HANKINNAN KOHDE / PALVELUNKUVAUS VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ

Transkriptio

1 LIITE 1 HANKINNAN KOHDE / PALVELUNKUVAUS VÄHIMMÄISVAATIMUKSET 1. TIETOJA HANKINTAYKSIKÖSTÄ Palvelun tilaajia ovat Naantalin kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta (jatkossa tilaaja). Tilaajan edustajana ja palveluntuottajan yhteistyökumppanina on kunnan vammaispalvelut. 2. HANKINNAN KOHDE Tässä asiakirjassa kuvataan tilaajan ostopalveluna hankittavat kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut. Tarjottavan palvelun tulee täyttää kaikki tässä palvelunkuvauksessa esitetyt vaatimukset. Asiakkaina ovat kehitysvammaiset henkilöt jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa, hoivaa, tukea, valvontaa ja ohjausta. Palveluntuottajan järjestettäväksi tulevat seuraavat palvelut jäljempänä tarkemmin määriteltävällä tavalla: A. Autettu asuminen B. Vahvasti autettu asuminen Kummankin palvelun sisältö on selostettu tarkemmin jäljempänä. 3. TAVOITETILAN KUVAUS Palveluntuottajan tehtävänä on kokonaisvastuullisesti järjestää asumispalvelut ja siihen liitännäiset palvelut tässä palvelunkuvauksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Palvelun tarkoituksena on vastata asiakkaiden asumiseen ja elämänhallintaan sekä arkeen liittyvään tuen, ohjauksen ja avun tarpeeseen. Tarkoituksena on, että palvelu vastaa joustavasti asiakkaan palveluntarpeen muutoksiin ja tavoitteena on pitkäaikainen palvelu. Asumispalvelun päämääränä on ennen kaikkea kehitysvammaisten henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen sekä heidän elämänhallintansa, työ- ja toimintakykynsä sekä omatoimisuutensa tukeminen. Asiakkaat ovat heterogeeninen ryhmä ja tarkoituksena on tuottaa palvelua, jossa palveluntuottaja tiedostaa asiakkaiden palvelun- 1

2 tarpeen erilaisuuden ja vastaa siihen. Palvelun tarkoituksena on taata toimintarajoitteiselle asiakkaalle turvallinen asumispalvelu, jossa toteutuvat hyvä elämänlaatu sekä yhdenvertaiset mahdollisuudet elää ja toimia yhteiskunnassa muiden kansalaisten tavoin. Palveluntuottajan tulee kehittää palvelua sopimuskauden aikana yhdessä tilaajan kanssa. Kehittäminen voi tapahtua esimerkiksi sopimuksen ohjausryhmän tapaamisissa tai muissa sopimuksessa määritellyissä tapaamissa. Tavoitteena on tilaajan ja palveluntuottajan pidempiaikainen kumppanuussuhde. 4. ASUMISPALVELUTUOTTEET A JA B Seuraavassa olevat palvelun käyttäjän kuvaukset ovat esimerkinomaisia. Yksilöllinen vaihtelu on suurta Kohderyhmä A: autettu asuminen Autetun asumispalvelun tuotteessa asiakas asuu siten, että hänen asuntonsa/huoneensa on osa asumispalveluyksikköä, ryhmämuotoista asumista tai asuinyhteisöä. Autettu asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden. Asiakas tarvitsee kehitysvammastaan johtuen useita kertoja päivässä tukea, ohjausta ja apua pääsääntöisesti kaikissa arkielämän vaatimissa asioissa ja niihin osallistumisessa. Ohjaus, tuki ja apu painottuvat aamuihin, iltoihin ja viikonloppuihin ja tarvittaessa säännöllisiin yökäynteihin. Kehitysvamman lisäksi avun tarpeen taustalla saattaa olla fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista toimintakyvyn haastetta. Asiakas tarvitsee tukea, apua ja ohjausta merkittävästi ja jatkuvaluonteisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Asiakas yleensä toimii ja liikkuu itsenäisesti omassa kodissaan ja tutuissa paikoissa, mutta tarvitsee pääsääntöisesti saattajan liikkuessaan kodin ulkopuolella. Tavallisesti asiakas tarvitsee runsaasti apua ja ohjausta löytääkseen ne elämän osa-alueet ja toiminnot, joista hän kykenee selviytymään itse. Lisäksi hän tarvitsee toisen henkilön apua omaan elämäänsä liittyvien päätösten, valintojen ja ratkaisujen tekemisessä. Asiakas voi myös tarvita säännöllisiä terveydenhoidollisia toimenpiteitä tai seurantaa. Asiakas ei välttämättä osaa lukea, mutta ymmärtää pääsääntöisesti tuttuja sanahahmoja. Asiakas ei välttämättä tunne kelloa lainkaan. Asiakas saattaa pystyä laskemaan helppoja laskutoimituksia, esimerkiksi kappalemääriä kauppaostosten yhteydessä. Asiakas ei juuri ymmärrä rahan arvoa eikä hän pystyy asioimaan kaupoissa ym. itsenäisesti. Asiakkaalla saattaa olla käytössä kommunikaatiota tukevia apuvälineitä, joiden käytössä hän tarvitsee apua, ohjausta ja kannustusta. Näitä saattavat olla mm. kuvat ja kommunikaatiokansio, kommunikaattori tai tukiviittomat. 2

3 4.2. Kohderyhmä B: vahvasti autettu asuminen Vahvasti autetun asumispalvelun tuotteessa asiakas asuu siten, että hänen asunto/huone on osa asumispalveluyksikköä, ryhmämuotoista asumista tai asuinyhteisöä. Vahvasti autettu asuminen on tarkoitettu asiakkaalle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista ja jatkuvaluonteista ohjausta, apua sekä hoivaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden kaikissa elämän osa-alueissa ja niihin osallistumisessa. Henkilö on vaikea- tai monivammainen ja palvelutarpeen taustalla on laaja-alaisia puutteita fyysisessä, psyykkisessä ja/tai sosiaalisessa toimintakyvyssä ja/tai sairauksia kuten esimerkiksi epilepsia, dementia, autismi. Hänellä saattaa olla myös käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä vakavia haasteita, kuten aggressiivista käyttäytymistä. Palvelun tarve voi vaihdella määrällisesti ja sisällöllisesti ja siihen vastaaminen edellyttää henkilöstöltä erityisosaamista, esimerkiksi autismi- ja mielenterveysosaamista. Asiakas ei toimi tai liiku itsenäisesti omassa kodissaan, lähiympäristössä tai tutuissa paikoissa, joten hän tarvitsee aina saattajan liikkuessaan kodin ulkopuolella. Asiakkaalla saattaa olla paljon fyysistä toimintakykyä tukevia tai korvaavia apuvälineitä esimerkiksi pyörätuoli, jonka itsenäinen käyttäminen ei ole mahdollista. Asiakkaalla saattaa olla käytössä kommunikaatiota tukevia apuvälineitä, joiden käytössä hän tarvitsee apua, ohjausta ja kannustusta. Näitä saattavat olla mm. kuvat ja kommunikaatiokansio, kommunikaattori tai tukiviittomat. Asiakas tarvitsee erittäin runsaasti apua ja ohjausta löytääkseen ne elämän osa-alueet ja toiminnot, joista hän kykenee selviytymään itse tai toisen henkilön välittömän avun avulla. Lisäksi hän tarvitsee toisen henkilön apua kaikkiin omaan elämäänsä liittyvien päätösten, valintojen ja ratkaisujen tekemisessä. Asiakkaalla on todennäköisesti säännöllisiä terveydenhoidollisia toimenpiteitä tai seurantaa. Asiakas osallistuu pääsääntöisesti kodin ulkopuoliseen päivä- ja/tai työtoimintaan, mutta hänellä saattaa yksilöllisestä tarpeesta tai terveyden tilasta johtuen olla kodin ulkopuolisesta toiminnasta säännöllisiä tai äkillisiä poissaolopäiviä, joka tulee huomioida henkilökuntamitoituksessa Yhteenveto palvelujen sisällöstä Päävastuu kaikesta arjen toimien kokonaisuuden toteutumisesta on palveluntuottajalla. Palveluissa on keskeistä yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu asiakkaan kuntoutumista tukeva ja edistävä työote. Palvelutuotteiden mukaiset asiakkaat tarvitsee kokonaisvaltaisesti apua ja ohjausta elämänhallintaan, terveydenhoitoon, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin. He tarvitsevat myös apua vapaa-aikaan, harrastuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisessa. Autetun ja vahvasti autetun asumisen palvelut sisältävät tiivistetysti: asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon yksilöllisen suunnitelman mukaisesti siten, että päävastuu kaikesta arjen toimien kokonaisuudesta on henkilökunnalla, asiakkaan olemassa olevien taitojen tunnistamisen, ylläpitämisen ja hyödyntämisen asiakkaan hoidossa ja palvelussa, 3

4 asiakkaan avustamisen asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin liittyvissä asioissa (esimerkiksi ruoan valmistus, vaatehuolto, kodinhoito, hygienia, asunnon siivous), asiakkaan avustamisen asioiden hoitoon liittyvissä asioissa (esimerkiksi vaatteiden hankinta, asiointi virastoissa), asiointimatkoille saattajana toimimisen sekä asioiden hoitaminen asiakkaan puolesta tarvittaessa, asiakkaan talouden hoitoon liittyvien asioiden järjestelyn yhteistyössä omaisten tai edunvalvojan kanssa, asiakkaalle kuuluvien etuuksien hakemisen yhteistyössä edunvalvojan/asioidenhoitajan kanssa, asiakkaan terveydenhuollosta, lääkehuollosta ja lääkkeiden ottamisesta huolehtimisen, asiakkaan avustamisen ja ohjaamisen oman elämänhallintansa ja omien valintojen tekemisen osalta huomioiden asiakkaan voimavarat (esimerkiksi palvelutuotteessa A jatkokoulutus ja työllistyminen), asiakkaan kommunikaatiota tukevien välineiden laatimisen, päivittämisen ja kommunikaatiokansioiden koostamisen, asiakkaan avustamisen ja ohjaamisen yhteiskunnalliseen toimintaan ja harrastuksiin osallistumisessa sekä sosiaalisen verkoston luomisessa, asiakkaan avustamisen ja ohjaamisen vuorovaikutukseen ja sosiaaliseen elämään liittyvissä haasteissa ja kriiseissä (esim. pari-, ystävyys- ja omaissuhteeseen jne. liittyvät kriisitilanteet). Autetun asumisen palvelun tavoitteena on tukea asiakasta selviytymään itsenäisestä asumisesta hänen omaa osaamistaan ja taitojaan hyödyntämällä, ylläpitämällä sekä niitä tukemalla. Autetun asumisen ammatillisen henkilöstön vähimmäismitoitus on 0,63 hoitajaa asukasta kohden. Palveluntuottajan on huomioitava riittävä henkilöstömitoitus erityisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tukea ja apua tarjotaan myös yöaikaan. Vahvasti autetun asumisen palvelun tavoitteena on tukea henkilöä selviytymään itsenäisen asumisen vaatimista asioista kuitenkin huomioiden hänen oman osaaminen ja taitojen hyödyntäminen, ylläpitäminen sekä niitä tukeminen. Vahvasti autetun asumisen ammatillisen henkilöstön vähimmäismitoitus on 0,80 hoitajaa asukasta kohden. Palveluntuottajan on huomioitava riittävä henkilöstömitoitus kaikkina vuorokauden aikoina. 5. PALVELUN YLEISET TAVOITTEET Asumispalvelun lähtökohtana on yksilöllisen ja turvallisen asumisen sekä elämän mahdollistaminen ja luominen kehitysvammaisille asiakkaille. Erityisenä lähtökohtana pidetään sitä, että asiakkailla tulee voida olla mahdollisuus omista yksilöllisistä voimavaroistaan ja toimintakyvystään lähtien kokea, että he itse hallitsevat omaa elämäänsä sekä pääsevät käyttämään ja kehittämään taitojaan. Huomioitavaa on, että kyse ei ole vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (jatkossa vammaispalvelulaki, 380/1987) mukaisen henkilökohtaisen avun tai avustajan mallista. 4

5 Palvelun tuottajan tulee mahdollistaa muuttavalle asiakkaalle ja hänen läheisilleen mahdollisuuden tutustua tulevaan kotiin ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä ennen muuttoa ilman erillistä korvausta. Palvelun toimintaperiaatteita ovat: yksilöllisyyden huomioiminen siten, että asumispalvelu ja siihen annettava tuki ovat asiakkaan tarpeesta lähtevää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen siten, että asiakkaan sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja kuntoutusta tuetaan asiakkaan oman ammattiverkoston sekä hänelle läheisten ihmisten avulla. elämän hallinnan tunteen tukeminen siten, että tuetaan asiakkaan kommunikaatiota, itseluottamusta, valintojen tekemistä sekä sosiaalisia suhteita avoimuus ja yhteistyön tekemisen halu siten, että tehdään aktiivista ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä asiakkaan omaisten ja muun yhteistyöverkoston kanssa asiakkaan omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukeminen tuki osallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen, vapaa-aikaan, sosiaalisiin suhteisiin ja itsenäisyyteen yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä Asumispalvelua saavat henkilöt osallistuvat arkipäivisin esimerkiksi työ- ja päivätoimintaan tai opiskelevat, mutta heillä on myös asumiseen liittyviä lähiohjauspäiviä (kotipäiviä), sairauspäiviä, loma-aikoja työ- ja päivätoiminnasta sekä opiskelusta, jotka edellyttävät henkilökunnan läsnäoloa. Palvelutuotteissa palveluntuottajan tulee mahdollisten kotipäivien lisäksi tarjota asiakkaalle henkilökohtaista tukea, ohjausta ja saattajapalvelua vähintään kahdeksan (8) tuntia kuukaudessa, mahdollistamaan yhteiskuntaan osallistumista, harrastuksissa käyntiä tai vapaa-aikaa asiakkaan valintojen tai toiveiden mukaisesti. Toiminta voidaan osittain toteuttaa kotipäivien yhteydessä. Toiminta ei kuitenkaan saa olla oleellisesti asumispalveluun liittyvää toimintaa esim. asiointi- tai kodinhoitoon liittyvää ohjausta tai apua. Toiminta voi olla esim. liikunta- tai kulttuuriharrastuksen mahdollistaminen. Edellä mainittujen harrastusten ym. kustannuksista, kuten pääsylipuista ja matkakustannuksista vastaa asiakas itse omien kustannusten osalta. Palveluntuottajan kustannusvastuulla ovat tarpeen mukainen saattajapalvelu, henkilökunnan matka- ja ateriakustannukset sekä muut toimintaan liittyvä järjestelyt. Toiminta suunnitellaan asiakkaan kanssa hänen asumisen suunnitelman yhteydessä. Toiminnan toteutumisesta tulee raportoida tilaajaa erikseen sovitulla tavalla. Palveluntuottajan tulee järjestää ja mahdollistaa asiakkaille (ryhmänä) vähintään kerran kuukaudessa mahdollisuus osallistua vapaa-ajan toimintaan esim. teatteri, elokuvat, urheilutapahtuma tai muu vastaava asumispalveluyksikön ulkopuolella tapahtuva toiminto. Edellä mainittujen harrastusten ym. kustannuksista, kuten pääsylipuista ja matkakustannuksista vastaa asiakas itse omien kustannusten osalta. Palveluntuottajan kustannusvastuulla ovat tarpeen mukainen saattajapalvelu, henkilökunnan matka- ja ateriakustannukset sekä muut toimintaan liittyvä järjestelyt. 5

6 6. ASUMISPALVELUN ASIAKASKOHTAISET TAVOITTEET JA SUUNNITELMAT 6.1. Palvelua koskeva päätös Tilaaja valitsee palveluun tulevat asiakkaat sekä päättää palveluntarpeen päättymisestä. Palvelun järjestämisen ja toteuttamisen perusteena on asiakaskohtainen, viranhaltijapäätös, jossa määritellään tarkemmin asumispalvelua koskevat yksityiskohdat kuten asumispalvelun alkamisen ajankohta, asiakkaan palvelutuote ja asiakkaan maksamat maksut Palvelusuunnitelma Asumispalvelun käynnistyttyä asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma sisältää kuvauksen asiakkaan palvelutarpeesta. Palvelusuunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan palveluntarpeet ja toiveet, laaditaan suunnitelma ja määritellään vastuutahot suunnitelman toteuttamiseksi. Tilaaja laatii asiakkaan palvelusuunnitelman puolen vuoden kuluessa asumispalvelun alkamisesta. Palveluntuottaja osallistuu suunnitelman laatimiseen. Palveluntuottajan edustajina suunnitelmaan liittyvissä asioissa toimivat yksikön esimies tai hänen sijaisensa sekä asiakkaalle nimettävä omahoitaja tai -ohjaaja. Asiakas osallistuu aina suunnitelman laadintaan. Asiakkaan omainen/läheinen kutsutaan asiakkaan suostumuksella mukaan. Laadintaan osallistuu lisäksi tarvittaessa asiakkaan holhoustoimilain mukainen edunvalvoja. Palvelusuunnitelmaa tarkistetaan siinä määritellyin väliajoin tai, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu oleellisia muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Aloite palvelusuunnitelman tarkistamiseen voi tulla palveluntuottajalta, tilaajalta, asiakkaalta tai hänen omaiseltaan. Palveluntuottaja tekee tilaajalle esityksen siitä, miten tai miltä osin palvelusuunnitelmaa olisi tarkistettava. Esityksen palvelusuunnitelman sisällöstä hyväksyy tilaaja. Asiakkaan palvelusuunnitelma käydään läpi palveluntuottajan kokouksissa siten, että suunnitelman sisältö on koko hoitohenkilökunnan tiedossa Asumisensuunnitelma Palvelunsuunnitelman lisäksi asiakkaalle laaditaan asumispalvelun sisältöä koskeva yksilökohtainen asumisensuunnitelma. Suunnitelman laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa tuetun päätöksenteon toimintamallia toteuttaen ja sen laatimisesta vastaa palveluntuottaja. Tuetun päätöksenteon avulla henkilö, jolla on vaikeuksia valintojen ja päätösten tekemisessä ja kommunikaatiossa, voi tehdä itse elämäänsä koskevia päätöksiä. Asiakkaan omainen/läheinen kutsutaan asiakkaan suostumuksella mukaan suunnitelman laadintaan. Asumispalvelua koskevassa yksilökohtaisessa suunnittelussa asioita tarkastellaan asukkaasta käsin ja lähtökohtana on henkilö itse kiinnostuksineen, vahvuuksineen ja ke- 6

7 hittämisen kohteineen. Yksilökohtaisen suunnitelman päätavoitteena on tukea asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta oman elämän ratkaisujen tekemisessä ja tavoitteiden suunnittelussa. Yksilökohtaiseen suunnitelmaan kirjataan muun muassa asukkaan nykytila, tuen, ohjauksen ja avun tarpeet, lähitulevaisuuden tavoitteet ja keinot. Palveluntuottaja vastaa yksilökohtaisen suunnitelman seurannasta ja suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Suunnitelma tulee laatia viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluttua palvelun alkamisesta. Vastuu asumisensuunnitelman laatimisesta on palveluntuottajalla. Palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan tehtyä asumisensuunnitelmaa sekä tukemaan asiakasta toimimaan yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa ja aina asiakkaan elämäntilanteen muuttuessa oleellisesti. Palveluntuottaja toimittaa suunnitelman tilaajan vammaispalveluyksikköön asiakkaan asioista vastaavalle työntekijälle Asunto Asiakkaan tarvitsemat palvelut tuotetaan asiakkaan palveluntuottajalta tai muulta taholta vuokraamaan asuntoon/huoneeseen Asiakas solmii huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen palvelun tilaajan kanssa. Asunto on tyypiltään yksittäinen asunto/ palveluasuntoryhmä. Mikäli asunnon käyttöön tai asumiseen liittyy joitain tavanomaisesta poikkeavia, palveluntuottajan asettamia rajoituksia, sovitaan niistä etukäteen asiakkaan kanssa ennen vuokrasopimuksen solmimista. Palveluntuottajan asettamat rajoitukset eivät kuitenkaan saa vaarantaa asiakkaan perusoikeuksia, vaan asiakkaalla on oltava mahdollisuus halutessaan vaihtaa asuntoa palveluntuottajan samassa yksikössä sijaitsevaan toiseen vapaaseen asuntoon ilman että palveluntarve on muuttunut. Asunnon vaihdosta sovitaan asiakkaan, asiakkaan vammaispalvelu työntekijän ja palveluntuottajan kesken. Asunnon lähiympäristön tulee olla esteetön ja kulkuyhteyksien osalta asiakkaiden liikkumisen ja osallistumisen mahdollistava. Palvelun tuottajan tulee kannustaa ja ohjata asiakasta käyttämään julkisia liikennevälineitä asiakkaan mahdollisuuksien mukaisesti ja toimimaan tarvittaessa saattajana. Saattajapalvelun kustannuksista vastaa palveluntuottaja. Asumispalvelutuotteissa asunto sijaitsee pääsääntöisesti osana ryhmämuotoista asumista asumispalveluyksikössä. Asunnon yksityisyyttä ja viihtyisyyttä lisää oma kylpyhuone ja ruoanvalmistustila. Asunnossa pitää pystyä viettämään omannäköistä elämää sekä toimimaan aktiivisesti ja mahdollisimman itsenäisesti. Oleellista ostettavassa palvelussa on, että henkilöllä on toimiva asunto, jossa asuessaan hänellä on asukkaan oikeudet ja velvollisuudet ja hän saa asumisen tueksi riittävästi palveluja ja tukea. 7

8 6.5. Avustaminen Avustamispalvelua tulee olla saatavilla palvelukuvauksen palvelutuotteiden mukaisesti. Palvelutuote perustuu asiakkaalle laadittuun asumispalvelun sisältöä koskevaan yksilökohtaiseen asumisen suunnitelmaan. Työnteko asiakkaan kotona edellyttää henkilökohtaista ja yksilöllistä työotetta sekä aktiivista keskustelua ja yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palvelun tulee olla asiakasta kunnioittavaa. Asiakkaat käyttävät mahdollisesti myös muita kommunikointikeinoja kuin puhetta. Palvelu on pääsääntöisesti avustamista, ohjausta, hoivaa sekä huolenpitoa asiakkaan tarvitsemissa jokapäiväisissä toimissa Palveluntuottaja avustaa asiakasta asumisen ja terveyden kannalta välttämättömässä asioinnissa ilman erillistä veloitusta Ateriat Palveluntuottajalla tulee olla valmius kattavan ateriapalvelun tarjoamiseen omana tuotantona, alihankintana tai aterioiden valmistamiseen asiakkaan omassa asunnossa yhdessä asiakkaan kanssa palveluasuntoryhmässä. Palvelun tuottajan järjestämän/tarjoaman ateriapalvelun tulee koostua aamiaisesta, lounaasta ja/tai päivällisestä, iltapalasta ja tarvittaessa välipaloista. Aterioiden suunnittelusta ja ruoanvalmistuksesta vastaavilla henkilöillä tulee olla riittävä kokemus ja osaaminen. Ateriasuunnittelussa noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ruokalistaan. Aterioinnin järjestämisestä sovitaan yksityiskohtaisesti asiakkaan asumisensuunnitelmassa. Erityisruokavaliot huomioidaan ateriapalvelua järjestettäessä niin palvelutuottajan järjestämässä ateriapalvelussa kuin asukkaan omaan kotiin toteutettavassa aterioiden valmistuksessa niitä tarvitseville asiakkaille Siivous ja vaatehuolto Päävastuu yleisten tilojen ylläpito- ja perussiivouksista sekä yhteiskäytössä olevien tekstiilien, huonekalujen yms. pyykki ja ylläpitohuollosta sekä niiden puhdistamiseen vaadittavien laitteiden, pesuaineiden yms. hankkimisesta on palveluntuottajalla. Asumispalveluyksikön yhteisten tilojen sekä asukashuoneiden yleisilme tulee olla siisti. Palveluntuottaja huolehtii tarpeenmukaisen ja riittävän viikkosiivouksen toteuttamisesta asiakkaiden asunnoissa asiakkaan kanssa huomioiden asukkaiden yksilölliset mahdollisuudet osallistua oman asunnon/huoneen siivoukseen. Palveluntuottaja huolehtii yleisja yhteistilojen puhtaanapidosta asianmukaisesti. Asiakkaalle tulee olla mahdollisuus saada yksilöllistä apua ja ohjausta oman asuntonsa ylläpitosiivoukseen viikoittain asumisensuunnitelman mukaisesti. Ylläpitosiivous sisältää lattioiden ja mattojen imuroinnin, lattioiden kosteapyyhinnän, vapaiden pöytäpintojen pyyhinnän, tiskipöydän siistimisen sekä saniteettitilojen perusteellisen puhdistuksen. Asunnoissa suoritetaan kaksi kertaa vuodessa perussiivous, joka mahdollisuuksien mukaan toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Vuosisiivous sisältää muun muassa jääkaapin sulatuksen ja puhdistuksen, 8

9 ikkunoiden pesun sekä muita vastaavia asiakkaan kanssa yhteisesti sovittuja asioita. Pyykinpesun ja vaatehuoltoon asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen henkilökunnalta. Palveluntuottajalla tulee olla asianmukaiset kodinhoito- ja pyykkihuoltotilat sekä kodinkoneet. 7. YHTEISTYÖ OMAISTEN JA LÄHEISTEN KANSSA Palveluntuottaja edistää aktiivista yhteistyötä asiakkaan omaisten kanssa ja informoi omaisia asiakkaan yksilölliseen suunnitelmaan kirjatulla tavalla hänen tilassaan tapahtuvista muutoksista. Omaisia rohkaistaan ylläpitämään yhteyttä asiakkaaseen ja asiakasta omaisiin, mikäli se ei ole asiakkaan edun vastaista. Asiakkaan etu ratkaistaan yhteistyössä tilaajan ja palveluntuottajan sekä mahdollisen edunvalvojan kanssa siten, että tilaaja viime kädessä ratkaisee asian. Omaisilla on mahdollisuus saada henkilökunnalta ohjausta siihen, miten he pystyvät halutessaan osallistumana läheisensä arkeen ja toimintakykyyn tukemiseen. 8. ASIAKKAIDEN TERVEYDENHUOLTO, KUNTOUTUKSEN ARVIOINTI JA APUVÄLINEET Palveluntuottaja osallistuu asiakkaiden tarvitseman terveydenhuollon toteuttamiseen asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja palvelutuotteen mukaisesti. Palveluntuottaja seuraa asiakkaiden terveydentilaa ja reagoi muutoksiin viipymättä. Palveluntuottajalla tulee olla valmius tiettyihin sellaisiin hoidollisiin toimenpiteisiin, jotka asiakas tai hänen läheisensä tekisi kotioloissa itse, mikäli vamma ei rajoittaisi toimintakykyä ja jotka eivät vaadi erityistä ammattipätevyyttä. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi insuliinikynän käyttö, katetrointi tai asiakkaan voinnin seuranta. Näiden toimenpiteiden suorittaminen kuuluu palvelun hintaan eikä niistä voi velottaa erikseen. Asumispalveluiden asiakkaan terveydenhuolto järjestetään ensisijaisesti oman kunnan perusterveydenhuollossa. Asiakkaat voivat käyttää myös yksityisiä terveyspalveluja, joiden kustannuksista he vastaavat itse. Asiakkaan terveydentilan seuranta, lääkitys ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden määrääminen ovat hoitavan lääkärin vastuulla. Palveluntuottaja vastaa siitä, että lääkärin antamia ohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Asiakkaalla on tiedossa vastuulääkäri ja lääkärin nimi on kirjattu asiakkaan yksilölliseen suunnitelmaan. Asiakkaan lääkehoidossa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta vuodelta 2006: Turvallinen lääkehoito (STM:n oppaita 2005:32) ja asumispalveluyksiköllä on STM:n ohjeistuksen mukainen kirjallinen lääkehuollon suunnitelma. Palveluntuottaja nimeää asiakkaan lääkehuoltoa varten vastuuhenkilön. Lääkehoito sisältää lääkkeiden annostelun ja jaon sekä reseptien uusimisen. Palveluntuottaja hakee tarvittaessa lääkkeet apteekista tai sopii apteekin kanssa lääkkeiden toimituksesta. Asiakkaan lääkitys tulee tarkistaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa sekä tarpeen mukaan useamminkin. 9

10 Asiakkaalle on voitu laatia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai kehitysvammalääkärin toimesta kuntoutussuunnitelma sisältäen mm. asiakkaan lääkehuoltoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviä osa-alueita. Palveluntuottajan tulee toiminnassaan huomioida kuntoutussuunnitelmaan kirjatut suositukset sekä ohjeistukset ja toimia niiden mukaisesti. Palveluntuottaja vastaa yleisissä tiloissa tarvittavien hoito- ja kulutustarvikkeiden sekä henkilökunnan suojaamiseen tarvittavien esimerkiksi suojakäsineiden hankinnasta. Asiakas kustantaa itse omassa asunnossa tarvittavat ja käytettävät hoito- ja kulutustarvikkeet, kuten henkilökohtaiseen hygieniaan ja terveydenhoitoon liittyvät lääkkeet, hoitotarvikkeet, pesuaineet ja oman asunnon puhtaanapitoon liittyvät välineet, laitteet ja aineet. Jos asiakkaalla on käytössään henkilökohtaisia apuvälineitä, palveluntuottaja seuraa apuvälineiden toimivuutta ja informoi mahdolliset puutteet tai korjaustarpeet asiakkaan kuntoutuksesta vastaavalle taholle, esimerkiksi hänen fysioterapeutilleen tai terveyskeskuksen lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lääketieteellisen arvion apuvälineen tarpeesta laatii asiakkaan hoitava lääkäri. Mikäli apuvälinetarve on henkilöstön työergonomiasta lähtevää (esimerkiksi sähkösänky, henkilönostin) tai liittyy työturvallisuuteen, vastaa näiden apuvälineiden hankinnasta palveluntuottaja. 9. HENKILÖSTÖ 9.1. Vastuuhenkilöt Palveluntuottajan nimeämällä vastuuhenkilöllä (vastuujohtaja) on soveltuva vähintään korkeakoulutasoinen sosiaalialalle suuntaava tutkinto tai siirtymäsäännösten perusteella aikaisempi vähintään opistotasoinen tutkinto. Vastuujohtajalla voi vaihtoehtoisesti olla myös muu soveltuva korkeakoulututkinto (esimerkiksi terveydenhoidon alalta) täydennettynä vähintään 30 opintopisteen suuruisilla sosiaalialan opinnoilla. Vastuuhenkilöllä on oltava alan tuntemus. Riittävänä kokemuksena pidetään kahden (2) vuoden työskentelyä kehitysvammaisten asumispalvelua tai laitoshoitoa järjestävässä yksikössä. Vastuuhenkilö vastaa palveluyksikön toiminnasta. Vastuuhenkilön vaihdosta tulee aina ilmoittaa välittömästi palvelun tilaajalle. Palveluntuottajan vastuuhenkilö vastaa ostettavaan palveluun liittyvästä henkilöstön työnopastuksesta. Vastuuhenkilön tulee työskennellä yksikössä asiakastyössä 1/2 kokonaisesta työajasta Henkilöstö ja alihankkijat Palveluntuottaja huolehtii siitä, että sillä on palvelun tuottamiseksi riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutettua, asiantuntevaa ja asiakaspalveluun soveltuvaa henkilökuntaa. Henkilöstön tulee kunnioittaa asiakasta, olla luotettavaa ja palveluhenkistä. Henkilöstön vuorovaikutustaitojen tulee olla hyvät. Henkilökunnan ja sen määrän 10

11 tulee täyttää ammatilliset lakisääteiset vaatimukset ja viranomaisten suositukset. Palveluntuottaja sitoutuu muuttamaan henkilöstömitoitustaan tarvittaessa vastaamaan pakollisia viranomaismääräyksiä. Jokaisessa työvuorossa tulee olla työntekijä, jolla on sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Henkilöstöllä tulee olla sujuva ja tehtäviin riittävä suomen kielen taito ja heidän on opeteltava käyttämään muita asiakkaiden tarvitsemia kommunikointikeinoja. Palvelutuotteiden mukaisissa henkilöstömitoituksissa asiakastyöhön osallistuvalla ohjaus- ja hoitohenkilöillä tarkoitetaan sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka työskentelevät pääasiasiassa asukkaiden kanssa. Mitoitus lasketaan suhteessa täytettyihin asuinpaikkoihin. Oppisopimusopiskelijoita ei lasketa henkilöstömitoitukseen. Mitoituksesta vähennetään se osuus henkilöstön työpanoksesta, joka käytetään muuhun kuin yksikön asiakkaiden ohjaamiseen (esimerkiksi vaatehuolto, siivous, muut tukipalvelut). Palveluntuottajalla tulee olla sijaisjärjestelmä, jolla varmistetaan palvelun katkeamaton ja häiriötön toiminta. Tuottaja vastaa mahdollisten alihankkijoiden toiminnasta kuin omastaan. Alihankkijat tulee hyväksyttää tilaajalla. Koko henkilöstöllä on voimassa olevat kirjalliset työsopimukset. Työvuorot tulee olla kirjallisesti suunniteltu ja niihin tulee kirjata toteutunut työvuoro jokaisen työvuoron osalta. Tilaajalla on oikeus pyytää työvuorolistat nähtäväksi tarvittaessa Osaaminen Tarjottavien palvelujen tulee sisältää asukkaiden yksilöllisen ja ajantasaisen palvelusuunnitelman mukaiset palvelut sekä asukkaan kokonaistilanteen säännöllisen arvioinnin. Kommunikoinnissa käytetään tarpeen mukaan vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä (selkokieli, kuvat, tukiviittomat, jne.) asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi ja ymmärtämiseksi. Henkilökunnan osaamisen on oltava asukkaiden tarpeen edellyttämällä tasolla. Palveluntuottajan henkilöstö kykenee yhteistyöhön asukkaiden, heidän omaistensa ja läheistensä sekä hyvinvointi-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden toimijoiden sekä tilaajan kanssa. Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä järjestämällä säännöllistä täydennyskoulutusta ja ohjausta. Asumisyksikön henkilökunnalla on yhteiset tiimipalaverit kerran viikossa. Palaverit dokumentoidaan ja tilaajalla on pyydettäessä oikeus tutustua dokumentteihin. 11

12 9.4. Henkilöstö koulutus Vastuuhenkilön tulee työskennellä yksikössä asiakastyössä 1/2 kokonaisesta työajasta. Palveluntuottajalla tulee olla hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, joista riittävällä määrällä on lääkehoitosuunnitelman mukainen lääkehoidon osaaminen. Henkilöstöstä 1/3 osalla on sosiaali- tai terveysalan opistotasoinen tai AMK-tutkinto. Muulla henkilökunnalla on sosiaali- tai terveysalan ammattitutkinto tai muu tehtävään soveltuva ammattitutkinto sekä kokemusta kehitysvammaisten kanssa työskentelystä. Alan koulutuksena pidetään sosiaali- ja terveysalan tutkintoa sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annettujen lakien ja asetusten mukaan (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja asetus 608/2005; laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 ja asetus 564/1994). Henkilöstömitoituksen tulee vastata asukkaan Palvelutason mukaista tarvetta. Henkilöstöllä tulee olla riittävä osaaminen toimintakyvyn arviointimenetelmien käyttöön. Henkilöstön tulee osata tai palveluntuottajan tulee kouluttaa henkilökuntansa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöön. Palveluntuottajalla tulee olla suunnitelma henkilöstön saamisesta poikkeavia tilanteita varten (kuten loma-ajat, äkilliset sairauslomat), jotta häiriötön toiminta voidaan varmistaa. Palveluntuottaja noudattaa yleisiä hyviä käytäntöjä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi (selkeästi määritellyt vastuut, kirjallisesti kuvatut toimintamallit, työhyvinvointisuunnitelma ja kyselyt, kehityskeskustelut). Henkilöstön mitoitus vaihtelee asukkaiden määrän ja heidän tarpeidensa mukaan. Hankittavat asumispalvelut on jaettu kahteen osaan ja henkilöstömitoitus on seuraava: Autettu asuminen: 0,63 hoitotyöntekijää asukasta kohden Vahvasti autettu asuminen: 0,80 hoitotyöntekijää asukasta kohden Henkilöstöön lasketaan asiakas-, hoito ja ohjaustyöhön osallistuvat työntekijät. Lähiesimies lasketaan mukaan sillä osuudella, jonka hän tosi- asiallisesti käyttää asiakastyöhön, kuitenkin vähintään puolella kokoaikaisesta työajasta. Yksikköön palveluja antavan erityishenkilökunnan (esim. toimintaterapeutit, fysioterapeutit) työpanos voidaan laskea mukaan hoitotyöhön. 12

13 10. LAADUNHALLINTA Palveluntuottaja huolehtii asumisyksikössä asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kunnioittamisesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä kohtelusta sekä yksilöllisyyden ja turvallisuuden takaamisesta. jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan ja niihin vastataan. Asumisyksikön toiminta-ajatus ja arvot on määritelty kirjallisesti. a) Henkilöstön vastuut ja valtuudet (tehtävänkuvat) on määritelty kirjallisesti. b) Asumisyksikön keskeiset laatuvaatimukset ja tavoitteet on määritelty kirjallisesti. c) Asumisyksikössä noudatetaan viranomaismääräyksiä ja yleisiä ohjeita, jotka koskevat asukkaan/henkilöstön hyvää kohtelua. d) Asumisyksikössä käytetään yleisesti hyväksyttyjä hoito-ohjeita, kuten käypä hoito-suosituksia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita e) Asumisyksiköllä on kirjallinen, sosiaali - ja terveysministeriön ohjeiden mukainen lääkehuoltosuunnitelma. Lääkehuollosta vastaava henkilö on nimetty. Lääkehoitosuunnitelma on lääkärin hyväksymä. f) Yksiköllä on ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelma. Omavalvonnasta vastaava henkilö on nimetty. Toiminnassa tulee ottaa huomioon Valviran valvontaohjeen laadulliset kriteerit. Yksiköiden tulee panostaa laadunhallintaan. g) Yksiköllä on kirjalliset hygieniaohjeet ja ohjeet erityistilanteisiin. Hygieniasta vastaava henkilö on nimetty. h) Palveluntuottaja kerää asiakaspalautetta asukkailta ja näiden omaisilta vuosittain. Palveluntuottaja tekee myös itsearvioinnin. Tulokset toimitetaan tilaajalle. Kaikki palautteet dokumentoidaan ja niitä hyödynnetään asumisyksikön toiminnan kehittämisessä. Palautteiden perusteella laaditaan kirjallinen toiminnan kehittämissuunnitelma. Tilaaja varaa itselleen oikeuden määritellä oman asiakastyytyväisyyskyselynsä sisällön ja ajankohdan. Palveluntuottaja toteuttaa kyselyn ja toimittaa sen tulokset tilaajalle. i) Asumisyksikkö puuttuu jokaiseen asukasreklamaatioon ilman tarpeetonta viivytystä. Mikäli reklamaatio havaitaan perustelluksi, palveluntuottaja korjaa tilanteen viipymättä kaikin kohtuullisina pidetyin keinoin. Kaikki reklamaatiot dokumentoidaan ja ilmoitetaan kirjallisesti tilaajalle. j) Tilaajalla on oikeus pyytää lisäselvityksiä ja suorittaa tarkastuskäyntejä palveluyksikössä todetakseen palvelun laadun olevan sovitun mukaista. 11. TURVALLISUUS Palveluntuottaja huolehtii asiakkaiden turvallisuudesta asumisyksikössä sekä asukkaiden liikkuessa yksikön ulkopuolella palveluntuottajan saattamana. Asumisyksiköllä on pelastusviranomaisten hyväksymä palo- ja pelastussuunnitelma. Asumisyksikön henkilökunta harjoittelee suunnitelman toimivuutta käytännössä vähintään kerran vuodessa ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Myös asiakkaat on opastettu pelastautumaan ja heille järjestetään pelastautumiskoulutusta ja 13

14 harjoituksia säännöllisesti. Turvallisuusselvitys on tehty ja asumisyksiköllä on turvallisuussuunnitelma, joka perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja siinä on kartoitettu sisäiset ja ulkoiset uhat. Palveluntuottaja ilmoittaa tilaajalle tapahtuneet hälytykset ja niistä aiheutuneet seuraamukset. Päivystystapauksissa lääkärin apu järjestetään viipymättä. Palveluntuottajalla on kirjallinen toimintamalli uhka- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Asukas saa halutessaan aina yhteyden henkilökuntaan vuorokauden ajasta riippumatta. Palveluntuottajalla tulee olla käytössä suojatoimenpidekäsikirja tai vastaava toimenpideohjelma sekä toimenpideohjelma mahdollisia suojatoimenpiteitä varten. Suojatoimenpiteiden käyttäminen on aina äärimmäinen toimenpide sekä kehitysvammaisen henkilön että työntekijän kannalta. Ainoat perusteet perusoikeuksien rajoittamiselle ja pakon käytölle ovat henkilön oman tai toisten ihmisten terveyden tai turvallisuuden turvaaminen. Suojatoimenpiteiden käyttöä on pyrittävä aina mahdollisuuksien mukaan välttämään. 12. TIETOJA VÄLIVUOKRAUSMENETTELYSTÄ Tilaaja valitsee asukkaat palvelun piiriin, ja määrittelee samassa yhteydessä asukkaan tarvitseman hoidon/hoivan laadun ja määrän. Asukas tulee olemaan tilaajan kanssa vuokrasopimussuhteessa. Välivuokrausmenettelyssä palveluntuottaja: a) hankkii vuokralaisilta allekirjoitukset vuokrasopimuksiin; b) valvoo, että asuminen ja yhteistilojen käyttö tapahtuu sovittujen periaatteiden mukaisesti; c) avustaa vuokralaisia Kelan asumistuen hakemusten ja tarvittaessa toimeentulotukihakemusten laatimisessa ja haussa; d) valvoo ja ohjaa asukkaiden vuokran maksamista, suorittaa vuokranperintätoimenpiteet (oikeudellisista toimenpiteistä sovitaan erikseen); ja e) ilmoittaa vapautuvat huoneistot tilaajan käyttöön välittömästi saatuaan tiedon vapautumisesta ja käy tilaajan kanssa vähintään kerran vuodessa seurantapalaverin. 14