Vastine 1 (17) Leskinen Timo Kiteen kaupunki Tekninen lautakunta Kiteentie 25 82500 KITEE Vastine Pyhäjärvi, Nivunki, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja pienet lammet ranta-asemakaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautukseen Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Pohjois-Karjalan sähkönsiirto Oy Ranta-asemakaavaluonnoksessa ei ole esitetty mahdollisesti myöhemmin rakennettavien 20kV sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan selite osassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa 20kV sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin), muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä. Vastine: Kaavaselostusta täydennetään lausunnossa esitetyllä maininnalla. Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Kaavatyön tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen ranta-asemakaava tiloille 260-405-23-5, 421-15-12, 421-20-1, 421-21-9 ja 433-44-18 Pyhäjärvi, Suuri-Nivunkl, Musta-Nivunki, Kortelampl, Nuottilampi, Seiväslampi, Hau talampi, Mustalampi, Karjalanjärvi, Valkiajärvi, Valkialampi ja Ylä- Kousa ranta-alueille Kiteen kaupungissa. Ranta-asemakaava-alueelle on kaavoitettu 138 uutta lomarakennuksen rakennuspaikkaa. Kaavassa osoitetut rakennuspaikat sijoittuvat laajalle alueelle ja pääsyliikenne hajaantuu kaikille kaava-aluetta ympäröiville maanteille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (17) Ranta-asemakaavaselostuksen mukaan uusia liittymiä maanteille ei tarvita. Olemassa olevien liittymien näkemät on selostuksen mukaan todettu hyviksi. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue esittää lausuntonaan seuraavaa: Vaikutusten arvioinnissa liikenteelliset vaikutukset on arvioitu riittävästi ja kaavamääräyksissä on huomioitu velvoite käyttää ajoyhteyksinä rakennuspaikoille olemassa olevia pääsyteitä ja liittymiä. Olemassa olevien liittymien näkemät maantien suuntaan on myös todettu riittäviksi. Tukkilammen rannassa oleva rakennuspaikka ei sijaitse teoreettisesti määritetyllä melualueella, mutta se sijaitsee vain noin 300 metrin päässä kantatie 71:n Puhoksenkosken sillalta johon rakennuspaikalta on suora vesi ja näköyhteys. Liikennemäärä sillalla on noin 1500 ajoneuvoa /vrk. Liikennemelu kantautuu vedenpintaa pitkin muuta maastoa paremmin ja saattaa ajoittain ylittää rakennuspaikalla valtakunnalliset melutason ohjearvot (päivällä 45 db ja yöllä 40 db). Vastine: Tukkilammen kaksi rakennuspaikkaa siirretään Nivunkilahteen ja Pikurinlahteen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Kaavoituksen kohteena on ranta-alueita yhteensä 12 eri vesistöllä, jotka Pyhäjärveä lukuun ottamatta ovat pieniä järviä ja lampia. Enimmillään kaavoitettavien ranta-alueiden etäisyys toisistaan on n. 13 km. Kaavaluonnoksessa useita rakennuspaikkoja on siirretty luonto- ja maisemaarvojen sekä heikon rakennettavuuden perusteella vesistöltä toiselle. Rakennuspaikkoja ei ole osoitettu pienimmille lammille lainkaan, mutta esim. Karjalanjärvelle rakennuspaikkoja on muilta vesistöiltä siirretty peräti 6 kpl. Kaava-alueen mitoitus Karjalanjärvellä on siten n. 7 rakennuspaikkaa / mrvkm, mikä on vesistön kokoon nähden merkittävän korkea. Rakennuspaikkojen siirtäminen huomattavassa määrin toisen järven tai lammen rannalle saattaa myös vaikuttaa siirron kohteena olevan vesistön muiden rannanomistajien rakentamisolosuhteisiin. ELY-keskuksen mielestä kaavaalue ei em. seikkojen vuoksi muodosta maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n 2 momentissa tarkoitettua tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Erilaiset vesistöt tulisi käsitellä omina kaavakokonaisuuksinaan ja mittavia rakennuspaikkojen siirtoja välttää. Vastine: Kumotussa Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa on selvitetty koko Karjalanjärven ranta-alueen rakennusoikeus. Yleiskaavassa muiden maanomistajien ranta-alueille on osoitettu 5 uutta rakennuspaikkaa. Yleiskaavassa on laaja-alaisesti selvitetty ranta-alueiden tilojen rakennusoikeus, joten vaaraa siihen, että siirrot vaikeuttaisivat muiden maanomistajien rakentamismahdollisuutta, ei pidä paikkaansa. Yhtiön alueet muodostavat hyvin yhtenäisen alueen kuten kaavaselostuksen kuvasta 7 voidaan havaita. Karjalanjärven ja Seiväslammen ranta-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 3 (17) alueet ovat samaa tilaa ja niiden välimatka on vain noin 1,5 km. Musta- Nivungin ja Karjalanjärven välimatka on noin 4 km. Musta-Nivunki ja Seiväslammen ranta-alueesta osa on Natura-aluetta ja maakuntakaavan ge- ja MY/hs-aluetta. Luontoselvityksen mukaan Seiväslampi on osa arvokasta luontokohdetta. Lisäksi siirroilla on molemmat lammet voitu jättää kokonaan rakentamisesta vapaaksi. ELY-keskuksen vaatimus siitä, että erilliset vesistöt pitäisi käsitellä omana kokonaisuutena, johtaisi siihen, että em. luontoarvot vähintään heikkenisivät. Todettakoon, että osittaiset alueetkin ovat jo niin laajoja, että ne täyttäisivät yksistään MRL:n vaatimuksen tarkoituksenmukaisesta kokonaisuudesta. Lisäksi ihmettelen, miten epäjohdonmukaista ELY-keskuksen toiminta on rakennuspaikan siirroissa. Saman maanomistajan toisessa rantaasemakaavassa ELY-keskus vaatii rakennuspaikkojen siirtoa noin 8 km päähän. Samassa yhteydessä toivottiin selvitettävän rakennuspaikkojen siirtomahdollisuuksia myös muualle saman kunnan alueella kyseisen kaava-alueen ulkopuolelle luontoarvoihin viitaten. Ranta-asemakaavaluonnoksessa kaavoitettavat rannat on jaettu vesistöittäin rakentamista eri tavalla kestäviin mitoitusalueisiin. Mitoitusluku vaihtelee välillä 3-5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. ELYkeskus katsoo, että vesistökohtainen mitoitustarkastelu ei rantaasemakaavassa ole riittävä. Vesistön sisällä rantojen erilainen rakennettavuus tulee mitoituksessa ottaa huomioon erilaisina mitoitusvyöhykkeinä. Esimerkiksi Ylä-Kousan ranta-alueen osalta todetaan, että rakennettavuus on heikko, mutta silti mitoituslukuna on 3. ELY-keskuksen mielestä heikoimmilla rakennettavuusalueilla mitoitusluvun tulee olla selvästi pienempi. Musta-Nivungin osalta rakennusoikeuslaskelmassa on joko rantaviivan pituuden tai rakennuspaikkojen määrän osalta virhe. Vastine: Kaavassa käytetyt mitoitusperusteet ovat erittäin kohtuulliset ja johtavat väljään rakentamiseen. Ylä-Kousan ranta-alueelle ei kohdistu luontoarvoja ja sinne on mahdollista rakentaa. Lausunnon vaatimus siitä, että mitoitusta pitäisi pudottaa, ei ole perusteltua. Ylä-Kousan rantaviivan rakennusoikeus on 1 rakennuspaikka ja se ei muuttuisi miksikään, vaikka mitoituslukua pienennettäisiin esim. 2. Musta-Nivungin mitoitusrantaviivassa on virhe, sen pitäisi olla 1,4 eikä 1,07 km. Pieni kirkasvetinen Valkiajärvi on veden laadun ja biologisten laatutekijöiden perusteella luokiteltu tilaltaan erinomaiseksi (2006-2012). Järvi on erityisen herkkä kaikille ravinnekuormituksille, minkä vuoksi rannan maankäytön tehostuminen on sen vedenlaadulle riski. Tämän vuoksi kaavamääräyksissä tulee erityisesti korostaa, että lannoitetut nurmialueet rantaalueilla ovat kiellettyjä. Valkiajärvi on myös valtakunnallisesti merkittävä sukelluskohde. Järven käyttöä sukelluskohteena olisi suotavaa tukea ja edistää esim. varaamalla rannalle tieyhteyden päähän toimintaa palveleva virkistysalue. Vastine: Esitetty kielto nurmialueiden lannoittamisesta on lisätty kaavamääräyksiin. Yksityisen maanomistajan tehtävänä ei ole tuottaa yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä. Yhtiö ja kaupunki ovat sopineet virkistysalueen perustamisesta Valkiajärvelle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 4 (17) Kaavoitettavalle alueelle on osoitettu yhteensä 138 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Alueella sijaitsee vanha Nivungin metsäkämppä, muutoin suunnittelu alue on ennestään rakentamatonta. Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueella on luonnollista rantaviivaa 40,82 km ja mitoitusrantaviivaa 31,41 km. Kaavan mitoitukseksi tulee 4,39 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakm. Vertailun vuoksi todettakoon, että KHO:n vuonna 2013 kumoamassa rantaosayleiskaavassa nyt kaavoitettavana olevien rantojen rakennuspaikkamäärä oli 173 kpl, joka tarkoitti mitoitusta 5,5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakm. Kaavaluonnoksesta puuttuu kokonaan emätilatarkastelu, minkä vuoksi emätilakohtaiseen rakennusoikeuden jakautumiseen ei ole mahdollista ottaa kantaa. Emätilatarkastelu tulee tehdä kaavaehdotukseen, jolloin ELY-keskus lausuu mitoituksesta tarkemmin. Vastine: Emätilatarkastelu lisätään kaavaselostukseen. Tiloista ei ole luovutettu yhtään rakennuspaikkaa suunnittelualueelta, joten rakennuspaikkojen lukumäärään ei ole tulossa muutosta. Kaavaa varten on laadittu luonto- ja linnustoselvityksen täydennys 2014. ELY keskus edellyttää, että selvityksessä arvokkaina luontokohteina (luomerkinnän suosituksella) mainitut Tukkilammen etelärannan rantametsä (LK21), Keloniemen rantametsä (LK24), Syvälahden rantametsä (LK25) ja Kannaksen rantametsä (LK26) tulee merkitä kaavakarttaan luomerkinnällä. Kaavaluonnoksessa Tukkilammen etelärannan rantametsän (LK21) alueelle osoitetut kaksi rakennuspaikkaa tulee poistaa ja Puhoslammen alueen mitoituslukua pienentää. Alueella olevien luontoarvojen lisäksi rakennuspaikkojen poistamista puoltaa myös alueen sijoittuminen lähelle Puhoksen historiallista kanavaa ja koskea sekä valtakunnallisesti merkittävää Puhoksen teollisuusympäristöä (RKY). Pyhäjärven rannalla Keloniemen rantametsän (LK24) ja Syvälahden rantametsän (LK25) linnustollisesti arvokkaille metsäalueille sijoittuvat rakennuspaikat tulee siirtää. Suuri-Nivungin itärannalle Hukanhaudankankaan arvokkaalle harjualueelle (LK6) sijoitetut kaksi rakennuspaikkaa (kortteli 35) tulee myös siirtää pois harjualueelta järven länsirannalle. Suuri-Nivungin itärannalle on osoitettu liian tiheää rakentamista. Vastine: Tukkilammen rakennuspaikat siirretään toisaalle Pyhäjärven rannalle Pikurinlahteen ja Nivunkilahteen. Luontokohteet 21, 24, 25 ja 26 ovat pääsääntöisesti linnustokohteita, joilla toki pesii harvinaisia lintulajeja, mihin niiden arvo pohjautuu. Alueella ei pesi erityistä suojelua vaativia lajia. Tukkilammen alueella oleva avoin rantasuo voidaan rajata luo-alueeksi metsälaki kohteena. Muilta osin ei ole perusteita luo-alueiden osoittamiseen. Osoitetut rakennuspaikat leikkaavat vain hiukan selvityksessä rajattuja luontokohteita. Perusteita rakennuspaikkojen poistamiselle ei ole. Korttelin 35 siirtämiseen aivan olemassa olevan tien vierestä toisaalle ei ole perusteita. Kahden rakennuspaikan osoittaminen ei mitenkään vaaranna arvokkaan harjualueen geologisia ominaispiirteitä tai biologisia ja maisemallisia arvoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 5 (17) Pyhäjärven Natura-alueen osalta tulee tehdä Natura-arviointi. Samoin Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä Natura-alueelta siltä osin kun rakentamista on osoitettu Natura-alueelle (korttelin 23 osa). Vastine: Natura-arviointi tullaan laatimaan ja se liitetään kaavaehdotuksen liiteasiakirjaksi. Kuten Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osalta, ELY-keskus esittää, että kerrosalan suuruudesta huolimatta lomarakennuksen etäisyyden rannasta tulee olla vähintään 40 metriä. Kaavamääräyksiin tulee lisätä lomarakennuspaikan vähimmäiskoko 4000 m2 ja rantaviivan vähimmäispituus 50 m voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ranta-asemakaavan kyseessä ollessa kaavakartalla tulee myös esittää, miten kulkuyhteydet tonteille on järjestettävissä. Vastine: Kaavalla on mahdollista poiketa rakennusjärjestyksen määräyksistä. Rakennuspaikat on pyritty osoittamaan yli 5000 m2:n kokoisiksi. Rantaviiva vaihtelee rannan muodosta johtuen. Rantaviivaakin on pyritty osoittamaan vähintään 50 m. Koska ranta-asemakaavan tulkinta on toteuttamisvaiheessa melko tiukka, ei lausunnon mukaisia yleiskaavassa yleisesti käytettyjä yleispiirteisiä määräyksiä ole tarkoituksenmukaista antaa. Ranta- ja vesistömaiseman turvaamiseksi kaava-alueen saaret ja kapeat niemet tulee osoittaa MY-alueiksi, joilla maisemaa merkittävästi muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattava toimenpide on kielletty ilman maisematyölupaa. Kaavaan tulee lisätä myös määräys, jonka mukaan maa- ja metsätalousalueilla metsänhoidon osalta noudatetaan metsäalan rantametsiä koskevia metsänhoitosuosituksia. Lisäksi rantarakennuspaikoilla tulee rakennuksen ja rantaviivan väliin jättää suojapuustoa. Luo-kohteet tulee kaavan luettavuuden ja selkeyden vuoksi numeroida kartalle ja kaavamääräyksessä viitata kaavaselostukseen liittyvään luonto- ja maisemaselvitykseen. Vastine: MRL:n säädösten perusteella ranta-asemakaava-alueella joudutaan aina hakemaan maisematyölupa, joten määräys siitä on täysin tarpeeton. Yhtiö noudattaa metsänkäsittelyssä sille myönnettyä sertifikaattia, missä on tiukemmat rajoitukset rantametsien käsittelyyn kuin yleisen metsänkäsittely ohjeet. Mitään tarvetta MY-merkinnälle ei ole olemassa. luo-kohteiden numerointi selviää liitekartalta. Numerointi kaavakartalla ei ole välttämätöntä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavatilanne on kuvattu hyvin kaavaselostuksessa. Täydennyksenä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 15.6.2015 ja kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavassa on tehty mitoituslaskelmat, jotka tuottavat ns. laskennallisen rakennusoikeuden eli kaavassa osoitettavin rakennusmahdollisuuksien kokonaismäärän. Mitoitusperusteena on käytetty samanaikaisesti vireillä olevan Kiteen Pyhäjärven rantaosayleiskaavan mukaisia mitoitusperusteita. Mitoituslaskelma perustuu emätilaselvitykseen, rantaviivan muuntamiseen sekä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 6 (17) vyöhykejakoon. Alle kahden vesihehtaarin suuruisille lammille tai järville tai alle yhden hehtaarin saarille ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Maakuntakaavan 1.vaiheen rantojen käytön kohdealueen (rk) suunnittelumääräyksen mukaan suurvesistöillä (tässä kaavassa Pyhäjärvi) rakennetun rantaviivan suhde vapaaseen rantaviivaan voi olla 40 % / 60 %. Rakennettua rantaviivaa on ranta-asemakaava-alueella kaavan toteutuessaan noin 20 % muunnetusta rantaviivasta, joten vapaata rantaviivaa on noin 80 % muunnetusta rantaviivasta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa, että kaavan mitoitus on suhteellisen väljä ja Pyhäjärven osalta se on maakuntakaavan rantojen käytön kohdealueen (rk) periaatteen mukainen. Maakuntaliitto toteaa kuitenkin, että vapaiden rantojen vähentymisen vastapainoksi kaavassa ei ole osoitettu kuitenkaan alueita yleiseen virkistäytymiseen lukuun ottamatta Jokamiehen oikeudella tapahtuvaa virkistyskäyttöä. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden yleistavoitteena on kirjattu, että alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla monikäytön edellytyksiä. Maakuntaliitto korostaa, että kaavassa osoitetut erilaiset virkistyskohteet ja -alueet tukisivat virkistäytymismahdollisuuksien lisäksi myös vesistöihin tukeutuvaa matkailuelinkeinoa ja samalla edistävät luonnon herkkien alueiden säilymistä ohjaamalla ihmisten liikkumista soveliaisiin kohteisiin. Vaikutusten arviointia tulee täydentää kaavan vaikutuksilla yleiseen virkistäytymiseen. Maakuntaliiton mielestä osallistumisen kannalta kaavaselostuksen tulee tuoda esille kaikki keskeinen informaatio. Kaavaselostuksen tulee myös luonnosvaiheessa olla selkeä ja yksiselitteinen sisältäen riittävän määrän tietoa, jotta osallinen tai lausunnon antaja voi muodostaa näkemyksen kaavasta. Esimerkiksi kaavaselostuksen suunnittelutilanteeseen tulee avata kumotut rantaosayleiskaavat sekä samanaikainen rantaosayleiskaava sekä näiden suhde ao. asemaakaavaan. KHO päätöksestä tulee referoida edellisen kaavan kumoamiseen liittyvät perusteet. Maakuntaliitto kiinnittää lisäksi huomiota kaikille lomarakennuspaikoille melko korkeaan rakennusoikeuteen (200 k-m2) huolimatta siitä sijaitseeko lomarakennuspaikka suurvesistön vai pienemmän järven tai lammen rannalla. Rakennusoikeutta tulee harkita muutettavaksi, siten että pienempien lampien ja Järvien lomarakennuspaikan rakennusoikeutta pienennetään. Kaavoituksessa tulee ennakoida vaikutukset, jotka tulevat esimerkiksi mahdollisen loma-asunnon muuttamisesta ympärivuotiseksi asunnoksi. Lisäksi on arvioitava jätevesien käsittelyn vaikutukset. Vastine: Mahdollisia yhteiskunnan tarvitsemia virkistyskäyttöalueita ei voida sälyttää yksityisen maanomistajan vastuulle. Yhtiö ja kaupunki ovat sopineet, että Valkiajärvelle osoitetaan virkistysalue. Mahdollisia muitakin virkistysalueita voidaan osoittaa, jos maakuntaliitto on valmis ostamaan tai vuokraamaan alueet yhtiöltä. Yhtiö on valmis neuvottelemaan asiasta. Kumotuilla yleiskaavoilla ei ole mitään juridista merkitystä, eikä sen referointi ole mitenkään tarpeellinen. KHO:n päätöksen referointi ei ole tarpeen, koska se on huomioitu suunnittelussa ja kaavaratkaisussa. Selostuk-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 7 (17) seen voi ottaa maininnan siitä, että muulle Pyhäjärven alueelle ollaan laatimassa kaupungin toimesta rantaosayleiskaavaa. Rakennusoikeuden pienentämiseen pienillä vesistöillä ei ole perusteita. Pienille vesistöille on osoitettu vähemmän rakennuspaikkoja. Rakennusten koolla ei voida katsoa oleva suoraa yhteyttä loma-asutuksen vesistövaikutuksiin. Ei ole perusteita pienentää rakennusoikeutta. Todettakoon, että lausunnossa ei ollut mitään suoraan maakuntakaavan sisällön perusteella esitettyä palautetta. Maakuntakaava 4. vaiheen osalta kaavaselostusta päivitetään. Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Ei huomautettavaa. Museovirasto Ranta-asemakaavan suunnittelun pohjaksi on tehty vuonna 2013 arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi. lnventoinnin tulokset on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavaluonnoksen selostuksessa sivulla 17, luvussa 2.1.3 Kulttuuriympäristö on kohteen Nokinenänlahti numero väärin. Oikea numero kohteelle on 24. Vastine: Korjataan lausunnossa mainittu virhe. Ympäristölautakunta Kaavaluonnoksessa on osoitettu aluevarauksia, joilla sijaitsee arvokkaita luontokohteita. Näitä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet (luo-2), joita koskevissa kaavamääräyksissä on määrätty, että alueella tehtävät puustoon ja vesikasvillisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat kiellettyjä ilman MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Jotta alueella mahdollisesti tehtävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi ei jäisi pelkästään rakennusvalvontaviranomaisen arvioinnin varaan, olisi ko. määräykseen hyvä lisätä, että ennen maisematyöluvan myöntämistä ko. alueilla on hakemuksesta pyydettävä alueellisen ely-keskuksen lausunto. Ranta-asemakaavakarttaa tulee tarkentaa alueen tiestöllä ja muilla infrarakenteilla, kuten sähköverkon varauksilla. Myös rakennusalueet tulee merkitä karttaan tai vaihtoehtoisesti ilmoittaa rakennusten vähimmäisetäisyydet rajoista kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksen sivuilla 17 ja 32 ovat kiinteiden muinaisjäännösalueiden tai -kohteiden numerointi kahden viimeisen kohteen osalta virheellinen. Luonto- ja linnustoselvityksessä, jossa on kuvattu arvokkaat luontokohteet, ovat kuvaviitteiden numeroinnit virheelliset.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 8 (17) Vastine: Maininta MRL:n 128 :n luvan hakemiseen on turha maininta, koska kaikki hakkuut ranta-asemakaava-alueella vaativat maisematyöluvan suoraan MRL:n perusteella. Sähköverkon varauksia ei ole tarkoituksen mukaista osoittaa, koska sähkönverkon toteuttaminen ei niitä tarvitse. Laki mahdollistaa verkoston sijoittamien alueelle. Korjataan kaavaselostuksessa muinaismuistokohteita koskeva numerointivirhe. Pääsytiet voidaan osoittaa ohjeellisella merkinnällä. Keski-Karjalan luonto ry ja Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kaavahierarkia Yleensä yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Mielestämme on ongelmallista, että samaan aikaan UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan rinnalla laaditaan Pyhäjärven rannalle osayleiskaavaa. Nähtävillä olevan ranta-asemakaavan alue on rajattu osayleiskaavan ulkopuolelle. Mielestämme koko Pyhäjärven osayleiskaava tulisi laatia ensin. Rantaasemakaava Pyhäjärven rannalle tulisi laatia tämän jälkeen lainvoimaisen osayleiskaavan sisältövaatimusten mukaisesti. Kiteen kaupunki kaavoittajana on antanut UPM:lle erillisen kaavoitusoikeuden isolle osalle Hummonselän rantaa. Onko menettely tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan? Maankäytön ohjauksessa ja maankäyttö- ja rakennuslain yleiset määräykset ja tavoitteet huomioiden tämä menettely ei ole perusteltua ("kaava hierarkia"). Kaava-alueet sijaitsevat usean vesistön rannoilla, joiden ominaispiirteet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Luonto- ja maisema-arvot, koko, veden laatu, syvyys, saarisuus, pienpiirteisyys jne. vaihtelevat hyvin paljon eri järvillä. Näin ollen kaava-alueesta ei muodostu tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Kaavoittajan vastine OAS-lausuntoomme sisältää toteamuksen: "KHO ei anna ohjeita tulevaa kaavoitusta varten. KHO tutkii onko kaavat tehty ja ovatko ne voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Lisäksi KHO on kumonnut rantaosayleiskaavan ja nyt ollaan laatimassa rantaasemakaavaa. OAS:ssa on todettu tosiasiallinen suunnittelutilanne." KHO:n antamat päätökset toimivat erittäin tärkeinä ohjeina kaikille kaavoittajille. On suorastaan tyhmyyttä jättää huomioimatta oikeuden antamat kaavoituksen käytäntöön liittyvät päätökset. Vuosikirjapäätöksineen ne toimivat ohjeena Maankäyttö- ja rakennuslain noudattamiselle. Kaavaselosteeseen tulee lisätä tarkastelu, josta ilmenee kuinka paljon nyt nähtävillä olevassa kaavassa on rakennuspaikkoja korkeimmassa hallintooikeudessa 15.5.2013 hylättyyn kaavaan verrattuna nykyisellä kaavaalueella. Vastine: Ranta-asemakaavassa on käytetty samoja mitoitusperusteita kuin vireillä olevassa yleiskaavassa. MRL:n mukaan maanomistajalla on mah-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 9 (17) dollisuus laatia omistamilleen ranta-alueille ranta-asemakaava kunnan mielipiteestä riippumatta. Kiteen kaupunki on päättänyt, että se ei laadi yleiskaavaa yhtiön ranta-alueille. Yksi syy siihen, että ranta-asemakaavaa on ryhdytty laatimaan, on se, että yleiskaava on kaupungin toimesta rajattu vain Pyhäjärven ranta-alueille, ja yhtiöllä on tarve kaavoittaa myös pienempien vesistöjen ranta-alueet. Toki KHO:n päätöksen perustelut on huomioitu ranta-asemakaava laadittaessa. Kaavaselostuksessa voidaan todeta, että rakennuspaikkojen määrä on vähentynyt 174 rakennuspaikasta 138, eli 36 kpl ja yli 20 %. Mitoitus Kaava-alueella on käytetty kauttaaltaan liian suurta mitoitusta. Pyhäjärven mitoitus (5 rp/m-rkm) johtaa karttatarkastelun perusteella liian tiheään rakentamiseen ja on ristiriidassa Pyhäjärven Natura-arvojen kanssa. Vastine: Mitoituksessa on käytetty samoja periaatteita kuin Kiteen kaupungin samanaikaisesti laatimassa rantaosayleiskaavassa. Vaikutukset Natura-alueeseen tullaan selvittämään. Jos arvioinnissa selviää, että merkittäviä vaikutuksia syntyy, mitoitusta on mahdollista pienentää. Lausunnossa ei ole perusteltu, mitä väitetyt vaikutukset ovat ja mistä ne syntyvät. Pelkän karttasilmäilyn perusteella ei arviota ole mahdollista tehdä. Rakennuspaikkoja on sijoitettu luontoselvityksessä todetuille luontoarvoiltaan arvokkaille alueille. Rakentamisen määrän vähentäminen tulee aloittaa luontokohteista. Esimerkiksi Keloniemessä luontoselvityksessä esille nostettuja arvokkaita luontokohteita LK24 ja LK25 ei ole huomioitu mitenkään. Korttelit 10 ja 12 sijoittuvat näille alueille. Kortteleiden 8 ja 9 väliin jäävä luo-kohde (lähde-lähdepuro) on puristettu niin pieneksi, että määräyksen mukainen säilyvyys tulee olemaan hyvin epävarmaa. Vähintään reunimmaiset rakennuspaikat tulee poistaa. Tukkilammen-Puhoslammen alueella kaava ei huomioi mitenkään alueen luontoselvityksessä todettua arvokasta rantametsää (LK21) ja arvokasta linnustoa. M-3 merkintä määräyksineen on kyseisen alueen maankäytön ohjaukseen täysin riittämätön. Korttelit 1,2 ja 3 tulee poistaa. Vastine: Tukkilammen rakennuspaikat on siirretty toisaalle ja alueella oleva rantasuo mahdollisena metsälakikohteena on osoitettu luo-alueeksi. Muilta osin ei ole perusteita muuttaa kaavamerkintää. LK 24 ja LK25 ovat linnustokohteita ja korttelit 10 ja 12 sijoittuvat vain osaksi näille alueille. Luontokohteiden arvon määräytyy suurelta osin sieltä havaituissa linnuissa. Alueeseen ei kohdistu muita suojelullisia arvoja, minkä johdosta niiden merkitseminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista. Lampialueen suurimmilla järvillä on käytetty samaa mitoitusta (5 rp/mrkm) kuin Pyhäjärvellä. Tämä johtaa liian tiheään rakentamiseen ja rakennuspaikkoja osoitetaan luonnoltaan arvokkaille alueille. Esimerkiksi Suuri- Nivungille ollaan osoittamassa yli 40 uutta rakennus paikkaa. Järven pohjoisosassa on todettu useita huomionarvoisia lajeja, silmälläpidettäviä ja lintudirektiivin liitteen I lajeja. Silti sinne ollaan sijoittamassa kaksi korttelialuetta. Kohteen itärantaa kiertää lähes yhtenäinen, koko rannan kattava
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 10 (17) korttelialue. Jokamiehen liikkuminen ohjataan tällä kaavalla vesistön länsirannalle, joka tulisi rauhoittaa luonnon tarpeisiin. Tällä rannalla pesii muun muassa sääksi. Karjalanjärvellä kortteli 20 sijoittuu liian lähelle Kaksinaiset-saaressa olevaa sääksen pesää. Luontoselvityksen täydennyksessäkään ei ole huomioitu kuin kaksi sääksen pesää Keloniemen suunnalla. Vastine: Mitoituslukua 5 on käytetty vain Karjalanjärvellä. Muilla pienemmillä vesistöillä on pienemmät mitoitusluvut. Suuri-Nivungilla on käytetty mitoitusperusteena 4,5 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviiva. Lisäksi sinne on siirretty arvokkaalla harjualueella olevalta Musta-Nivungilta rakennuspaikkoja. Rakennuspaikkoja on myös keskitetty itärannalle, jolloin länsirannalle on saatu jätettyä lähes 3 km pitkä yhtenäinen rakentamaton rantajakso. Järven eteläosaan jää ja itärannalle jää noin kilometrin pituinen rakentamaton ranta-alue sekä itärannalle myös noin 0,5 km rakentamaton rantajakso. Joten jokamiehen oikeudella käytettäviä ranta-alueita kyllä jää riittävästi ympäri järveä. Kaksinaiset saarella olevan sääksen pesän johdosta rakennuspaikkoja tullaan siirtämään kauemmaksi pesäpuusta. Valkiajärvestä todetaan kaavaselostuksessa s 28: "Alueeseen ei kohdistu erityisiä luonto- tai maisema-arvoja" Valkiajärvi on Suomen kirkasvetisimpiä luonnonjärviä. Eikö tämä ole erityinen luonnonarvo? Tämä osoittaa, ettei kaavoittaja ole tunnistanut Valkiajärven, kuten ei koko alueenkaan ominaispiirteitä. Valkiajärven rakennuspaikat olisi kokonaan poistettava, sillä rakentaminen rannan tuntumaan johtaa maanpinnan rikkomiseen yms. ja siten väistämättä kuormituksen lisääntymisen ainutlaatuisen kirkkaaseen ja syvään järveen. Vastine: Tarkennetaan kaavaselostusta, selostuksessa on tarkoitettu, että Valkiajärven ranta-alueelle (=maa-alueelle) ei kohdistu erityisiä luontoarvoja. Ranta-asemakaavaa ei olla laatimassa vesialueelle. Kaavaselostusta tarkennetaan tältä osin. Lampialueella mitoitusluku näyttää riippuvan yksinomaan järven koosta. Kuitenkin luonto- ja maisema arvot, veden laatu, syvyys, saarisuus, pienpiirteisyys jne. vaihtelevat hyvin paljon eri järvillä. Kaavaluonnoksen mitoitus johtaa liian tiheään rakentamiseen. Mitoitusta tulee laskea kauttaaltaan. Rannan rakennettavuutta tai luonnoltaan arvokkaita alueita ei ole otettu huomioon millään tavalla mitoituksessa. Ei ole välitetty siitä onko ranta suota tai liian jyrkkä rakentamiseen. Nämä seikat on otettava huomioon myös rakennuspaikkojen määrää laskettaessa eikä vain rakennuspaikkojen sijoittelussa. Vastine: Väite siitä, että vain lammen koko olisi vaikuttanut mitoitusluvun suuruuteen, ei pidä paikkaansa. Esim. Ylä-Kousa on suuri järvi ja sillä on mitoitusluku 3. Suuri-Nivungilla on myös alempi mitoitusluku kuin Karjalanjärvellä, vaikka pinta-alan perustella mitoituslukujen pitäisi olla toisin päin, jos väite pitäisi paikkaansa. Selvitykset Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 kauden 2010-2015 vesienhoitosuunnitelmat osana Euroopan Unionissa toteutettavaa suunnitelmallista vesienhoitoa, jonka tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuonna 2015. Kauden 2016-2021 vesienhoidon suunnitelmat ovat olleet nähtävillä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 11 (17) äskettäin. Tätä vesienhoidon näkökulmaa ja aineistoja ei ole otettu luonnoksessa eikä vaikutusarvioissa lainkaan huomioon. Pinta- ja pohjavesien osalta tulee käyttää vesienhoidon uusimpia aineistoja kaavaehdotusta edelleen valmisteltaessa sekä kaavan vaikutuksia arvioitaessa. Vastine: Täydennetään kaavaselostusta vaikutuksilla pohja- ja pintavesiin. Todettakoon, että kaavaluonnoksessa on osoitettu 24 rakennuspaikkaa pohjavesialueelle. Seitsemän rakennuspaikkaa on osoitettu Karjalansärkkä, viisi Korttenkangas, neljä Hongikon-Välikangas ja kahdeksan Haudankangas pv-alueille. Kaikki pv-alueet ovat vedenhankinnalle soveltuvia alueita 2. luokan alueita. 24 rakennuspaikan osoittaminen ei vaaranna pohjavesien laatua tai määrää, kun vielä huomioidaan, että WC:t on varustettava umpisäiliöllä. Rakennuspaikat ovat melko suuria ja rakentamisen etäisyys rannasta riittävä ja rakennuspaikkakohtainen rakentamisen määrä melko pieni suhteessa rakennuspaikan kokoon, että hulevedet aiheuttaisivat haittaa pintavesille. Mikroliitin vuodelta 2014 oleva Arkeologinen selvitys tulee liittää kaavoitusasiakirjoihin. Kaavaselostuksessa ja vaikutusarviossa tulee selvittää, miten muinaismuistokohteiden säilyminen turvataan. Rakennettu ympäristö /yhdyskuntarakenne kohdassa mainitaan, että alueella on "ainoastaan vanha Nivungin metsäkämppä". Onko alueella muitakin aiemmin metsätalouden tarvitsemia rakenteita (uiton jäljiltä tms.)? Tilanne on syytä selvittää ja kaavassa turvata arvokkaiden kohteiden säilyminen. Vastine: Todettakoon, että Museovirastolla ei ole kaavaan muuta huomautettavaa kuin yhdestä SM-kohteen numerovirheestä. Museovirasto on korkein viranomainen, joka valvoo muinaismuistokohteiden säilymistä. Kaavamerkinnät ja määräykset Vaikka tämä kaava käsittää yli 40 km vesistöjen rantoja, ei tässä kaavaluonnoksessa ole yhtäkään kaavamerkintää tai -määräystä, joka osoittaisi yleiseen käyttöön varattuja ranta-alueita esimerkiksi uimarantoja, venevalkamia tai muita rantautumispaikkoja. Silti vaikutusten arvioinnissa todetaan: "Uudisrakentaminen kaventaa mahdollisesti jokamiehenoikeudella virkistyskäytössä olleita alueita, mutta kaavassa on jäänyt laajoja alueita täysin rakentamien ulkopuolelle. Kaavalla ei ole siten oleellista vaikutusta yleiseen virkistyskäyttöön." Vastine: Yksityiselle yhtiölle ei voida sälyttää yhteiskunnalle kuuluvia velvollisuuksia. Yhtiö on sopinut kaupungin kanssa virkistysalueen perustamisesta Valkiajärvelle. Yhtiö on valmis neuvottelemaan muista erilaisista virkistysalueista, jos niiden toteuttaja ja kunnossapitäjä on tiedossa ja jos alueiden käytöstä yhtiö saa asianmukaisen korvauksen. Luontoselvityksen täydennys on aika hyvin tehty. Monessa kohtaa on annettu hyviä suosituksia, ne eivät vaan ole siirtyneet kaavaan esimerkiksi Keloniemessä, Tukkilammella ja Suuri-Nivungilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 12 (17) Tämän kaavaluonnoksen asemakaavamerkinnät ja -määräykset ovat huolestuttavan pelkistettyjä. M-3 ja MY -merkinnät ja määräykset ovat täysin riittämättömät ohjaamaan kaava- alueen maankäyttöä. Onko kaavaluonnoksessa käytetty M-3-merkintä lukuisten saarten luonnon- ja maisemaym. arvojen turvaamiseksi riittävä? Vastine: Kaavassa ei ole osoitettu mitään sellaista maankäyttöä rakennuspaikkoja lukuun ottamatta, joka pysyvästi muuttaisi maisemaa. Yhtiön metsänkäsittelyä ohjaa metsälaki ja metsien sertifiointikriteerit (PEFC), jotka esim. velvoittavat jättämään ranta-alueet kokonaan hakkaamatta. Rakennuspaikkojen ulkopuolisilla alueilla on jatkossakin tarkoitus harjoittaa maa- ja metsätaloutta, joka ei ole tähänkään asti tuottanut pysyviä maisema vaurioita. Määräykset ovat riittävät. Vaikutusten arviointi Pyhäjärven Natura-alueeseen rajautuvia rakennuspaikkoja on kaavaluonnoksessa esitetty 56 kpl eli noin 40% kaavaluonnoksen rakennuspaikoista, ja kaksi --oikeastaan kolme - rakennuspaikkaa on osin jopa sijoitettu Karjalansärkkä-Seiväslamminsärkkä -Natura-alueelle. Tästä huolimatta kaavaselostuksessa sivulla 34 vain viitataan vuodelta 2008 olevaan Natura - vaikutusarviointiin ja sen täydentämiseen "tarpeellisilta osin osana tätä ranta-asemakaavaprosessia nähtävillä olonjälkeen". Kaavaselostuksen sivulla 35 todetaan vielä, että "vaikutukset Natura 2000-verkostoon tarkentuu kaavaprosessin aikana". Eikö keskeisen, lain edellyttämän ja ajantasaisen arvioinnin tulisi sisältyä kaavaluonnokseen jo tässä vaiheessa? Tämä ranta asemakaavaluonnos olisikin perusteltua täydennysten ja korjausten jälkeen asettaa vielä uudelleen nähtäville. Kaava-alueen rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomia. Kaavaluonnoksessa niille osoitetaan toista sataa rakennuspaikkaa. Tämän takia vaikutusten arvioinnin toteamus on lähinnä vitsi: "Luonnonarvoiltaan arvokkaat alueet on osoitettu MY- ja luo- tai luo-2 alueiksi. Rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden alueiden ulkopuolelle. Rakennuspaikat on osoitettu siten, että rakentamisesta on mahdollisimman vähän haittaa. Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Maisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä" Millainen muutos maisemassa on merkittävä? Tämä kaavaluonnos ei täytä MRL:n vaatimuksia ja on siten lain vastainen. Vastine: Natura-arviointi tullaan laatimaan ja liittämään kaavaehdotusasiakirjoihin. Muutos maisemaan ei ole merkittävä, kun huomioidaan rakentamisen määrä ja rakennusten väritykseen sekä rantametsän käsittelystä annetut määräykset. Toki nyt metsätalouskäytössä oleva alue muuttuu osittain rakennetuksi alueeksi, mutta muutos ei ole sellainen, että maiseman omaispiirteet muuttuisivat. Kaavaluonnos on MRL:n vaatimusten mukainen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 13 (17) Karjalan Pyhäjärvi ry Karjalan Pyhäjärvi ry lausui 24.6.2015 Pyhäjärven rantaosayleiskaavaluonnoksen johdosta seuraavaa: Yhdistys pitääkin tarpeellisena huomauttaa siitä, ensin on laadittava lakisääteiset sisältövaatimukset täysimääräisesti täyttävä oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava ja vasta tämän jälkeen voidaan alkaa laatia rantaasemakaavoja oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan sisältövaatimusten puitteissa. Joka tapauksessa yhdistys pitää vähimmäisedellytyksenä nyt käsillä olevan kaavaluonnoksen hyväksymiselle sitä, että UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaava sekä Pyhäjärven rantaosayleiskaava kulkevat täysin samassa aikataulussa lopputuloksella, että molempien kaavojen kokonaisuuden perusteella voitaisiin arvioida Pyhäjärven rakennuspaikkojen mitoituksen sopusointua Pyhäjärven ominaispiirteiden ja erityisen suojelutarpeen kanssa. Pyhäjärven rantaosayleiskaava ohjaisi kaikkien ranta-asemakaavojen laadintaa Pyhäjärven vaikutusalueilla. Tältä kannalta yhdistys pitää kyseenalaisena ja myös maanomistajien yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisena, että UPM-Kymmene Oyj:lle on ylipäätään sallittu ranta-asemakaavan laadinta Pyhäjärven rantaosayleiskaavan laadinnan aikana. Tämä horjuttaa tulevan rantaosayleiskaavan asemaa keskeisenä maankäyttöä ohjaavana kaavana Karjalan Pyhäjärven alueella. Joka tapauksessa yhdistys painottaa tarvetta arvioida Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan yhteisvaikutukset Natura 2000-verkostoon kokonaisuudessaan kuuluvaan Karjalan Pyhäjärveen. Yhdistys pitää vakavana puutteena, että tällainen kokonaisarvio puuttuu valmisteluasiakirjoista. UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan mitoitus Karjalan Pyhäjärven osalta on sama kuin Pyhä järven rantaosayleiskaavaluonnoksen. Mitoituksen lähtö- ja vertailukohtana on käytetty Oriveden kaavaa. Karjalan Pyhäjärvi ry toteaa, että Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteet ja erityinen suojelutarve eivät ole riittävästi suunnanneet kaavojen valmistelua ja määrittäneet niiden sisältöratkaisuja. Kuten korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa 15.5.2013 kuitenkin painotetaan, kaava on aina laadittava kunkin vesistön luonnonolot ja muut yksilölliset ominaispiirteet huomioiden. Karjalan Pyhäjärvi eroaa olennaisesti Orivedestä jo yksin siitä syystä, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon. Lisäksi Pyhäjärven luonnonarvot ja -olot poikkeavat ratkaisevasti Orivedestä. Yhdistys katsookin, että ranta-asemakaavaluonnoksen laadinnassa ei ole sillä tavoin huomioitu Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteitä erityistä suojelua vaativana vesistönä kuin jo yksin Pyhäjärven asemasta Naturaverkostoon kuuluvana vesistönä johtuisi. Vastine: Kaavaehdotusasiakirjoihin tullaan liittämään Natura-arviointi molempien mainittujen kaavojen yhteisvaikutuksista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 14 (17) Ranta-asemakaava ja yleiskaavaehdotukset tullaan myös laittamaan samanaikaisesti nähtäville ehdotuksena. Todettakoon, että rantaasemakaavaa ei olisi tarpeellista laatia, jos Kiteen kaupunki laatisi yleiskaavan samalla alueelle kuin kumottu yleiskaava. Kaupunki kuitenkin rajasi alueen käsittämään vain Pyhäjärven rannat. Yhtiö halusi suunnitella koko ranta-alueensa yhdellä kertaa, kuten oli tapahtunut kumotussa yleiskaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslain 7 luvun 50 kuuluu seuraavasti: 50 Asemakaavan tarkoitus "Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla." Yhdistys katsoo, ettei ranta-asemakaava luonnos läheskään riittävästi täytä sen paremmin tarkkuudeltaan kuin peruslinjauksiltaan asemakaavalle asetettavia vaatimuksia. Kaavaluonnos muistuttaa yleispiirteisyydessään lähinnä yleiskaavaa. Yhdistys huomauttaa painokkaasti, että asemakaava on alueiden yksityiskohtaista järjestämistä ja rakentamista varten laadittava kaava. Tältä kannalta käsillä olevassa rantaasemakaavaluonnoksessa tulisi kyetä osoittamaan huomattavan tarkasti ja seikkaperäisesti mm. rakennuspaikoille johtava tiestö ja muu mahdollinen infra. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty rakennuspaikkojen ulkopuolelle muita määräyksiä eikä mm. virkistys- ja rantautumisalueita. Lisäksi kaavaluonnos vaikuttaa sisältävän luonnoksen asianmukaisuutta osaltaan horjuttavia huolimattomuuksia, kun muun muassa tekstit ja viitatut kuvat eivät useinkaan tunnu olevan sopusoinnussa toistensa kanssa. Vastine: MRL antaa maanomistajalle oikeuden laatia ranta-asemakaavan. Koska rakentamisen väljyys on aivan jotain muuta kuin taajamien tai kaupunkien keskustassa, voidaan ranta-alueen ranta-asemakaavat laatia esitetyssä tarkkuudessa. Yksityisen tahon tehtävänä ei ole tuottaa yhteiskunnalle kuuluvia palveluita. Todettakoon, että ranta-asemakaavaluonnos virkistysalueiden ja rantautumispaikkojen osalta vastaa kumottua yleiskaavaa. Yhtiö on valmis osoittamaan virkistys- ja rantautumispaikkoja alueelle, jos niiden toteutuksesta ja hoidosta päästää sopimukseen ja asianmukaisiin korvauksiin. Valkeajärven, Valkealammen ja Suuri-Nivungin luontoarvoja ei ole huomioitu kaavaluonnoksessa riittävällä vakavuudella. Kaavoitushankkeen aikana toteutettu tarkennus luontoselvitykseen on sisällöltään sinällään hyvä ja tuo asianmukaisesti esille edellä mainittujen ja myös muiden huomionarvoisten vesistöjen arvon. Ongelmana kuitenkin on, että se ei näy riittävästi kaavaluonnoksessa. Rakentamistiheys on merkittävä myös luontokohteiden läheisyydessä. Esimerkiksi Suuri-Nivungille, jossa on todettu useita huomionarvoisia lajeja, osoitetaan yli 40 uutta rakennuspaikkaa. Kaava-aineistossa mainitaan, että Valkeajärvellä ei ole erityisiä luontoarvoja, vaikka Valkeajärvi on kirkasvetisyydessään yksi Suomen merkittävimpiä kohteita, jota hyödyntävät mm. sukeltajat ja valokuvaajat omassa toiminnassaan.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 15 (17) Vastine: Ainoastaan kolme rakennuspaikka on osoitettu linnustoltaan arvokkaille alueille. Alueelta tavatut linnut eivät ole uhanalaisia. Luonnonarvot perustuvat Suuri-Nivungilla etupäässä kasvillisuuteen, joten rakennuspaikkojen läheisyys ei vaaranna luontoarvoja. Ainoastaan järven pohjoisosassa on linnustollisia arvoja, mutta alueen välittömässä läheisyydessä on lukuisia olemassa olevia rakennuspaikkoja. Uusien rakennuspaikkojen osoittaminen ei muuta alueen luonnetta. Valkiajärven mitoitus on hyvin kohtuullinen ja osoitetut rakennuspaikat eivät haittaa järven virkistyskäyttöä. Rakennuspaikkojen jätevedet on mahdollista käsitellä siten, että ne eivät aiheuta vaaraa veden laadulle. Yksityiskohtaisia huomioita UPM Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan kokonaisvaikutus Karjalan Pyhäjärven rakennustiheyteen ja Naturaarvioinnin puutteellisuus. Samanaikaisesti vireillä olevien Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja UPM- Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavan yhteisvaikutusta ei ole arvioitu. Molempien kaavoitushankkeiden osalta on todettu, että Natura-arviointi toteutetaan kaavoitushankkeen edetessä. Karjalan Pyhäjärvi ry haluaa huomauttaa, että Luonnonsuojelu lain 65 :n mukainen Natura-arviointi tulee toteuttaa, mikäli hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja. Yhdistyksen näkemyksen mukaan Natura arvioinnin tulisi olla kaavoituksen perustana ja se tulisi toteuttaa lain edellyttämällä tavalla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kaavoitusprosessia. Naturaarvioinnissa tulee kiinnittää ensisijaisesti huomioita em. kaavojen yhteisvaikutukseen niukkaravinteisen ja arvokkaan Karjalan Pyhäjärven osalta. Vastine: Natura-arviointi tullaan laatimaan ja liittämään kaavaehdotukseen, mistä on selvä maininta luonnosaineistossa. Yhteenveto Karjalan Pyhäjärvi ry:n näkemyksen mukaan Pyhäjärvelle laadittavan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tulisi olla ensisijainen maankäyttöä ohjaava kaava alueella. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan määräysten perusteella voidaan suunnitella tarkemmin maankäyttöä ohjaavia asemakaavoja alueelle. Nyt nähtävillä oleva UPM-Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaluonnos ei vastaa tarkkuudeltaan asemakaavaa, vaan pikemminkin yleiskaavaa. Kaavassa ei ole myöskään osoitettu rantautumispaikkoja tai virkistäytymiseen osoitettavia alueita. Yhdistys katsookin, ettei käsillä olevaa ranta-asemakaavahanketta olisi syytä viedä eteenpäin ennen kuin Pyhäjärvelle on saatu aikaan oikeusvai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 16 (17) kutteinen rantaosayleiskaava. Yhdistys pitää tätä tarpeellisena myös maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen kannalta. Lopuksi yhdistys muistuttaa, että myös UPM-Kymmene Oyj:n rantaasemakaavan laadinnassa on joka tapauksessa annettava erityistä painoa Karjalan Pyhäjärven ominaispiirteille erityistä suojelua vaativana vesistönä. Keskeistä on tällöin erityisesti huomioida ensinnäkin se, että Pyhäjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Natura-verkostoon ja että järven kalataloudellinen, maisemallinen ja biologinen merkitys on huomattava. Erittäin edustavaksi Karjalan Pyhäjärven tekee sen suuri koko, pääosin erinomainen veden laatu, pitkä viipymä sekä niukkaravinteisuus. Yhdistys korostaakin, että Karjalan Pyhäjärven erityissuojelun keskeisenä tavoitteena on oltava jatkossakin vesistön säilyttäminen niukkaravinteisena, mahdollisimman luonnontilaisena sekä vedenlaatunsa puolesta erinomaisena vesistönä. Tämä edellyttää viime kädessä Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ja UPM:n ranta-asemakaavan yhteisvaikutusten kunnollista kokonaisarviota, jolle ei nyt ole reaalisia edellytyksiä käsillä olevan luonnoksen puutteiden vuoksi. Vastine: Todettakoon, että oikeusvaikutteinen yleiskaava olisi yhtiön kannata ihan hyvä ratkaisu, koska ranta-asemakaavaa ei tarvitsisi silloin laatia. Rantarakentaminen voisi toteutua yleiskaavan perusteella. Ranta-asemakaava on tarkkuudeltaan riittävä huomioiden erittäinkin harva- ja tehoton rakentaminen. Virkistysalueiden osalta kumottu kaava on ollut ohjeena ranta-asemakaavaluonnokselle. Yhteiskunnalle kuuluvat palvelut eivät ole eivätkä voi olla yksityisen tahon vastuulla. Yhtiö ja kaupunki ovat sopineet, että Valkiajärvelle osoitetaan virkistysalue. Koska kaupunki ei laadi alueelle yleiskaavaa, on yhtiöllä oikeus laatia ranta-asemakaava ranta-alueilleen. Koska mitoitusperusteet ovat yhtenevät, ei maanomistajien yhdenvertainen kohtelu vaarannu. Yhteisvaikutukset Pyhäjärven Natura-arvoihin selvitetään ja arvioidaan prosessin edetessä ja vaikutusarviot liitetään kaava-asiakirjoihin. Esa Väkeväinen UPM - Kymmene Oyj:n ranta-asemakaavaluonnoksessa Karjalanjärven osalta, haluan alueen maanomistajana, sekä vapaa-ajan asujana huomauttaa ranta-asemakaavasta seuraavin osin: Karjalanjärven lounaisosaan suunniteltujen rantatonttien, alueilla 22 ja 23 yhteensä kuusi kappaletta, kulkuyhteys olisi suunniteltu kaavassa tapahtumaan yksityisen tieyhteyden kautta. Kaavassakin näkyvissä oleva tieyhteys on rakennettu sekä ylläpidetään toimestani, eikä ole rakennettu kaavassa esitettyjen rantatonttien liikennettä huomioon ottaen. Kyseinen yksityistie on rakennettu ja ylläpidetty asianomistajan oman vapaa-ajan asumisen tarpeiden mukaisesti, sekä satunnaisen metsänhoidon tarpeiden mukaisesti. Kyseisen tienrakentaminen on sovittu UPM Kymmene Oyj:n edeltäjien kanssa. Mahdollisen kaavan toteutuessa kyseisten rantatonttien omistajan tulisi velvoittaa korvaamaan asianomistajalle tien käyttötarpeen muutoksesta aiheutunut haitta sekä velvoittamaan rantatonttien omistaja huolehtimaan tien ylläpidosta tai muista tarvittavista muutoksista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 17 (17) Yleisesti kaavassa merkittyjen rantatonttien toteutuminen vapaa-ajan asumiseksi tullee lisäämään Karjalanjärven alueen luonnonympäristön ja alueella jo vapaa-ajan asunnon omistajien rasitusta huomattavassa määrin. Kyseisen kaavan toteutuessa sekä ympäristö-, että meluhaitat tullevat lisääntymään alueella ja heikentämään nykyistä alueen virkistyskäyttöä. Vastine Rakennuspaikkojen käyttämisestä aiheutuvat tienpidon velvollisuudet kuuluvat kiinteistön omistajille. Tonttien siirtyessä uudelle omistajalle siirtyy myös velvollisuus tienpidosta kyseisen kiinteistön osalta uudelle omistajalle. On myös UPM:n edun mukaista, että tonteille johtaville teille muodostuu järjestäytynyt tiekunta, jonka vastuulla on tienpito ja kustannusten jakaminen sen osakkaille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI