Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus

Rajavartiolaitoksen osavuosikatsaus 21

SISÄLLYSLUETTELO: TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TULOKSET JA TULOSARVIO VUODESTA 21 Toiminnan vaikuttavuus Rajojen valvonta Rajatarkastukset Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Meriturvallisuus ja pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus Henkilöstöjohtaminen Keskeisimmät kehittämishankkeet 21 SISÄISET TOIMINNOT Talous- ja yleishallinto Henkilöstöhallinto Teknillinen toimiala RAJAVARTIOLAITOKSEN STRATEGIAN SEURANTA TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT Tuotannontekijöiden käyttö Kustannukset Työajankäyttö tulosalueilla Rajojen valvonta Partiointi Kiinteä valvonta Rajatapahtumat raja- ja merialueella Muut suoritteet raja- ja merialueella Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Havainnot ja jatkotoimenpiteet Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset Jatkotoimenpiteet Meriturvallisuus ja pelastustoimi Pelastus- ja avustussuoritteet Meripelastuspalvelun työpanosten jakaantuminen Onnettomuuksien syyt merialueella Sotilaallinen maanpuolustus Koulutusvuorokaudet

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ulkoiset tekijät Rajaturvallisuustilanne valtakunnan rajoilla ja rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt vakaana. Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle jatkuu, tosin merkittäviä ilmiöitä ei ole vuoden 21 aikana havaittu. Yhä suurempi osa laittomasta maahantulosta on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden järjestämää ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa. Lentoliikenteessä ongelmallisia ovat lähinnä Turkki, Venäjä, Ivy-maat ja Aasian maat. Lentoyhteyksien lisääntyessä laittoman maahantulon ja rajat ylittävän monialarikollisuuden paine keskittyy Helsinki Vantaan lentoasemalle. Pääosa organisoidusta laittomasta maahantulosta ulkorajojen yli suuntautuukin Helsinki-Vantaalle. Maastorajan tapahtumien painopiste on ollut jo useamman vuoden Kaakkois-Suomen alueella. Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun toimintakyky Suomen vastaisella rajalla on ollut hyvällä tasolla ja se on pystynyt pysäyttämään suuren osan Suomeen maastorajan yli pyrkineistä laittomista maahantulijoista. Toiminnan voi olettaa jatkuvan vastaavalla tasolla myös jatkossa. Federaation mittakaavassa Venäjän rajavartiopalvelun painopisteet ovat Venäjän etelärajoilla sekä merirajoilla. Tärkeimpiä hankkeita ovat Kazakstanin vastaisen rajan sekä merirajojen varustaminen erityisesti arktisilla merialueilla. Laiton maahantulo Venäjältä ja Valko-Venäjältä Baltiaan ja edelleen muulle EU:n alueelle on lisääntynyt. Laiton maahantulo kohdistuu sisärajojen kautta myös Suomeen. Kehitys on ollut täysin odotettu Baltian-maiden Schengen jäsenyyden tuoma ilmiö. Taloustaantuma on heikentänyt Baltian maiden rajavartiolaitosten toimintakykyä. Riskeinä ovat resurssien vähäisyys ja korruptio. Laittoman maahantulon lukumäärät tulevat kuitenkin pysymään huomattavasti painopistealueita (esim. Välimeren alue) vähäisempinä. Venäjän ja EU:n viisumivapaudesta keskustellaan poliittisella tasolla vilkkaasti ja se on yksi Venäjän tärkeimmistä ulkopoliittisista tavoitteista. Merkittävää konkreettista edistystä ei ole kuitenkaan tapahtunut takaisinottosopimuksia lukuun ottamatta. Yhtenä viisumivapauden ehtona pidetty biometristen passien käyttöönotto etenee, mutta odotettua hitaammin. Vanhan mallisia passeja myönnetään Venäjällä yhä. Esimerkiksi Karjalan tasavallassa myönnetyistä passeista niitä on yhä noin puolet. Suomen ja Venäjän rajaliikenne kääntyi vajaan vuoden kestäneen notkahduksen jälkeen kasvuun. Vuoden 28 ennätystaso tullaan todennäköisesti ylittämään, ja vuoden 21 kokonaismäärä liikkunee kahdeksan miljoonan rajanylityksen tasolla. Venäjän kohtuullinen talouskasvu ja uudet liikenneyhteydet (nopeajuna) pitänevät henkilöliikenteen kasvussa myös jatkossa. Helsingin ja Pietarin välinen säännöllinen laivayhteys on kerännyt matkustajia varsin hyvin. Reitin jatkuvuudesta ja toiminnan mahdollinen laajentamisesta päätettäneen tulevan talvikauden tulosten mukaan. Myös tavaraliikenteen rekkajonot ovat palanneet, vaikka tavaraliikenne on toipunut henkilöliikennettä hitaammin. Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys poistaisi kaupan esteitä ja lisäisi siten mahdollisesti myös tavaraliikennettä rajalla. Ulkorajojen valvonnan harmonisointi jatkuu EU:ssa. Yhteisöulottuvuuden merkitys korostuu laajojen rajaturvallisuushankkeiden ja rajaturvallisuusviraston toimintaedellytysten tehostamisen myötä. Vastuu ulkorajavalvonnasta säilyy kuitenkin jäsenmailla. Ulkorajojen valvonnan tehostamiseen tähtäävän EUROSUR-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa perustetaan rajaturvallisuuden alueellisten tilanne- ja koordinointikeskusten verkosto. Hankkeen seuraavissa vaiheissa jatketaan jäsenmaiden ulkorajavalvontaa tehostavia EU-tasoisia toimia. Rajaturvallisuuden tutkimus- ja kehitystyötä tapahtuu EU:ssa erityisesti tietojärjestelmien ja muiden teknisten järjestelyjen yhteensopivuuden kehittämisessä ja parantamisessa sekä uusien EU:n tason järjestelmien (Eurosur, Entry/Exit) luomisessa. Tämä merkitsee tiedonvaihdon lisäämistä, uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa, vanhojen tietojärjestelmien kehittämistä ja käytön laajentamista sekä biometristen tunnisteiden käyttöönottoa, mikä asettaa vaatimuksia varsinkin rajatarkastusjärjestelyjen teknilliselle ke-

3 hittämiselle. Laajojen eurooppalaisten järjestelmien käyttöönotolla on vaikutusta rajatarkastusten lisäksi koko alueen turvallisuuteen ja kaikkien viranomaisten toimintaan. EU:n meripolitiikan toimeenpano tulee konkretisoitumaan yhteisten valvontajärjestelmähankkeiden kautta, mikä tuottaa lisäarvoa kaikille merellisille viranomaisille. Tämän lisäksi EU:ssa tullaan tiivistämään kansallisten rannikkovartioviranomaisten keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. EU:n Itämeri-strategian puitteissa puolestaan otetaan huomioon Itämeren alueen erityispiirteet meripolitiikan toimeenpanossa mukaan lukien Venäjän sitouttaminen yhteistyöhön. Itämeren alueen merellistä rajaturvallisuusyhteistyötä (BSRBCC) jatketaan laajennetulla operatiivisella yhteistoimintaperiaatteella. Operatiivisen toiminnan yhteensovittaminen, yhteiset toimintaperiaatteet sekä merialueen suojeluun tähtäävät toimet saavat aiempaa tärkeämmän roolin Itämeri-yhteistyössä. Kansalliset tekijät Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaisesti on annettu turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko sekä hyväksytty sisäisen turvallisuuden ohjelma, jotka määrittävät myös rajavartiolaitoksen kehittämistä. Myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia päivitetään vuoden 21 loppuun mennessä. Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti näiden valtioneuvoston linjausten toimeenpanoon. Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Sisäisen turvallisuuden tilaan vaikuttavat monet kansainväliset ja kotimaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, joissa on myös negatiivisia kehityssuuntia. Rikollisuuden, häiriöiden ja onnettomuuksien määrä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan vakauteen. Vaikka terrorismin uhkaa Suomessa pidetään vähäisenä, ulkomailla tapahtuneet terroristiset teot ulottavat vaikutuksensa myös Suomeen. Osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on ulkomailta johdettua. Tämä koskee erityisesti rajavartiolaitoksen ydintoimintojen alan rikostorjuntaa. Tämä muodostaa suuren kansainvälisen yhteistyön haasteen rajavartiolaitoksen rikostorjunnalle. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikolliskulttuuri on jo saanut tukevan jalansijan Suomessa. Väestö ja sen myötä viranomaistoiminnot keskittyvät yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle ja alueellisiin kasvukeskuksiin, kun taas rajavartiolaitoksen toiminnot sijoittuvat suurelta osin harvaanasutuille, jopa autioille alueille. Syrjäisillä alueilla rajaviranomaiset ovat monesti jäämässä ainoiksi toimintakykyisiksi viranomaisiksi. Tämä lisännee tarvetta käyttää Rajavartiolaitoksen voimavaroja muille turvallisuusviranomaisille ensisijaisesti kuuluvissa virka-apu- ja poliisitehtävissä. Sisäisen turvallisuuden uhkien monitahoisuus ja niiden ilmenemismuotojen kytkeytyminen toisiinsa edellyttävät keskeisten turvallisuusviranomaisten tiivistä yhteistoimintaa. Rajavartiolaitoksen kannalta yhteistyön painopistealueita ovat laittoman maahantulon ja ihmiskaupan sekä väärennysrikosten torjunta, meripelastustoimi ja siihen liittyvä meriturvallisuus ja merellisten onnettomuuksien vähentäminen, merellinen ympäristönsuojelu ja öljyntorjunta sekä osallistuminen huumausaineiden salakuljetuksen ja varastetun omaisuuden maastaviennin torjuntaan. TOIMINNAN TULOKSET JA TULOSARVIO VUODESTA 21 Toiminnan vaikuttavuus Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on 1. Suomen rajaturvallisuus on parhaalla tasolla Euroopassa. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen rajojen kautta. Rajavartiolaitoksen panos Euroopan unionin ulkorajastrategian kehittämisessä ja eurooppalaisen yhteisvastuun toteuttamisessa on vahva. 2. Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta, erityisesti rajaseudulla ja saaristossa.

4 3. Suomen meripelastusjärjestelmä on Itämeren luotettavin. Johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta hyvä. Rajavartiolaitoksen panos EU:n meripolitiikan toimeenpanossa ja merellisen ympäristöturvallisuuden edistämiseksi on vahva. 4. Rajavartiolaitos kykenee toimimaan yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, myös sodan aikana. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa. Rajojen valvonta Rajojen valvonta kohdennetaan ja valmiutta ylläpidetään siten, että tärkeimmillä alueilla luvattomat rajanylitykset estetään tai havaitaan välittömästi. Muilla alueilla luvattomat rajanylitykset paljastetaan. 28 29 tavoite 21 arvio 21 Tulosmittarit Tuotokset Partiointi (h) 336 39 38 287 josta itärajalla 248 228 226 21 Tekninen valvonta 885 865 898 849 Tarkastukset 25 26 7 33 25 1 Rajavyöhykeluvat 12 12 1 11 9 5 Turvallisuuspalvelut harva-alueella (poliisi- ja virkaaputehtävät) 533 474 5 49 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 121,4 115,6 123,2 119,7 Henkilötyövuodet 1 531 1 463 1 441 1 413 Tehokkuus Tuottavuus ind 81 1 98 11 Taloudellisuus ind 86 1 96 14 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,2 4,5 4,3 Rajatapahtumien estäminen (%) 79 % 95,1 % 97,8 % 97,9 % Rajatapahtumien paljastaminen (%) 96 % 87,9 % 92,7 % 88,7 % Tilannekuvan laatu - 3,6 4, 3,6 Ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa on ylläpidetty tavoitteiden mukaisesti. Kaakkoisrajalla vuonna 29 ollut afgaanien laittoman maahantulon ilmiö pystyttiin pysäyttämään yhdessä Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun kanssa siten, että kuluvan vuoden aikana vastaavaa ilmiötä ei syntynyt. Partioinnissa jäädään tavoitteeksi asetetusta 38 partiotunnista ja teknisessä valvonnassa tavoitteeksi asetetusta 898 tunnista. Suunniteltua nopeampi henkilötyövuosimäärän lasku vähentää työpanosta myös partioinnista. Teknisessä valvonnassa syynä valvontatuntien vähenemiseen on valvontajärjestelmien ikääntymisestä johtuvat käyttökatkokset. Rajavalvonta on pystytty tuottamaan suunniteltua taloudellisemmin ja tuottavammin. Rajatarkastukset Kaikki Schengen-alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. EU/ETA-kansalaisille tehdään vähimmäistarkastus ja muille perusteellinen tarkastus. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan turvaten sujuva rajan-ylitysliikenne. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvä tutkinnassa hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden oikeusturvasta.

5 28 29 tavoite 21 arvio 21 Tulosmittarit Tuotokset Rajatarkastukset (milj.hlöä) 11,7 1,8 12, 11,7 Tullitarkastukset (hlöä) 15 4 5 841 7 8 8 Käännyttämispäätös 1 471 1 19 1 3 1 14 Myönnetyt viisumit 1 936 1 633 1 9 1 73 Päätökset rajanylityslupa-anomuksiin 11 1 8 9 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset 263 415 46 15 Vastaanotetut kiintiöpakolaiset 782 831 1 35 9 Muun viranomaisen päätöksen täytäntöönpano 738 623 62 57 Panokset Kustannukset (milj. euroa) 79,3 77,4 89,2 84,8 Henkilötyövuodet*) 1 979 1 43 1 1 Tehokkuus Tuottavuus ind 118 1 12 15 Taloudellisuus ind 127 1 117 99 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,4 4,7 4,5 Rajatarkastusten kattavuus (%) 99,9 % 1, % 1, % 1, % Rajatarkastusten laatu (%) 99,3 % 98,1 % 99, % 97,8 % Rajatarkastusten sujuvuus (min) 9 8 9 9 Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) - 3,9 4 3,9 Oikeusturva (%) 99,9 % 99,6 1, % 1, % Rajanylitysliikenne on tarkastettu Schengen-säännöstön ja kansallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Rajatarkastusten määrä jäänee arvioitua hiukan pienemmäksi, mutta nousee merkittävästi vuodesta 29. Syynä nousuun on taloudellisen toimeliaisuuden kasvu joka on vaikuttanut yksityiseen ja liikematkustamiseen kuluvana vuonna. Tullitarkastusten määrä riippuu lähinnä puutavaran tuonnista tilapäisillä rajanylityspaikoilla. Käännyttämispäätösten lievä lasku sopii satunnaisvaihtelun rajoihin. Turvapaikanhakijoiden määrän lasku noudattaa myös sisämaassa havaittua laskutrendiä edellisen ennätysvuoden jälkeen. Rajatarkastusten laatu ja palvelukyky nousee vuodesta 29. Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Rajavartiolaitos toimii ammattitaitoisena, yhteistyökykyisenä ja tehokkaana rikostorjuntaviranomaisena rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja erityisesti Schengenin ulkorajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. 28 29 tavoite 21 arvio 21 Tulosmittarit Tuotokset Rikosilmoitus (R-ilmoitus) 1 114 1 7 1 6 1 8 Valtionrajarikos (kpl) 212 39 219 19 Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa (kpl) 76 78 8 62 Muu rikos (kpl) 1 265 6 53 18 5 3 Rikesakko 535 812 8 718 Rangaistusvaatimusilmoitus 2 38 2 698 2 3 2 44 Pakkokeino 1 627 2 839 2 6 2 38 Huomautus 867 1 227 1 1 87 Päätös alusöljypäästöasiassa 3 9 8 7 Päätös liikenteenharjoittajan seuraamusmaksussa 27 85 9 78 Turvaamistoimenpide 2 978 2 734 2 6 2 29 Sekalainen ilmoitus (S-ilmoitus) 1 23 1 193 795 9 Valvontailmoitus 282 341 31 34

6 Panokset kustannukset (milj. euroa) 13,2 15,6 14,5 16, Henkilötyövuodet 167 197 169,2 188 Tehokkuus Tuottavuus ind 95 1 12 91 Taloudellisuus ind 12 1 99 88 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 4,7 4,1 4,5 Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset) (%) 85 % 1 % 94 % 94 % Laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso (%) 43 % 1 % 93 % 94 % Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,4 5, 3,4 5, Tavoiteajassa (6 vrk) selvitettyjen rikoslakirikosten osuus (%) 61 % 8 % 64 % 68 % Tavoiteajassa (18 vrk) selvitettyjen laittoman maahantulon järjestämisten ja ihmiskauppatapausten osuus (%) - 72 % 87 % 6 % Oikeusturva (%) 1, % 1 % 99,9 % 99,9 % Valtionrajarikosten määrän arvioidaan kääntyvän selkeään laskuun edelliseen vuoteen verrattuna. Määrällisesti merkittävintä lasku on Kaakkois-Suomen rajavartioston ja Suomenlahden merivartioston toiminta-alueella. Valtionrajarikosten määrän laskuun vaikuttaa osaltaan erityisesti väärennysrikosten vähentyminen valtakunnallisesti sekä viime vuotta rauhallisempi tilanne Kaakkois-Suomen maastorajalla. Tähän on vaikuttanut mm. se, että Rajavartiolaitos pystyi yhdessä Venäjän FSB:n rajavartiopalvelun kanssa pysäyttämään maastorajan kautta tapahtuvan afgaanien ihmissalakuljetuksen Suomeen. Laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä on tilastolukujen perusteella kääntynyt laskuun. Onnistuneilla ennaltaehkäisevillä rikostorjuntatoimenpiteillä, kuten esimerkiksi lähtömaissa tapahtuvalla yhdyshenkilö toiminnalla ja liikenteenharjoittajien kanssa tehdyllä tiiviillä yhteistyöllä, on osaltaan kyetty vaikuttamaan näiden rikosten määrään laskevasti. Muutosta selittää myös osaltaan korkeimman oikeuden alkuvuodesta antaman ennakkoratkaisun (KKO:21:6) linjaus, jonka mukaan edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistö ei täyty tekotapana yleistyneen menettelyn osalta, jossa maahantulon yhteydessä hyväksikäytetään väärin perustein saatuja viisumeja tai oleskelulupia. Tulosmittarien tuotosten osalta on huomioitava, että vuodesta 29 alkaen kohta muu rikos sisältää aiemmasta poiketen myös rikkomukset. Edellä mainittu laskentaperusteen muutos selittää muiden rikosten määrän huomattavan kasvun verrattuna vuodelle 21 asetettuun tulostavoitteeseen, jossa tätä muutosta ei ole vielä huomioitu. Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta vuotta 29 on pidetty laskentajärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi toiminnan tehokkuuden vertailuvuotena (indeksiluku 1). Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden arvioidaan laskevan vuodelle 21 asetettuun tavoitteeseen nähden. Laskua selittää osaltaan paljastuneiden rikosten ja erityisesti suppeaa tutkintaa koskevien nopean läpivirtauksen tapausten vähentyminen sekä esitutkintaresurssien sitoutuminen aiempaa laajempien ja pitkäkestoisempien rikosten tutkintaan. Toiminnan laadun ja palvelukyvyn arvioidaan ylittävän vuodelle 21 asetetun tavoitteen, mutta samalla kuitenkin jonkin verran laskevan vuoteen 29 verrattuna. Tämä johtuu osaltaan tavoiteaikojen ylittymisestä laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten selvittämisessä. Vaikka edellä mainittujen rikosten määrät ovat tilastojen mukaan olleet laskussa, ovat esitutkintaan tulleet tapaukset olleet entistä laajempia rikoskokonaisuuksia. Tämä on pidentänyt tutkintojen kestoa. Alusöljypäästöjen selvitystason arvioidaan olevan vuodelle 21 asetetulla tavoitetasolla.

7 Meriturvallisuus ja pelastustoimi Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisiin osoitetaan apua viivytyksettä. Meripelastustapahtumien havaitsemiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja läheltä piti tilanteiden taltioimiseksi, huolehditaan merialueiden riittävästä valvonnasta rajavalvonnan yhteydessä. Pelastustoimea ja lentopelastuspalvelua tuetaan tarpeen mukaan Rajavartiolaitoksen kalustolla ja henkilöstöllä. 28 29 tavoite 21 arvio 21 Tulosmittarit Tuotokset Etsinnät (kpl) 467 267 32 184 - Meri 128 84 - Maa 139 1 Pelastustehtävät (kpl) 1 57 1 33 1 1 1 272 - Meri 1 164 1 12 - Maa 139 17 Sairaankuljetus (kpl) 28 37 2 383 - Meri 43 49 - Maa 327 334 Avustustehtävä (kpl) 516 329 6 43 - Meri 288 39 - Maa 41 4 Muu pelastussuorite (kpl) 158 182 65 39 - Meri 38 24 - Maa 144 15 Päivystyspalvelu ja meripelastuksen työaika (tuntia) - 412 65 42 - Meripelastuksen johtokeskukset 4 781 41 - Muut meripelastusyksiköt 19 591 2 - Meripelastuksen varallaolo 351 392 359 Pelastettu henkilö (kpl) 5 428 7 432 3 12 4 8 Estetty onnettomuus (kpl) 52 24 15 11 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 7 6,7 6,1 6,3 Henkilötyövuodet 88 85 71 74 Tehokkuus Tuottavuus ind 114 1 12 112 Taloudellisuus ind 122 1 99 15 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) - 3,6 4,3 3,6 Johtamisen laatu (1-5) - - 4, - Yksiköiden valmius (1-5) - - 4,5 - Meritilannekuva (1-5) - 3,6 4,5 3,6 Merivartiostoissa ylläpidettiin jatkuvaa meripelastustoimen johtamis- ja viestitysvalmiutta sekä vastattiin meripelastuksen hätäradioliikenteen päivystämisestä. Meripelastus- ja avustustapahtumia oli katsausjaksolla 1185 (173/29), joissa pelastettiin ja avustettiin 4682 (2646/29) ihmistä. Meripelastukseen liittyvissä hätätilanteissa kyettiin osoittamaan apua nopeasti ja tehokkaasti. Kaikista meripelastuksen hätätilanteissa 87 % apu oli tapahtumapaikalla alle 3 minuutissa. Merialueella valvontatoimenpiteillä estettiin 11 merionnettomuutta, minkä lisäksi merivartiostot havaitsivat erilaisia merenkulun läheltä piti vaaratilanteita. Vaaratilanteista on raportoitu merenkulkulaitokselle. Kauppa-aluksiin kohdentuneet meripelastussuoritteet ovat hivenen lisääntyneet edellisen vuoden tasosta. Lisäys johtuu pitkälti laivoille annetuista lääkärikonsultaatioista (TMAS), joita oli 163 kpl. Meripelastustapahtumista matkustaja-aluksiin kohdistui 32 kpl pelastustapahtumaa ja 151 lääkärikonsultaatiota, lastialuksiin kohdistui 19 kpl pelastustapahtumaa ja 12 lääkärikonsultaatiota ja kalastusaluksiin kohdistui 6 kpl pelastustapahtumaa. Loput noin 1 pelastustoimenpidettä kohdistui lähinnä huviveneisiin ja merellä ulkoileviin kansalaisiin. Rajavartiolaitos antoi poliisille virka-apua kadonneen henkilön etsintään yhteensä 59 (68/29) kertaa. Pelastustoimelle annettiin virka-apua sammutus- ja pelastustehtävässä 147 (114/29) kertaa. Muita kuin meripelastustoimen sairaankuljetuksia tehtiin yh-

8 teensä 294 (249/29) kertaa. Lisäksi Rajavartiolaitos on vastaanottanut 7 (12/29) COSPAS-SARSAT -hälytystä ja välittänyt niistä tarvittavat tiedot lentopelastuspalvelulle. Laadun ja palvelukyvyn tunnuslukujen toteutumista ei voida arvioida johtuen meripelastuksen palvelutasohankkeen käynnistymisen viivästymisestä. Tunnuslukujen laskennan edellyttämä tekninen alusta saadaan käyttöön aikaisintaan vuonna 211. Sotilaallinen maanpuolustus Puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen ylläpidetään. Vastataan osaltaan rajajoukkojen tuottamisesta kouluttamalla varusmiehiä ja järjestämällä kertausharjoituksia. 28 29 tavoite 21 arvio 21 Tulosmittarit Tuotokset Koulutusvuorokaudet 81 3 78 4 94 83 Panokset Kustannukset (mil. euroa) 1,5 11,2 11,2 11,7 Henkilötyövuodet 132 142 131 138 Tehokkuus Tuottavuus ind 68 1 82 18 Taloudellisuus ind 73 1 8 12 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,7 3,6 3,6 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,6 3, 3,8 3,2 Sijoitettavuus (%) 85 % 79 % 8 % 8 % Koulutettavuus (%) 7 % 98 % 88 % 89 % Sijoitustilanne (1-5) 4,3 4,3 4,6 4,4 Koulutus (1-5) 3,1 3,4 3,5 3,6 Materiaalivalmius (1-5) 2,6 3,3 3, 3,2 Sotilaallisen maanpuolustuksen osalta asetetut tulostavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Koulutusvuorokausien määrä on tavoitetta alhaisempi. Koulutusvuorokausien määrää laskee varusmiespalvelukseen käskettyjen odotettua alhaisempi tulovahvuus sekä poistuma kesken palveluksen. Kertausharjoitusten osalta lykkäysten määrä on ollut odotettua suurempi. Toiminnan laatu ja palvelukyky on kohentunut vuodesta 29. Henkilöstöjohtaminen 28 29 tavoite 21 arvio 21 Henkiset voimavarat Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 15 1,5 13,4 1, Lähtövaihtuvuus (%)*),6 %,5 %,6 %,6 % Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,3 4,3 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,2 Sairastavuus (sa pv/htv) 9,2 8,3 8, 9, Tapaturmat (sa pv/htv),7,6,6,9 Työilmapiiri (1-5) 3,4 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 38 38,4 39 38,6 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 4,2 4,2 Sukupuolijakauma (% naisia) 11,5 % 12,3 % 13 % 12,6 % *) toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrää % henkilöstön kokonaismäärästä edellisen vuoden viimeisen päivän tilanteesta) Henkisten voimavarojen tilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rajavartiolaitoksella on ollut määrätietoinen pyrkimys vähentää muun kuin välttämättömän työpaikkakoulutuksen määrää. Koulutuspäivien määrä onkin vähentynyt. Tähän on vaikuttanut myös vuonna 21 opiskelevan rajavartijan peruskurssin vahvuuden pienentäminen suunnitellusta. Sairauspäivien määrä on hieman kasvanut. Lyhyet sairauspoissaolot (1 3 pv) ovat hieman vähentyneet, mutta pitkät (yli 66 pv) vastaavasti lisääntyneet.

9 Vuoteen 29 verrattuna poissaoloja tuottaneita tapaturmia on hieman vähemmän, mutta niistä johtuvia poissaolopäiviä on ollut jonkin verran enemmän. Keskeisimmät kehittämishankkeet (21) Kehittämishanke Kehitetään rajavartiolaitoksen toimintaa, organisaatiota ja toimintaedellytyksiä vastaamaan toimintaympäristössä ja tehtävissä tapahtuvia muutoksia toimeenpanemalla Rajavartiolaitoksen strategia sekä toimialastrategiat. Turvataan toimintakyky kohdentamalla voimavaroja kulutusmenoihin sekä kalusto- ja järjestelmäinvestointeihin. Parannetaan rajaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta kehittämällä kansainvälisten rajanylityspaikkojen - erityisesti Vaalimaan ja Helsinki-Vantaan - rakenteita, henkilöstövoimavaroja, prosesseja ja teknologiaa. Otetaan käyttöön yhdessä muiden viranomaisten kanssa biometriset tunnisteet matkustusasiakirjoissa, jatketaan rajatarkastusten automatisointia ja kehitetään kannettavat rajatarkastuslaitteet. Jatketaan Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön uudistumisen edellyttämää toimeenpanoa ja alemmantasoisen ohjeistuksen tarkistamista. Toimeenpannaan ja koulutetaan rajavartiolainsäädännön muutokset. Toimeenpannaan uuden PTR -lain edellyttämät muutokset ja PTR -piirijako yhteistyössä muiden PTR -viranomaisten kanssa. Toimeenpanon vaihe Uuden rajavalvontamallin mukaiset menettelytavat on otettu käyttöön vuoden 29 aikana. Toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön on meneillään. Yhtenäinen operatiivisen kenttätoiminnan johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.211 alkaen. HARVAhankkeessa on parannettu edellytyksiä tiiviiseen viranomaisyhteistyöhön. Raja- ja merivartioasemia on yhdistetty suuremmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Vuosien 212 aikana lakkautetaan yhteensä 23 vartioasemaa. Rajavartiolaitoksen hallintoa kevennetään lakkauttamalla raja- ja merivartioalueet 1.1.211. RVL.n HTV-määrää arvioidaan vähennettävän 29 ja 21 aikana noin 114 HTV:tta vuoden 29 suunnitelmatasoon verrattuna. Toimenpide vapauttaa laskennallisesti noin 6,4 miljoonaa euroa muihin toimintamenoihin. Vaalimaan rajanylityspaikan eriyttämishanke ei ole Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä edennyt toteutusvaiheeseen. Muut hankkeet etenevät suunnitellusti. Rajatarkastusten automatisointi on edennyt Helsinki-Vantaalla tuotantokäyttöön ja Vaalimaalla pilotointiin. Vuoden 21 loppupuolella Helsinki-Vantaalla otetaan käyttöön uusia tarkastusportteja ja nykyiset kolme päivitetään. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskeva lakihanke (HE 219/28) on tullut voimaan 15.6.21 ja eduskunnan asettama seurantavelvoite on täytetty. Voimaan tulleet muutokset on koulutettu henkilöstölle ja alemmantasoisen ohjeistuksen tarkastus on käynnissä. Rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön systemaattista seurantaa on jatkettu ja rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen II vaiheen jatkomuutostarpeiden kartoittaminen on aloitettu. Rajavartiolaitoksen kaksiportaiseen hallintorakenteeseen siirtymistä koskevan hallituksen esityksen ja asetuksen lausuntokierros on toteutettu toukokuussa ja hallituksen esitys esitellään valtioneuvostossa suunni-

1 Kehitetään Rajavartiolaitosta monipuolisena merellisenä lain- ja ympäristövalvonta- sekä pelastusviranomaisena. Kehitetään edelleen vartiolaivakalustoa vastaamaan strategian mukaisiin tehtäviin. Otetaan käyttöön meripelastustoimen uudet palvelutasotavoitteet. Osallistutaan aktiivisesti EU:n komission rahoittamaan vuonna 21 käynnistyvään pohjoisten merialueiden viranomaisyhteistoimintaa ja valvontajärjestelmiä käsittelevään pilottihankkeeseen. Kehitetään tilannekuva- ja johtamisjärjestelmien yhteiskäyttöä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa erillisen suunnitelman perusteella valmiuden kohottamisen vaatimukset huomioiden. Tässä yhteydessä suunnitellaan ja toteutetaan rajaturvallisuuden kansallinen koordinaatiokeskus osana EUROSUR - konseptia huomioiden kansalliset tilanteenseurannan ja yhteyspistetoiminnan yhdistämismahdollisuudet. Samalla valmistaudutaan suunnittelemaan ja mahdollisesti perustamaan Frontexin itämeren maiden alueellinen koordinaatiokeskus. tellusti lokakuussa 21. Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annetun valtioneuvoston asetuksen muutokset on vahvistettu valtioneuvostossa 18.8.21. Asetuksen muutokset tulivat voimaan 1.9.21. PTR- laki ja asetus tulivat voimaan 1.1.21. Tarvittavaa ohjeistusta on valmisteltu PTR -työryhmissä. Uusi PTR aluejako on toteutettu ja sen myötä entiset PTR piirit muutettiin PTR alueiksi. Valtakunnallinen PTR johtoryhmä päätti, että Vaalimaan PTR piste lakkautetaan ja Haminaan perustettiin uusi PTR yksikkö, johon K-SR asetti yhden rajavartiomiehen. Vuoden alusta voimaan tullut meripelastuslain muutos vahvistaa RVL:n roolia johtavana meripelastusviranomaisena. UVL1 hankkeen myötä on suunniteltu kokonaan uusia merellisiä suorituskykyjä. Meripelastustoimen palvelutason arviointijärjestelmää on valmisteltu pilotoitavaksi vuoden 211 aikana. Osallistuttu vuonna 21 käynnistyneeseen EU:n komission pilottihankkeeseen (MAR- SUNO). RVL on vastannut hankkeessa yhden alatyöryhmän toiminnasta ja osallistuttu kolmen muun alatyöryhmän työhön. Vuosina 211 212 valmistaudutaan toteuttamaan kansallisen koordinaatiokeskuksen pilotointi Frontexin johdolla. Pilotoinnista saatujen kokemusten perusteella valmistaudutaan perustamaan varsinaisen kansallisen koordinaatiokeskus. Hanke on suunnitteluvaiheessa. SM:n hallinnonalalla on suunniteltu yhteisten tilannekuvapalvelujen rakentamista osana RVL:n tilannekuva- ja rajavalvonta-, Häken TOTI- ja poliisin VITJA-hanketta. Maavoimien määrätyt järjestelmät on otettu käyttöön. Määrättyjen järjestelmien käyttöönottoa Merivoimien kanssa valmistellaan. Rajavartiolaitoksen tilannekuvasovelluksen määrittely on aloitettu vuoden 21 aikana. Kehitetään Rajavartiolaitoksen esikunnan kykyä voimavarojen ja prosessin valtakunnallisessa ohjauksessa. Uudistetaan hallinnon ja tukipalvelujen toimintamallit sekä parannetaan suunnittelujärjestelmän laatua. Rajavartiolaitoksen esikuntaan on kohdennettu resursseja 1.1.211 lukien tukemaan esikunnan roolia strategisena johtoportaana. Hallinnon ja tukipalveluiden toimintamallit on suunniteltu uudistettavan vuosina 211 212. Teknillisen alan palvelutuotannon vaihtoehtoiset toimintamallit on analy-

11 Uudistetaan rajavartiolaitoksen ilmaalus ja aluskalustoa. Otetaan operatiiviseen käyttöön uudet yksimoottoriset helikopterit ja aloitetaan kaksimoottoristen AB/B 412 helikopterien uusiminen. Saatetaan loppuun Dornier DO 228 lentokoneen valvontatekniikan uudistus. Korvataan vanhentunut partiovenekalusto PV 8 partioveneellä. Otetaan käyttöön uusi öljyntorjuntakykyinen ulkovartiolaiva ja luovutaan Telkkäluokan vartiolaivoista. soitu. Lokakuun tulosneuvottelujen jälkeen valmistellaan tarvittavat vuonna 21 tehtävät päätökset. Ensimmäinen yksimoottorinen heko vastaanotettiin elokuussa 21. Toinen ja kolmas Heko vastaanotetaan vuoden 21 aikana. AB 412 helikopterin uusimishanke aloitettiin 3.6.21 ja tietopyyntö (RFI) lähetetään lokakuussa 21. Dornier DO 228 valvontatekniikan uudistamiseen liittyvä tarjouspyyntö lähetettiin lokakuussa ja sopimus on määrä vahvista joulukuussa 21. Elokuun loppuun mennessä on vastaanotettu seitsemän PV 8 -partiovenettä. RVL on tilannut yhteensä 23 partiovenettä. Uuden ulkovartiolaivan kilpailutus käynnistettiin elokuussa. Perustettu työryhmä suunnittelee Telkkäluokan vartiolaivoista luopumisen järjestelyt. SISÄISET TOIMINNOT Talous- ja yleishallinto Vuoden 21 talousarviossa rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.2.1 myönnettiin nettomäärärahaa 22 671 euroa. Tuloja arvioitiin kertyvän 6 51 euroa, josta ulkorajarahaston palaumia vuosiohjelmien 28-21 hankkeisiin arvioidaan saatavan n 2 54 euroa. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 21 vuosiohjelmassa rajaturvallisuuden kehittämiseen 3 24 euroa. Momentille 26.2.7 Ilmaja vartioalusten hankinta myönnettiin 18 71 euroa, josta 4 euroa yksimoottoristen helikopterien korvaamiseen, 1 71 euroa partiovenekaluston uusimiseen ja 1 euroa ulkovartiolaivan hankintaan. Ulkorajarahastosta haettiin vuoden 21 vuosiohjelmassa partiovenekaluston uusimiseen 711 euroa. Vuoden 21 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 26.2.7. Ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin lisäystä 1 euroa. Samalla Rajavartiolaitos oikeutettiin tekemään sopimus 1 partioveneen hankinnasta. Vuonna 29 myönnetty ulkovartiolaivan tilausvaltuus uusittiin vuodelle 21. Vuoden 21 kolmannessa lisätalousarvioissa momentille 26.2.1. Rajavartiolaitoksen toimintamenot myönnettiin lisäystä 3 14 euroa. Lisämäärärahasta 2 euroa on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen suorittamien rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja itärajan rajanylityspaikoilla, 1 14 euroa on tarkoitettu palkkausten sopimustarkistuksiin. EU:n komissio on hyväksynyt RVL:n, Ulkoasiainministeriön ja Baltian maiden rajaturvallisuusviranomaisten yhteisen pilottiprojektin rahoitettavaksi Ulkorajarahastosta. Projekti koskee EU:n viisumitietojärjestelmän (VIS) ja rajanylitystietojärjestelmän (Entry/Exit) kehittämistä ja kokeilua. RVL:n osuus on noin 4 euroa. Projekti toteutetaan vuosien 29 211 aikana. Rajavartiolaitoksen esikunta on aktiivisesti osallistunut Valtion yhteisen KIEKUtietojärjestelmää koskevaan suunnitteluun. Rajavartiolaitos on hankkeen pilottivirasto ja valmistautuu ottamaan järjestelmän operatiiviseen käyttöön 1.4.211 alkaen.

12 Henkilöstöhallinto Henkilöstöstrategiaa on jalkautettu suunnitelmallisesti. Henkilöstöstrategian uudistamiselle ei toistaiseksi ole tarvetta. Rajavartiolaitoksen strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille 21 vahvistettiin 23.9.21. Suunnitelman päivittämistä jatketaan TS/TTS-valmistelun yhteydessä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia on toimeenpantu suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 29 aloitettua esimies- ja vuorovaikutusvalmennusta on jatkettu suunnitelmallisesti. Sähköisen asiankäsittely- ja hallintajärjestelmän (ASDO) valmistelu on käynnissä. Koulutus toteutetaan marras-joulukuussa ja järjestelmä valmistaudutaan ottamaan käyttöön 1.1.211. Sidosryhmätutkimus toteutettiin heinä elokuussa 21. Tutkimusraportin on suunniteltu valmistuvan lokakuussa 21. Rajavartiolaitoksen tunnettuus on tutkimuksen perusteella hyvä ja vahvasti positiivinen. Rajanetin käyttöä on lisätty ja tiedon ajantasaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Rajanetin/intranetin uudistus (JUPO) on aloitettu sisällön ja ulkoasun määrittelyllä sekä käyttäjäkoulutuksen suunnittelulla. Uuden intranetin käyttöönotto tapahtuu toukokuussa 211. Teknillinen toimiala Valtionvarainministeriö on julkaissut vaatimukset tietoturvatasoista ja ITC - varautumisesta valtionhallinnossa. Uusi tietoturva-asetus on annettu ja on voimassa 1.1.21 lukien. RVL ohjeistuksen päivitys on käynnistetty. Henkilöstö koulutetaan SM:n hallinnonalan päivitetyllä verkkokoulutuspaketilla. Rajavartiolaitoksen perustietotekniset palvelut on hankittu HALTIK:lta. Palveluiden kehittämiseen liittyen on jatkettu tietoliikennejärjestelyiden rationalisointia, suunniteltu tunnushuollon siirto RVL:lta HALTIK:lle, suunniteltu perinteisen teletekniikan purku ja osittainen korvaaminen VoIP teknologialla. Uusittu GMDSS järjestelmä (meripelastuksen hätäradiojärjestelmä) on otettu operatiiviseen käyttöön. Rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmähanke lakkautettiin RVLE:n päätöksellä 743753/21 ja samalla perustettiin maarajatekniikan kehityshanke 213, merirajatekniikan kehityshanke 213 ja rajatarkastustekniikan kehityshanke 213. Rajavalvontasovelluksen määrittely, meripelastussovelluksen määrittely sekä tilannekuvasovelluksen määrittelyn tarkennus on käynnistetty. Työssä huomioidaan SM:n yhteisten palvelujen, Eurosur-järjestelmän, Vitja- ja Toti hankkeiden ja uuden rajavalvontamallin asettamat vaatimukset. Rajatarkastussovellus otettiin käyttöön 1.2.21. Helsinki-Vantaan lentoasemalle tilattiin 1 rajatarkastusautomaattiporttia, kolmen nykyisen portin päivitys ja uutena toiminnallisuutena Suomen antamien viisuminhaltijoiden käsittely. Käyttöönotto tapahtuu erillisen aikataulun mukaisesti 1.12.21. Laitetoimittajan kanssa on testattu kahta uudenmallista automaattiporttia. Uuden PV 8 partiovenesarjan tuotanto jatkui ja seitsemäs vene vastaanotettiin kesäkuussa. Uuden öljyntorjuntakykyisen ulkovartiolaivan konsepti ja esisuunnittelu on suoritettu laajalla sisäisellä yhteistyöllä sekä insinööritoimiston avulla. Kilpailutus on toimeenpantu. Rajavartiolaitos jatkaa käytössään olevien toimitilojen, asuntojen ja maa-alueiden määrän sopeuttamista toiminnan edellyttämiin vaatimuksiin: luopumalla kaikkien hallintoyksiköiden alueilla toiminalle tarpeettomista asunnoista 1.1.211 alkaen (noin 58% koko asuntokannasta), luopumalla Kainuun rajavartiostossa 31.12.21 Paljakan rajavartioasemasta, Raatteen rajavartioasemasta ja osasta Kuusamon johtopaikan rakennuksista, luopumalla Länsi-Suomen merivartiostossa 31.12.21 Enskärin merivartioasemasta.

13 Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa vielä olevien saari- ja lentokenttäkiinteistöjen vaiheittaiseen hallinnansiirtoon liittyen Hangon merivartioaseman kiinteistö siirretään Senaatti-kiinteistöille 31.12.21 ja vuokrataan takaisin Suomenlahden merivartioston käyttöön 1.1.211 alkaen. Pirttisaaren, Glosholman ja Jussarön merivartioasemista tullaan luopumaan korvaavien Emäsalon ja Baggön merivartioasemien valmistuttua. Lentokenttäkiinteistöjen hallinnansiirto Finavia Oy:n omistamalle IP-Kiinteistöt Oy:lle ei toteutunut Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Lentokenttäkiinteistöt valmistaudutaan siirtämään IP-Kiinteistöt Oy:n sijasta Senaatti-kiinteistöille 31.12.21 ja vuokraamaan takaisin 1.1.211 alkaen. Rajavartiolaitokselle jää hallinnansiirron jälkeen omistajahallintaan vielä noin 1 milj. euron kiinteistövarallisuus, joka koostuu partiomajoista ja rajavalvontaan tarkoitetuista rakenteista. STRATEGIAN SEURANTA TEHTÄVÄ AIKA- TAULU TILA Tilannekuva, riskianalyysi ja tutkimustoiminta Jatketaan tilannekuva- ja riskianalyysitoiminnan kehitystyötä huomioi- 212 den kansallinen kehitys sekä toisaalta EU:n puitteissa tapahtuva rajaturvallisuuden laaja-alainen kehitystyö ja meripolitiikan toimeenpanoa koskevat hankkeet. HUOMIOT Tilannekuva- ja rajavalvontasovelluksen määrittely on tekeillä. Valmisteluissa huomioidaan mm. SM:n tavoite rakentaa yhteiset tilannekuvapalvelut. RVL on osallistunut aktiivisesti EU:n pohjoisten merialueiden viranomaisyhteistoimintaa ja valvontajärjestelmiä käsittelevään pilottihankkeeseen (MARSUNO). Lisäksi osallistutaan tulevan Eurosur-konaisuuteen liittyvää NCC - pilotointi (kansallinen koordinaatiokeskus). Vahvistetaan rajaturvallisuusalan tutkimusta ja verkotutaan kansallisesti ja kansainvälisesti uuden tiedon hankkimiseksi ja tuottamiseksi. Turvallisuustutkimushankkeissa edistetään myös biometriikan hyödyntämiseen sekä merellisiin monialaonnettomuuksiin liittyvää tutkimusta. Tutkimusstrategia ja ohjelma on hyväksytty. On verkotuttu relevanttien kansallisten turvallisuustutkimuksen toimijoiden (yliopistot, amk:t, PPRoppilaitokset, tutkimuslaitokset) kanssa osallistumalla aktiivisesti tutkimusseminaareihin ja järjestämällä niitä sekä osallistumalla aktiivisesti tutkimusohjelmien valmisteluun (EU:n FP- 7, Suomen Akatemian turvallisuustutkimuksen ohjelma). PPR - oppilaitosten yhteiset tutkimusseminaarit on käynnistetty ja RMVK on ottanut aktiivisen roolin niiden järjestelyissä. Kansainvälisesti on verkotuttu osallistumalla kansainväliseen konferenssiin, edistämällä yhteistyötä relevanttien tutkimusryhmien kanssa sekä osallistumalla kansainvälisen tieteellisen lehden artikkelin arviointityöhön. On tuotettu yhdessä muiden ministeriöiden kanssa tutkimusraportti Itämeren meriturvallisuus menetelmäja tutkimussuunnitelman laadinta. On käynnistetty kaksi kirjahanketta (Yhdentyvä rajaturvallisuus; Riskianalyysi). On osallistuttu aktiivisesti tutkimustoiminnan strategiatyöhön SM:n sisällä

14 Rajaturvallisuus itärajalla Kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuuri, henkilöstövoimavarat ja tekninen varustus ylläpidetään liikenteen kasvua ja turvallisuusriskejä vastaavalla tasolla tiiviissä yhteistyössä tullin, poliisin sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Otetaan käyttöön pääosin automatisoitu ja tuottavuutta parantava rajatarkastus. Kaakkoisrajalla (Värtsilästä etelään) ylläpidetään riskianalyysia vastaava tehokas rajavalvonta- ja reagointikyky. Muulla rajaosuudelle otetaan käyttöön uudistettu rajavalvontamalli. Merialueen turvallisuus Kehitetään rajavartiolaitosta monialaisena merellisenä lainvalvonta- ja turvallisuusviranomaisena. Ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseksi lisätään valvontaa sekä tiivistetään yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Vahvistetaan rajavartiolaitoksen asemaa meripelastustoimen ja meriturvallisuuden kansallisena ja kansainvälisenä toimijana. Kehittämisessä huomioidaan kansainväliset suositukset (IMO, ICAO). Kehitetään vesiliikenteen ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä aktiivisella viestinnällä ja valistuksella. Rajaturvallisuus lentoliikenteessä Helsinki-Vantaan lentoaseman rajaturvallisuusjärjestelyjä kehitetään ylläpitäen korkea palvelutaso, osaaminen ja tekninen varustelu tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Varaudutaan kehittämään rajaturvallisuusjärjestelyjä tarvittaessa myös muilla kehittyvillä lentoasemilla. Otetaan käyttöön pääosin automatisoitu ja tuottavuutta parantava rajatarkastus. 212 211 211 Rajanylityspaikkojen henkilöstövoimavarat on toistaiseksi pystytty turvaamaan. Vaalimaan rajanylityspaikan eriyttämishanke ei ole Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä edennyt toteutusvaiheeseen. Muut infrastruktuurihankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Biometriikan hyödyntämiseen perustuvaa rajatarkastustekniikkaa on hankittu suunnitellusti. Helsinki-Vantaalla on tuotantokäytössä kolme automaattiporttia ja pilotointi on käynnissä Vaalimaalla. Kaakkoisrajalla on kyetty ylläpitämään riskianalyysiin perustuva riittävän tehokas rajavalvonta ja reagointikyky. Otettu käyttöön 29 ja vakiinnuttaminen on käynnissä. Muun rajaosuuden siirrettävän teknisen valvontakaluston kehittäminen ja hankinnat ovat vielä kesken. Osallistutaan aktiivisesti EU:n meripolitiikan ja rannikkovartiostotoimintojen kehittämiseen. Kehittämistyötä tukevat useat käynnissä olevat hankkeet (UVL1, PV-8 vastaanotto, Baltic ACO, MIRG, Marsuno). RVL-SYKE välisen yt-sopimuksen päivitys on valmistelussa. Vuoden alusta voimaan tullut meripelastuslain muutos vahvisti RVL:n roolia johtavana meripelastusviranomaisena. Baltic ACO mallin kehittäminen on saanut hyvin positiivisen vastaanoton kansainvälisesti. Henkilöstövoimavarat on toistaiseksi voitu turvata. Rajatarkastusten johtaminen ja toimialaan kiinteästi liittyvä rikostorjunta keskitettiin Helsinki- Vantaalle. Rajatarkastusten tarpeet Helsinki-Vantaan terminaalimuutoksissa on turvattu. Automaattiporttien mahdollista käyttöä myös muilla lentoasemilla kuin Helsinki-Vantaalla selvitetään. Helsinki-Vantaalla on tuotantokäytössä kolme automaattiporttia ja 1 porttia lisää asennetaan vuoden 21 loppupuolella.

15 Kansainvälinen yhteistyö Yhteistyötä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa kehitetään siten, että Suomen rajaturvallisuuteen kohdistuvat riskit tunnistetaan ajoissa ja vastatoimet voidaan sovittaa yhteen. Yhteistyötä painotetaan rajatarkastuksiin ja rikostorjuntaan. Vaikutetaan aktiivisesti EU:n rajapolitiikan ja eurooppalaisen rajaturvallisuusjärjestelmän sekä sen läpinäkyvyyden kehittämiseen, muun muassa tukemalla EU:n rajaturvallisuusviraston toimintaa sekä edustautumalla muissakin rajaturvallisuutta käsittelevissä elimissä. Vaikutetaan aktiivisesti myös EU:n meripolitiikan toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin. Edistetään Itämeren piirissä tehtävää kahdenvälistä ja monenkeskistä turvallisuusyhteistyötä laajennetulla operatiivisella yhteistoimintaperiaatteella. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen ulkorajavalvontaverkoston (Eurosur) kehittämiseen. Valmistaudutaan kansallisen rajaturvallisuuden koordinaatiokeskuksen perustamiseen. Pilotointi EU:n koillisrajalla. Ylläpidetään valmius käyttää ammattitaitoista henkilöstöä, ilma-aluksia ja ainakin yhtä vartiolaivaa EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. Ylläpidetään valmius käyttää rajaturvallisuusasiantuntijoita EU:n rajaturvallisuushankkeissa ja siviilikriisinhallintatehtävissä. Ylläpidetään riskianalyysiin perustuva rajaturvallisuusasiantuntijoiden verkosto tärkeimmissä ulkomaanedustustoissa. Osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen raja- ja meriturvallisuusalan koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön. RMVK:n roolia FRONTEX:in Partnership Akatemiana vahvistetaan ja yhteistyötä keskeisten rajaturvallisuusalan oppilaitosten kanssa syvennetään. Rikostorjunta Toimintaedellytykset turvataan lainsäädäntöä kehittämällä. 211 217 Yhteistyötä Venäjän rajavarusteluvirasto Rosgranisan kanssa on tiivistetty. Tietoa on vaihdettu mm. automaattisista rajatarkastuksista sekä lähdetty mukaan yhteisen ENPI- CBC-hankkeen hakemuksen partneriksi. Rajatarkastuksiin ja rikostorjuntaan liittyvän yhteistyön kehittäminen on ollut keskeisenä aiheena pysyvän suomalais-venäläisen rajavartiotyöryhmän sekä sen operatiivisen alatyöryhmän työssä. Osallistuttu aktiivisesti Frontexin toiminnan kehittämiseen mm. Frontexi:sta annetun asetuksen osalta. Muu edustautuminen toteutettu vakiintuneella tavalla. Rajavartiolaitoksen edustaja kansalliseen meripolitiikkajaostoon on nimetty. Jaosto on aloittanut toimintansa. Itämeren alueen yhteistyöhön osallistuminen jatkuu aktiivisena. Coastnetjärjestelmän uudistaminen valmistuu alkuvuodesta 211. Rajaturvallisuuden koordinaatiokeskuksen (NCC) pilotointiin valmistaudutaan vuodesta 211 alkaen. Valmius on ylläpidetty ja henkilöstöä sekä kalustoa on käytetty EU:n rajaturvallisuusoperaatioissa. RVL:n kansainvälisen valmiusjoukon suunnitelmallinen rotaatio on käynnistetty. Entinen verkosto on ylläpidetty ja uusien toimipisteiden perustamista valmistellaan. Frontexin kanssa on päivitetty yhteistyösopimus ja vahvistettu koulutusyhteistyön puitesopimus. Suomen sisäisen turvallisuuden oppilaitosten välille on kehitetty vakiintunut yhteistyö, joka perustuu ns rehtorityöryhmän toimeksiantoon. Frontexin koulutusohjelma (CCC) on toimeenpantu rajavartijoiden peruskurssin opetussuunnitelmiin, akateemisen tason opetussuunnitelmatyö (CMC, CHC) on käynnistynyt. Rajavartiolainsäädännön uudistamista koskeva lakihanke (HE 219/28)

16 Keskitetään rikostorjunnan ohjaus valtakunnallisesti ja tehostetaan näin erityisesti laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä ja torjuntaa. Terrorismin torjunta ja erityistilanteet Kaksi valmiusjoukkuetta saatetaan täysin terrorismintorjuntakykyisiksi ja poliisin erikoisyksiköiden kanssa yhteensopiviksi koulutukseltaan, kalustoltaan ja menetelmiltään. Muut valmiusjoukkueet supistetaan valmiusryhmiksi, joilla on kyky käynnistää vaativan tilanteen hallinnan edellyttämät toimenpiteet vartioston valvonta-alueella. Ylläpidetään merivartiostojen johtokeskusten valmius toimia merellisten erityistilanteiden keskeisinä johtamis- ja tiedonvälityspaikkoina Kehitetään valmiutta huolehtia omien ja poliisin erikoisyksiköiden siirtämisestä kohteelle merialueella pääosin rajavartiolaitoksen tehtäviin osoitetulla kalustolla. Rajaseudun ja saariston turvapalvelut Kehitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa toimintamalli, jossa tiiviillä yhteistyöllä taataan vähäisten voimavarojen tehokas käyttö erityisesti rajaseudulla ja saaristossa. Sotilaallinen maanpuolustus Kehitetään kykyä vastaerikoisjoukkotoimintaan, tiedusteluun ja alustarkastuksiin. Toimintakykyinen reservi ylläpidetään korkeatasoisella varusmieskoulutuksella ja kertausharjoituksilla Organisaation kehittäminen Nykyisen vartiostojaon puitteissa kevennetään johto- ja tukiorganisaatioita ja vähennetään organisaatiotasoja. Pieniä vartioasemia yhdistetään toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi henkilöstömäärää samalla vähentäen on tullut voimaan 15.6.21. RVL:n on osallistunut aktiivisesti esitutkinta-, pakkokeino-, ja poliisilain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Rikostorjunnan toimintaedellytykset turvaavaa lainsäädännön kehittämistä toteutetaan jatkuvana prosessina yhteistyössä vartiostojen kanssa. 29 RVLE:n oikeudellisella osastolla on Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan ohjausta varten osastopäällikön alaisuudessa toimiva rikostorjuntayksikkö, joka perustettiin 1.8.21 ja on operatiivisesti toimintavalmis vuoden 211 alussa. 29-212 29 alkaen 29 alkaen 29 alkaen Käynnistetty 21-214 Toimenpiteet on suunniteltu. Osin supistettu, kehittämissuunnitelma on valmisteltu. Suunnitelma on valmisteltu ja huomioitu poliisi suunnitelmissa ja toimintaohjeissa. Suunnitelma on valmisteltu. Vaatimus otetaan huomioon partiovenehankkeessa, ulkovartiolaivahakkeessa, helikopterihankkeissa ja erillisessä SRIB-hankkeessa. Lisäksi on huomioitu poliisin suunnitelmissa ja toimintaohjeissa. HARVA-hankkeen tulosten arviointi on käynnissä. RVL:lla on valmius tiivistää yhteistyötä voimavarojen käytön tehostamiseksi. Tehtävät on huomioitu joukkojen koulutuksessa ja varustuksessa. Varustaminen on käynnissä. Varusmieskoulutusta on toteutettu suunnitelman mukaan kolmessa varusmiesyksikössä ja kertausharjoitustoimintaa kaikissa raja- ja merivartiostoissa. Kaksiportaiseen organisaatioon siirrytään 1.1.211 alkaen. Säädösvalmistelu ja hallinnolliset päätökset on tehty. Henkilöstövaikutukset on suunniteltu.

17 Prosessien kehittäminen Rajavartiolaitoksen esikuntaa kehitetään strategisena johtoportaana. Kehitetään rajavartiolaitoksen suunnittelujärjestelmän laatua. Uudistetaan rajavartiolaitoksen hallinnon ja tukipalvelujen toimintamalli Suorituskyvyn kehittäminen Varustetaan kansainväliset rajanylityspaikat biometrisia tunnisteita hyödyntävällä teknologialla. Uusitaan vanhenevat ilma-alukset ja päivitetään Dornier 228- valvontakoneiden rajavalvonnassa käytettävä tekninen järjestelmä. 21 21-211 21-214 Käynnissä 216 Uusitaan partiovenekalusto. 213 Uudistetaan merivalvontatutkat ja merivalvontakamerat. Kehitetään vartiolaivojen valvontakykyä ja vedenalaisen toiminnan suorituskykyä. 21-213 21-211 Rajavartiolaitoksen esikunnan valmiutta strategisessa suunnittelussa vahvennetaan kaksiportaisuuteen siirtymisen yhteydessä. Suunnittelukauden investointitarpeiden kartoittaminen ja rahoituslähteiden käytön suunnittelu on aloitettu. Raportointijärjestelmän jatkokehitys on aloitettu ja se valmistuu 212. Taloussuunnittelu ja -hallinnon uudistamistarpeet selvitetään teknisten palvelujen uudistamisen yhteydessä. Teknillisen alan palvelutuotannon vaihtoehtoiset toimintamallit on analysoitu. Lokakuun tulosneuvottelujen jälkeen valmistellaan tarvittavat vuonna 21 tehtävät päätökset. Automaattisten rajatarkastusten kehitystyötä on jatkettu. Kehityskohteita on pilotoitu Hki-Vantaalla ja Vaalimaalla. Syyskuussa 21 tilattiin Hki- Vantaan lentoaseman lähtötarkastuksiin 1 uutta rajatarkastusautomaattia. Automaatit otetaan tuotantokäyttöön 1.12.21. Rajatarkastusten automatisointia jatketaan vuodelle 211 ajoittuvin hankinnoin. Vis- järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt. Järjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan kesällä 211. Käyttöönoton edellyttämät sormenjälkilukijat tilataan vuoden 21 lopulla. Nopeajunan rajatarkastuksissa käytettävät mobiililaitteet on tilattu. Rajatarkastussovellus mobiililaitteisiin on tilattu. Operatiivisessa käytössä se on marraskuun 21 loppuun mennessä. AB412 helikopterin hankepäätös on tehty. Tietopyyntö (RFI) lähetetään lokakuussa 21. Dornier 228- valvontalaitteiden II vaiheen tarjouspyyntö lähetetty lokakuussa 21 ja sopimus allekirjoitettaneen joulukuussa 21. PV 8 hanke etenee suunnitelmien mukaan. Seitsemän venettä on vastaanotettu elokuun loppuun mennessä. Vuoden loppuun mennessä vastaanotetaan 8.,9. ja 1. vene. RVL on tilannut yhteensä 23 venettä. Ahvenanmaan tutkat (3) on tilattu. Rannikon merivalvontakameroiden tarjouspyynnöt on valmisteltu. Tarjouspyyntö ulkovartiolaivojen kamerajärjestelmästä on lähetetty. Valvonta- ja suorituskykyä on tarkasteltu osana UVL 1 hanketta. Toposmerenpohjan kartasto on otettu käyttöön johtokeskuksissa.

18 Otetaan käyttöön kaksi uutta rajaturvallisuus- ja öljyntorjuntatehtävissä käytettävää vartiolaivaa. Vähennetään käytössä olevia alusluokkia. Uudistetaan rajavartiolaitoksen toiminnallinen tietojärjestelmä. Otetaan käyttöön turvallinen mobiilitekniikka. Uudistetaan tietopalvelun toimintamalli. Kehitetään maarajojen teknisen valvontajärjestelmän uusi sukupolvi (MRTV II) Kehitetään operatiivista liikkuvuutta uusimalla partioautokalusto. Huomioidaan uuden rajavalvontamallin vaatimukset ja rajaseudun turvallisuustehtävät. 211-215 211 21-212 21-213 21-215 Työyhteisön, henkilöstön ja osaamisen kehittäminen Turvataan luotettavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja py- syvyys. Kehitetään Raja- ja merivartiokoulua uusiutumiskykyisenä, elinikäistä oppimista vahvistavana ja uusia oppimismenetelmiä käyttävänä, verkottuneena rajaturvallisuus- ja meripelastusalan oppilaitoksena. Turvataan henkilöstön työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus osana henkilöstöjohtamista. Luodaan kansainvälisiin tehtäviin valmistava koulutusjärjestelmä ja kielten opiskelun tukijärjestelmä. Uuden UVL 1 vartiolaivan konseptija esisuunnittelu on suoritettu. Tarjouspyyntöaineisto valmistui elokuussa, jonka jälkeen käynnistettiin vartiolaivan kilpailutus (sisältää option toiselle laivalle). RTT-hanke lakkautettiin ja samalla perustettiin maarajatekniikan 213, merirajatekniikan 213 sekä rajatarkastustekniikan 213 kehityshankkeet. Osahankkeita on viety eteenpäin suunnitelmien mukaisesti. Osahankkeilla on edistetty RTT:n uudistusta. Rajavartiolaitoksen mobiiliyhteydet on toteutettu HALTIK:n etäkäyttöratkaisun kautta. Strategisen tietohallinto-ohjelman päivitys on käynnissä. Päivityksen yhteydessä tietohallintoa, asiakirjahallintoa ja arkistoimea sekä tietopalvelua koskevat määräykset tarkistetaan. Maarajatekniikan kehityshankkeessa 213 on tehty rajavalvonta- ja tilannekuvasovelluksien määrittely. Sensorialustan kehitystä on jatkettu toteuttamalla sensoreiden tietoliikenteen esiselvitys ja tilaamalla KAIRAjärjestelmän jatkokehitys. Lisäksi on kokeiltu tutkasensorien soveltuvuutta pienten aukeiden ja vesistöjen valvontaan. Painopistealueiden tarpeita vastaavaa siirrettävää järjestelmää ei ole toteutettu. Tilattu 24 lavamaastohenkilöautoa partiokäyttöön. Ajoneuvot vastaanotetaan kuluvan vuoden aikana. Palvelukseen ottoa koskevat määräykset on ajantasaistettu ja suunniteltu rajavartijoiden rekrytoinnin keskittäminen RMVK:lle. Palkkakilpailukykyä on edistetty tarkentavin virkaehtosopimuksin. Työtyytyväisyys ja sitoutuminen ovat hyvällä tasolla ja aikomus vaihtaa työpaikkaa on alhainen. Raja- ja merivartiokoulun toiminnassa ja suunnittelussa on otettu huomioon uusien oppimismenetelmien käyttö, hyödynnetty alan oppilaitosten kansainvälistä verkostoitumista ja osallistuttu siihen aktiivisesti. Tehtävän toteutus on jatkuvaa. Tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia on toimeenpantu ja työhyvinvointiin kiinnitetty kasvavaa huomiota. Kaikilla koulutustasoilla on olemassa kv-koulutusmoduuli. Siviilikriisinhallinnan rajaturvallisuuspaketti on kehitetty yhdessä kriisinhallintakeskuksen kanssa.

19 Toteutusta ei vielä aloitettu Toteutus käynnissä Toteutus valmis

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [MILJ. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 3 25 2 15 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta 1 5 Rajatarkastukset Rajavalvonta 26 27 28 29 Enn 21 TYÖAJANKÄYTTÖ TULOSALUEILLA [H] 3 2 5 2 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta 1 5 Rajatarkastukset Rajavalvonta 26 27 28 29 Enn 21 26 27 28 29 Enn 21 Rajavalvonta 51, % 49,1 % 52,5 % 51,1 % 5,6 % Rajatarkastukset 43,1 % 4,3 % 34,3 % 34,2 % 35,8 % Rikostorjunta, % 4,7 % 5,7 % 6,9 % 6,7 % Meri- ja muu pelastustoiminta 2, % 2,4 % 3, % 3, % 2,7 % Sotilaallinen maanpuolustus 4, % 3,6 % 4,5 % 4,9 % 4,1 % TULOSALUEET YHT. 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % Rikostorjunnan tulosalueelle kohdistettua työaikaa alettiin seurata vuoden 27 alusta.

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 2 RAJAVALVONTA TUOTOKSEN JAKAUTUMINEN 3 5 ILMA-ALUKSET [tuntia] (valvonta-ajan jakauma) 3 2 5 2 1 5 1 5 6 7 8 9 I-II/1 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VARTIOALUKSET [partiotuntia] 25 2 15 1 5 6 7 8 9 I-II/1 SLMV LSMV

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 3 PARTIOINTI Kokonaismäärä [Partiotuntia] Hallintoyksiköittäin [Partiotuntia] 4 35 3 25 2 15 1 5 6 7 8 9 Enn 1 Jalka-, pp-, mtp-, kelkka-, auto tai vastaava partio Helikopteri Lentokone (Dornier) Ulkovartiolaiva (vast) Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus Ulkomaalaisvalvonta 6 7 8 9 Enn 1 K-SR 8 526 79 369 71 962 64 85 59 P-KR 57 537 5 797 57 85 57 64 5 KR 76 999 64 658 66 675 61 434 56 LR 74 447 68 287 68 157 59 864 6 SLMV 19 994 18 336 22 91 21 426 22 LSMV 45 11 46 699 48 3 45 142 44 RVL 354 64 328 146 335 547 39 15 291 KIINTEÄ VALVONTA Kokonaismäärä [Valvontatuntia] Hallintoyksiköittäin [Valvontatuntia] 1 8 6 4 2 6 7 8 9 Enn 1 6 7 8 9 Enn 1 K-SR 87 368 87 51 78 173 78 648 78 P-KR 131 469 13 224 125 48 126 34 115 KR 117 341 115 466 116 566 111 889 15 LR 26 137 26 217 26 255 26 272 26 SLMV 274 52 26 293 332 15 313 246 32 LSMV 245 957 221 621 26 858 29 374 25 RVL 882 324 841 331 885 5 865 769 849 Kiinteä vedenalainen valvonta Kiinteä valvontajärjestelmä Tutkavalvonta Optinen valvonta

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 4 HAVAINNOT RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Rajatapahtumat 1.1 Luvattomat rajanylitykset (henkilö, ilma-alus, alus) Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 7 6 5 4 3 2 1 6 7 8 9 1 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 6 7 8 9 I-II/1 K-SR 35 19 17 2 6 P-KR 5 7 1 12 2 KR 2 7 3 2 2 LR 3 4 1 3 SLMV 16 24 2 11 1 LSMV 2 3 1 4 6 RVL 63 64 34 52 26 1.2 Muut rajatapahtumat Kokonaismäärä [kpl] Hallintoyksiköittäin [kpl] 2 15 1 5 6 7 8 9 1 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 6 7 8 9 I-II/1 K-SR 86 3 41 27 11 P-KR 56 4 9 91 28 KR 21 19 47 26 2 LR 26 21 2 13 1 SLMV 1 5 LSMV RVL 189 11 199 162 69

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 5 MUUT SUORITTEET RAJA- JA MERIALUEILLA 1. Tarkastukset (poiketen aiempien vuosien kertomuksista kuljettajan puhallutukset, tunnistukset meriliikenteessä sekä henkilöllisyyden selvittäminen on poistuneet tarkastusten lukumääristä) 3 Kokonaismäärä [kpl] 25 2 15 1 3. JAKSO 2. JAKSO 1. JAKSO 5 6 7 8 9 1 Hallintoyksiköittäin [kpl] 6 7 8 9 I-II/1 K-SR 189 213 356 345 124 P-KR 1 69 1 258 1 227 1 899 728 KR 1 149 1 59 1 588 1 6 631 LR 2 43 2 561 4 15 3 745 2 352 SLMV 4 97 4 872 5 947 5 858 4 359 LSMV 13 731 12 997 11 69 13 251 9 22 RVL 23 538 23 491 24 958 26 698 17 396 3 25 2 15 1 5 Lajeittain [kpl] 6 7 8 9 I-II/1 Ulkomaalaisvalvontaan liittyvät tarkastukset Öljynäytteenottotarkastus Ympäristösuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Luonnonsuojelusäännöksiin liittyvä tarkastus Maastoliikennesäännöksiin liittyvä tark Tieliikennesäännöksiin liittyvä tark Tullitarkastus Vesiliikennesäännöksiin liittyvä tark Kalastussäännöksiin liittyvä tark Metsästyssäännöksiin liittyvä tark Rajavyöhykesäännöksiin liittyvä tark

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 6 RAJATARKASTUKSET Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä Itärajan liikenne [kpl] 9 8 7 6 5 4 3 2 1 26 27 28 29 I-II/21 Viisumivelvolliset Viisumivapaat Lentoliikenne [kpl] 5 4 3 2 1 26 27 28 29 I-II/21

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 7 HENKILÖIDEN RAJATARKASTUKSET ULKORAJALIIKENTEESSÄ PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 27 28 29 I-II/1 VIRTANIEMI 1 164 138 148 RAJA-JOOSEPPI 56 884 67 423 61 279 44 554 PUITSI SALLA 65 832 77 779 91 172 73 12 ONKAMO 8 KUUSAMO 17 48 18 991 28 225 24 294 KURVINEN 1 957 851 58 KARTTIMO 1 34 VARTIUS 48 938 419 989 424 186 262 94 KARIKANGAS RAJAKANGAS KIVIPURO KOKKOJÄRVI INARI 1 18 8 575 3 432 4 49 LEMINAHO 3 148 2 711 378 444 HAAPAVAARA 2 RUHOVAARA 2 49 1 682 186 134 NIIRALA 898 435 874 132 934 6 662 598 VALKEAVAARA 21 UUKUNIEMI 794 PARIKKALA 14 287 18 416 18 37 1 267 IMATRA 93 38 1 65 61 1 98 712 848 579 NUIJAMAA 1 634 362 1 996 42 1 91 715 1 43 12 VAINIKKALA 398 684 431 85 349 363 236 769 VAALIMAA 2 719 431 2 759 11 2 453 796 1 798 297 YHTEENSÄ 7 164 322 7 742 11 7 373 683 5 395 349 LENTOASEMAT 27 28 29 I-II/1 LAPPEENRANTA 1 276 1 4 1 624 1 659 JOENSUU 4 576 5 17 3 552 1 197 KAJAANI 3 632 3 172 3 235 1 577 KUUSAMO 18 639 18 495 13 214 4 855 ROVANIEMI 77 128 66 565 38 118 7 316 KITTILÄ 92 27 96 966 74 415 22 93 IVALO 15 786 12 16 7 953 537 ENONTEKIÖ 25 527 2 749 14 215 916 KEMI-TORNIO 154 2 512 584 177 HKI-MALMI 2 24 19 3 4 HKI-VANTAA 3 962 487 3 595 322 3 141 576 2 174 339 HKI-HERNESAARI 18 421 MAARIANHAMINA 72 118 2 421 174 TURKU 584 2 862 2 867 1 34 OULU 21 136 25 975 15 129 12 387 PORI 5 49 5 45 2 24 945 KRUUNUPYY 1 242 1 716 1 427 397 VAASA 5 617 13 829 5 721 463 YHTEENSÄ 4 237 82 3 872 19 3 328 258 2 23 7

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 8 HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Rajalta käännytetyt, myönnetyt viisumit ja turvapaikkaa anoneet Kokonaismäärä [KPL] 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 VASTAANOTETUT TURVAPAIKKA- ANOMUKSET MYÖNNETYT VIISUMIT RAJALTA KÄÄNNYTETYT 6 7 8 9 I-II/1 39 226 263 415 7 1 375 1 561 1 936 1 633 1 168 1 69 1 66 1 471 1 19 752 Käännytysperusteet I-II/21 Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 26,9 % Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 8,85 % Tuomittu rikoksesta rangaistukseen Suomessa oleskelun aikana,23 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 42,3 % Saattanut itsensä kykenemättömäksi huolehtimaan itsestään,11 % Viisumi / OL hakiessaan väärien tietojen antaminen 8,85 % Väärien tietojen antaminen rajatarkastuksessa 13,56 %

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 9 RIKOSTORJUNTA Esitutkintaan tulleet tapaukset [KPL] 1 6 1 4 1 2 1 8 6 Muut rikokset tai rikkomukset Ympäristö- ja luonnonvararikokset Valtionrajarikokset Alueloukkaus Ihmiskauppa Vesiliikennejuopumus 4 Rattijuopumus 2 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV Laittoman maahantulon järjestäminen Väärennysrikokset K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL Väärennysrikokset 56 14 2 1 58 7 138 Laittoman maahantulon järjestäminen 4 1 28 8 41 Rattijuopumus 62 24 7 6 2 1 12 Vesiliikennejuopumus 2 18 113 223 Ihmiskauppa 1 1 Alueloukkaus 1 4 5 Valtionrajarikokset 46 3 1 1 85 28 164 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 3 24 4 2 41 128 Muut rikokset tai rikkomukset 1 222 481 9 122 788 625 3 328 I-II/21 YHTEENSÄ 1 396 522 124 171 1 9 827 4 13 Jatkotoimenpiteet I-II/21 Huomautus 14 % Valvontailmoitus 5 % R-ilmoitus 14 % S-ilmoitus 14 % Rikesakko 14 % Rangaistusvaatimusilmoitus 39 %

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 1 MERITURVALLISUUS JA PELASTUSTOIMI PELASTUS- JA AVUSTUSSUORITTEET 3 2 5 2 1 5 1 5 6 7 8 9 I-II/1 Muut pelastussuoritteet Meripelastussuoritteet Hallintoyksiköittäin I-II/21 1 2 1 8 6 4 2 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV VLLV Muut pelastussuoritteet Meripelastussuoritteet

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 11 MERIPELASTUSPALVELUN TYÖPANOSTEN JAKAUTUMINEN [%] (pl MRCC/MRSC) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 26 27 28 29 I-II/1 MUUT PELASTUSLAITOS TULLI POLIISI MKL SMPS RVL ONNETTOMUUKSIEN SYYT MERIALUEELLA [%] 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % MUUT (SIS. AIHEETTOMAT HÄL.) ALKOHOLI LUONNONOLOSUHTEET MERIMIESTAITO TEKN VIKA JA PALO 1 % % 26 27 28 29 I-II/1

TILASTOT JA MUUT LIITETIEDOT 12 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS KOULUTUSVUOROKAUDET 14 12 1 8 6 RESERVILÄISET VARUSMIEHET 4 2 6 7 8 9 I-II/1 Hallintoyksiköittäin [VRK] Varusmiehet 6 7 8 9 I-II/1 RVLE K-SR P-KR 36 382 41 281 37 556 34 3 22 136 KR 39 263 14 89 LR 29 283 27 37 24 549 23 168 18 16 SLMV LSMV RMVK 29 671 24 451 15 752 13 662 13 891 VLLV RVL 134 599 17 929 77 857 7 86 54 187 Reserviläiset 6 7 8 9 I-II/1 RVLE K-SR 972 1 251 1 251 P-KR 1 5 1 661 KR 1 398 1 92 1 92 LR 2 49 SLMV 416 LSMV 594 594 RMVK VLLV RVL 3 42 7 54 2 937