HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 SOSIAALI-JA TERVEYSVIRASTO



Samankaltaiset tiedostot
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/ Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

KEHITYSVAMMAISTEN JA AUTISMIN KIRJON ASIAKKAIDEN PERHEHOIDON PALVELUKUVAUS

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

Tehostettu palveluasuminen

Yksikkömme tarjoaa: päivätoimintaa. Yksikössämme näitä paikkoja on yhteensä Päivätoiminta on tarkoitettu seuraaville asiakasryhmille:

PALVELUKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. PALVELUKUVAUS Osallistumispyyntö HEL LIITE 1 1(x) XX.Y.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 2 1 (5) Kelpoisuusehdot / KESKITETTY TUETTU ASUMINEN 1982/ /

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Vaikeavammaisten palveluasuminen ja päivätoiminta Liite 2 TRE:2627/ /2014

Palautetaan täytettynä liitteineen tarjouksen yhteydessä I. TARJOAJAN TIEDOT

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

TARJOUSPYYNTÖ KEHITYSVAMMAISTEN JA VAIKEAVAMMAISTEN PALVELUASUMISESTA JA KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄTOIMINNASTA

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

Kaupunki maksaa palveluntuottajalle palvelusetelin arvon suuruisen osuuden palvelusta. Asiakkaat maksavat omavastuuosuuden palveluntuottajalle.

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT.

Kotiin annettavaa lomitusta myönnetään 18 tuntia kuukaudessa 3 x 6 tunnin jaksoissa.

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivä Oulussa. Markku Mattila

HAKEMUS TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI

HELSINGIN KAUPUNKI PUITESOPIMUS (LUONNOS) 1(9)

HELSINGIN KAUPUNKI SOPIMUS 1(5) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO HEL

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

1/8. 85, / kuukausi. Max pisteet Annettu tieto Pisteet Annettu tieto Pisteet. 2,000 52,5 / tunti / yksi henkilö

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Helsingin kaupunki Hankintasopimusluonnos Liite1

Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot

Tarjouspyyntöä, palvelunkuvausta ja liitteitä on täydennetty. Korjausilmoitus julkaistaan Hilmassa nimellä korjausilmoitus:

NURMEKSEN KAUPUNGIN PALVELUSETELI

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Kemijärven kaupunki Sosiaali- ja terveysosasto

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

POHJOIS-KARJALA PALVELUSETELITUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

LAHTI 1/5. Max pisteet Annettu tieto Pisteet Kyllä

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

Opas omaishoidontuesta

Mielenterveystyö

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

Hakemukseen tulee liittää seuraavat liitteet, jotka saavat olla enintään 3 kk vanhoja: Pvm, jolloin annettu/ laadittu

HANKINNAN KOHDE / PALVELUNKUVAUS VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ

PHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Hakemus säännöllisen kotihoidon palveluntuottajaksi

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Psykiatrisen palveluasumisen hankinta 749/ /2013

PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEUTUMINEN

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

LASTEN PÄIVÄHOITOPAIKAT (ILTAHOITO) KAARINAN KESKUSTAN TAI AURANLAAKSON - KULTANUMMEN ALUEELLA

Lyhyet psykoterapiajaksot aikuisille ja heidän perheilleen - palveluseteli

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

Sopimus koskee XXXXviraston XXXX teettämiä haittaaineanalyysipalveluja

Helsingin kaupungin hankintakeskus. Tarjouspyyntö H069-15/HEL Päiväys

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Valtioneuvoston asetus

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

HAKEMUS AVOIMEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PALVELUNTUOTTAJAKSI

Tilapäisen kotihoidon palvelusetelin sääntökirja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

1. Itä-Savon sairaanhoitopiiri ky (jäljempänä Tilaaja) Keskussairaalantie Savonlinna

Kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon palvelukuvaus

Sosiaalilautakunta

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

Yhteistyökokous Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä mennessä sähköpostilla osoitteeseen:

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

HAKEMUS OMAISHOIDON VAPAAN PALVELUSETELITUOTTAJAKSI KOTIIN ANNETTAVA PALVELU

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet alkaen

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 2014 / Vertailutaulukko esityksestä

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Vahvistus tarjouksen lähettämisestä A 4/2015 Päiväys

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä lakimies Juha-Pekka Konttinen

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (jäljempänä Tilaaja ) Könnintie 27 B, ILMAJOKI. Hankinta- ja taloussuunnittelija, p.

HAKEMUS JA PÄÄTÖS VAMMAISPALVELUIDEN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON PALVELUSETELITUOTTAJAKSI.

TERVETULOA KOTIKAAREEN

Kunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINTASOPIMUS 1 (6) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO H LUONNOS liite 2 HEL

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Transkriptio:

1 HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 SOSIAALI-JA TERVEYSVIRASTO KEHITYSVAMMAISTEN JA AUTISMINKIRJON ASIAKKAIDEN ASUMISPALVELUJEN HANKINTA ( PALVELUA HAETAAN SEKÄ SUOMENKILISILLE ETTÄ RUOTSINKIELISILLE ASIAKKAILLE) HEL 2013-002499 PALVELUKUVAUS HANKINNAN TAVOITE Palvelujen käyttäjän oman näköinen turvallinen koti siihen liittyvin iänmukaisin yksilöllisin palveluin ja tukitoimin, jotka edistävät mahdollisimman itsenäisen elämän, täysipainoisen arjen ja kansalaisuuden toteutumista. Hankinnan kohteena ovat kehitysvammaisten ihmisten ja autisminkirjon asiakkaiden asumispalvelut. Asumispalveluja tarvitaan sekä suomen- että ruotsinkielisille asiakkaille. HANKINNAN TAUSTAA Yleistä Asumisen toimintaideologia perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin sekä YK:n vammaisten ihmisten yhdenvertaisen oikeuksien sopimukseen, jossa on erityisen tärkeää kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omaehtoisen tekemisen mahdollistaminen sekä luonteva osallisuus ympäröivässä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kehitysvammainen ihminen on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen kokonaisuus. Palveluntuottajan toiminnan tulee olla ammatillista työtä joka edistää vammaisen henkilön itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä mahdollistaa vammaisen henkilön osallisuuden toimintaan muiden ihmisten kanssa Kehitysvammaisuus on vammaisuutta, jota luonnehtivat merkittävät rajoitukset sekä älyllisissä toiminnoissa että adaptiivisessa käyttäytymisessä ja jotka koskevat monia jokapäiväisiä sosiaalisia ja käytännön taitoja. Tämä vammaisuus alkaa ennen 18-vuoden ikää. Kehitysvammaisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon yksilön ja ympäristön suhde, kielelliset erityispiirteet ja henkilön vahvuudet ja rajoitukset kriittisillä elämänalueilla. Näiden lisäksi tulee arvioida henkilön edistymistä ja henkilökohtaista kehitystä. (AAIDD American Association on Intellectual and Developmental Disabilities 2010.) Palvelun tarvitsijoilla voi olla useita fyysisiä vammoja ja/tai haastavaa käyttäytymistä. Palvelua tarvitaan vammaisille ihmisille, joilla voi olla aivovamma, erilaisia lihas- tai neurologisia sairauksia sekä muita vammoja. Osa asiakkaista kuuluu autismin kirjon henkilöihin. Palvelun tarvitsijoilla kognitiivisten taitojen erot voivat olla suuria, osalla asiakkaista on kommunikaation puutteita sekä aistivammoja. Toimintakyvyn vaihtelusta johtuen tuen tarve voi vaihdella suurestikin henkilöstä toiseen.

2 Palvelun tarkoituksena on, että palveluntuottaja tarjoaa kehitysvammaiselle ihmiselle iänmukaisen elämän ja mahdollistaa hänen asumisensa ja selviytymisensä ohjaamalla ja tukemalla häntä sekä ylläpitämällä hänen päivittäistä toimintakykyään yhteisöllisen työotteen avulla sekä turvaamalla laadukkailla palveluilla hänen tarvitsemansa hoiva, turva ja huolenpito. Koska kehitysvammaisella ihmisellä on puutteita syy- ja seuraussuhteiden sekä joidenkin tapahtumien ymmärtämisessä, palvelu sisältää myös hoidon ja hoivan elementtejä. Palveluhankinnan periaatteita Palveluntuottaja tuottaa kehitysvammaisen ihmisen tarvitseman turvallisen asumisen, tuen, ohjauksen, avun, hoidon ja hoivan sekä siivous- ja ateriapalvelut kuten jäljempänä tarkemmin määritellään. Palvelu voidaan järjestää ryhmäkodissa yhteisöasumisena, palvelutalossa, yksittäisessä asunnossa, asuntoryhmässä tai perhekodissa kehitysvammaisen ihmisen tarpeiden mukaan. Palvelun tarve ja palveluluokka arvioidaan kehitysvammaisen ihmisen kanssa sosiaalityössä. Asuminen ja palvelut eriytetään toisistaan. Asunnon voi omistaa asukas itse, hänen omaisensa, kaupunki, palveluntuottaja tai esim. säätiö. Vuokra-asumisessa asukas tekee vuokrasopimuksen asunnon omistajan kanssa ja maksaa asumisestaan kohtuullista vuokraa. Asunto voi sijaita erillään palveluntuottajan toimitiloista, esim. eri rakennuksessa ja palveluntuottaja sitoutuu tuottamaan tarvittavan palvelun asukkaan tarpeen mukaan vuorokauden eri aikoina. Tilaaja toivoo palveluntuottajan esittävän tarjouksessaan uusia ja uudenlaisia tapoja kehittää kustannustehokkaita asumispalveluja. Toiminnan lähtökohta on kehitysvammaisen ihmisen tarpeet, ei työvuorosuunnittelu. Tuen, ohjauksen, avun, hoidon ja hoivan tarve vaihtelevat yksilöllisesti. Tästä johtuen tarvitaan sekä monipuolisia asumispalveluja että erilaisia tukitoimia asumisen tukemiseksi. Asukkaan tarpeet voivat olla hetkittäisiä, toistuvia, jatkuvia sekä eri vuorokauden aikoina esiintyviä, tarpeet voivat myös vaihdella ja muuttua. Jäljempänä esitettävät palveluluokat kuvaavat palvelun tarvetta. Kehitysvammatyö Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä hänen toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Asukkaalla on oikeus olla arkipäivisinkin omassa kodissaan esim. sairauden tai muun syyn takia ja tällöin tarvittava palvelu on oltava asukkaan saatavilla. Useimmat kehitysvammaiset ihmiset käyvät työ- ja päivätoiminnassa eri toimintayksiköissä enintään viitenä päivänä viikossa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Kuljetukset työ- ja päivätoimintapaikkaan hoitaa sosiaali- ja terveysvirasto. Kehitysvammatyö määritellään kaikkien ammattiryhmien tekemänä välittömänä ja välillisenä työnä, tukemisena, ohjaamisena, auttamisena, hoitamisena ja puolesta tekemisenä. Kehitysvammatyössä korostuu kehitysvammaisen ihmisen mahdollisimman itsenäinen toiminta.

Kehitysvammatyön tavoitteena on tunnistaa kehitysvammaisen ihmisen yksilölliset voimavarat ja tarpeet sekä tukemalla, ohjaamalla, auttamalla, hoitamalla ja puolesta tekemällä mahdollistaa rikkaan arkielämän toteutuminen. Työntekijä toimii siten, että kehitysvammaisen ihminen saavuttaa riippumattomuuden mahdollisimman täydellisesti ja sama elämänlaatu kuin muilla samanikäisillä kansalaisilla mahdollistuu. Hankittava palvelu sisältää välittömän ja välillisen kehitysvammatyön sekä yksikkökohtaisen työn. Välitön kehitysvammatyö kohdentuu suoraan kehitysvammaiseen ihmiseen ja tehdään aina hänen kanssaan. Välillistä kehitysvammatyötä ei tehdä kehitysvammaisen ihmisen kanssa vaan hänen hyväkseen (esim. suunnittelu, kirjaaminen, raportointi, erilaiset palvelujen organisoinnit ja asioinnit). Yksikkökohtaista työtä ovat esim. puhtaus, taloushuolto, toimistotyö, käynnit yksikön ulkopuolella, kokoukset, koulutukset, opiskelijaohjaus, välineet, varastojen tarkistus ja täydennys. Palveluntuottaja kannustaa asukkaita keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen kommunikointiin lähiverkostonsa kanssa. Vuorovaikutuksessa asukkaan kanssa käytetään aktiivisesti hänelle parhaiten soveltuvaa kommunikaatiomenetelmää, jonka työntekijät hallitsevat. Autisminkirjon asiakkaiden palveluissa keskeistä on edellisen lisäksi henkilöstön autismiosaaminen ja asumispalvelujen strukturointi asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi. Palveluntuottaja avustaa asukasta terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Vastuu asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kuntoutuksesta on kunnallisella terveysasemalla, kotihoidossa, asiakasta hoitavalla yksityisellä lääkärillä tai erikoissairaanhoidossa. 3 Hankittavan palvelun tulee sisältää seuraavat kehitysvammatyön osa-alueet: 1. Kehitysvammatyön tarkoituksenmukainen suunnittelu ja koordinointi (suunnitelman laatiminen, arvioiminen ja tarkastaminen, päivittäinen kirjaaminen, kehitysvammatyön koordinointi, moniammatillinen yhteistyö) 2. Terveydentilaan liittyvien oireiden (unihäiriöt, somaattiset, neurologiset, mielenterveys- ja riippuvuusongelmat, autistinen käyttäytyminen, hahmotusongelmat, haastava käyttäytyminen) seuranta, hoitaminen, ohjaus sekä lääkehoidon toteuttaminen 3. Ravitsemus: Ruokavaliosta ja nesteytyksestä huolehtiminen, ravitsemukselliset ongelmat, terveellinen ruokavalio, ruokailuun liittyvät järjestelyt. 4. Hygieniasta, eritystoiminnasta pukeutumisesta ja asukkaan lähiympäristöstä huolehtiminen. 5. Liikkumiseen, toiminnallisuuteen ja muihin päivittäisiin toimintoihin liittyvä seuranta, tukeminen, ohjaus ja auttaminen. Fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen sekä sosiaalisten suhteiden tukeminen.

6. Yksilökeskeinen tuki: yksilöllisten kommunikaatiokeinojen ja vuorovaikutuksen tukeminen. Voimavarojen käytön, itsenäisen selviytymisen ja tuettuun päätöksentekoon ohjaaminen ja tukeminen. sekä emotionaalinen tuki. Ohjaus- ja hoitosuunnitelmaan sitoutuminen, yhteistyö omaisten/läheisten kanssa. Välittömän kehitysvammatyön eri osa-alueiden arviointiin käytetään liitteenä olevaa lomaketta. Asiakas saa jokaisesta kehitysvammatyön osa-alueesta 1 4 pistettä. Pisteet lasketaan yhteen ja näin muodostuu asiakkaan kehitysvammatyön tarpeen luokka/palveluluokka (6-24 p). Ohjaus- ja hoitosuunnitelma Ohjaus- ja hoitosuunnitelma on kehitysvammatyötä ohjaava suunnitelma, joka laaditaan asiakkaalle välittömästi kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vähintään vuoden välein sekä aina asukkaan tilanteen muuttuessa. Vastuu suunnitelman tekemisestä on palveluntuottajalla. Palveluntuottaja toimittaa suunnitelman sosiaali- ja terveysvirastoon asukkaan omalle vammaistyön sosiaalityöntekijälle. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, huomauttaa sosiaali- ja terveysvirasto kirjallisesti palveluntuottajaa. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kahden kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, pidättää sosiaalivirasto maksatuksen tämän asukkaan osalta. Mikäli suunnitelmaa ei ole laadittu kuuden kuukauden kuluessa palvelun alkamisesta, sosiaalivirasto voi irtisanoa sopimuksen tämän asukkaan osalta. Suunnitelma laaditaan palveluntuottajan, asukkaan ja tarvittaessa tämän omaisten sekä asukkaalle tärkeiden sidosryhmien kesken. Suunnitelmassa sovitaan asukkaan tarvitseman avustamisen sisällöstä. Suunnitelma sisältää myös arjen tavoitteita sekä asiakkaan henkilökohtaisia toiveita ja haaveita. Suunnitelma laaditaan voimavaralähtöisesti korostamalla asukkaan vahvuuksia ja taitoja (PCP-malli, YKS). Kun uusi asukas on muuttamassa palveluntuottajan palvelun piiriin, arvioi asukkaan sosiaalityöntekijä asukkaan kehitysvammatyön tarpeen palveluluokkamittaria apuna käyttäen. Palveluntuottaja voi esittää palveluluokan tarkistamista, joka voidaan muuttaa vain sosiaalityöntekijän päätöksellä. Palveluntuottaja perehtyy asukkaan taustaan ja tilanteeseen ennakkoon. Palveluntuottaja järjestää asukkaalle ja hänen läheisilleen tarvittavaa muuttovalmennusta. 4 ASUMISPALVELUN TOTEUTUS Asiakkaan asunto, toimitilat Yksittäinen asunto Asunnossa on oltava oma saniteetti- ja keittiö- sekä nukkumatila.

Palveluasuntoryhmä Palveluasuntoryhmä koostuu asunnoista, joissa on oleskelu-, ja nukkumatilat sekä keittiö- ja saniteettitilat. Tämän lisäksi ryhmässä voi olla yhteisiä tiloja, kuten keittiö, sauna tai monitoimitila. Nämä tilat jyvitetään asukkaan vuokran yhteydessä asukkaan ja palveluntuottajan välisen vuokrasopimuksen perusteella. Yhteisöasuminen Yhteisöasumiskodissa oleva asunto koostuu edellä kuvatuista asunnoista ja oleskelutiloina tai vastaavina toimivista yhteistiloista. Samassa yhteisöasumiskodissa voi olla erikokoisia asuntoja. Tiloja, jotka eivät ole asukkaan käytössä, ei saa jyvittää asukkaan vuokraan. 5 Mikäli asumista järjestetään vain asukkaille, jotka eivät tarvitse esteettömiä tiloja, voidaan asumista järjestää tiloissa, jotka eivät ole täysin esteettömiä. Asunnossa on oltava valmiudet yksilöllisten apuvälineiden asentamiselle ja käytölle. Asunnon tulee sijaita Helsingissä, Vantaalla, Espoossa tai Kauniaisissa, julkisen joukkoliikenteen palvelujen varrella ja palvelujen läheisyydessä. Asuntojen sijainnista Helsingissä annetaan laatupisteitä kilpailutuksessa. Yksittäisen asunnon tiloista saa laatupisteitä, mikäli asunto on esteetön. Palveluasuntoryhmässä olevan asunnon tiloista saa laatupisteitä mikäli kaikki tilat ovat esteettömät. Yhteisöasumisessa laatupisteitä saa, mikäli asukkaan asunnossa on omat saniteettitilat ja erikseen makuutila tai keittiövarustus (jääkaappi/minikeittiö) ja asunto on esteetön. Asiakas kalustaa itse oman asuntonsa omalla kustannuksellaan. Ateriapalvelut Palveluntuottaja järjestää asukkaille päivittäisen ruokailun joko yhdessä asukkaan kanssa tämän omissa tiloissa tai yhteisissä tiloissa. Ruokailuun kuuluvat seuraavat ateriat: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Arkisin asukkaat syövät pääsääntöisesti lounaan ja välipalan työ- tai päivätoiminnassa, mutta tarvittaessa ne on järjestettävä asumisyksikössä. Palveluntuottaja järjestää erityisruokavaliot niitä tarvitseville asukkaille. Aterioiden tulee noudattaa voimassa olevia valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Aterioiden suunnittelusta ja ruoanvalmistuksesta vastaavilla henkilöillä on riittävä kokemus ja osaaminen. Ateriapalvelujen osalta tulee olla terveydenhuoltolakiin (763/ 94) ja elintarvikelakiin (361/95) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää hygieniapassit. Siivous Asumisyksikössä on kirjallinen siivoussuunnitelma, jossa on määritelty puhtaustaso, vastuut, tehtävät ja siivousaikataulu. Siivousaineet säilytetään lukitussa tilassa.

6 Jätehuolto Yksikössä on kirjallinen jätehuoltosuunnitelma, jossa on ohjeistettu jätteiden lajittelu sekä ongelmajätteiden asianmukainen käsittely sekä jätteiden keräyksen toimittaminen. Terveydenhuollon jätteiden käsittelyssä tilaaja edellyttää Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen laatiman jätehuolto-ohjeiston noudattamista. HENKILÖSTÖ Henkilöstön koulutus ja kokemus Henkilöstön tulee täyttää ammatilliset ja lakisääteiset vaatimukset. Palveluntuottajalla on hankittavan palvelun laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Palveluntuottajan vastuuhenkilöllä tulee olla vähintään kolmen (3) vuoden työkokemus kehitysvamma-alalta. Asumisyksiköstä vastaavalla henkilöllä (esimies) on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai ennen 1.8.2005 suoritettu tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveysalan amk- tutkintoa edeltänyt opistoasteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto (laki 272/2005). Esimieheltä edellytetään vähintään kolmen (3) vuoden kokemusta kehitysvamma-alalta. Hoito- ja ohjaushenkilökunnasta yhdellä kolmasosalla (1/3) on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai ennen 1.8.2005 suoritettu tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveysalan amk- tutkintoa edeltänyt opistoasteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillinen tutkinto ja kahdella kolmasosalla (2/3) vähintään kouluasteinen tutkinto, esim. lähihoitaja. Lähihoitajan työparina voi työskennellä koulutettu hoiva-avustaja tai ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Hoito- ja ohjaushenkilökunnan on osattava tai palveluntuottajan on koulutettava henkilökuntansa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöön. Autismin kirjon asiakkaiden palveluissa henkilöstöllä tulee olla autismiosaamista. Hoito- ja ohjaushenkilökunnalla on oltava suomen ja tarvittaessa ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito. Sijaisten on täytettävä samat vaatimukset kuin vakituisen henkilökunnan koulutustason osalta. Sijaiset tulee perehdyttää hyvin. Palveluntuottajan ateria- ja siivouspalveluista vastaavilla henkilöillä on oltava toiminnan laatu ja laajuus huomioiden riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys. Mikäli avustaviin tehtäviin palkataan vajaakuntoisia henkilöitä, se tuottaa laatupisteitä kilpailutuksessa.

7 Henkilöstön määrä Henkilöstömitoitus ilmaisee sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneen henkilökunnan määrän suhteessa Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen tai Valviran asumisyksikölle vahvistamaan viralliseen paikkalukuun. Mitoitukseen lasketaan hoito- ja ohjaustyöhön osallistuvat sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet työntekijät. Vähimmäisvaatimuksina: - 0,5 työntekijää/asukas (yksiköissä, joissa pääsääntöisesti kaikki asiakkaat ovat osan vuorokaudesta muualla tai heillä on omia henkilökohtaisia avustajia) - 0,8 tai yli työntekijää/asukas muissa kuin yllä mainituissa tapauksissa - lisäksi avustavaa henkilöstöä molemmissa em. tapauksissa 0,1 työntekijää/asukas Osavuorokautisessa asumisen tukipalvelussa palveluntuottaja esittää osallistumishakemuksessaan tarvittavan henkilöstömitoituksen. Osaamisen kehittäminen Henkilökunnan osaamisen tulee olla asukkaiden ohjauksen, tuen ja avun tarpeen edellyttämällä tasolla. Asumisyksikössä on kirjallinen suunnitelma henkilöstön osaamisen kehittämiseksi (sis. koulutussuunnitelma), joka päivitetään vuosittain. Yksikössä seurataan koulutuksen toteutumista (mm. täydennyskoulutus). Yksikössä on kirjallinen perehdytysohjelma, jonka toteutumista seurataan. Perehdytysohjelma tarkistetaan vuosittain tai tarvittaessa. Moniammatillisuudesta, asiakastyötä tukevasta lisäkoulutuksesta saa laatupisteitä. Tilaaja edellyttää voimaannuttavaa ja valtaistavaa työotetta. Palveluntuottaja ottaa sopimuskauden aikana käyttöön yksilökeskeisen suunnittelu- ja tukimallin, kuten PCP-malli tai YKS. Vuokra Vuokranantaja tai tämän alihankkija laskuttaa vuokran suoraan asukkaalta. Vuokranantaja ja vuokralainen solmivat huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen. Sosiaali- ja terveysvirasto ei ole tämän sopimuksen osapuoli. Asukkaan vuokran tulee vastata alueella tavallisesti vastaavista asunnoista maksettavaa vuokratasoa. Asukas maksaa vuokran henkilökohtaisessa käytössään olevasta asuintilasta sekä jyvitetyn osuuden yhteistiloista. Kyseeseen tulevat tällöin asukkaiden yhteinen olohuone, ruokailutila ja saniteettitilat. Ateriamaksu ja perusmaksu Sosiaali- ja terveysvirasto perii asiakkaalta ateriamaksun ja perusmaksun sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti.

8 Asiakkaan poissaolot Asukkaan poissaoloista sairaalahoidon tai laitoskuntoutuksen ajalta sosiaali- ja terveysvirasto maksaa kolmeltakymmeneltä (30) hoitovuorokaudelta täyden palvelumaksun ja seuraavalta kahdelta kuukaudelta puolet palvelumaksusta. Mikäli poissaolo jatkuu pidempään kuin kolme kuukautta, neuvotellaan asiasta sosiaaliviraston ja palveluntuottajan kesken. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asukkaan mahdollisesta sairaalahoidosta tai kuntoutuksesta asukkaan sosiaalityöntekijälle välittömästi. Asukkaan palvelutarpeen päättyessä päättyy sosiaaliviraston velvollisuus palvelumaksun suorittamiseen. Asukkaan vuokra määräytyy poissaoloaikana huoneenvuokralain ja vuokrasopimuksen mukaan. Palvelun edellyttämät luvat ja selvitykset Palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviraston tai Valviran lupa ympärivuorokautiselle toiminnalle koko palvelun toteuttamisen ajan. Palveluntuottajan tulee laatia seuraavat suunnitelmat: lääkehoitosuunnitelma, pelastussuunnitelma, joka toimitetaan alueen pelastusviranomaisille (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 4.9.2003/787) ja turvallisuusselvitys yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Mikäli palveluntuottaja tuottaa ateriapalvelun itse, palveluntuottajalla tulee olla terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (26/2006) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää tarvittavat hygieniapassit ja muut luvat. Edellä sanottu koskee myös mahdollisia alihankkijoita. Palveluntuottajan tulee laatia suojatoimenpidesuunnitelma, mikäli on mahdollista, että suojatoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan. Suojatoimenpiteistä raportoidaan puoli vuosittain sosiaali- ja terveysvirastolle. Palveluntuottajalla tulee olla muut mahdolliset lainsäädännön edellyttämät luvat ja selvitykset. Laadunseuranta Palveluntuottajalla on toimiva laadunhallintajärjestelmä tai muu dokumentoitu menetelmien tai toimintatapojen kuvaus, jolla palvelujen laatu varmistetaan ja sitä kehitetään systemaattisesti. Asumisyksikön arvot ja toimintaperiaatteet sekä johtamisen vastuut ja valtuudet on kirjallisesti määritelty. Asumisyksikössä on kirjallinen työhyvinvointiohjelma, jonka se päivittää vuosittain. Palveluntuottaja seuraa työhyvinvointia säännöllisesti.

Palveluntuottaja sitoutuu osallistumaan Helsingin kaupungin palvelujen kehittämistä ja seurantaa varten pyytämien tietojen tuottamiseen, seurantaan ja toimittamiseen. Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus pyytää selvityksiä ja suorittaa tarkastuskäyntejä asumisyksikössä todetakseen palvelun laadun olevan sovitun palvelukuvauksen mukaista. Palvelun laadun varmistamiseksi sosiaalivirasto ja palveluntuottaja sekä asukkaiden edustaja perustavat seurantaryhmän, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokoonkutsujana on palveluntuottaja. Sosiaali- ja terveysvirasto ja palveluntuottaja järjestävät tarvittaessa laatuarviointeja ja kehityskokouksia, joihin palveluntuottaja on velvoitettu osallistumaan. Laatuarvioinnissa käydään läpi laatumittarit, sovitut laaturaportit ja kerätty palautetieto: käyttäjäreklamaatiot, käyttäjätyytyväisyys jne. 9 Asiakaskyselyt Palveluntuottaja dokumentoi asiakaspalautteen ja omaispalautteen yksikössä ja hyödyntää sitä toiminnan kehittämiseen. Palveluntuottaja kerää palautetta säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja toimittaa kyselyjen tulokset sosiaali- ja terveysvirastolle. Lisäksi sosiaali- ja terveysvirasto voi tehdä muita asiakaskyselyjä laadun varmistamiseksi. Asiakasreklamaatiot Sosiaali- ja terveysvirastolle tulleet palveluntuottajaa koskevat reklamaatiot toimitetaan tuottajan tietoon kahden viikon kuluessa reklamaatiosta. Mikäli tapahtumasta aiheutuu vaaraa tai vahinkoa, on reklamaatio saatettava tuottajan tietoon välittömästi. Taloustietojen antaminen Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus valvoa sopimuskauden aikana palveluntuottajan taloudellisia edellytyksiä sopimuksen täyttämiseen. Palveluntuottaja toimittaa vuosittaisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöstiedot ja muut sosiaali- ja terveysviraston tarvitsemat tiedot sosiaali- ja terveysvirastolle. Palveluntuottajan on toimitettava sosiaali- ja terveysvirastolle 3 kuukauden välein sopimuskauden aikana seuraavat selvitykset: todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva veronsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty sekä todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksunsaajan hyväksymä maksusuunnitelma on tehty. Todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia niiden sosiaali- ja terveysvirastolle jättämispäivästä laskettuna.

Lisäksi palveluntuottajan on toimitettava sosiaali- ja terveysvirastolle sopimussuhteen aikana sen vaatimuksesta ja vaatimuksessa esitetyssä määräajassa edellä esitetyn mukaiset todistukset. 10 Edellä mainittuja todistuksia ei tarvitse toimittaa, jos tarjoajan tiedot ovat saatavissa www.tilaajavastuu.fi-palvelusta. Sosiaali- ja terveysvirastolla on oikeus purkaa sopimus, jos palveluntuottaja on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisen tai jos palveluntuottaja ei toimita määräajassa kyseisiä selvityksiä. Ennen sopimuksen purkamista sosiaali- ja terveysviraston tulee kirjallisesti huomauttaa palveluntuottajaa laiminlyönnistä ja ilmoittaa sopimuksen purkamisen uhasta, ellei laiminlyöntiä korjata sosiaali- ja terveysviraston vaatimassa kohtuullisessa ajassa. Bonukset ja sanktiot Hankinnasta tehtäviin puitesopimuksiin on suunniteltu bonus- ja sanktioehtoja, joilla pyritään vaikuttamaan palvelun laatuun ja kehittämiseen niin, että hyödyt koituvat sekä asiakkaalle että molemmille sopijapuolille. Bonukseksi on suunniteltu neljää optiovuotta, mikäli puolueettomien asiakaskyselyjen tulokset osoittavat viraston omaa palvelua koskevan vastaavan kyselyn tuloksia paremmiksi. Bonus edellyttää myös, että tavoitteet on saavutettu ensimmäisen sopimuskauden loppuun mennessä ja palvelun laatu on kaikin osin vaaditulla tasolla. Bonusta palveluntuottajalle voisi tuottaa myös, jos palveluasumisen aikana palveluntuottajan toimenpiteiden seurauksena asukkaan palvelutarve voidaan toteuttaa pitkäkestoisesti aiempaa alhaisemmalla palveluluokalla (asukas siirtyy esimerkiksi palveluluokasta kolme palveluluokkaan kaksi). Tästä saatava bonus maksettaisiin tuottajalle kannustinpalkkiona kertakorvauksena, joka olisi esim. neljä prosenttia kyseisen asukkaan vuotuisesta virastolta laskutettavasta palvelumaksusta. Sanktioehdoksi on suunniteltu seuraavaa: Mikäli palvelun laadusta reklamoidaan aiheellisesti vähintään neljä kertaa vuoden kuluessa, vähentää tilaaja palveluntuottajalle maksettavasta korvauksesta esim. 2 % vuotuista laskutusta vastaavasta summasta. Kaikista bonus- ja sanktioehdoista niihin liittyvine mittareineen sovitaan tarkasti sopimusehdoissa.

11 Laki- ja viranomaismääräykset Palveluntuottaja on velvollinen perehtymään toimintaa ohjaaviin laki- ja viranomaismääräyksiin. Tuotettavan palvelun tulee täyttää niiden asettamat vaatimukset. Keskeinen toimintaa ohjaava lainsäädäntö on esitetty seuraavassa luettelossa: Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja -asetus (607/1983) Kansanterveyslaki (6/1972) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Henkilötietolaki (523/1999) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki (603/1996) ja asetukset (1208/1996, 1268/2005, 1041/2005) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta Pelastustoimilaki 561/1999 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 Elintarvikelaki (13.1.2006/23) Työturvallisuuslaki (23.8.2002/738) Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383) Pelastustoimilaki 561/1999 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 1233/2006