Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta Eloisa maaseutu -seminaari Salo 6.4.2016 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan neuvosto MANE sähköposti ritva.pihlaja@pp.inet.fi puhelin 0400 895 140
Puheenvuoron villakoiran ytimet Isoja muutoksia, hurjia haasteita Miten palveluja, elinvoimaa ja osallisuutta kyetään vahvistamaan? Kumppanuuksissa piilee paljon mahdollisuuksia, jotka ovat pitkälti vielä hyödyntämättä 2
Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa, asutusrakenteessa 3
Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Valtion ja kuntien velka kasvaa 4
Tiivistä kaupunkiasutusta ja laajoja maaseutualueita myös Salossa Kaupunki-maaseutuluokitus (SYKE, 2010) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu Miten pidetään huoli, että palvelut, elinvoima ja osallisuus 5 säilyvät ja vahvistuvat?
Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (2010) Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä on entistä tiukempi Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana
RP Paikallisissa kumppanuuksissa piilee paljon mahdollisuuksia, jotka ovat pitkälti vielä hyödyntämättä! Mitä keinoja näihin muutoksiin ja haasteisiin vastaamiseksi on?
Nyt tarvitaan konkretiaa: mitä nämä kirjaukset tarkoittavat käytännössä? Kunta on ihmisten yhteisö. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Palvelut asiakaslähtöisiksi: Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. 8
Paikalliset kumppanuudet kuntayhteisössä ovat mahdollisuuksien palapeli Maakunta henkilöstö ja poliitikot Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva rooli, yhteisöjen alusta Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta vapaaehtoistoiminta Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Rivikuntalaiset Yritykset 9
Ennen tehtiin yhteistyötä Sitten alettiin puhua verkostoista Nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Verkosto Kumppanuus
Yhteistyö, verkosto ja kumppanuus: mitä eroa niillä on? Yhteistyö Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Verkosto Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Maijanen & Haikara 2014
Kumppanuutta on monenlaista 1. keskustelukumppanuutta 2. toimijakumppanuutta 3. tilakumppanuutta 4. suunnittelukumppanuutta 5. kehittämiskumppanuutta 6. palvelukumppanuutta 7. budjettikumppanuutta A. alueellista kumppanuutta B. teemallista kumppanuutta palvelut hyvinvointi ja terveys paikallinen pöhinä demokratia kehittäminen työllistäminen arjen turvallisuus kotouttaminen 12
Kumppanuuden tunnuspiirteitä Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen Kumppanuus näyttää määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi. Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004)
Kaupungin ja maaseudun kumppanuus Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen 14
Kaupungin ja järjestöjen kumppanuus Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Tiivis harkittu yhteistyö Salon Luottamus kaupunki organisaationa Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Salo Toisen paikallisina ihmisten arvostus ja eri toimijoiden suhteessa yhteisöinä Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen kunnioittaminen, toisen osaamisen Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin tavoitteeseen Osapuolten miten rohkaistaan vahvuuksien ihmisiä ja täydentävyys, paikallisyhteisöjä synergisyys aktiivisuuteen ja vastuunottoon? miten ruokitaan uusia ituja Avoimuus palvelujen, tiedon jaossa elinvoiman ja osallisuuden lisäämiseksi? Kunkin yhteisölähtöistä osapuolen omat erityispiirteet pöhinää, ja kulttuuri hyvinvointia hyväksytään ja lähtökohtana palveluja liikkuvia, jalkautuvia ja sähköisiä palveluja, osuuskuntia, yhteiskunnallisia yrityksiä 15
Kumppanuudessa on kysymys asenteista ja haluamisesta Halutaanko vuoropuhelua, aitoa dialogia? Halutaanko kuunnella? Halutaanko tutustua? Jos meillä on tahto ja luottamus yhteistyöhön, me löydämme keinot. Jos niitä ei ole, löydämme selitykset.
Kumppanuutta ei solmita, se rakentuu arvostuksen, avoimuuden ja luottamuksen kautta Salon kaupunki organisaationa kaupunkiorganisaatiolla iso rooli mahdollistajana ja kannustajana investoinnit aitoon kumppanuuteen maksavat itsensä takaisin tarvitaan mahdollisuus, lupa ja rohkeus kokeilla uutta Salo paikallisina yhteisöinä suunta on myös alhaalta ylöspäin, ei vain ylhäältä alas yhteisöillä valtavan paljon erilaisia resursseja ja osaamista kysymys on paljon muustakin kuin vain rahasta 17