Kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon palvelukuvaus

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 1(10) Kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden lyhytaikaishoidon palvelukuvaus Sisältö 1. Hankinnan kohde Lyhytaikaishoito Asiakkaat Lyhytaikaishoidon laatukriteerit Lyhytaikaishoidon suunnitelma Yksikköä ja huonetta koskevat laatukriteerit Palvelun sisältö Ateriat Henkilöstö Vastuuhenkilöt /tähän ei osata ottaa kantaa Henkilöstön koulutusrakenne ja osaaminen Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä koskevat laatuvaatimukset Palveluluokat Palvelun toteutus Lyhytaikaishoitojakson varaaminen Sovitun lyhytaikaishoitojakson peruutus ja keskeytys Palveluntuottajalle maksettavat korvaukset Palvelun laadun valvonta Toiminnan ohjaus, seuranta ja tietojen antaminen Asiakasreklamaatiot Palvelun edellyttämät luvat ja selvitykset... 10

2 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 2(10) 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on ympärivuorokautinen lyhytaikainen hoito helsinkiläisille kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan vammaisen henkilön hoitamista oman kodin ulkopuolella kerrallaan lyhytaikaisesti. Lyhytaikaishoitoa voidaan toteuttaa esimerkiksi asumisyksikössä tai asuntoryhmässä. Perhehoito ei sisälly hankintaan. Lyhytaikaishoitoa toteutettaessa henkilökunta on läsnä ympärivuorokautisesti ja asiakkaalla on oikeus saada apua välittömästi vuorokauden kaikkina aikoina. Tässä palvelukuvauksessa lyhytaikaishoidolle esitetyt vaatimukset ovat palvelun ehdottomia vähimmäisvaatimuksia. Lyhytaikaishoidon järjestämisessä ja tuottamisessa on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muuta kyseisen palvelun järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Lyhytaikaishoidon palvelua hankitaan suomen- ja ruotsinkielisenä palveluna kehitysvammaisille ja vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Helsingin kaupunki ei sitoudu tiettyihin hankintamääriin Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito sisältää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan määritellyn palvelun, jonka sisältö on määritelty asiakkaan lyhytaikaishoidon suunnitelmassa. Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Vammaistyö vastaa asiakkaan palvelukokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Lyhytaikaishoidolla mahdollistetaan kehitysvammaisen tai vammaisen henkilön omassa kodissa asuminen sekä tuetaan omaisten jaksamista ja hyvinvointia. Palvelu suunnitellaan aina asiakkaan iän, toiveiden ja tarpeiden mukaiseksi Asiakkaat Helsingin kaupunki hankkii lyhytaikaishoitoa helsinkiläisille lapsille, nuorille ja aikuisille kehitysvammaisille ja vammaisille henkilöille, joilla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

3 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 3(10) Asiakkaiden palvelutarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, aivovamma, kuulo-, näkö- tai liikuntavamma tai autismin kirjo. Asiakkaiden palvelutarpeeseen voivat lisäksi vaikuttaa erilaiset sairaudet, mielenterveyden ongelmat ja/tai muistihäiriöt. Asiakkailla voi olla käytössään sekä liikkumisen että kommunikaation apuvälineitä. Jotkut asiakkaat voivat käyttäytyä haastavasti, jopa aggressiivisesti. Palvelun tarve vaihtelee yksilöllisesti, josta syystä tarvittava palvelu vaihtelee määrällisesti, sisällöllisesti ja ajallisesti. Osa asiakkaista käy lyhytaikaishoitojakson aikana esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, työ- ja päivätoiminnoissa. Heillä on oikeus olla lyhytaikaishoidossa myös poistumatta sieltä välillä edellä mainittuihin menoihin. 2. Lyhytaikaishoidon laatukriteerit 2.1. Lyhytaikaishoidon suunnitelma Helsingin kaupungin Vammaistyö, asiakasperhe ja palveluntuottaja sopivat lyhytaikaisen hoidon toteuttamisesta. Tilaaja, asiakas ja palveluntuottaja tekevät yhteistyössä suunnitelman, johon kirjataan muun muassa myönnettyjen lyhytaikaishoitovuorokausien määrä, asiakkaan tarvitseman palvelun sisältö, määrä ja toteuttamistavat sekä mahdolliset itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteet. Jos lyhytaikaishoidossa tehdään kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annetussa laissa (381/2016) olevia rajoitustoimenpiteitä, niistä tehdyistä ratkaisuista ja päätöksistä on toimitettava kopio Vammaistyöhön asiakkaan omalle sosiaalityöntekijälle. Palveluntuottaja ja asiakas sitoutuvat noudattamaan tehtyä suunnitelmaa. Suunnitelmaan kirjataan myös se, miten jatkossa tehdään yhteistyötä asiakkaan, hänen omaistensa ja palveluntuottajan kesken. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja aina asiakkaan tilanteen muuttuessa Yksikköä ja huonetta koskevat laatukriteerit Lasten ja aikuisten tilojen tulee olla erilliset. Asiakkaat ovat helsinkiläisiä, joiden elämänpiiri ja lähiverkostot ovat Helsingissä. Siksi on tarkoituksenmukaista, että asiakkaiden lyhytaikaishoito järjestetään Helsingissä tai Helsingin kaupungin rajakunnissa hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Asiakkaan käyttöön tulee lyhytaikaishoitopaikassa tarjota hänen tarpeitaan vastaava huone. Asiakkaan ja hänen huoltajansa suostumuksella asiakas voi olla myös jaetussa huoneessa. Huo-

4 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 4(10) neen tulee olla esteetön, turvallinen, viihtyisä ja tiloiltaan toimiva asiakkaalle ja hänen mahdollisille apuvälineilleen. Huoneessa tulee olla vähintään makuutila, säilytystilaa ja mahdollisuus yksityisyyteen. Asiakkaan käyttöön tarkoitetut huoneet ovat vähintään 13 neliöisiä. Wc- ja suihkutiloja tulee olla vähintään yksi jokaista kahta asiakasta kohden. Lyhytaikaishoitopaikassa tulee olla asiakkaan käytössä oman huoneen lisäksi yhteisiä tiloja kuten keittiö, ruokailutila ja olohuone. Ammatillisen perhekodin tulee olla tiloiltaan ja varustetasoltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Tilojen täytyy olla esteettömiä. Palveluntuottaja vastaa kaikkien tilojen kalustamisesta ja ylläpidosta sekä huolehtii tilojen viihtyisyydestä sekä siisteydestä. Palveluntuottaja huolehtii, että asiakkaan käteisvaroille, lääkkeille ja muille henkilökohtaisille tavaroille on omat lukittavat säilytystilat. Henkilöstön työskentelyä helpottamaan tai työturvallisuutta parantamaan tarkoitetut apuvälineet (esim. nostolaitteet tai suihkutuolit) tulee palveluntuottajan hankkia ja huoltaa. Myös useamman kuin yhden asiakkaan yhteiseen käyttöön hankitut apuvälineet tulee palveluntuottajan hankkia. Palveluntuottaja hankkii työntekijöille avustamisessa välttämättömät tarvikkeet ja suojavaatetuksen. Tilaaja varaa mahdollisuuden tilojen tarkastukseen ennen hankintapäätöksen tekoa Palvelun sisältö Palvelut määritellään asiakkaan toimintakyvyn mukaan. Palvelu sisältää varsinaisen palvelutyön lisäksi ateriat sekä asumisen. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua vapaa-ajantoimintoihin, olla yhdessä toisten kanssa sekä ulkoilla. Asiakkaan mielipidettä, tottumuksia ja kulttuuria on kunnioitettava. Palvelua tulee saada suomeksi tai ruotsiksi. Asiakkaat tarvitsevat mahdollisesti myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja, jolloin palveluntuottaja hankkii tarvittavan osaamisen näiden käyttöön. Vastuu asiakkaan terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kuntoutuksesta on kunnallisella terveysasemalla, kotihoidossa, asiakasta hoitavalla lääkärillä tai erikoissairaanhoidossa. Palveluntuottaja avustaa asiakasta terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta. Palvelu sisältää tarvittaessa asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan kirjatun kuntoutuksen toteuttamisen asiakkaan kanssa/tukena, kuten kotona suoritettavaksi tarkoitetut fysioterapiaharjoitteet, seisomatelineen, kävelylaitteen ja kommunikoinnin apuvälineiden käytön. Asiakas tuo mukanaan lyhytaikaishoidon jaksolle tarvitsemansa henkilökohtaiset liikkumisen ja kommunikaation apuvälineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Palvelu sisältää tarvittaessa myös hoidollisia tehtäviä, kuten asentohoitoa, insuliinilääkitystä tai katetrointia Ateriat Palveluntuottajan tulee tarjota aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala ja tarvittaessa välipala joko omana tuotantona tai alihankintana. Aterioiden suunnittelusta ja ruoanvalmistuksesta vastaavilla

5 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 5(10) henkilöillä tulee olla riittävä kokemus ja osaaminen. Ateriasuunnittelussa noudatetaan terveellisestä ravitsemuksesta annettuja ohjeita ja asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville asiakkaille. Jos asiakkaalla on ravintokorvikkeet käytössä, tuo hän ne mukanaan, eikä palveluntuottaja voi laskuttaa aterioista. Ruokailun ja ravitsemuksen tuessa huomioidaan asiakkaan mieltymykset, uskonto, kulttuuri ja allergiat sekä mahdolliset muut erityistarpeet (esim. peg-ravintoletku). Mikäli palveluntuottaja tuottaa ateriapalvelun itse, palveluntuottajalla tulee olla terveydensuojelulakiin (763/94) ja elintarvikelakiin (26/2006) perustuva omavalvontasuunnitelma, joka sisältää tarvittavat hygieniapassit ja muut luvat. Edellä sanottu koskee myös mahdollisia alihankkijoita Henkilöstö Vastuuhenkilöt Lyhytaikaishoidon palvelusta vastaavalla henkilöllä on oltava soveltuva, vähintään ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto tai siirtymäsäännösten perusteella aikaisempi vähintään opistotasoinen tutkinto. Häneltä edellytetään alan tuntemusta sekä riittävää alan työkokemusta (vähintään 3 vuotta) Henkilöstön koulutusrakenne ja osaaminen Palveluntuottaja huolehtii siitä, että sillä on palvelun tuottamiseksi riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua, asiantuntevaa ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilökuntaa. Henkilöstöllä on sosiaalihuollon ammattihenkilölain 817/2015 tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen kelpoisuus. Avustavalla henkilöstöllä tulee olla tehtävään soveltuva toisen asteen tutkinto. Henkilöstön tulee kunnioittaa asiakkaan tahtoa ja toiveita sekä olla luotettavia ja yhteistyökykyistä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa. Henkilöstön vuorovaikutustaitojen tulee olla hyvät. Henkilöstö ei saa aiheuttaa asiakkaalle vahinkoa tai hyötyä asiakkaasta taloudellisesti. Palveluntuottajan tulee viivytyksettä vaihtaa palveluhenkilöstönsä, jolta puuttuu riittävä ammattitaito tai joka ei ole soveltuva kyseiseen tehtävään. Henkilöstöllä tulee olla tehtäviin riittävä suomen ja/tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Henkilökunnan tulee osata käyttää asiakkaiden vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä. Asiakkaiden palvelun tarve ja laajuus ratkaisevat, millaista osaamista henkilöstöllä tulee olla. Henkilöstön tehtävärakenteen on oltava tarkoituksenmukainen asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Palveluntuottaja varmistaa joustavalla henkilöstöresurssien käytöllä ja työvuorosuunnittelulla, että asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen sovitusti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä. Ammatillisessa perhehoidossa edellytetään olevan vähintään kaksi perhehoitajaa, joista ainakin yhdellä perhehoidon hoito- ja kasvatustehtäviin osallistuvista on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

6 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 6(10) Palveluntuottajan tulee ilmoittaa henkilökunnan määrässä ja koulutustasossa tapahtuneet muutokset välittömästi tilaajalle ja valvontaviranomaisille Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä koskevat laatuvaatimukset 1. Palveluntuottaja on yhteisesti kirjannut ja keskustellut henkilökuntansa kanssa, mitä toimintakykyä tukevalla ja kuntoutumista edistävällä työotteella ymmärretään ja miten sitä toteutetaan ja arvioidaan kunkin asiakkaan kohdalla. 2. Asiakkaat saavat tarvitsemaansa apua, kannustusta, aktivointia ja psyykkistä tukea päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Toimintakykyä tukevan ja kuntoutumista edistävän työotteen periaatteiden mukaisesti asiakasta rohkaistaan ja tuetaan toimimaan mahdollisimman pitkälle itsenäisesti (esimerkiksi liikkumisessa, pukeutumisessa ja ruokailussa sekä ulkona toimimisessa). 3. Erittäin vaikeavammaisten asiakkaiden kohdalla toimintakykyä tukeva ja kuntoutumista edistävä työote näkyy esimerkiksi siinä, että asiakkaat avustetaan päivittäin ylös vuoteesta, heidän kanssaan kommunikoidaan ja ruokailu tapahtuu istuma-asennossa. 4. Asiakkaiden tulee saada riittävää ja oikea-aikaista palvelua (muun muassa hygienian hoidossa, WC-toiminnoissa, siirtymisissä, pukeutumisessa ja ruokailussa). 5. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan lääkehoidon käytännön toteutuksesta. Asumisyksikössä tulee olla kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, joka pohjautuu THL:n oppaaseen Turvallinen lääkehoito (2015). Sen mukaan muun muassa lääkkeet säilytetään lukollisessa lääkekaapissa. Jokaisen asiakkaan omat lääkkeet säilytetään erikseen. Lääkehuollon lisäkoulutuksen saanut lähihoitaja voi toteuttaa lääkehuoltoa, kun hänellä on tehtävän edellyttämät tiedot sekä kirjallinen lupa lääkehoidon toteuttamiseen. 6. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus päivittäiseen ulkoiluun. 7. Palvelun sisällöstä on olemassa perustiedote asiakkaille ja asiasta kerrotaan tarvittaessa myös asiakkaan lähipiirille. 3. Palveluluokat Lyhytaikaishoidon asiakkaiden palvelutarve ja siten myös palvelun sisältö vaihtelee yksilöllisesti. Palvelun tulee olla ympärivuorokautista kaikissa palveluluokissa. Kaikkiin palveluluokkiin voi kuulua sekä kehitysvammaisia että vammaisia henkilöitä kaikista ikäryhmistä. Asiakkaan palveluluokka määritellään tilaajan, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyönä. Palveluluokan määrittelyssä käytetään apuna liitteenä olevaa arviointilomaketta.

7 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 7(10) Palveluluokasta ja sen muuttumisesta päättää tilaaja Palveluluokka 1: Asiakas selviytyy monista asioista lähes itsenäisesti. Asiakaan tarvitsema ohjaus ja tuki on vähäistä. Yöllä asiakas tarvitsee lähinnä päivystystyyppistä läsnäoloa. Haastava käyttäytyminen on harvinaista. Palveluluokka 2: Edellisten lisäksi asiakas tarvitsee jonkin verran melko vaativaa seurantaa, tukemista, ohjaamista ja avustamista. Asiakas kykenee ajoittain toimimaan itsekseen ja olemaan myös toisten seurassa. Asiakas tarvitsee avustamista joissakin ennalta tiedossa olevissa toimissa. Yöllä asiakas tarvitsee jonkin verran seurantaa ja avustamista. Asiakas voi ajoittain joutua haastaviin tilanteisiin ja tarvitsee melko vaativaa tukea, ohjaamista ja avustamista. Palveluluokka 3: Edellisten lisäksi asiakas tarvitsee toistuvasti vaativaa seurantaa, tukemista, ohjaamista, avustamista ja apua. Asiakas tarvitsee toisen henkilön apua useissa päivittäisissä toiminoissa, joissakin toiminnoissa tarvitaan puolesta tekemistä. Asiakas tarvitsee vaativaa seurantaa ja avustamista, myös öisin. Asiakas tarvitsee oman työntekijän koko hereillä olon ajaksi. Asiakas joutuu usein haastaviin tilanteisiin ja tarvitsee vaativaa tukea ja apua rauhoittumiseen. Palveluluokka 4: Asiakas ei selviydy itsenäisesti eikä häntä voida jättää toisten asiakkaiden seuraan ilman valvontaa. Asiakkaalle on varattava oma työntekijä koko vuorokauden ajaksi. Osa asiakkaista joutuu säännönmukaisesti haastaviin tilanteisiin ja tarvitsevat sen vuoksi erittäin vaativaa valvontaa ja apua, myös öisin. Asiakkaan hoitamiseksi tarvitaan erityisjärjestelyjä. 4. Palvelun toteutus

8 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 8(10) 4.1. Lyhytaikaishoitojakson varaaminen Asiakas saa päätöksen myönnetyistä lyhytaikaishoitopäivistä pääsääntöisesti kerran vuodessa. Palveluun tulee uusia asiakkaita läpi vuoden. Uusien asiakkaiden osalta asiakkaan sosiaalityöntekijä on yhteydessä palveluntuottajaan ja selvittää voiko palveluntuottaja ottaa uuden lyhytaikaishoidon käyttäjän. Tilaaja on ensin yhteyksissä ensisijaisuusjärjestyksessä ensimmäisenä olevaan asiakkaalle soveltuvaan palveluntuottajaan. Asiakas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan saatuaan päätöksen ja pyytää varaamaan korkeintaan päätöksessä myönnettyjen vuorokausien verran lyhytaikaishoitoa Sovitun lyhytaikaishoitojakson peruutus ja keskeytys Asiakkaan tulee peruuttaa sovittu lyhytaikaishoitojakso viimeistään edellisenä päivänä kello mennessä ennen jakson alkua. Peruutus ilmoitetaan palveluntuottajalle. Palveluntuottajan tulee ilmoittaa peruutuksesta välittömästi tilaajalle. Mikäli asiakas ei peruuta hoitojaksoa ennen hoitojakson alkua, maksaa tilaaja palvelutuottajalle sopimuksen mukaisen palvelumaksun hoitojakson ensimmäiseltä vuorokaudelta. Tilaaja voi osoittaa toisen asiakkaan hoitojaksolle tai palvelutuottaja voi oma-aloitteisesti etsiä uuden asiakkaan peruuttaneen asiakkaan tilalle. Palveluntuottajan ei tarvitse ottaa vastaan sairastunutta asiakasta. Tällöin tilaaja ei maksa palvelumaksua. Asiakkaan sairastuminen hoitojakson aikana ei ole peruste keskeyttää sovittua hoitojaksoa, mikäli sairauden hoito voidaan järjestää hoitopaikassa. Tilaaja maksaa palvelumaksun hoitojaksosta toteutuneista päivistä. 5. Palveluntuottajalle maksettavat korvaukset Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysvirasto maksaa palvelumaksun palveluntuottajalle korvauksena asiakkaan tarvitsemista lyhytaikaishoidon palveluista sopimuksen mukaan. Palvelumaksu sisältää asiakkaan tässä palvelukuvauksessa mainitusta avustamisesta ja huolenpidosta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien tilojen siivouksen. Lyhytaikaisen hoidon palvelu hankitaan vuorokausina, eli 24 tuntia eteenpäin asiakkaan saapumisesta on yksi lyhytaikaishoidon vuorokausi. Palvelumaksun suuruus riippuu asiakkaan palveluluokasta ja asiakasryhmästä.palvelumaksu koskee palvelua kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikkina viikonpäivinä ja se kattaa asiakkaan tarvitseman lyhytaikaishoidon suunnitelmaan kirjatun palvelun. Asiakkaan palveluluokka määritellään tilaajan, palveluntuottajan ja asiakkaan yhteistyönä. Tilaaja päättää asiakkaan palveluluokan. Ks. liitteenä oleva arviointilomake. Tilaaja laskuttaa asiakkaalta asiakasmaksut.

9 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 9(10) 6. Palvelun laadun valvonta Lyhytaikaishoidon tuottamista johdetaan hyvän henkilöstöä osallistavan johtamistavan mukaisesti. Palveluntuottaja toimittaa pyydettäessä asiakkaan palvelun tuottamista koskevat suunnitelmat ja tavoitteet tilaajalle. Laadunhallintaa ja johtamista koskevat laatuvaatimukset: 1. Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut keskeiset laatutavoitteensa. 2. Palveluntuottajalla on kirjallinen ja ajantasainen palvelun tuottamista koskeva toimintasuunnitelma. 3. Palveluntuottajalla on lyhytaikaishoidon palvelukokonaisuuden ja laatuvaatimusten mukaiset menettelytapa- ja työohjeet kirjallisena. 4. Palveluntuottajalla on työnjakosuunnitelma, jolla henkilökunta on sitoutettu tehtäviin ja työntekijöillä on nimetyt vastuualueet. 5. Palveluntuottajalla on käytössä asiakastietojärjestelmä, joka koskee kullakin hetkellä palvelujen piirissä olevia asiakkaita. 6. Palveluntuottaja arvioi yksikön toiminnan tuloksia asiakas-, prosessi-, henkilöstö- ja talousnäkökulmista. 8. Palveluntuottaja kerää jatkuvaa asiakaspalautetta sekä toteuttaa asiakas- /omaistyytyväisyys-kyselyn vähintään joka toinen vuosi. Palveluntuottaja myös sitoutuu osallistumaan Helsingin kaupungin tekemiin asiakas- / omaistyytyväisyyskyselyihin. Kyselyiden tulokset käsitellään asiakkaiden kanssa ja niitä hyödynnetään yksikön toiminnan kehittämisessä. 9. Palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan asiakasosallisuutta yksikössä palvelun kehittämisessä ja toimintakäytänteiden sopimisessa. 10. Palveluntuottajan tulee toteuttaa yksikön omavalvonta aluehallintoviranomaisen tekemän "Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet ja toteutus" - oppaan mukaisesti. Palveluntuottajalla on kirjallinen omavalvontasuunnitelma toiminnan laadun valvonnasta. Palveluntuottajan tulee jatkuvasti täyttää laissa säädetyt toimintaedellytykset ja tästä johtuen myös jatkuvasti arvioida toimintaedellytyksiään. Omavalvonnan toteuttaminen on olennainen osa toimintayksikön toimintaa. Omavalvonnan kehittäminen ja toteuttaminen on syytä liittää organisaation/yksikön laadunhallintajärjestelmään. Omavalvonnan kehittämisessä voidaan käyttää apuna myös vertaisarviointia, jossa toimintayksiköt arvioivat toistensa toimintaa. 7. Toiminnan ohjaus, seuranta ja tietojen antaminen Tilaaja suorittaa halutessaan omalta osaltaan vuosittaisia valvontatarkastuksia palveluntuottajan tiloissa. Valvontaa toteutetaan lainsäädännön ja aluehallintoviraston (AVI) ohjeiden mukaisesti.

10 HELSINGIN KAUPUNKI PALVELUKUVAUS 10(10) Palveluntuottaja toteuttaa palvelun noudattaen kaikilta osin sitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tilaajalla on oikeus seurata toimintaa sopimuskauden aikana laadunvalvontamenetelmin (asiakaspalautteet, -kyselyt tai arviointikäynnit ja muut tarvittavat toimintaa kuvaavat asiakirjat). Palveluntuottajan tulee sitoutua mittaamisen ja arvioinnin menetelmiin, joita tilaaja edellyttää. Palveluntuottaja ja tilaaja tapaavat sovituin väliajoin palveluseurantakokouksissa. Lisäksi Sosiaali- ja terveysvirasto voi tehdä muita asiakaskyselyjä laadun varmistamiseksi Asiakasreklamaatiot Palveluntuottajalla on velvollisuus ilmoittaa tilaajalle reklamaatiot. Asiakasreklamaatiot käsitellään välittömästi tilaajan ja palveluntuottajan kesken viipymättä reklamaation saapumisesta. 8. Palvelun edellyttämät luvat ja selvitykset Palveluntuottajalla tulee olla aluehallintoviraston tai Valviran lupa toiminnalle koko palvelun toteuttamisen ajan. Palveluntuottajan tulee laatia seuraavat suunnitelmat: omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma, pelastussuunnitelma, joka toimitetaan alueen pelastusviranomaisille (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta /787) ja turvallisuusselvitys yhdessä pelastusviranomaisten kanssa. Palveluntuottajan tulee laatia rajoitustoimenpidesuunnitelma, mikäli on mahdollista, että rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan. Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) STM asetus yksityisistä sosiaalipalveluista (1053/2011) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) STM asetus asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (1994/559) STM asetus lääkkeen määräämisestä ( 1088/2010) Muut mahdolliset lainsäädännön edellyttämät luvat ja selvitykset.