja terveystoimesta, kasvatus- ja opetuspalveluista, kulttuuritoimesta sekä museotoimesta. Aloituspäätös Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti 1.11.2004, että Nurmin ja Sorilan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava asemakaavoituksen pohjaksi. Suunnittelujaosto käsitteli 23.5.2005 osayleiskaavan alustavia määrällisiä tavoitteita. Kaavan vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan lehti-ilmoituksella, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtä-ville palvelupiste Frenckelliin (Frenckellinaukio 2 B) ja kaupungin kotisivuille (www.tampere.fi ) sekä siitä tiedotetaan lehti-ilmoituksella. Osallisilla ja muilla kuntalaisilla on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullista palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa prosessin aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ensimmäisen kerran 27.4. 26.5.2006. Uudistettu OAS laitetaan toisen kaavaehdotuksen kanssa yhtaikaa virallisesti nähtäville. Mahdollisista osallistumis- ja arviointisuunnitelman muutoksista tiedotetaan kaupungin kotisivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää Pirkanmaan ELY-keskukselle neuvottelua, mikäli he pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa riittämättömänä (MRL 64 ). Osayleiskaavan aloitusvaiheessa käydään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa (MRL 66 ). Osayleiskaavoituksen eri vaiheissa pidetään yleisötilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tiedottaa alueen asukkaille, maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille suunnittelun etenemisestä. Kaavoituksen lähtökohdista pidettiin yleisötilaisuus 22.9.2005. Osallistuminen Kaavatyön avuksi on perustettu yhteistyöryhmä (osallisryhmä). Siihen etsittiin lehtikuulutuksella jäseniä. Ilmoittautuneista henkilöistä kaavoitusjohtaja valitsi yhteistyöryhmän, joka edustaa alueen asukkaita, maanomistajia, yrityksiä, yhdistyksiä tai muita alueella toimivia tahoja. 12 hengen ryhmän jäsenten tehtävänä on ollut tuoda esille edustamiensa tahojen tietoja ja kokemuksia alueesta, mielipiteitä alueen suunnittelusta sekä tiedottaa suunnittelun etenemisestä edustamilleen tahoille. Ryhmä kokoontui ennen osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen ja -ehdotuksen hyväksymistä. Kehityskuva Ennen kaavaluonnosten laatimista tehdyllä kehityskuvatyöllä on hahmotettu alueen tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja ja täsmennetty osayleiskaavoituksen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Osana tätä työtä on koottu raportiksi Nurmi-Sorilan asukkailta verkkosovelluksen kautta ja yleisötilaisuudessa saadut toiveet ja palaute. Kehityskuvatyön kuluessa myös osayleiskaavoituksen määrälliset ja rakenteelliset tavoitteet ovat tarkentuneet tehtyjen rakennemallien avulla. Kehityskuvat ovat toimineet yhtenä lähtökohtana osayleiskaavaluonnoksille. Kehityskuvien laatimisvaiheessa on järjestetty työpajatapahtuma Sorilan koululla 9.5.2006. 11
Kaavaluonnosvaihe Kaavoitustyön luonnosvaiheessa laadittiin kolme vaihtoehtoista kaavaluonnosta. Kaavaluonnosvaihtoehdot ja niihin liittyvät valmisteluaineistot asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten julkisesti nähtäville 25.6.-14.9.2007 Palvelupiste Frenckelliin, TSOP:n Aitolahden konttoriin ja kaupungin Internet-sivuille (MRA 30 ). Osallisille ja kunnan jäsenille varattiin mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotettiin lehti-ilmoituksella, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaluonnosvaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuudet luonnosvaiheen nähtävilläolon alussa 27.6.2007 Sorilan koululla ja ennen sen nähtävilläolon päättymistä 6.9.2007 Palvelupiste Frenckellissä. Luonnosvaihtoehdoista pyydettiin ennakkolausunnot eri viranomaisilta sekä käytiin tarvittavat neuvottelut eri tahojen kanssa. Kaavaehdotusvaihe Luonnoksista saadun palautteen ja muun aineiston pohjalta laadittiin kaavaehdotus, joka oli virallisesti nähtävillä 17.12.2009 5.2.2010 (MRL 65, MRA 19 ) palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin kotisivuilla. Kaavaehdotusvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuus 27.1.2010. Lausuntoja saatiin 14 ja muistutuksia 39 kpl. Toinen kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä 2014. Kuulutus kaavan nähtäville asettamisesta julkaistaan Aamulehdessä, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot käsitellään ja niihin tehdään vastineet. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 7. Viranomaisyhteistyö Hankkeen aloitusvaiheessa ja kaavaehdotusvaiheessa järjestetään viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Lisäksi viranomaisten kanssa pidetään tarvittaessa työneuvotteluja. Neuvotteluihin kutsutaan viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta 8. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä yleiskaavatyössä tulevat vaikutusten selvittämisessä korostumaan pysyvän asutuksen osoittamisen vaikutukset nykyiseen sosiaaliseen ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntatalouteen, palvelujen saatavuuteen, liikenteeseen, maisemaan, luonnonarvoihin ja kulttuuriperintöön. Arviointien painotuksia tullaan tarkentamaan työn edetessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, laadittaviin selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saatavaan palautteeseen, lausuntoihin ja huomautuksiin. 9. Kaavoituksen kulku, alustava aikataulu ja päätöksenteko Osayleiskaava tulee syksyllä 2014 uudelleen nähtäville. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan vuoden 2015 alussa.. 12
10.Yhteystiedot TIETOJA KAAVOITUKSEN ETENEMISESTÄ JA PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen yleiskaavapäällikkö Pia Hastio PL 487 33101 Tampere puh. 040 801 6917 Pääsuunnittelija projektiarkkitehti Aulikki Graf PL 487 33101 Tampere puh. 040 800 7211 sähköpostimme on muotoa: etunimi.sukunimi@tampere.fi Aineiston esittely: Tampereen kaupunki Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B Muistutusten vastaanotto: Tampereen kaupunki Kirjaamo, Kaupunkiympäristön kehittäminen PL 487 33101 Tampere käyntiosoite: Puutarhakatu 6 sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi 13