Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Samankaltaiset tiedostot
Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Tiedote 5/2016. Hankkeen toiminta

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

HoSu haltuun facilitaattorikoulutus. Rovaniemi

Tiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus

Paja 3, Tampere

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toiminnallisten osakokonaisuuksien tilannekatsaus 04 /2017

Tiedote 4/2016. Hankkeen toiminta

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

Parempi Arki. Seminaarikierros , Päivä 1

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

POTKU potilas kuljettajan paikalle - kehittämishankkeen arvioinnista

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Havaittiin myös, että uusien toimintamallien kehittämiseen liittyy toimintakulttuurien ja asenteiden muutos:

Parempi Arki. Seminaarikierros Tampere

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille Varsinais-Suomen hankekuntien kehittämisosio

LAPE-toimenpide, johon toimintamalli liittyy 1.Arvioidaan ja mallinnetaan vertaillen yhteisiä yhteisöllisen oppilashuoltotyön toimi ntamalleja

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

KP OTE. Opinnoista töihin

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

EhKäPä- verkoston tapaaminen

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

YHTEISTYÖLOMAKE KUVAUS LAPSEN /NUOREN/PERHEEN TILANTEESTA (Tallenna ensin omalle koneellesi -> ns. sähköinen lomake nettiin/intraan )

Parempi Arki. Seminaarikierros, Aulanko Päivä 1

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Vastuutyöntekijämalli 2 (8) 08/2018 SISÄLLYSLUETTELO

VÄLITTÖMÄN ASIAKASTYÖAJAN LISÄÄMINEN / Siuntion kotihoito

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

terveyspalveluiden tarpeen arviointi

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

Sähköinen asiointi - omahoitopalvelu, sähköiset palvelut ja oma-olo palvelu

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Miten Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä parantaa kilpailukykyään ja missä mennään nyt? Avovastaanottojen päällikkö Sirpa Marjoniemi 22.3.

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta

Mai-Brit Salo

Yhteisesti sovitut asiakaslähtöiset toimintamallit ja yhteistyökäytänteet arkeen

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Hyvä Potku Kaijonharjun terveysasema

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Opiskeluhuollon yhteistyöprosessit (perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

ErinOmainen-hanke ERITYISLASTEN OMAISHOIDON TOIMINTAMALLI ASIAKASLÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Kaatumisvaaran arviointiprosessit

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Miten asiakkaan ääni kuuluu terveydenhuollon palveluissa?

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Loppuraportti Päijät-Häme

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kehittäjän kokemukset

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Tervetuloa Innokylään

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

SOSIAALIHUOLLON TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN. Työvälineen pilotointisuunnitelma

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Transkriptio:

Parempi Arki Seminaarikierros 4 13.10.2016 Tampere

Tervetuloa! Päivän ohjelma: 8.00 Oman toimintamallin työstäminen Mistä tietää muuttuuko mikään? Mittamisesta tietoisku 9.30 Hopapaja 11.30 Lounas 12.30 Makaronitorni 13.00 Pilotointisuunnitelmien esittely 14.15 Kehittämistyön arviointi Ohjeita eteenpäin 14.30 Päivän päätös

Oma toimintamalli ja sen työstäminen Mitä lähdemme kokeilemaan käytännössä ja miten? Mitä voisimme mitata? Sopikaa mahdolliset välitapaamiset Tiimit esittävät pilotointisuunnitelman muille tiimeille iltapäivällä (maks. 10 min. esitys)

PDSA- kehittämisen jatkuva sykli 4.Act PDSA 3.Study 1.Plan 2.Do

-50% -27% -38% -45% +38% -20% Palvelujen käyttö vuosi ennen ja jälkeen hoitosuunnitelman > 10 käyntiä/vuosi hoitosuunnitelmaa edeltävänä vuotena 2014, n=71

Esimerkkinä hoitosuunnitelman käyttöönotto, Heinola Työparimalli Kutsujono Hoitosuunnitelmien määrien seuranta Lääkelistan päivitys Diagnoosien lisäys Fraasit - otsikot, väliotsikot - muuta Satu Brinkmann

Tilastoja hoitosuunnitelmista, Heinola yht lääk sh v2011 6 2 4 V2012 41 2 39 v2013 82 32 50 v2014 254 180 74 v2015 980 615 365 Satu Brinkmann

Huomioi myös miten esität, grafiikka on tärkeä. 1000 900 800 700 600 500 400 Lääk Sh Yht 300 200 100 0 2011 2012 2013 2014 2015

Heinola Hoitajat: hoitosuunnitelmia, yhteensä 365, vuonna 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Satu Brinkmann

Heinola Lääkärit: hoitosuunnitelmat yhteensä 615, vuonna 2015 1 2 3 4 5 6 7 Satu Brinkmann

Ennen Potku-hanketta Pitkäaikaissairauksina: diabetes, astma, kihti, uniapnea, verenpainetauti, polyneuropatia, keuhkoembolia -09, joka marevanisoitu. Marevanhoito pysyvä. 108 yhteydenottoa vuonna 2010, joista puheluita 4 lääkärille puheluita 16 terveydenhoitajalle lääkärissä käyntejä 23 terveydenhoitajalla käyntejä 21 sairaanhoitajalla käyntejä 10 asiointi terveyskeskuksen vastaanoton luukulla lähes päivittäistä, puheluita ajanvaraukseen viikoittain. laboratoriossa käynnit 34 Fidd otettu 9 x, vastaus aina normaali Uraatti otettu 10 x, vastaus aina normaali

TOIVO Ennen Jälkeen Käynnit lääkärillä 23 9 (7 suunniteltua, 2 eisuunniteltua) Puhelut lääkärille 4 6 Käynnit terveydenhoitajalla Käynnit sairaanhoitajalla 21 24 10 5 Käynnit laboratoriossa 34 17 Kustannukset 5614 3134 Aika (lvo) 30 min:11.5h 20 min: 7.7 h 30 min: 4.5 h 20 min: 3h XXXX:ssä on noin 300 suurkuluttajaa, joiden todelliset kustannukset ovat: 4000-6000 /vuosi/kuluttaja, yhteensä kustannukset vuodessa 1 200 000-1 800 000 /vuosi

Kahdentoista paljon palveluja käyttäneen potilaan käynnit Päijät-Hämeen yhteispäivystyskeskuksessa (Akuutti24). Ennen = 1.1.2016 tunnistamisajankohta (x-akseli) Jälkeen = 31.8.2016 Tulkinnassa huomioon otettava vaihteleva ja vielä lyhyt seuranta-aika tunnistamisen jälkeen.

Hopapaja Tehdään käytännössä yhteinen ja asiakaslähtöinen hoitoja palvelusuunnitelma (HOPA) Toimeksianto: 1 kokemusasiantuntija per tiimi Osa tiimistä (2-4) toimii ammattilaisina ja loput toimivat tilanteen arvioijina Asiakkaan suunnitelma kirjataan hopa-pohjaan Sopikaa kuka kirjaa, ei kysytä eikä kirjata alun henkilötietoja Aikaa maksimissaan tunti Jakaudutaan kahteen eri tilaan, mutta reflektio yhdessä, tulkaa takaisin, kun suunnitelma valmis

Hopapaja Reflektio: Asiakas antaa palautetta työntekijöilleen Millainen kokemus? Mitä hyvää? Mitä jäit kaipaamaan? Kuunneltiinko, saitko sanoa mitä olit ajatellut? Tiimissä sopivat, että kuka/ketkä kertoo kaksi keskeistä asiaa mitä nousi esille. Kokemusasiantuntija voi sanoa myös. -> kerrotaan koko porukalle.

Kokemusasiantuntijoiden ajatuksia ja kokemuksia Tulin kuulluksi Olin tasavertainen, olin ihminen Ihan mahtavaa kun oli kerrallaan eri ammattilaisia paikalla Löysimme yhdessä toivoa Todella hyviä kysymyksiä Löytyi uusia asioita, oivalsi mihin voi tarttua Ensimmäistä kertaa löytyi ja tarjottiin vaihtoehtoehtoja Ammattilaisen valitsema sabluuna ei sopinut asiakkaan tilanteeseen, ja hän ymmärsi sen Vanhempien jaksamisen huomiointi hienoa Olisi toivonut enemmän perheen huomioimista

Lounas 11.30 12.30

Makaronitorni Jokainen tiimi saa: 20 kpl spagettia lankaa teippiä yhden vaahtokarkin Aikaa joukkueella on 18 minuuttia. Tässä ajassa annettuja materiaaleja käyttäen joukkueen tulee rakentaa mahdollisimman korkea torni. Kaikki materiaalit tulee käyttää! Tornin tulee olla myös tarpeeksi vahva, jotta kokonaisen vaahtokarkin voi asettaa sen päälle ylimmäksi.

Makaronitorni Jutelkaa minuutti tiimissä siitä, mitä ajatuksia teille heräsi tästä tehtävästä? Kommenttikierros tiimeiltä 5min. Arvaus: kuka/ ketkä rakentavat korkeimmat tornit?

Pilottisuunnitelmat Tampere Maahanmuuttajat, joilla mielenterveys problematiikkaa Kokeillaan käytännössä Asiakas valittu, varataan yhteinen aika ja tehdään yhteinen HOPA (marraskuussa) Mitataan nyk. käyntien määrää ja seuranta 6 kk päästä Seurantatapaaminen 06/2017 Maahanmuuttajien PTH:n uudelleenorganisointi Tampere Kuntoutus Yritetään rakentaa siltaa terveydenhuollon sosiaalityön ja aikuissosiaalityön kesken Kartoitetaan ja etsitään eri toimipaikoissa asiakkaita, joille olisi hyödyllistä tehdä yhdessä HOPA Kaksineuvoinen (Nuoret) aikuiset henkilöt, jotka tarvitsevat monialaista työllistymisedellytysten tukemiseen liittyvää palvelua Mallinnetaan palveluprosessia HOPA:n kokeilu ja tekeminen asiakkaiden kanssa 2. asteen kuraattoreita pyydetään mukaan, pohditaan kuinka voidaan havaita ongelmia aikaisemmin Kaksineuvoinen Aikuiset mielenterveyskuntoutujat Lähdetään HOPIA tekemään 5 pilottiasiakasta Kartoitetaan käyntejä/palveluja ja seurataan niiden määrää Asiakkaan kokemuksia kerätään

Pilottisuunnitelmat Vaasa Peruskouluikäiset nepsylapset Kokeillaan verkostopalaveria varhaisessa vaiheessa koululla Tehdään HOPA Määritellään vastuuhenkilö Lupalomakkeen työstäminen Psykologeja ja koululääkäreitä konsultoidaan Kasvatus- ja opetusvirastolle tiedotetaan kehittämistyöstä Asiakaspilotti ja pilotin yhteenveto Kartoitus palveluvalikoimasta Pietarsaaren seutu Lapsiperheet, joissa vanhemmilla fyysistä/psyykkistä tai sosiaalista pahoinvointia Tehdään koko perheelle yhteinen HOPA PerheHOPA vanhempien suostumuksella Perhe valittu pilottiin Kartoitetaan käyntejä, tehdään suunnitelma, seurataan ja arvioidaan käyntejä Pyydetään asiakkaiden arviointi tilanteesta (heti 3 kk päästä 6 kk päästä) Muokataan HOPA:a ja tunnistamistyökalua kohderyhmälle sopivaksi Tapaamiset sovittu Laihia Nepsy-lapset ja nuoret Ryöstetään Vaasan lupalomake Kokemusasiakkaan kanssa tapaaminen Neuvolan ja koulun hoitopolkuja työstetään Erityisopettajille viedään kartoitustietoa HOPA pilotoidaan uusilla asiakkailla HOPA:n määriä sekä odotusaikoja mitataan K5 Ikäihmiset, joilla monialaisia ongelmia ja psykososiaalisen tuen tarpeita Tunnistamislomake muokattu, otetaan käyttöön ja arvioidaan sitä Suostumuslomaketta kehitetään HOPA tehdään tiimissä asiakkaiden kanssa

Välitehtävä ja pilotointi Suunniteltua toimintaa pilotoidaan niin monella asiakkaalla kuin mahdollista Pilotoinnilla kerätään muun muassa kokemuksia Arvio HOPA:n eli hoito- ja palvelusuunnitelman käytöstä ja kokemuksista (hyvää, kehitettävää?) Asiakkaiden kokemuksia HOPA:sta (kysytään mukana olleilta asiakkailta) Ammattilaisten kokemuksia (yhteistyöstä, toimintamallin muutoksesta ym.) Mittaamisesta (mitä mitattiin, tulokset ja niistä nousseet ajatukset mahdollisista muutostarpeista) Mallin toimivuudesta (Mikä toimi hyvin ja oliko solmukohtia?) Mahdollisista muutostarpeista Siitä, mikä muuttui lähtötilanteeseen nähden

Diaesitys Tiimi laatii diaesityksen seuraavaan työpajaan: max. 8 diaa, esitysaika 10 min. ja kommentit 10 min. - Lähetämme diaesitykseen pohjan - Diaesityksen sisältö edellisessä diassa Pilotointi - Lisäksi mahdollisesti toimintamallin kuvaus esim. kaavion avulla

Toimintamalleista yleisesti Toimintamallit ovat malleja kehitetyistä ratkaisuista, joita muut voivat hyödyntää. Tiivistetty kuvaus kehitetystä ratkaisusta. Määrittelee käyttötarkoituksen ja keskeisen idean. Tulosten levittämisen kanava. Väline tehokkaaseen markkinointiin.

Toimintamallin sisällössä huomioitavia asioita Toimintamallin tavoite Toimintamallin tarkastelu sekä asiakkaan että ammattilaisen silmin Asiakkaan tunnistaminen ja puheeksi otto Asiakkaan palvelutarpeen arviointi (Miten? Kuka/Ketkä? Missä?) Arvio suunnitelman tarpeesta Yhteyshenkilön nimeäminen Tiedonkulku asiakkaan ja eri toimijoiden välillä Miten ja mitä seurataan ja arvioidaan? Kirjaaminen ja lupamenettely

Esimerkkejä toimintamalleista keväältä

Vaasan toimintamalli Alle kouluikäisten nepsy-lasten palvelupolku

Asiakkaalla on tarve Kontaktin otto Asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyösuhde Kun ammattilaisell a herää tunne asiakkaan tarpeesta TUNNISTUS: Kompassin yläkysymykset 6 kpl Ohjataan sille ammattilaiselle, jonka alueelle yläkysymyksen bingo osuu Asiakka an kuulemi nen: Mitä mieltä olet? TEHDÄÄN KOMPASSI KOKONAAN Toimitaan toimintakompassi n mukaisesti Asiakkaalle tarkoituksenmuka inen palvelu Asiakkaa n kuulemi nen: Mitä mieltä olet? SEKTORIKOHTAINEN PALVELU Terveyspalvelut ja sos.tt Työterveyshuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut Myp Sosiaalitoimi Talous- ja velkaneuvonta Asiakkaa Koho-tiimi Suuntima n (peruspalveluiden oman kuulemi moniammatillinen tiimi sektorin nen: Mitä palvelui mieltä den olet tarjoam isen tueksi Hoitoja palvelus uunnitel ma Asiakkaa n kuulemi nen: Mitä mieltä olet?

Tampere Tammela: Palvelulinja kuvaus: paljon sote-palveluita käyttävä ikäihminen Acuta sairaalat/osastot perusterv.huoltohenkilöstö kotihoito sosiaalitoimi terveyspalvel uidenneuvont a 10023 asiakas/p otilas omaiset Virano maispuhelin Kotihoidon geriatri th/sh, asiakasohjaus RAI-päivitys Valmisteleva vastaanotto hoitajalla/ Yhteisvastaan oton ajanvaraus HOSU Yhteisvastaano tto/ tarvittavat henkilöt hoidon kannalta paikalla (lääkäri, sairaanhoitaja, kotihoito:asiakasohjaaj a, sos tt, ft, psykoger., mielenterv. hoitaja, päihdesh.) Toimenpite et käytäntöön vertaistukitoi minta (mielenterve ys, päihde) Toimenpite et käytäntöön HOSU

Arviointi Kehittämistyön arviointi 1 = kehittämistyö ei ole käynnistynyt 2 = kehittämistyötä tehdään, mutta muutoksia ei ole kokeiltu käytännössä 3 = joitakin muutoksia on alettu kokeilla ja yksittäisiä parannuksia voi huomata 4 = selviä parannuksia ja muuttuneita työkäytäntöjä voidaan todentaa 5 = huomattavia ja pysyviä muutoksia voidaan osoittaa