Kaupunkisuunnittelulautakunta 89 21.04.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 118 14.06.2016 Vaatimus kiinteistön 734-750-1-112 ranta-asemakaavan vastaisen käytön lopettamisesta 2128/10.02.04/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.04.2015 89 Valmistelija: kaupungingeodeetti, Ari Vainio, ari.vainio@salo.fi, 02-778 5400 Smartab Finland Oy on lähestynyt Salon kaupunkia 24.9.2014 kirjeellä ja sen jälkeisillä tiedusteluilla. Smartab Finland Oy katsoo, että kaupunki käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä 734-750-1-112 ranta-asemakaavan vastaisesti. Tätä Iso-Kisko järven rannalla sijaitsevaa kiinteistöä käytetään kaupungin virallisena uimarantana ja kiinteistölle on yhtiön lähettämän kirjeen mukaan rakennettu uimarantakäyttöä varten ranta-asemakaavan vastaisia rakennuksia, kuten mm. laituri, grillikatos ja pukukoppi. Yhtiö vaatii uimarantakäytön lopettamista, rakenteiden poistamista ja rannan entisöimistä sekä mm. opastuksen muuttamista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkikehityspalvelujen johtoryhmän käsittelyn jälkeen yhdessä lupa- ja valvontaviranomaisten, kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistö- ja mittauspalvelujen edustajan kanssa. Valmistelun tueksi on saatu lausunnot ympäristöterveydenhuollosta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun lausunto perustuu paljolti rakennusvalvonnan lupa-arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun maankäyttöinsinöörin maastokäynnin perusteella laatimaan muistioon sekä sen jälkeen tehtyihin selvityksiin. Lausunnossa todetaan, että alueella on voimassa maakuntakaava, jonka perusteella kyseistä aluetta ja kiinteistöä voidaan käyttää mm. jokamiehen oikeudella ulkoiluun ja retkeilyyn. Aluetta koskevaa (V) merkintää on tyypillisesti käytetty myös kuvaamaan kunnallisia yleisiä uimarantoja. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa on kiinteistön koskeva kaavamerkintä LV k eli kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saa rakentaa laiturin ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Rakentamista täsmennetään ja ohjeistetaan vielä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksellä. Kaupunkisuunnittelu katsoo lausunnossaan, että kiinteistö 734-750-1-112 on kaavoissa osoitettu selkeästi virkistyskäyttöön. Liitteenä olevassa lausunnossa käsitellään kaavamääräysten tarkoitusta ja tulkintaa yksityiskohtaisemmin. Kaupunki katsoo, että ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä kunnan omistukseen hankittu ja kaavoitettu Virkistyspaikka -niminen kiinteistö on tarkoitettu turvaamaan kuntalaisten moninaisia virkistystarpeita, joita ovat mm. uiminen, retkeily, ulkoilu ja veneily. Kiskon kunnanvaltuuston päätöksessä 1.4.1981 on mainittu ostettavaksi noin hehtaarin suuruinen
maa-alue Iso-Kiskon rannalta uimarantakäyttöön. Kiinteistölle on myönnetty lainhuuto vuonna 1986 ja omistusoikeus on kirjattu nykyään Salon kaupungille. Ranta-alueen vakiintuneesta maankäytöstä ja alueen edelleen kehittämisestä kertoo myös Kiskon kunnanhallituksen päätös vuodelta 2000, jonka perusteella rannan kehityskumppaniksi on hyväksytty Kiskon Kirkonkylän kylätoimikunta. Kunta on osallistunut hankkeeseen materiaalien osalta kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa. Loppupäätelmänään kaupunkisuunnittelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistön Virkistyspaikka, 734-750-1-112 nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset mahdollistavat kuntalaisille alueen käyttämisen laaja-alaisesti vesistöön tukeutuvana virkistysalueena, jonka merkittävimpiä käyttömuotoja ovat uimaranta- ja venesatamakäyttö. Ranta-asemakaava mahdollistaa myös alueen käyttötarkoitusta palvelevien huoltorakennusten ja laitureiden rakentamisen sekä muun alueen käyttöä palvelevan varustelun. Ranta-alueen nykymuotoisen käytön voi myös katsoa vakiintuneeksi jo vuosikymmeniä jatkuneen käytön seurauksena. Lopuksi lausunnossa todetaan, ettei alueella mahdollisesti esiintynyttä epäasianmukaista käyttäytymistä tai vastaavaa ratkaista kaavoituksella. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei kiinteistön 734-750-1-112 käyttö ole voimassa olevan ranta-asemakaavan vastaista sekä toteaa esitetyn vaatimuksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Todettin ja merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnalle on 20.4.2015 toimitettu Smartab Finland Oy.n täydennys vaatimukseensa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.04.2015 89 Valmistelija: kaupungingeodeetti, Ari Vainio, ari.vainio@salo.fi, 02-778 5400 Smartab Finland Oy on lähestynyt Salon kaupunkia 24.9.2014 kirjeellä ja sen jälkeisillä tiedusteluilla. Smartab Finland Oy katsoo, että kaupunki käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä 734-750-1-112 ranta-asemakaavan vastaisesti. Tätä Iso-Kisko järven rannalla sijaitsevaa kiinteistöä käytetään kaupungin virallisena uimarantana ja kiinteistölle on
yhtiön lähettämän kirjeen mukaan rakennettu uimarantakäyttöä varten ranta-asemakaavan vastaisia rakennuksia, kuten mm. laituri, grillikatos ja pukukoppi. Yhtiö vaatii uimarantakäytön lopettamista, rakenteiden poistamista ja rannan entisöimistä sekä mm. opastuksen muuttamista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkikehityspalvelujen johtoryhmän käsittelyn jälkeen yhdessä lupa- ja valvontaviranomaisten, kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistö- ja mittauspalvelujen edustajan kanssa. Valmistelun tueksi on saatu lausunnot ympäristöterveydenhuollosta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun lausunto perustuu paljolti rakennusvalvonnan lupa-arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun maankäyttöinsinöörin maastokäynnin perusteella laatimaan muistioon sekä sen jälkeen tehtyihin selvityksiin. Lausunnossa todetaan, että alueella on voimassa maakuntakaava, jonka perusteella kyseistä aluetta ja kiinteistöä voidaan käyttää mm. jokamiehen oikeudella ulkoiluun ja retkeilyyn. Aluetta koskevaa (V) merkintää on tyypillisesti käytetty myös kuvaamaan kunnallisia yleisiä uimarantoja. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa on kiinteistön koskeva kaavamerkintä LV k eli kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saa rakentaa laiturin ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Rakentamista täsmennetään ja ohjeistetaan vielä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksellä. Kaupunkisuunnittelu katsoo lausunnossaan, että kiinteistö 734-750-1-112 on kaavoissa osoitettu selkeästi virkistyskäyttöön. Liitteenä olevassa lausunnossa käsitellään kaavamääräysten tarkoitusta ja tulkintaa yksityiskohtaisemmin. Kaupunki katsoo, että ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä kunnan omistukseen hankittu ja kaavoitettu Virkistyspaikka -niminen kiinteistö on tarkoitettu turvaamaan kuntalaisten moninaisia virkistystarpeita, joita ovat mm. uiminen, retkeily, ulkoilu ja veneily. Kiskon kunnanvaltuuston päätöksessä 1.4.1981 on mainittu ostettavaksi noin hehtaarin suuruinen maa-alue Iso-Kiskon rannalta uimarantakäyttöön. Kiinteistölle on myönnetty lainhuuto vuonna 1986 ja omistusoikeus on kirjattu nykyään Salon kaupungille. Ranta-alueen vakiintuneesta maankäytöstä ja alueen edelleen kehittämisestä kertoo myös Kiskon kunnanhallituksen päätös vuodelta 2000, jonka perusteella rannan kehityskumppaniksi on hyväksytty Kiskon Kirkonkylän kylätoimikunta. Kunta on osallistunut hankkeeseen materiaalien osalta kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa. Loppupäätelmänään kaupunkisuunnittelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistön Virkistyspaikka, 734-750-1-112 nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset mahdollistavat kuntalaisille alueen käyttämisen laaja-alaisesti vesistöön tukeutuvana virkistysalueena, jonka merkittävimpiä käyttömuotoja ovat uimaranta- ja venesatamakäyttö. Ranta-asemakaava mahdollistaa myös alueen käyttötarkoitusta palvelevien huoltorakennusten ja laitureiden rakentamisen sekä muun alueen käyttöä palvelevan varustelun. Ranta-alueen nykymuotoisen käytön voi myös katsoa vakiintuneeksi jo vuosikymmeniä
jatkuneen käytön seurauksena. Lopuksi lausunnossa todetaan, ettei alueella mahdollisesti esiintynyttä epäasianmukaista käyttäytymistä tai vastaavaa ratkaista kaavoituksella. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei kiinteistön 734-750-1-112 käyttö ole voimassa olevan ranta-asemakaavan vastaista sekä toteaa esitetyn vaatimuksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Todettin ja merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnalle on 20.4.2015 toimitettu Smartab Finland Oy.n täydennys vaatimukseensa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.06.2016 118 Valmistelija:Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, timo.alhoke@salo.fi, 02 778 5113 Turun hallinto-oikeus on varannut Salon kaupungille mahdollisuuden antaa selitys kiinteistön Virkistyspaikka (734-750-1-112) omistajana kiinteistön käyttöä koskevan valituksen ja sen vuoksi syntyneiden asiakirjojen johdosta. Alueen sijainti on osoitettu esityslistan liitekartalla. Salon kaupunki antaa asiassa seuraavan selityksen: Alueen käyttöä ja kaavan tulkintaa koskevana ns. hallintopakkoasiana on uimaranta-asiaa käsitelty rakennus- ja ympäristölautakunnassa 9.3.2016. Lautakunnan päätös oli seuraava: Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, ettei Salon kaupungin omistaman Virkistyspaikka-nimisen tilan 734-750-1-112 nykyinen käyttö uimarantana ole 14.7.1982 vahvistetun ranta-asemakaavan vastaista. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää Smartab Finland Oy:n vaatimukset alueen käytön muuttamisesta, rakennusten ja rakennelmien purkamisesta tai muualle siirtämisestä sekä muutkin valmistelutekstissä yksilöidyt vaateet. Samalla hylätään Marja Wideniuksen, Kajalan rantatien tiekunnan ja Kajalan rantatien yksityistien tiekunnan vaatimukset asiassa. Perustelunaan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että kaavamerkinnän "Venesatama" voidaan katsoa sallivan monenlaista toimintaa, esimerkiksi vierasvenesataman siihen liittyvine
rakennelmineen ja palveluineen. Alueella olevat rakennukset ovat näin ollen kaavamerkinnän mukaista rakentamista. Koska valituksenalainen alue on varattu yleisen alueen tavoin kunnan käyttöön, toimintojen erottelua kaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä, koska kunta alueen toimijana voi sen tehdä tarkoituksenmukaisesti toteutusvaiheessa. Kun lisäksi huomioidaan aluetta koskevassa valtuuston ostopäätöksessä ilmaistu kunnan selkeä tarkoitus, alueen tähänastinen tosiasiallinen käyttö ja se, että ranta-asemakaavan määräystekstissä viitataan kunnan tarpeisiin, voidaan alueen nykyisen uimarantakäytön ja toisaalta venesatamakäytön katsoa kokonaisuus huomioon ottaen olevan ranta-asemakaavan mukaista. Sovelletut lainkohdat: maankäyttö- ja rakennuslaki 58, 182, maankäyttö- ja rakennusasetus 4. Pääsisältö oli siis, ettei kiinteistön käyttö uimarantana ole asemakaavan vastaista. Rakennus-ja ympäristölautakunnan 9.3.2016 tekemästä päätöksestä ovat valittaneet Kajalan yksityistien tiekunta, Kajalanrantatien yksityistien tiekunta, Marja Widenius ja Smartab Finland Oy. Valitusasiakirjoihin voi tutustua kokouksen yhteydessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on kokouksessaan 11.5.2016 valitusten johdosta antamassaan vastineessa todennut seuraavaa: Vastineena valitusperusteisiin voidaan todeta, että alue on ranta-asemakaavan hyväksymisen jälkeen ollut yleisessä uimarantakäytössä. Virkistyspaikka-tila on tullut Kiskon kunnan omistukseen 1981 ja se on hankittu yleiseen uimarantakäyttöön. Sinänsä on totta, että paikallinen kyläyhdistys on vuoden 2000 alkupuolella kohentanut olennaisesti paikkaa ja rakentanut virkistyskatoksen ja kuivakäymälän. Kunnanhallituksen tekemässä esityksessä Kiskon valtuustolle todetaan, että kysymys on uimarannaksi suunnitellusta alueesta. Kyseistä luonnossuunnitelmaa maan käyttötarkoitukseksi ei ole kunnan asiakirjoista löytynyt. Koska suunniteltu maankäytön tarkoitus on valtuustolle laaditussa esittelytekstissä todettu, on valtuusto päättäessään maanhankinnasta samalla hyväksynyt käyttötarkoituksen uimarantana. Suunnitelma-asiakirjaa ei ole säilytetty ilmeisesti siksi, että arkistoon ei yleensä oteta luonnosvaiheen suunnitelmia. Karttasuunnitelmien kopiointikustannuksia pyrittiin myös välttämään. Valituksissa annetaan virheellinen kuva paikan massiivisesta käytöstä uimarantana. Tässä suhteessa hallinto-oikeuden katselmus saattaa olla perusteltu. Tällöin voidaan havainnoida paikan vaikeahko saavutettavuus, opastuksen vaatimattomuus ja itse paikan pienimuotoisuus. Valituksissa väitetyt haitat lähikiinteistöille ovat
niiden sijainti ja etäisyys huomioiden ylimitoitettuja. Rakennus-ja ympäristölautakunnan päätöksessä todettiin lisäksi, että valituksissa ei todeta perusteita, joiden nojalla esitettyihin rakennelmien purkamis- ja toiminnan lopettamisvaatimuksiin tulisi suostua. Myös kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asiaa aiemmin nimenomaan maanomistajan näkökulmasta kokouksessaan 21.4.2015, mikä päätös sisältyy tähän käsillä olevaan jatkolistaan. Päätöksen liitteenä oli Salon kaupunkisuunnittelun lausunto (liite) asiaan liittyen. Lisäksi Salon kaupunkikehityspalvelut on antanut rakennus- ja ympäristölautakunnalle hallintopakkoasian kuulemisen yhteydessä maanomistajan kannanoton (22.2.2016), joka on seuraava: Salon kaupunki omistaa Iso-Kisko -järven rannalla uimaranta-, venevalkama- ja muussa kuntalaisten virkistyskäytössä olevan kiinteistön 734-750-1-112. Kiskon kunta on ostanut kiinteistön uimarantakäyttöön ja se on ollut tässä käytössä 1980 luvulta saakka. Alueen kunnossapidossa on tehty yhteistyötä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kiskon kunta on vuoden 2009 kuntien yhdistymisen myötä osa nykyistä Salon kaupunkia. Kiinteistö kuuluu Salon kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämiin virallisiin uimarantoihin. Liikuntapalvelut on asiaa kysyttäessä pitänyt rantaa tärkeänä kuntalaisten palvelujen kannalta, koska vastaavaa rantaa ei ole lähialueilla. Smartab Finland Oy on esittänyt kaupungille vuonna 2014, ettei kaupunki saisi käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä 734-750-1-112 nykyisellä tavalla ja katsoo käytön olevan ranta-asemakaavan vastaista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 21.4.2015 89. Lausuntona viitataan tähän päätökseen ja sen perusteluihin. Kiinteistön nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Lisäksi todetaan, että laituri ja muut poistettaviksi vaaditut rakenteet tukevat alueen käyttötarkoitusta eikä niiden poistamisvaatimukselle ole perusteita. Kiinteistön ranta-alueen nykymuotoinen käyttö on vakiintunut jo vuosikymmeniä jatkuneen käytön seurauksena eikä sen muuttamiseen ole aihetta. Kaikki edellä mainitut asiakirjat sisältyvät myös valitusasiassa kertyneisiin asiakirjoihin. Viitaten aiempaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen ja sen liitteisiin sekä rakennus-ja ympäristölautaukunnan käsittelyn yhteydessä annettuun kaupunkikehityspalvelujen kannanottoon, ei asiassa kaupungin kannalta maanomistajana ole lisättävää. Hakemukset uimarannan käytön kieltämisestä ja siihen liittyvistä muista vaateista tulee hylätä, kuten rakennus- ja ympäristölautakunta on perusteluissaan ja vastineissaan esittänyt.
Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Turun Hallinto-oikeudelle kiinteistön Virkistyspaikka (734-750-1-112) omistajana edellä olevan selityksen. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.