12485/16 ma/elv/si 1 DG B 1C

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. syyskuuta 2016 (OR. en) 12485/16 SOC 551 EMPL 362 ECON 824 EDUC 293 JEUN 63 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Uusi osaamisohjelma Euroopalle Työllisyyskomitean lausunto Hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean uudesta osaamisohjelmasta antama lausunto, joka on tarkoitus hyväksyä TSTK-neuvostossa 13. lokakuuta /16 ma/elv/si 1

2 Työllisyyskomitean lausunto uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle Euroopan komissio hyväksyi 10. kesäkuuta 2016 Euroopalle uuden osaamisohjelman, jossa se esittää visionsa osaamisen strategisesta merkityksestä työpaikkojen, kasvun ja kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kutsuu sidosryhmät mukaan sitoutumaan osaamisen tason ja laadun parantamiseen EU:ssa. Osaaminen työllisyyskomitean työskentelyn yhteydessä Osaaminen on pitkään ollut työllisyyspolitiikan ytimessä. Koulutus ja osaaminen ovat avain työllistyvyyteen. Kun osaaminen on oikeanlaista, ihmisillä on eväät laadukkaisiin työpaikkoihin. Keskustelu osaamisesta on erityisen ajankohtaista kolmesta syystä: rahoitus- ja talouskriisi, teknologinen muutos ja väestönkehitys. Osaaminen määrittää vahvasti kilpailu- ja innovointikykyä. Osaamisella on tärkeä tehtävä myös sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Tutkimukset ovat osoittaneet vahvan korrelaation koulutuksen ja talouskasvun välillä. Työmarkkinoilla tapahtuu yhä enemmän muutoksia. Ihmisten on oltava mukautumiskykyisiä ja joustavia pystyäkseen vastaamaan odottamattomiin muutoksiin ja kyetäkseen hyödyntämään uusia oppimaan oppimisen mahdollisuuksia. Tyydytystä tuottava työ joko työntekijänä tai yrittäjänä sekä luottamus ja mahdollisuus sen säilyttämiseen tai siinä etenemiseen vaikuttavat suuresti ihmisten henkilökohtaiseen tyytyväisyyteen, yhteiskuntaan integroitumiseen ja heidän uskoonsa demokraattisiin arvoihin. Globalisaatiosta ja teknologisesta muutoksesta johtuvat työelämän muutosprosessit johtavat erilaisiin (ja useimmiten korkeampiin) taitovaatimuksiin. Ne myös edellyttävät yhä useammin tapahtuvia muutoksia työmarkkinoilla, mikä asettaa korkeita vaatimuksia työntekijöiden osaamisen siirrettävyydelle eri yrityksissä ja sektoreilla, ja lisäävät tarvetta täydentää ja uudistaa työvoiman osaamista jatkuvasti. Lisäksi nämä prosessit edellyttävät tehokasta politiikkaa elinikäisen oppimisen alalla /16 ma/elv/si 2

3 Työllisyyden suuntaviivoissa korostetaan osaamista työllisyyspolitiikkojen vastuualueeseen kuuluvana alana. Työvoiman tarjonnan, taitojen ja osaamisen parantamista koskevassa suuntaviivassa 6 todetaan, että "jäsenvaltioiden olisi yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa edistettävä tuottavuutta ja työllistyvyyttä tarjoamalla asianmukaisia tietoja, taitoja ja osaamista." Siinä todetaan erityisesti, että "jäsenvaltioiden olisi tehtävä tarvittavat investoinnit kaikkiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiin parantaakseen niiden tehokkuutta ja toimivuutta työvoiman taitojen ja osaamisen lisäämisessä, jotta työntekijät pystyisivät siten paremmin ennakoimaan dynaamisten työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita ja vastaamaan niihin yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa taloudessa sekä teknologian, ympäristön ja väestörakenteen muuttuessa. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiä, joilla parannetaan kaikkien mahdollisuuksia laadukkaaseen elinikäiseen oppimiseen, ja pantava täytäntöön aktiivisena ikääntymistä koskevia strategioita, jotka mahdollistavat pidemmän työelämässä pysymisen. Koulutusjärjestelmien rakenteellisiin heikkouksiin olisi puututtava, jotta voitaisiin varmistaa hyvät oppimistulokset ja vähentää koulunkäynnin keskeyttävien nuorten määrää. Jäsenvaltioiden olisi kohotettava koulutustasoa ja edistettävä työlähtöisiä oppimisjärjestelmiä, kuten teorian ja käytännön yhdistäviä oppimisjärjestelmiä, kehitettävä ammatillista koulutusta ja parannettava mahdollisuuksia saada tunnustus ja validointi virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankituille taidoille ja osaamiselle." Sen lisäksi, että osaamisella on keskeinen asema työvoiman tarjontaan liittyvissä kysymyksissä, työmarkkinoiden toiminnan parantamista koskevassa suuntaviivassa 7 huomautetaan että "työntekijöiden liikkuvuutta olisi tuettava, jotta eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää täysimittaisesti. Ammatillisten lisäeläkkeiden siirrettävyyttä ja tutkintojen tunnustamista rajoittavat liikkuvuuden esteet olisi poistettava. Jäsenvaltioiden olisi samalla estettävä voimassa olevien sääntöjen väärinkäytökset sekä tunnistettava mahdollinen "aivovuoto" tietyiltä alueilta." Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toimintapoliittisessa syklissä on koulutuskysymysten ohella tuotu esiin osaaminen, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus. Työllisyyskomitealla on tiiviissä yhteistyössä koulutuskomitean kanssa ollut keskeinen rooli niiden maakohtaisten suositusten seurannassa, joita on annettu jäsenvaltioille, joilla on merkittäviä haasteita näillä monenvälisen valvonnan kattamilla aloilla /16 ma/elv/si 3

4 Uusi osaamisohjelma Euroopalle Työllisyyskomitea suhtautuu komission aloitteeseen ja osaamisohjelmassa määritettyihin painopisteisiin kaiken kaikkiaan myönteisesti ja kannattaa niitä. Nämä painopisteet ovat linjassa sen kanssa, että työllisyyden suuntaviivoissa painotetaan osaamista, ja sen kanssa, että niillä on merkitystä toimivien työmarkkinoiden kannalta. Työllisyyskomitea panee lisäksi merkille tiettyjen työllisyyspolitiikkojen kuten aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen potentiaalin edistää osaamisohjelman kehittämistä. Työllisyyskomitea on sama mieltä siitä, että nykyiset työmarkkinat edellyttävät monia erilaisia taitoja ja että työnantajat hakevat työpaikkakohtaisen ammattitaidon ohella yhä enemmän "monialaisia" ja "pehmeitä" taitoja. Tämä on modernin elämäntavan ja yhteiskunnan vaatimusten mukaista: moniosaajat pärjäävät muita paremmin työmarkkinoilla mutta ovat samalla myös valistuneempia yksilöitä, sitoutuneempia kansalaisia ja älykkäämpiä kuluttajia. Työllisyyskomitea on näin ollen tyytyväinen tämän vuorovaikutuksen tunnustamiseen osaamisohjelmassa ja ehdottaa integroituja toimia, jotka kattavat osaamistarpeiden koko kirjon perustaidoista monimutkaisiin taitoihin ja monialaisista taidoista alakohtaisiin taitoihin. Työllisyyskomitea on erityisen tyytyväinen matalan taitotason painottamiseen, koska tämä ryhmä on erityisen vaikeassa tilanteessa työmarkkinoilla, ja sen pitäisi olla poliittisten toimien keskiössä. Työllisyyskomitea haluaa myös korostaa tarvetta sukupuolinäkökulman huomioimiseen työmarkkinakysymysten käsittelyssä. Työllisyyskomitea panee merkille, että työllisyyden suuntaviivoissa on asetettu keskeiselle sijalle puuttuminen todelliseen osaamisvajeeseen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen mikä on erityisen keskeistä toimivien työmarkkinoiden kannalta yritysten ja koulutuksen kumppanuuksien ja työssä oppimisen edistämiseen sekä pätevyyksien rajatylittävän siirrettävyyden parantamiseen. Työllisyyskomitea on erittäin tyytyväinen siihen, että osaamisohjelmassa pyritään puuttumaan näihin kysymyksiin. Työllisyyskomitea suhtautuu myönteisesti osaamisohjelman aloitteisiin, joilla edistetään avoimuutta ja pätevyyksien tunnustamista. Työllisyyskomitea uskoo myös, että tulevan osaamiskysynnän ennakointi on yhtä haastavaa kuin tärkeääkin. Osaamista koskeva tiedonhankinta on hyödyllistä siksi, että sen avulla jäsenvaltiot voivat "ennakoida... työmarkkinoiden nopeasti muuttuvia tarpeita", kuten suuntaviivoissa todetaan, ja näin ollen sitä on syytä tukea /16 ma/elv/si 4

5 Työllisyyskomitea haluaa korostaa, että erityisesti aikuistyöntekijöiden digitaalisia taitoja on tärkeää parantaa. Monilla jäsenvaltioilla on meneillään aloitteita tällä tärkeällä alalla. Myös yrittäjyystaitojen kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Uuden osaamisohjelman ammatillista koulutusta koskevat näkökohdat ovat tervetulleita. Työllisyyskomitea katsoo, että useissa jäsenvaltioissa esiintyviin ammatillista koulutusta koskeviin väärinkäsityksiin on puututtava kunnianhimoisin poliittisin toimin. Työllisyyskomitea kehottaa varovaisuuteen "taitotakuun" käsitteen osalta, vaikka se suhtautuukin myönteisesti siihen sisältyviin poliittisiin tavoitteisiin. Tällainen nimi saattaisi herättää kohtuuttoman suuria odotuksia erityisesti, kun otetaan huomioon, ettei odotukseen vastaamiseksi ole nykyisin saatavilla riittävästi resursseja. Työllisyyskomitea panee merkille, että osaamisohjelmaa olisi tuettava muilla toimenpiteillä, joihin suuntaviivoissa viitataan mutta joita niissä ei käsitellä, eli investoinneilla koulutusjärjestelmiin, pääsyllä elinikäiseen oppimiseen tai työpaikalla oppimisella. Olisi myös harkittava erityistä tukea ja kannustusta työnantajille, erityisesti pk-yrityksille, jotta ne investoisivat osaamiseen, käyttäisivät sen koko potentiaalin sekä tukisivat henkilöstönsä ammatillista kehitystä. Olisi kehitettävä pidemmälle ajatusta viranomaisten, työnantajien ja työntekijöiden yhteisestä vastuusta elinikäisessä oppimisessa esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta. Osaamisen käyttäminen työpaikalla on viimeinen etappi sen varmistamisessa, että ponnistukset taitojen kehittämiseksi ja aktivoimiseksi lopulta vaikuttavat konkreettisesti tuottavuuteen. Työllisyyskomitea toistaa myös, että olemassa olevat taitojen validoimista koskevat aloitteet ovat tärkeitä: niillä voi olla tärkeä rooli työntekijöiden auttamisessa tarttumaan uusiin työtilaisuuksiin, erityisesti kun alakohtaiset muutokset vaikuttavat heihin, ja työnhakijoiden integroimisessa takaisin työelämään /16 ma/elv/si 5

6 Tulevaisuutta ajatellen työllisyyskomitea korostaa tarvetta välttää luomasta rinnakkaisia seuranta- ja hallintorakenteita: nykyisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välineitä voisi erityisesti monenvälisen valvonnan puitteissa käyttää siihen, että raportoidaan ohjausjakson piiriin kuuluvien osaamisohjelman kohtien täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä. Työllisyyskomitea korostaa halukkuuttaan tehdä tiivistä yhteistyötä koulutusalan sidosryhmien kanssa osaamisohjelman jatkotoimena. Nykyisten eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET2020) täydentämiseksi työllisyyskomitea olisi valmis osallistumaan ohjelmassa suunniteltuun ohjaukseen, analysointiin ja seurantaan, joiden eteen se voisi työskennellä hyödyllisesti (esimerkiksi osaamisen validointi ja arviointi, kolmansien maiden kansalaisten taitoprofilointi, aivovuodon analysointi suhteessa työvoiman liikkuvuuteen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työmarkkinoilla edistymisen seuraaminen). Työllisyyskomitea korostaa, että on ratkaisevan tärkeää saada sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet sitoutumaan ohjelmaan perustuvan työn edistämiseen. Lopuksi työllisyyskomitea toteaa, että monet uuden osaamisohjelman aloitteista edellyttävät asianmukaista rahoitusta onnistuakseen. Työllisyyskomitea korostaa suurta mielenkiintoaan tähän toimintapoliittiseen aloitteeseen ja pyytää, että se pidetään ajan tasalla sen toiminta-aloilla tapahtuvasta kehityksestä /16 ma/elv/si 6