Keski-Uudenmaan finanssilounas Miten kuntatalous kuriin Keski-Uudellamaalla HT Eero Laesterä Krapinhovi, Tuusula 6.2.2015
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Mitä on tapahtunut korkea teknologia & finanssikriisi? 1,4 1,2 1 Ei pelkkää suhdannetta, vaan kokonaisen teknologiasektorin romahdus. 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Valtion velka mrd euroa 70 60 50 40 30 20 10 Velka %:ia BKT:stä Valtion velkataso on kohonnut huomattavasti 2008-> 54 mrd 93 mrd, elvytys 40 mrd 2/2014 valtionvelka n. 92,5 mrd euroa 17.108 euroa/as Konsernivelka kunnissa 2003 2013 15 mrd 30 mrd - 3.700 eur/as 5.030 eur/as, trendi kasvava Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen toistaiseksi siedettävä, mutta velan kasvunopeus on huolestuttava 0 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 2 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0
Veroprosentit 2004 2014 23,00 2004 23,00 2014 22,00 22,00 21,00 21,00 20,00 20,00 19,00 19,00 18,00 18,00 17,00 17,00 16,00 16,00 15,00 15,00 veroprosentissa nousupaineita? Efektiivisen veroprosentin selän taakse? 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 3
Oletus, että SOTEn menot ja niihin liittyvät tulot (valtionosuus ja lopun rahoittamiseen vaadittava oma verorahoitus) jäävät kunnille eikä vosleikkauksia palauteta. Paineita? 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi 16,50 16,50 16,50 16,50 16,50 17,50 18,00 18,00 18,00 18,00 18,25 Keskiarvo 19,67 19,74 19,89 20,13 20,48 21,37 22,28 23,11 23,83 24,60 25,37 Maksimi 21,00 21,50 21,75 22,00 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,50 28,50 Painelaskelmat 2012, verotasapaino, sopeutus 22,70 23,00 23,30 23,60 23,90 31,00 29,00 27,00 Veroprosentin kehitys - painottamaton keskiarvo Esitetyllä SOTE-rahoitusmallilla asteikon yläpää ei riitä. 25,00 23,00 21,00 19,00 17,00 15,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Minimi Keskiarvo Maksimi 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 4
Valtionosuusuudistus todellinen vaikutus Hyvinvointi ja sen kasvu perustuvat historialliseen kasvun valtionosuuskäyrälle. Valtionosuusuudistus ja tulopohjan yleinen romahdus johtavat alemmille käyrille. VOS-leikkaukset 257 eur/as 0,72 2,68 veroprosenttiyksikköä (vpy) keskiarvo 1,90 vpy VOS-muutokset eur/as -592 eur/as 340 eur/as, mediaani -42 eur/as -4,7 vpy -0,38 vpy, med -0,30 vpy Tarvitseeko SOTEn jälkeen miettiä valtionosuuden alenemia? 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 5
VOS Trendi 2020 VOS2020 Kuntakohtainen muutos Kasvu2002 2012 Kasvu2012 2020 Vuodessa VPY Sivistys netto 1000 Sote muutos Soten vaikutus Hyvinkää 67 836 980 50 971 775 6,0 % 0,4 % 3 373 041 0,39 83 117-1 025-1,2 % Järvenpää 41 849 133 25 137 831 9,6 % -0,3 % 3 342 261 0,42 80 340-2 982-3,7 % Kerava 43 678 421 26 971 637 15,0 % 6,8 % 3 341 357 0,48 60 983-10 313-16,9 % Kirkkonummi 93 886 922 21 729 396 27,9 % -0,9 % 14 431 505 1,75 82 162-4 604-5,6 % Mäntsälä 36 570 314 29 746 756 6,7 % 1,7 % 1 364 712 0,41 42 273-4 212-10,0 % Nurmijärvi 62 936 308 25 673 945 16,1 % -1,3 % 7 452 473 0,91 89 062-4 858-5,5 % Pornainen 6 845 150 6 072 926 3,3 % 0,1 % 154 445 0,18 11 234-1 883-16,8 % Sipoo 25 353 497 14 469 685 8,7 % -1,9 % 2 176 762 0,56 45 611-2 888-6,3 % Tuusula 36 124 084 18 465 357 10,0 % -2,7 % 3 531 745 0,45 80 525-4 346-5,4 % Vihti 48 717 711 24 391 375 12,6 % -0,1 % 4 865 267 0,91 60 062-1 702-2,8 % Toteutunut-toteutuva VOS 1000 eur Verotulon tasaus 2002-2012 voi heikentää arviota. Uusi järjestelmä ja 1,5%:n inflaatio VOS 1000 eur 2002-2012 trendin muk 2020 VOS 1000 eur 2002-2012 toteutunut kasvu %/v 2002-2012laskettu kasvu %/v Lisäys / vähennys eur/v Lis / väh. veroprosenteiksi muutettuna 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 6
Ikää tulee Nyt Kuumakuntien alueella saavuttaa 75- vuoden iän noin 600-800 kuumakuntalais ta. Määrä kasvaa ja on yli 1000 vuodesta 2020. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 7
Ikää tulee Kuntien veroprosentteihin tulee vuotuinen paine, joka vastaa 0,4-0,6 veroprosenttiyksikköä edellisen vuoden veroprosentin päälle. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 8
Sopeutustarpeet kuntien ilmoittaman 9/2014 tilanteen tpe 2014 mukaan Sopeutustarve meur TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää -13,7-13,7-27,4-601 -3,44 Järvenpää -7,5-7,5-15,0-378 -2,01 Kerava -6,2-6,2-12,3-357 -1,87 Mäntsälä -4,2-4,2-8,4-410 -2,74 Nurmijärvi -11,0-11,0-22,0-540 -2,90 Pornainen -0,9-0,9-1,7-331 -2,17 Sipoo -2,1-2,1-4,2-224 -1,17 Tuusula -10,5-10,5-21,0-554 -2,82 Yhdistelmä -56,0-56,0-112,0-461 -2,52 Sopeutustarve on laskettu Tilinpäätös 2013, TPE 2014, 2015 jne on laskettu menneeseen perustuvilla toimintakatteen muutoksilla. Siis toimintakate 2014 x toimintakatteen muutoksen trendi. Verotulot ja valtionosuudet johdetaan kuntaliiton kehikosta ja arvioista, vos-muutos tästä eteenpäin menneellä kasvulla ja vos-leikkauksilla ja vos-uudistuksella. tasapainotuksen tarve, joka katetaan kahden vuoden aikana niin, että sopeutus riittäisi vuoteen 2020 saakka ilman 9.2.2015 veroporosentin korotusta. Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 9
Sopeutusmahdollisuudet kuntien ilmoittaman 9/2014 tilanteen tpe 2014 mukaan Kuntien itsensä arvioima sopeutusmahdollisuus 67,6 MEUROA, sopeutustarve 112 MEUROA Taloustyöryhmä uskoi kuntien ilmoittamat eurot, vaikka kaikilla kunnilla ei todennäköisesti ole keinoja päätettynä. Kuntien ilmoittama sopeutus M TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hyvinkää -9,0-6,0-15,0-329 -1,88 Järvenpää -5,5-6,0-11,5-290 -1,54 Kerava -2,0-2,0-8,3-241 -1,26 Mäntsälä -3,0-2,0-5,0-244 -1,63 Nurmijärvi -7,0-4,0-11,0-270 -1,45 Pornainen -0,4-0,4-0,8-156 -1,02 Sipoo -2,0-1,0-3,0-160 -0,83 Tuusula -8,0-5,0-13,0-343 -1,75 Yhdistelmä -36,9-26,4-67,6-278 -1,52 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 10
Edellisin dioihin täydennyksenä Kuntien tilinpäätökset 2014 näyttävät olevan parempia, kuin mitä kunnat olivat arvioineet elo-syyskuussa 2014. Kuntien valtionosuudet ovat edelleen liian optimistiset, laskenta päivittyy vasta, kun tiedetään lopulliset mukaan lähtevät kunnat. Laskennassa ei ole otettu huomioon alueella valitsevaa sote-kapitaatiota. Toteutuessaan kapitaatio heikentää kuntien tilannetta. Kokonaisuutena sopeutustarve ei vähene. Vaaditaan sekä meno- että tulosopeutumista. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 11
Uuden kunnan sopeuttamismahdollisuudet 1000 euroa 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Yhteensä Muutos toimintakatteeseen Demokratia ja osallistumine 375 375 375 375 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 500 Kertaluontoinen kulu -100 Hallinto, henkilöstö jne 4 450 4 300 4 300 4 300-700 0 0 0 0 0 0 0 0 0 16 650 ICT 4 000 4 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 2 000 0 0 0 0 24 000 Kertaluontoinen -4 000 Kilpailukyky MALY Muut palvelut 4 798 2 082 2 082 1 632 1 505 1 505 1 505 1 505 1 505 1 505 1 505 285 285 285 21 980 Sivistys 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 3 977 55 677 Sote 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 0 0 0 38 500 Talouspalvelut 1 800 1 800 0 Yhteensä 18 799 18 234 16 234 15 784 10 282 10 982 10 982 10 982 10 982 10 982 8 982 4 262 4 262 4 262 156 007 Nettoinvestointien lisäys 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 25 357 355 000 Uuden kunnan sopeutumispotentiaaliksi arvioitiin kuntien omien sopeutusten päälle pitkällä aikajaksolla 156 M Sopeutumispotentiaalin ovat arvioineet ryhmät ja taloustyöryhmä arvioi ryhmien työtä. Eri työryhmien esittämät säästösummat on jaksotettu, koska säästöt eivät toteudu yhden vuoden aikana. Nopeampi jaksotus toisi lisää säästöjä alkuvuosille, hitaampi hidastaisi sopeutumista. On edetty varovaisuusperiaatteen mukaan. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 12
Keski-Uudenmaan kaupunki, verot 20,00 TP 2013 TPE2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Veroprosentti 19,13 19,48 19,87 19,87 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintakate -1 117 089-1 153 249-1 165 280-1 188 352-1 240 105-1 295 141-1 355 069-1 418 595-1 499 926-1 584 830-1 674 194-1 768 253 Sopeutus 0-4 300-36 900-26 400-18 799-18 234-16 234-15 784-10 282-10 982-10 982-10 982 Verotulot 1 012 853 1 025 741 1 077 782 1 117 895 1 177 179 1 232 756 1 291 002 1 352 049 1 416 033 1 483 098 1 553 394 1 627 081 Valtionosuudet 193 801 182 874 174 524 183 856 186 757 209 791 221 985 231 933 245 685 260 293 275 813 292 304 josta yhdistymisav. 4 000 3 000 3 000 0 Rahoitustuotot ja -kulut 842-2 100-3 571-4 625-5 893-7 165-7 637-8 375-8 617-8 521-8 506-8 578 Vuosikate 90 407 53 266 83 455 108 774 117 938 140 241 150 282 157 012 153 176 150 040 146 507 142 555 Poistot 81 691 86 444 91 782 97 512 100 110 103 885 107 257 110 373 113 022 111 578 110 280 109 122 Ylijäämä/alijäämä 8 139 28 834-4 786 15 149 16 803 35 331 41 999 45 614 40 153 38 462 36 228 33 433 Kumul ylij/alij. 325 066 353 900 349 114 364 263 381 066 416 398 458 397 504 011 544 164 582 626 618 854 652 287 Kumulat ylij/alij./as 1 326 1 429 1 393 1 435 1 483 1 601 1 741 1 891 2 017 2 133 2 238 2 330 Nettoinvestoinnit 108 255 85 355 130 872 142 172 164 983 161 858 160 804 155 917 115 190 116 266 117 383 118 497 Nettolaina 1000 eur 370 159 411 273 481 266 539 185 621 463 679 813 727 318 761 206 753 478 749 962 751 096 757 296 Nettolaina eur/as 1 509 1 660 1 920 2 124 2 419 2 614 2 763 2 856 2 793 2 746 2 716 2 705 Nettol veroprosenttia 7,76 8,68 9,85 10,58 11,64 12,15 12,41 12,40 11,71 11,12 10,63 10,23 Uuden kaupungin vuosikate kattaisi poistot kerrytetään ylijäämää. Uuden kaupungin vuosikate kattaa alussa suurelta osin nettoinvestoinnit velan määrä ei kasva ennakoimattomasti. Myöhemmin vuosikate on jopa suurempi kuin nettoinvestoinnit. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy / HT Eero Laesterä 2014 13
Sopeuttaminen elvyttäminen -kokonaisuus Kunta järjestää palvelut, ei välttämättä edes tuota niitä. Kunta ei yritä eikä kilpaile yritysten kanssa Kunta ei kilpaile - keskenäänkään - Tiebout Kunta ei työllistä periaatteessa vrt työpajat jne Kunnan ja valtion ero: Valtio käyttää finanssipolitikan keinoja ja voi elvyttää, kunta pitää talouden tasapainossa. Kunta pitää talouden tasapainossa vrt. uusi kuntalaki, on laadittava strategia jonka on perustuttava kuitenkin talouden pitkäaikaisen alijäämän kieltävään tasapainoon. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 14
Vaalit ei edes tarvitse sopeuttaa, kun maailma pelastuu huhtikuussa. Tasapainoprosessin vaikeus Media Demokratian toteuttajat - luottamushenkilöpäätöksenteko Asian valmistelijat esittelijät viranhaltijapäätöksenteko (virkavastuu, johtoryhmän rooli) Media 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 15
Sopeuttamisen uudet hankaluudet Motivaation puute - juostaan paikallaan On sopeutettu kymmenen vuotta osa ei enää löydä sopeuttavaa. On tehty miljoonan euron paketti, on laitettu kaikki pikkukoulut kiinni jne, on poltettu poliitikkojen ja kuntalaisten kesken välit -ja saadaan kuulla ensivasteen puolen miljoonan euron lisämaksusta Oma päätöksenteko: Asiat ovat liian työläitä ja vaikeita päätettäviksi. Helpompi tehdä kuten ennenkin Valtion lisätehtävät leikkaukset ja tulojen alennus (verotulot, valtionosuudet) YT-alueiden saneeraus Soten myötä kaikilta poistuu mahdollisuus ohjata 50-60 %:n sopeuttamista (vai onko tarvettakaan, jos tehtävät menot ja niihin kohdistuvat tulot poistuvat?) YT-alueet ovat toisella sopeutuskierroksella. YT-alueet ovat alkaneet toimia, ja nyt niitä uhkaa lakkauttaminen. 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 16
Kikat Pää pensaaseen Tonttimyynti pelastaa Oman omaisuuden myyminen Perustettavalle yhtiölle Kuntien kesken perustettavalle yhtiölle Kauppa yhtiön ottamalla, kunnan takaamalla velalla tai taseeseen kirjattavalla antolainasaamisella, mitä ei saada koskaan kotiutettua Taseen ylijäämät usein erittäin suuria. Peruspääoman alentaminen Kriisimittareilla pelaaminen Efektiivinen vero 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 17
Mikä neuvoksi pulmaan? Itsenäisten kuntien sopeutuminen on vaikeaa Ovatko kuntaliitokset kannattaneet? Ideaalikoko? Kuntaliitos kasvattaa sopeutumista, mutta ei enää yksin riitä? Auttaako ulkoistus? Mitä liitos tuo yli itsenäisen kunnan sopeutuksen? Miksi liitokset eivät etene? Mitä uusi sote tekee kunnille? Mitä Keski-Uudellamaalla pitäisi tehdä? Liitoksen tarve ei ole poistunut suuremman kunnan vaikutusmahdollisuus ja talouden edelleen heikentynyt tilanne edellyttäisi edes jäljelle jääneiden kuntien käyttävän työryhmien arvioimia sopeutuspotentiaaleja. Varsinkin Nurmijärven olisi itsenäisenä kuntana jatkaessaan sopeutettava toimintaansa ja tehtävä hyvin moninapaisesta palveluverkostaan nykyistä tarkoituksenmukaisempi. Keravan tapa hoitaa taloutensa ja toimintaolosuhteet! 9.2.2015 Copyright Perlacon Oy 2015 18