UUSI OSAAMISOHJELMA EUROOPALLE NEW SKILLS AGENDA FOR EUROPE 17.11.2016 Petri Haltia
Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET2020) täytäntöönpanosta Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet AIKUISKOULUTUS: Uudistetussa eurooppalaisessa aikuiskoulutusohjelmassa esitettiin painopistealoja kaudelle 2012 2014, mutta pidemmän aikavälin perspektiiviin. Erityiset tavoitteet, joihin jäsenvaltioiden olisi Euroopan komission tukemana keskityttävä vuoteen 202 saakka aikuiskoulutusohjelman pitkän aikavälin vision saavuttamiseksi, ovat (tiivistelmä): Hallinto: aikuiskoulutuksen johdonmukaisuuden varmistaminen muiden politiikanalojen kanssa, koordinointi, tehokkuus, yhteiskunnan, talouden ja ympäristön tarpeet, julkiset ja yksityiset investoinnit. Tarjonta ja osallistuminen: korkealaatuisen aikuiskoulutuksen tarjoamisen lisääminen, erityisesti luku- ja laskutaidon sekä digitaalisten taitojen opetus, ja osallistumisen lisääminen tehokkailla opiskelijoiden tavoittamista, ohjausta ja motivaatiota koskevilla strategioilla, jotka kohdistuvat eniten tarvitseviin ryhmiin. Joustavuus ja saatavuus: lisäämällä työpaikalla tapahtuvan oppimisen käyttömahdollisuuksia ja hyödyntämällä tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikkaa; vähän koulutettujen aikuisten taitojen arviointimenettelyjen käyttöönotto ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen niille, joilla ei ole EQF-viitekehyksen tason 4 tutkintoa. Laatu: laadunvarmistuksen parantaminen, mukaan lukien seuranta ja vaikutusten arviointi aikuiskouluttajien perus- ja täydennyskoulutuksen parantaminen ja koulutustarpeiden kartoittaminen, jotta tarjontaa voidaan kohdentaa ja suunnitella tehokkaasti.
Komission tiedonanto kesäkuussa 2016: Uusi osaamisohjelma Euroopalle Osaamisohjelmassa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kehotetaan parantamaan taitojen laatua ja niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta. Taustana osaamisen puutteet (perustaidot), työmarkkinoiden kohtaanto-ogelmat, yrittäjähenkisyyden ja taitojen puutteet. Vaikka toimivalta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisaatiosta kuuluu jäsenvaltioille, tarvitaan yhteisiä ponnisteluja tarkoituksenmukaisten ja kestävien tulosten saavuttamiseksi. [ ] Osaamisohjelmalla vahvistetaan ja joissakin tapauksissa yhtenäistetään jo olemassa olevia aloitteita, jotta voidaan paremmin avustaa jäsenvaltioita niiden kansallisissa uudistuksissa sekä saada aikaan ajattelutavan muutos sekä yksittäisissä henkilöissä että organisaatioissa.
Osaamisohjelmassa keskitytään kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, joilla: 1. parannetaan taitojen kehittämisen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua 2. parannetaan taitojen ja tutkintojen näkyvyyttä ja vertailtavuutta 3. parannetaan taitoja koskevaa tiedonhankintaa ammatinvalintojen helpottamiseksi Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi osaamisohjelmasta (lokakuu 2015): Koulutuksen tehtävänä on paitsi valmistaa työmarkkinoille myös edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta yksilöiden laajaalaisemman henkilökohtaisen kehityksen ja elinikäisen oppimisen kautta Draft Council Resolution on A New Skills Agenda: The mission of education and training is to prepare not only for the labour market, but also to contribute to social inclusion and cohesion, through a broader personal development of individuals and life-long learning.
Komissio ehdottaa, että seuraavien kahden vuoden aikana edistetään kymmentä eri tointa: Ensimmäisessä vaiheessa Taitotakuu, jolla autetaan matalan taitotason aikuisia hankkimaan vähimmäistason luku- ja laskutaito sekä digitaalitaidot sekä etenemään kohti toisen asteen tutkintoa. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tarkistaminen, jotta voidaan paremmin ymmärtää tutkintoja ja hyödyntää kaikkia käytettävissä olevia taitoja Euroopan työmarkkinoilla. Digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio, jossa tuodaan yhteen jäsenvaltiot ja koulutuksen, työelämän ja teollisuuden sidosryhmät ja kehitetään laaja digitaalinen lahjakkuusreservi. Lisäksi varmistetaan, että yksittäisillä henkilöillä ja työvoimalla Euroopassa on riittävät digitaalitaidot. Suunnitelma taitoja koskevalle alakohtaiselle yhteistyölle, jotta voidaan parantaa taitoja koskevaa tietoa ja tarttua taitovajeeseen erityisillä talouden aloilla.
Myöhemmin kuluvana ja ensi vuonna Väline kolmansien maiden kansalaisten osaamisprofiilin kartoittamiseksi, jotta voidaan aikaisessa vaiheessa kartoittaa turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahantulijoiden taidot. Europass-järjestelmän tarkistaminen, jotta tarjotaan ihmisille parempia ja helppokäyttöisempiä välineitä heidän taitojensa esittelemiseksi ja saadaan hyödyllistä reaaliaikaista tietoa taidoista ja suuntauksista ja siten helpotetaan ura- ja opintovalintoja. Ammatillisen koulutuksen saaminen ensimmäiseksi valinnaksi parantamalla ammatillisessa koulutuksessa olevien mahdollisuuksia työhön perustuvaan oppimiseen sekä lisäämällä näkyvyyttä ammatillisen koulutuksen hyvistä tuloksista työmarkkinoilla.
Elinikäisen oppimisen avaintaidoista annetun suosituksen arviointi, jotta aiempaa useammat ihmiset voisivat hankkia ne perustaidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Tässä keskitytään erityisesti yrittäjähenkisyyden ja innovointiin suuntautuneen ajattelutavan edistämiseen. Aloite tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen kartoittamisesta, jotta voidaan parantaa tietoa siitä, miten opintonsa suorittaneet etenevät työmarkkinoilla. Ehdotus, jolla analysoidaan edelleen ja vaihdetaan parhaita käytäntöjä tehokkaista tavoista käsitellä aivovientiä.
Taitotakuu (nimi?), ehdotus neuvoston suositukseksi Kansallisen lainsäädännön, kansallisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti ja läheisessä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen tarjoajien kanssa jäsenmaat tarjoavat aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, mahdollisuuden päästä taitojen parantamisen polulle, joka antaa heille mahdollisuuden heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti - hankkia vähimmäistason luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon ja digitaaliset taidot; ja/tai - hankkia laajemman joukon taitoja, tietoja ja osaamista, jotka ovat keskeisiä työmarkkinoiden ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta, elinikäisen oppimisen avaintaidoista annettuun suositukseen 2006/962/EY nojaten, tarjoamalla mahdollisuuden edetä kohti tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoa 3 tai 4 riippuen kansallisista olosuhteista.
Taitotakuuseen kuuluisi kolme vaihetta (kun tarkoituksenmukaista): 1) Taitojen arviointi, jonka avulla matalan koulutustason aikuiset voivat määritellä olemassa olevat taitonsa ja taitojensa parantamistarpeet. 2) Sellaisen koulutustarjonnan suunnittelu ja toteutus, joka on räätälöity kunkin yksilön erityistilanteisiin ja pohjautuu hänen olemassa oleviin taitoihinsa 3) Henkilökohtaisella taitojen parantamisen polulla hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen. Näitä tukisi - koordinaatio ja kumppanuudet - hakeva toiminta, ohjaus ja tukitoimet - seuranta ja arviointi Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan vuoden kuluessa suosituksen toimeenpanosta toimintasuunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää kansalliset järjestelyt, kansallisella tasolla määritellyt ensisijaiset kohderyhmät sekä toimeenpanoon osoitettavat määrärahat.
Finland considers the New Skills Agenda as necessary; ambitious iniatives and targets are needed in the field of education It is important to deal with all levels of education from early childhood education to higher education, and education policy also as a whole Finland encourages even more ambitious initiatives for developing digital competences Finland supports the Skills Guarantee, everyone needs to have a sufficient level of basic skills as well as other skills and competences The three phases are justified, Finland can share good practices but also needs to learn from others and develop Partnerships are needed, outreach and guidance are important Already e.g. the Young Adults Skills Programme and ESF Skillprogramme (Taito-ohjelma) for those with low skills
Lähde: OECD Skills Studies. Building Sk for All: A review of Finland OECD 2015
Lähde: Grotlüschen, Mallows, Reder and Sabatini (2016) Adults with low proficiency in literacy or numeracy Education Working Paper No. 131, OECD.
Lähde: Grotlüschen, Mallows, Reder and Sabatini (2016) Adults with low proficiency in literacy or numeracy Education Working Paper No. 131, OECD.