TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT

TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT MUISTIO 1.9.2016

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN SISÄLTÖ JA TARKASTELUALUE 2 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA UUDEN KAUPAN TUOTTAMA LIIKENNE 3 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS, NYKYTILANNE KAUPAN TOTEUDUTTUA 5 3.1 Nykyiset järjestelyt... 5 3.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus ja toimenpidetarpeet... 6 3.2.1 Nykyiset järjestelyt kaupan lisäliikenteen kanssa... 6 3.2.2 Suositukset ajoneuvoliikenteen toimenpiteiksi... 8 4 JALANKULKUYHTEYDET JA LIIKENNETURVALLISUUS 11 4.1 Nykyiset yhteydet... 11 4.2 Raalantien ylittävä suojatie... 11 4.3 Toreenintie ja muut turvallisuustoimenpiteet... 15 5 LIIKENTEEN TOIMIVUUS ENNUSTETILANTEESSA 2040 16 5.1 Vuoden 2040 ajoneuvoliikenteen toimenpidetarpeet... 16 5.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus iltaruuhkassa 2040... 17 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHITULEVAISUUDESSA JA TILANVARAUS 19 6.1 Toimenpiteet ensivaiheessa kaupan rakentumisen yhteydessä... 19 6.2 Tilanvaraukset tulevaisuuteen (ennustetilanne 2040)... 22 Sivu 1/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 1 TYÖN SISÄLTÖ JA TARKASTELUALUE Työssä on tarkasteltu Toreeninkulman alueelle kaavaillun uuden päivittäistavarakaupan synnyttämän liikenteen vaikutuksia alueen katu- ja tieverkkoon. Tarkastelualueeseen kuuluvat Raalantie, Rajamäentie ja Toreenintie Toreeninkulman läheisyydessä. Kuva 1. Tarkastelualue,Toreeninkulman uusi päivittäistavarakauppa ja tarkastellut liittymät. Liikenteen toimivuustarkastelut on laadittu Paramics-simulointiohjelmalla nykyisen ja vuoden 2040 ennusteen iltaruuhkan liikennetilanteessa. Molemmissa tilanteissa liikennemäärään on lisätty päivittäistavarakaupan tuoma lisäliikenne. Iltaruuhka on päivittäistavarakaupan liikenteen osalta mitoittava ruuhkahuippu. Lisäksi on arvioitu jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien ja liikenneturvallisuuden kehittämistarpeita. Sivu 2/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 2 LIIKENNEMÄÄRÄT JA UUDEN KAUPAN TUOTTAMA LIIKENNE Nykytilan ja vuoden 2040 liikennemäärät pohjautuvat Strafica Oy:n 2014 päivittämiin liikenne-ennusteisiin (Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivitys, 2014). Ennustetilanteen lähtökohtaoletuksista merkittävin on se, että varmuuden vuoksi Laidunkaaren jatketta Rajamäentielle ei ole oletettu toteutuneeksi. Tämä lisää jonkin verran kuormitusta Raalantiellä, joten tulokset eivät anna liian optimistista kuvaa. Muilta osin vuoden 2040 ennusteessa on käytetty ennusteen tavoiteverkon oletuksia. Ennusteen tuottamiin nyky- ja 2040 iltaruuhkan liikennemääriin on lisätty arvio päivittäistavarakaupan (3 000 kerrosneliömetriä) tuottamasta liikenteestä. Tuotosten arvioinnissa on käytetty soveltuvin osin selvitystä Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen Ympäristö 2008). Kaupan tuottaman lisäliikenteen suuntautuminen eri määränpäihin on arvioitu liikenneennustemallilla. Ennusteen perusteella kaupan lisäliikenne suuntautuu pääosin Raalantielle itään, Helsingintielle ja Perttulantielle sekä vähemmässä määrin pohjoiseen Rajamäentielle ja Seppäläntielle. Liikennetuotoksen arvioinnissa käytetyt pääoletukset, liikennetuotoksen määrä ja kaupan aiheuttaman lisäliikenteen suuntautuminen iltaruuhkassa on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Toreeninkulman päivittäistavarakaupan liikennetuotos ja sen suuntautuminen iltaruuhkassa. PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA 3 000 K-M 2 (>2 500 k-m 2, käytetty suuryksikön oletuksia) Matkatuotos 120 käyntiä / 100 k-m 2 / vrk (vaihteluväli 65 175 käyntiä / 100 k-m 2 / vrk) Autolla saapuva osuus 80 % (arvioitu varman päälle, perusoletukset autovyöhykkeellä 60 70 %) Henkilöä / auto 1,6 Ruuhkatunnin osuus Käyntiä vuorokaudessa autolla Saapuvaa autoa yhteensä iltaruuhkatunnissa Lähtevää autoa yhteensä iltaruuhkatunnissa 9 % (vrk:n lähtevästä ja saapuvasta liikenteestä) 1 800 ajon/ vrk (lähtevä liikenne), 1 800 ajon/ vrk (saapuva liikenne) 160 ajon/h 160 ajon/h Kaupan aiheuttaman lisäliikenteen suuntautuminen iltaruuhkassa Sivu 3/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Nykytilanteen ja ennustetilanteen liikennemäärät on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 2. Nykyiset iltaruuhkan liikennemäärät lisättynä Toreeninkulman kaupan lisäliikenteellä (ajon/h). Kuva 3. Ennustetilanteen 2040 iltaruuhkan liikennemäärät lisättynä Toreeninkulman kaupan lisäliikenteellä (ajon/h). Sivu 4/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3 LIIKENTEEN TOIMIVUUS, NYKYTILANNE KAUPAN TOTEUDUTTUA 3.1 Nykyiset järjestelyt Helsingintie, Rajamäentie ja Raalantie ovat valtion teitä. Raalantien ja Rajamäentien osalta on käyty keskusteluja tien muuttamiseksi kaduksi. Toreeninkulman kaavan yhteydessä Raalantie muuttuu kaduksi, koska korttelialuetta laajennetaan liikennealueelle. Tarkastelualueen itäpuolelta liikenne ohjautuu kokonaisuudessaan Raalantien ja edelleen Raalantien, Rajamäentien ja Perttulantien risteyksen kautta Helsingintielle etelään, koska Väinölän ja Maaniitun asuinalueiden vaihtoehtoisilla alemman tason katuyhteyksillä on läpiajokielto Helsingintielle. Tämä kuormittaa osaltaan tarkastelualueen pääristeystä. Rajamäentien, Raalantien ja Perttulantien risteys on valo-ohjattu. Kaikilla suunnilla on ryhmittymiskaistat vasemmalle. Kaikilla haaroilla on suojatiet lukuun ottamatta Raalantien haaraa. Pääsuuntien (Rajamäentie ja Helsingintie) vasemmalle kääntyvät on ohjattu nuolivaloin. Sivusuunnat (Raalantie ja Perttulantie) ja niiden suuntaiset suojatiet ohjataan liikennevaloissa yhtä aikaa sekavaiheessa. Vasemmalle kääntyminen sekavaiheessa on todettu vilkkaimpina aikoina hankalaksi. Toreenintie on Toreenin alueen kokoojakatu. Kadun mitoitus on melko kapea. Toreenintiellä on kaksi ajoratapysäkkiparia, joista toinen on Seppäläntien risteyksen yhteydessä ja toinen kauempana tarkastelualueelta. Toreenintien ja Raalantien risteys on valo-ohjaamaton. Raalantiellä ei ole ryhmittymiskaistoja eikä tilaa ohittaa Rajamäentien suunnasta vasemmalle Toreenintielle kääntymistä odottavia autoja. Raalantiellä Toreenintien ja Rajamäentien välissä on valo-ohjaamaton suojatie. Suojatien molemmin puolin on bussipysäkit. Rajamäentien puolen pysäkki sijaitsee hankalasti Rajamäentien risteyksen ryhmittymisalueella. Toreenintien puolella bussipysäkki hankaloittaa väistötilan tai ryhmittymiskaistan rakentamista Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle. Kuva 4. Raalantien nykyiset järjestelyt. Sairaalantien ja Rajamäentien risteys on valo-ohjaamaton. Pääsuunnan vasemmalle kääntyvillä on väistötila. Sivu 5/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus ja toimenpidetarpeet 3.2.1 NYKYISET JÄRJESTELYT KAUPAN LISÄLIIKENTEEN KANSSA Rajamäentien ja Raalantien risteys on iltaruuhkassa kuormittunut jo nykyisin. Kaupan lisäliikenne lisää kuormitusta edelleen. Iltaruuhkassa erityisesti Helsingintien tulosuunta etelästä jonoutuu herkästi. Pahimmillaan jonot yltävät puoleen väliin Raalantien ja Ihantolantien risteystä. Sivusuuntien (Raalantie ja Perttulantie) sekavaiheessa vasemmalle kääntyminen vaikeutuu nykytilanteesta. Kaupan asiointiliikenne kasvattaa ennusteen mukaan erityisesti Raalantieltä vasemmalle etelään Helsingintielle kääntyvän suunnan liikennettä. Simulointimallissa sivusuuntien välityskyky ei sekavaiheessa vielä ylity, mutta yksittäiset vasemmalle kääntyvät ajoneuvot eivät välttämättä pääse ensimmäisellä vihreällä läpi. Tämä lisää riskiä punaista päin ajamiselle ja liian lyhyeen aikaväliin kääntymiselle. Raalantien ja Perttulantien keskimääräiset viivytykset ovat melko pitkät, mutta palvelutaso säilyy luokassa D. Simulointimalli ei osaa ottaa huomioon sekavaiheessa samaan aikaan vihreänä olevia suojateitä. Todellisuudessa suojatiet hankaloittavat vasemmalle kääntymistä edelleen. Vastaavasti vasemmalle kääntymisen vaikeus heikentää kuljettajien mahdollisuuksia havaita suojatietä ylittäviä jalankulkijoita, kun huomio on kiinnitettävä vastaan tulevaan liikenteeseen. Toreenintien ja Raalantien risteys toimii tarkasteluissa tyydyttävästi, vaikka Toreenintien liikenne kasvaa. Raalantien pääsuunnan ongelmana on kuitenkin se, että suoraan itään ajavat joutuvat ajoittain pysähtymään vasemmalle kääntymistä odottavien perään. Tämä näkyy hetkittäisinä 1 3 auton jonoina pääsuunnalla. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteys toimii hyvin. Kaupan P-alue on sijoitettu mahdollisimman kauas Raalantiestä, mutta kuitenkin Peltotien eteläpuolelle. Kaupan lisäliikenne ei vaikuta Toreenintien ja Seppäläntien eikä Rajamäentien ja Sairaalantien risteykseen. Sivu 6/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 5. Nykyiset järjestelyt: hetkelliset maksimijonot nykyisessä iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 6. Nykyiset järjestelyt: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset valo-ohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 7/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 3.2.2 SUOSITUKSET AJONEUVOLIIKENTEEN TOIMENPITEIKSI Simulointien ja pelkästään ajoneuvoliikenteen välityskyvyn kannalta katsottuna nykyiset järjestelyt riittäisivät vielä kaupan lisäliikenteelle. Toimivuusriskit lisääntyvät kuitenkin jo nykyisin todetuissa ongelmapaikoissa (Raalantien ja Perttulantien vasemmalle kääntyminen sekavaiheessa Rajamäentien risteyksessä). Simulointitarkastelut eivät myöskään pysty kuvaamaan kaikkia toimenpidetarpeisiin liittyviä tekijöitä, kuten turvallisuutta. Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joilla nykyjärjestelyjä voidaan parantaa kaupan toteuttamisvaiheessa. Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys Perttulantien ja Raalantien vasemmalle kääntyvien suuntien ohjaamista nuolivaloin suositellaan sujuvuus- ja turvallisuussyistä. Valo-ohjausmuutoksen rinnalla kannattaa harkita valo-ohjauksen kytkemistä yhteen Ihantolantien risteyksen kanssa, jos ohjaukset toimivat nykyään erillisohjattuina. Uusi valo-ohjausvaihe heikentää Helsingintien ja Rajamäentien päätulosuuntien välityskykyä ja valo-ohjauksen joustavuutta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Jos ohjausmuutos toteutetaan sellaisenaan, saattavat Helsingintien tulosuunnan jonot kasvaa iltaruuhkassa Ihantolantien risteykseen. Tästä syystä Rajamäentien, Raalantien ja Perttulantien risteykseen suositellaan myös uutta ryhmittymiskaistaa Helsingintien suunnasta oikealle Raalantielle (50 60 m). Lisäkaista mahtuu liikennealueelle. Kuva 7. Valo-ohjausvaiheet, sivusuunnille omat nuolivalot. Toimenpiteen päätarkoitus on parantaa sivusuuntien liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta ruuhka-aikoina. Sivusuuntien turvallisuuden ja sujuvuuden paranemisen lisäksi ehdotettu lisäryhmittymiskaista lyhentää Helsingintien suunnan keskimääräisiä jonoja. Ryhmittymiskaistalla oikealle saadaan estettyä maksimijonojen venyminen Ihantolantien risteykseen. Valo-ohjauksen muutoksella maksimijononpituudet ja keskimääräiset viivytykset eivät parane nykyjärjestelyin tehdystä tarkastelusta. Rajamäentien tulosuunnalla jonot saattavat hieman pidentyä ja lisäksi Rajamäentien ja Helsingintien tulosuuntien viivytykset kasvavat, koska valo-ohjauksen kiertoaika kasvaa. Toimenpide lykkää myös jonkin verran lopputilanteen laajan kiertoliittymän tarvetta (katso luku 5). Haittapuolena on se, että ohjauslaitteet ja lisäkaista eivät suoraan palvele välivaiheena lopputilannetta. Sivu 8/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 8. Raalantien ja Perttulantien tulosuuntien ohjaus nuolivaloilla: hetkelliset maksimijonot nykyisessä iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 9. Raalantien ja Perttulantien tulosuuntien ohjaus nuolivaloilla: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset valo-ohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 9/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Raalantien ja Toreenintien risteys Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle kääntyvät estävät ajoittain pääsuunnan suoraan ajavia. Kaupan toteutumisen jälkeen kääntyviä on iltaruuhkassa suhteellisen paljon (> 150 ajon/h), mutta toisaalta vastaan tuleva Raalantien liikenne on melko vähäistä (< 150 ajon/h). Pääsuunnan haitat jäävät lyhytaikaisiksi vielä kaupan toteutumisen jälkeen, mutta väistötila tai lyhyt ryhmittymiskaista parantaisi sujuvuutta ja turvallisuutta. Toimenpiteen ongelmana on se, että ryhmittymiskaista tai väistötila johtaa laajempiin muutoksiin (bussipysäkit ja niiden seurauksena suojatiejärjestelyt). Pelkästään liikenteen sujuvuuden kannalta väistötila tai ryhmittymiskaista ei ole vielä täysin välttämätön kaupan toteutumisen yhteydessä. Tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa väistötila tai ryhmittymiskaista tulee kuitenkin joka tapauksessa tarpeelliseksi etenkin, jos lähialueiden maankäyttö lisääntyy edelleen. Toimenpidepäätös riippuu myös siitä, mitä Raalantien ylittävälle suojatielle tehdään. Toreenintie Kaupan rakentumisen myötä Toreenintien eteläpään luonne muuttuu, kun muuten melko hiljaisen asuntoalueen kokoojakadun eteläpään liikenne kaksikertaistuu. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteykseen kannattaa toteuttaa lyhyt ryhmittymiskaista tai väistötila Toreenintieltä etelästä vasemmalle samalla, kun P-alueen liittymää rakennetaan. Välityskyvyn kannalta kaista ei ole välttämätön, mutta se selkeyttää risteysjärjestelyä. Paremmin ryhmitelty liittymä luo myös selkeämmän päätepisteen Toreenintien vilkkaimmalle osuudelle, jonka jälkeen alkaa kapeampi asuinalueen kokoojakatu. Kaista tai lisätila tarjoaa tarvittavaa kääntymistilaa myös kaupalle kääntyvälle huoltoajolle ja tavarakuljetuksille. Kaupunkikuljetuksissa käytetään usein 8 12 m kuorma-autoja, mutta mitoituksessa on varauduttava täysperävaunulliseen rekkaan. Alustavien tietojen mukaan huoltokäyntejä tulee vain 1 2 vuorokaudessa, mikä viittaa suurempaan kalustoon. Sivu 10/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 4 JALANKULKUYHTEYDET JA LIIKENNETURVALLISUUS 4.1 Nykyiset yhteydet Nykyiset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet kulkevat etelä pohjoissuunnassa Helsingintien länsipuolella ja siirtyvät Raalantien pohjoispuolella Rajamäentien itäpuolelle. Raalantien varressa pääyhteys kulkee tien pohjoispuolella ja Toreenintiellä länsipuolella. Raalantien eteläpuolen alueen suora yhteys Toreenin puolelle ylittää Raalantien Toreenintien ja Rajamäentien välissä. Uusi kauppa katkaisee nykyisen oikotien Raalantien eteläpuolelta Toreenintien varteen. Kuva 10. Nykyiset jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. 4.2 Raalantien ylittävä suojatie Liikenneturvallisuuden kannalta ongelmaksi voi muodostua suhteellisen vilkkaan Raalantien valo-ohjaamaton suojatie uuden kaupan eteläpuolella. Suojatien kohdalla vuorokausiliikenne kasvaa noin 5 000 ajoneuvoon vuorokaudessa uuden kaupan myötä. Liikennemäärä ei vielä ylitä liikennevalotarpeen rajaa liikennevalojen suunnitteluohjeiden mukaan (keskisaarekkeellisella suojatiellä raja on noin 6 000 ajon/vrk, mikäli suojatie ei ole erityisen vilkas). On kuitenkin huomattava, että kauppa houkuttelee asiakkaita Raalantien eteläpuolen asuinalueilta, mikä lisää suojatien käyttöä. Samalla kasvava autoliikenne lisää riskejä suojatiellä. Lisäksi Toreenintien eteläosan varren alueilta osa jalankulkijoista Maaniitun koululle ja myös keskustaan kulkee todennäköisesti suojatien kautta. Kaupparakennuksen suunnittelun osalta suojatien houkuttelevuuteen vaikuttaa se, tuleeko kauppaan sisäänkäyntiä Raalantien suunnalta. Jos suojatie siirretään esimerkiksi Toreenintien risteyksen yhteyteen, ei Raalantien ylittäjiä kannattaisi houkutella nykyisen suojatien kohdalle Raalantien puoleisella sisäänkäynnillä. Suojatieratkaisuun liittyy kiinteästi myös Raalantien pysäkit. Suojatien siirto edellyttää samalla pysäkkien siirtoa, jotta pysäkeille ei juosta suoraan tien yli. Kolmas suojatieratkaisuun vaikuttava tekijä on Raalantien ryhmittymiskaistan tai väistötilan mahdollinen toteuttaminen Toreenintien risteykseen. Raalantien ylittävän suojatien turvallisuustoimenpidetarpeita ja mahdollisuuksia on kuvattu seuraavassa. Sivu 11/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE0: nykyiset yhteydet Suojatie jätetään ennalleen. Viralliset suositukset valo-ohjauksesta eivät vielä täyty ja suojatien saareke on turvallisuuden kannalta hyvin muotoiltu. Turvallisuusriskeihin voidaan lisäksi varautua valmistautumalla suojatien valo-ohjaukseen. Suojatien valo-ohjaus on linkitettävä tai kytkettävä yhteen Rajamäentien ja Raalantien risteyksen ohjaukseen. Kuva 11. Raalantien suojatie ja nykyisiin jalankulkuyhteyksiin perustuva ratkaisu (VE0). VE0:n etuja: Edullinen ja yksinkertainen (ei välittömiä toimenpiteitä) Raalantien ylitysmahdollisuudet ja kävelymatkat säilyvät nykyisellä tasolla Ajoneuvoliikenteen kannalta ei haittoja, jos suojateitä ei ohjata valoin VE0:n haittoja: Suojatie nykyisellään, autoliikenne ja suojatien käyttäjämäärät kasvat turvallisuus huononee nykytilasta. Jos suojatie ohjataan valoin, sillä on Rajamäentien ja Raalantien risteyksen toimintaa heikentävä vaikutus. Myös autojen jonoutuminen suojatievaloista Toreenintien risteysalueelle on mahdollista varsinkin aamuruuhkassa. VE0 estää käytännössä Raalantieltä Toreenintielle vasemmalle kääntyvän suunnan väistötilan ja myös ryhmittymiskaistan, koska Raalantien eteläpuolen bussipysäkkiä ei kannata siirtää. VE1: suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle Suojatie siirretään Toreenintien risteykseen. Jos halutaan välttää Raalantien nyt tai tulevaisuudessa toteutuvan ryhmittymiskaistan aiheuttamaa valo-ohjaustarvetta, on suojatie sijoitettava Toreenintien itäpuolelle. Suojatien siirto edellyttää pysäkkien siirtoa (molemmissa ajosuunissa Toreenintien risteyksen jälkeen) ja pysäkkien siirto uutta yhteyttä Raalantien eteläpuolta eteläpuolen pysäkille. Käytännössä muutos edellyttää tai vähintään aiheuttaa paineita myös uudelle suojatielle Rajamäentien ja Raalantien risteykseen Raalantien haaran yli. Muussa tapauksessa jalankulkuverkko jää puutteelliseksi kaakosta Lumpperinmäen ja Ihantolantien suunnasta pohjoiseen Rajamäentielle ja esim. terveyskeskukselle. Raalantien haaran suojatie heikentää jonkin verran Rajamäentien ja Raalantien risteyksen toimivuutta. Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri, koska samaan aikaan vihreänä oleva pääsuunta Rajamäentien suunnassa tarvitsee joka tapauksessa pitkän vihreän. Sivu 12/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Lisäksi risteyksessä on vastaavan mittainen suojatie myös toisella puolella Perttulantien haaran yli. Kuva 12. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE1). VE1:n etuja: Suojatie saadaan pois Raalantien vilkkaimmasta kohdasta. Pysäkit voidaan siirtää lopputilanteen (katso luku 5) mukaisille paikoille. Suojatien valo-ohjausta ei tarvita kaupan jälkeen eikä lähitulevaisuudessa (ylitys yksi kaista kerrallaan). Raalantien ryhmittymiskaista tai väistötila voidaan toteuttaa pysäkin siirron ansiosta. VE1:n haittoja: Suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle ei sovi parhaalla mahdollisella tavalla olemassa olevaan jalankulkuverkkoon. Toreenintie Raalantien eteläpuoli -reitille tulee ylimääräinen mutka, mikä houkuttelee Raalantien ylitykseen kiertämättä suojatien kautta. Rajamäentien ja Raalantien risteyksen uusi suojatie vaikeuttaa jonkin verran risteyksen valo-ohjausta. VE2 suojatien siirto Toreenintien länsipuolelle Vaihtoehto 2 vastaa muuten VE1:stä, mutta Raalantien ylittävä suojatie siirretään Toreenintien länsipuolelle. Vaihtoehdon selkeästi paras puoli on se, että jalankulku- ja pyöräyhteyksistä saadaan jatkuva ja selkeä verkko. Toreenintien risteyksessä suojateille ei jouduta kiertämään, vaan ne jatkuvat suoraan pääyhteyksien jatkeina. Haittapuolena on se, että jos Toreenintien risteykseen toteutetaan ryhmittymiskaista Raalantieltä vasemmalle, ylittää suojatie kaksi kaistaa kerralla ennen keskisaareketta. Tällöin risteys pitää ohjata valoin, vaikka autoliikenteen välityskyky ei sitä vaadi. Valo-ohjaus ei ole tulevaisuudessakaan autoliikenteelle pakollinen, ellei Toreenintien varren maankäyttö kasva merkittävästi. Näin ohjaus tulisi vain suojatien turvallisuutta varten. Raalantien väistötila Raalantien ja Toreenintien risteyksessä ei tule VE2:ssa kysymykseen. Sivu 13/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 13. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE2). VE3 suojatien siirto Toreenintien itäpuolelle ja uusi yhteys etelään Jukolantielle Vaihtoehto 3 vastaa VE1:stä, mutta Raalantieltä toteutetaan uusi jalankulku- ja pyöräilyyhteys Jukolantielle. Tämä tarjoaa suoremman ja houkuttelevamman yhteyden Toreenintieltä Raalantien eteläpuolen alueille, mikä vähentää painetta ylittää Raalantie kulkematta suojatien kautta. Toimenpidettä voidaan tarvittaessa tehostaa katkaisemalla nykyinen yhteys. Kuva 14. Raalantien ylittävän suojatien siirtoon perustuva ratkaisu (VE3). VE3 on kompromissi VE1:n tehokkuuden ja VE2:n suorempien yhteyksien kesken. VE3:ssa saavutetaan VE1:sta houkuttelevampi yhteys suojatien kautta Toreenintien eteläpuolelle ja säästetään pelkästään suojatietä varten tarvittavat liikennevalot. Sivu 14/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 4.3 Toreenintie ja muut turvallisuustoimenpiteet Toreenintien eteläpään ylittävälle suojatielle kannattaa toteuttaa keskisaareke. Toreenintien ja Raalantien risteyksessä on lisäksi ollut havaintoja näkemäongelmista. Risteyksen geometria tarjoaa riittävät näkemät, mutta pensaikko estää näkemää Toreenintieltä itään Raalantielle. Näkemät saadaan kuntoon kunnossapidolla. Kuva 15. Toreenintien ja Raalantien risteys, pensaskasvusto estää näkemää itään erityisesti kevyen liikenteen väylälle. Muut turvallisuustoimenpiteet: Aiemmin mainittu Rajamäentien ja Raalantien risteyksen sivusuuntien ohjaus nuolivaloin, mikä parantaa sivusuuntien ajoneuvoliikenteen ja suojateiden turvallisuutta. Sivu 15/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 5 LIIKENTEEN TOIMIVUUS ENNUSTETILANTEESSA 2040 5.1 Vuoden 2040 ajoneuvoliikenteen toimenpidetarpeet Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys Vuoden 2040 tilanteessa lähtökohdaksi on valittu se, että Rajamäentien ja Raalantien risteykseen on toteutettu kaksikaistainen kiertoliittymä alikulkuineen (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010). Nykyinen valo-ohjausratkaisu ei toimi enää 2040 tilanteessa. Kiertoliittymän tavoin valo-ohjaus vaatisi toimiakseen lisäkaistoja Helsingintielle ja Rajamäentielle (2+2 kaistaa ryhmittymiskaistoineen). Kuva 16. Ennustetilanteen 2040 kaistajärjestelyt, Rajamäentien ja Raalantien kiertoliittymä. Kiertoliittymä vaatii sekä aiempien että tämän työn tarkastelun perusteella kaksi Helsingintie Rajamäentie -suunnan läpimenevää kaistaa. Näiden kaistojen aloittamis- ja päättämiskohdat kannattaa ulottaa vilkkaisiin ala- ja ylävirran liittymiin. Erityisesti Rajamäen suuntaan pohjoiseen menevän toisen kaistan tulisi olla riittävän pitkä, jotta sitä käytetään riittävän tehokkaasti. Sivu 16/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Raalantien ja Toreenintien risteys Viimeistään ennustetilanteessa 2040 liikennetilanne edellyttää Raalantien ja Toreenintien risteykseen ryhmittymiskaistaa Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle. 2040 tilanteessa Raalantien ylittävä suojatie sekä pysäkit on viimeistään siirrettävä Raalantien ja Toreenintien risteykseen (VE1 VE3, luku 4.2). VE2:ssa Raalantien ryhmittymiskaista edellyttää risteyksen ohjaamista valoin. Ajoneuvoliikenteen välityskyky ei valoohjausta vielä vaadi, ja VE1 tai VE3 voidaan toteuttaa ilman valo-ohjausta. Lisäksi kaavan liikennealueessa on syytä varata tilaa ryhmittymiskaistalle Toreenintien päähän ja varautua Raalantien ja Toreenintien risteyksen saarekkeiden mitoituksessa mahdolliseen liikennevalo-ohjaukseen. Valo-ohjausta ja Toreenintien ryhmittymiskaistaa ei vielä tarvita ennustetilanteessa 2040, mutta ne voivat osoittautua jossain vaiheessa tarpeellisiksi. Toreenintie Toreenintie ja kaupan risteys eivät vaadi lisätoimenpiteitä, jos kaupan P-alueelle on toteutettu jo lähtötilanteessa väistötila tai ryhmittymiskaista. 5.2 Ajoneuvoliikenteen toimivuus iltaruuhkassa 2040 Liikenteen toimivuus vuoden 2040 ennustetilanteessa on hyvä edellä esitetyin parannustoimenpitein: Rajamäentien ja Raalantien kiertoliittymä ja siihen liittyvät muut järjestelyt Raalantien ja Toreenintien risteyksen ryhmittymiskaista Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle (Toreenintien ryhmittymiskaistaa vasemmalle Raalantielle ei vielä 2040 välttämättä tarvita) Raalantien ylittävän suojatien sekä pysäkkien siirto Raalantien ja Toreenintien risteykseen Lyhyt ryhmittymiskaista Toreenintieltä vasemmalle kaupan P-alueelle Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteys toimii hyvin. Tulohaaroille kertyy lyhtykestoisia jonoja, jotka purkautuvat nopeasti. Viivytykset ovat lyhyitä. Toreenintien ja Raalantien risteys toimii hyvin. Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle kääntyvän ryhmittymiskaistan ansiosta Raalantien pääsuunnalle ei koidu turhia pysähdyksiä ja Toreenintien jonoutuminen on maltillista. Toreenintien ja kaupan P-alueen risteys toimii hyvin. Kaupan lisäliikenne ei vaikuta Toreenintien ja Seppäläntien eikä Rajamäentien ja Sairaalantien risteykseen. Risteysten toimivuus on edelleen hyvä iltaruuhkan 2040 liikennemäärin. Sairaalantiellä on jonkin verran lyhyitä jonoja ja viivytyksiä. Sivu 17/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 Kuva 17. Ennustetilanne 2040: hetkelliset maksimijonot iltaruuhkassa kaupan lisäliikenteellä. Kuva 18. Ennustetilanne 2040: keskimääräiset ajoneuvoviivytykset iltaruuhkassa valoohjatun risteyksen palvelutasoluokittain. Sivu 18/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHITULEVAISUUDESSA JA TILANVARAUS 6.1 Toimenpiteet ensivaiheessa kaupan rakentumisen yhteydessä TOIMENPITEIDEN VALINNAN LÄHTÖKOHDAT Ajoneuvoliikenteen tarkastelut jättävät liikkumavaraa kaupan rakentumisen yhteydessä toteutettavien toimenpiteiden valinnalle. Pelkästään ajoneuvoliikenteen välityskyvyn kannalta Raalantien, Helsingintien, Rajamäentien ja Toreenintien järjestelyihin ei olisi täysin välttämätöntä tehdä suurempia parannustoimenpiteitä. Toisaalta maastossa on jo nykyisin havaittu ongelmia vilkkaimpina ruuhka-aikoina varsinkin Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksessä, missä Raalantien ja Perttulantien suunnista vasemmalle kääntyminen on ajoittain vaikeaa. Lähiaikoina on lisäksi joka tapauksessa odotettavissa liikennejärjestelyjen parannustarpeita, mikäli maankäyttö tarkastelualueella ja sen lähiympäristössä edelleen kasvaa. Myös Raalantien liikenneturvallisuuden parantaminen on syytä huomioida, kun Raalantien ylittävän suojatien käyttäjämäärät ja ajoneuvoliikenne kasvavat. Toimenpidesuosituksiin ja vaiheistukseen vaikuttaa myös se, että Raalantien toimenpidetarpeet muodostavat kokonaisuuden, eikä niitä ole järkevä toteuttaa yksitellen tai pienempinä kokonaisuuksina. Kaupan rakentumisen yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä on koottu kolme vaihtoehtoista kokonaisuutta: VE0 (minimitoimenpiteet), VE0+ ja VE1. VE0: MINIMITOIMENPITEET Minimitoimenpiteet toteutetaan joka tapauksessa kaupan rakentumisen yhteydessä. Minimitoimenpiteisiin kuuluu Toreenintien eteläpään kunnostus kaupan P-alueen risteyksen ja Raalantien risteyksen välillä. VE0: MINIMITOIMENPITEET KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ 1. TOREENINTIEN JA KAUPAN P-ALUEEN RISTEYS Ryhmittymiskaista (20-30m) tai väistötila etelästä P-alueelle, tonttihaara madalletun reunakiven yli ja/tai suojatie P-alueen haaran yli. Ryhmittymiskaista selkeyttää Toreenintien järjestelyjä ja kaupan ajoyhteyksiä sekä palvelee kaupan tavarantoimituksia (isompien autojen tilantarve). 2. TOREENINTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Risteysalueen laajentaminen siten, että mitoitusajoneuvo pääsee turvallisesti, riittävän sujuvasti ja muuta liikennettä häiritsemättä kääntymään Toreenintielle (kaupan huollossa ja toimituksissa varaudutaan rekkaan) Saareke Toreenintien ylittävälle suojatielle liikennemäärien lisääntyessä ja risteyshaaran leventyessä Edellyttää Toreenintien eteläpään leventämistä, koska muutoin rekat joutuvat koukkaamaan vastaantulevan kaistan puolelta kääntyessään Toreenintieltä oikealle kohti Rajamäentien risteystä. Leventämisen myötä kevyen liikenteen väylä kannattaa siirtää tilanvarauksen mukaiselle paikalle. (Toreenintien itäreunan leventäminen risteyksessä on joka tapauksessa tarpeen, myös ilman uutta saareketta) Sivu 19/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE0+: MINIMITOIMENPITEET JA RAJAMÄEN-, PERTTULAN- JA RAALANTIEN RISTEYS Minimitoimenpiteiden lisäksi suositellaan Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksen valo-ohjauksen muutosta ja sen edellyttämää lisäkaistaa Helsingin tulosuunnalle. Kaupan tuoma lisäliikenne tulee omalta osaltaan vaikeuttamaan jo nykyään ajoittain ongelmallista vasemmalle kääntymistä Raalantieltä ja Perttulantieltä. Vasemmalle kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin parantaa myös risteyksen turvallisuutta. Toimenpiteeseen kannattaa vähintään varautua jo kaupan rakentumisen yhteydessä (esim. suunnittelu ja tarvittavat lupaneuvottelut ELYn kanssa), jotta parannustoimenpiteet on toteutettavissa nopeasti, jos kaupan tuoma lisäliikenne aiheuttaa odotettua enemmän ongelmia. TOIMENPIDESUOSITUKSET VE0+ KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ (TOIMENPITEIDEN 1 2 LISÄKSI) 3. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Sivusuuntien (Raalantie, Perttulantie) ohjaus nuolivaloin turvallisuus- ja sujuvuussyistä Helsingintien tulosuunnalle ryhmittymiskaista oikealle (esim. 50 80 m) ja 2-aukkoinen opastin oikealle pääsuunnan sujuvuuden varmistamiseksi ja jonojen lyhentämiseksi Lisäksi harkinnan mukaan: valo-ohjauksen yhteenkytkentä etelään Ihantolantien risteykseen Sivu 20/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 VE1: MINIMITOIMENPITEET, RAJAMÄEN-, PERTTULAN- JA RAALANTIEN RISTEYS SEKÄ RAA- LANTIEN PARANTAMINEN Vaihtoehdon 1 toimenpiteissä on huomioitu ajoneuvoliikenteen lisäksi Raalantien liikenneturvallisuuden parantaminen (nykyisen suojatien siirto), Raalantien ja Toreenintien risteyksen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä muutosten edellyttämät toimenpiteet bussipysäkeille. Liikenteen sujuvuuden varmistamisen ja liikenneturvallisuusriskien vähentämisen sekä liikennejärjestelyjen selkeyden kannalta VE1 on suositeltavin ja kattavin, mutta samalla selkeästi kallein toimenpidekokonaisuus. Lisäksi VE1:n toteuttaminen etupainotteisesti kaupan rakentumisen yhteydessä palvelee tarkastelualueen maankäytön mahdollista jatkokehittämistä tulevaisuudessa. Myös VE1:n toimenpiteiden osalta kannattaa varautua nopeaan toteuttamisvalmiuteen liikenneturvallisuus- tai sujuvuusongelmien niin vaatiessa, mikäli VE1 päätetään jättää myöhemmin tarpeen mukaan toteutettavaksi. TOIMENPIDESUOSITUKSET VE1 KAUPAN RAKENTUMISEN YHTEYDESSÄ (TOIMENPITEIDEN 1 3 LISÄKSI JA OSIN TOIMENPITEEN 2 SIJASTA) 4. RAALANTIE SEKÄ RAALANTIEN JA TOREENINTIEN RISTEYS Raalantien ylittävän suojatien ja pysäkkien siirto Toreenintien risteyksen yhteyteen (luvun 4.2 VE3 mukaisesti) Ryhmittymiskaista (30 40 m) Raalantieltä vasemmalle Toreenintielle Lisäksi harkinnan mukaan: uusi jalankulku- ja pyöräyhteys Jukolantielle (ja tarvittaessa nykyisen yhteyden katkaisu) Toimenpiteet suositellaan toteutettavaksi etupainotteisesti, vaikka välityskyky tai suunnitteluohjeet eivät niitä kaikkia välittömästi edellytä. Toimenpiteet parantavat turvallisuutta ja Raalantien pääsuunnan sujuvuutta, selkeyttävät nykyisiä järjestelyjä ja toimivat lopputilanteen ensimmäisenä vaiheena. 5. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS Suojatie Raalantien haaran yli korvaamaan Raalantien poistuvan suojatien yhteyksiä pohjoiseen terveyskeskuksen suuntaan, suojatien edellyttämät valo-ohjelmamuutokset Sivu 21/22

Toreeninkulman kaavoitus Liikennetarkastelut 1.9.2016 6.2 Tilanvaraukset tulevaisuuteen (ennustetilanne 2040) Raalantien, Helsingintien, Perttulantien ja Rajamäentien risteyksen sekä Rajamäentien ja Helsingintien tilantarve määräytyy risteyksen parantamissuunnitelman perusteella (kiertoliittymä, lisäkaistat pääsuunnalle, Ramboll 2010). Raalantien tilantarve Toreenintien risteyksen kohdalla määräytyy käytännössä ensivaiheen VE1 mukaisten toimenpiteiden perusteella. Jos parantamistoimenpiteitä lykätään, kannattaa kaavoituksessa joka tapauksessa varautua VE1:n toimenpiteiden tilantarpeeseen. Toreenintien päässä kannattaa varata liikennealuetta ryhmittymiskaistalle vasemmalle, vaikka sen tarve ei välttämättä realisoidu vielä 2040 tilanteessa. Taulukko 2. Tilanvaraussuositukset tulevaisuuteen ensivaiheen toimenpiteiden lisäksi. 1. RAJAMÄENTIEN, PERTTULANTIEN JA RAALANTIEN RISTEYS, HELSINGINTIE JA RAJAMÄENTIE Rajamäentien, Perttulantien ja Raalantien risteyksen kaksikaistainen kiertoliittymä alikulkuineen Lisäkaistat Helsingintielle ja Rajamäentielle (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010) 2. RAALANTIEN JA TOREENINTIEN RISTEYS (ENSIVAIHEEN VAIHTOEHDON 1 TOIMENPITEIDEN LISÄKSI) Ryhmittymiskaista Toreenintieltä vasemmalle (40 50 m) Tilanvaraukset on esitetty tarkemmin liitteessä 1 ja 2. LIITEET Liite 1: Ensimmäisen vaiheen toimenpidevaihtoehdot VE0, VE0+ ja VE1 Liite 2: Tulevaisuuden tilanvaraussuunnitelma Sivu 22/22

Peltotie Kevyen liikenteen väylän siirto Ryhmittymiskaista Toreenintielle kaupan liittymään VE0, minimitoimenpiteet Toreenintien levitys ja keskisaareke -> mahdollistaa täyspitkän rekan kääntymisen Toreenintielle kaikista suunnista -> Toreenintien puurivi joudutaan poistamaan 293 Raalantien järjestelyt nykyisellään VE0+ Ryhmittymiskaista oikealle Kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 1 ENSIMMÄISEN VAIHEEN LIIKENNEJÄRJESTELYT VE 0 & 0+ SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO LIITE 1 PÄIVÄMÄÄRÄ 1.9.2016 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

Peltotie Ajoratapysäkki ja korotettu odotustila Toreenintielle (vähintään pysäkkimerkki ilman odotustilaa) Kevyen liikenteen väylän siirto Ryhmittymiskaista Toreenintielle kaupan liittymään Bussipysäkin siirto Toreenintien levitys ja keskisaareke -> Mahdollistaa täyspitkän rekan kääntymisen Toreenintielle kaikista suunnista -> Toreenintien puurivi joudutaan poistamaan 293 Suojatie Raalantien haaraan Bussipysäkin siirto Raalantien levitys ja keskisaareke Uusi kevyen liikenteen yhteys Ryhmittymiskaista vasemmalle Ryhmittymiskaista oikealle Kääntyvien suuntien ohjaaminen nuolivaloin Suojatieyhteyden siirto Toreenintien liittymän itäpuolelle Saareke on mitoitettu siten, että suojatie on mahdollista sijoittaa myös liittymän länsipuolelle Mahdollinen kevyen liikenteen yhteys 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Pysäkin odotusalue Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 1 1.9.2016 ENSIMMÄISEN VAIHEEN LIIKENNEJÄRJESTELYT VE 1 LIITE 1 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

Peltotie Ryhmittymiskaista Toreenintielle Raalantien liittymään 293 Kiertoliittymä ja siihen liittyvät järjestelyt (Krannilan alueen liikennesuunnittelu, Ramboll 2010) 14 6 4 145 Uusi ajorata Uusi kevyen liikenteen väylä Uusi keskisaareke Pysäkin odotusalue Yliajettava kiveys NURMIJÄRVI SUUNNITTELIJA(T) Esa Karvonen Riku Nevala PIIRUSTUSNUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ TOREENINKULMAN KAAVOITUS LIIKENNETARKASTELUT, LIITE 2 1.9.2016 LIIKENNEJÄRJESTELYT KAAVAN TILANVARAUS LIITE 2 5 KOORDINAATISTO ETRS-GK25/ N2000 SUHDE A3 1:1000

NURMIJÄRVEN KIRKONKYLÄN JA RAJAMÄEN LIIKENNEVERKKOSELVITYKSEN PÄIVITYS 31.10.2014

1 ESIPUHE Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivityksen tavoitteen on ollut päivittää vuonna 2007 laadittu selvitys vastaamaan muuttunutta nykytilannetta, kunnan tarkentuneita maankääytön suunnitelmia sekä muuttuneita seudullisia lähtökohtia. Työssä on aiempaan liikenneverkkoselvitykseen nähden laajennettu tarkastelua myös joukkoliikenteeseen. Lisäksi työssä on erikseen tarkasteltu Ilvesvuoren pohjoisen alueen liikenneverkon kehittämisvaihtoehtoja. Työhön ovat osallistuneet Nurmijärven kunnan edustajina Anita Pihala, Pia Korteniemi, Ruusu Vilokkinen ja Jonna Kurittu. Ohjausryhmän kokouksissa Uudenmaan ELY-keskusta ovat edustaneet Jukka Peura, Hannu Palmen sekä Jaana Kalliolaakso. Selvitys on laadittu Strafica Oy:ssä, jossa työstä ovat nvastanneet Miikka niinikoski, Kari Hillo ja Antti Rahiala. Työ käynnistyi lokakuussa 2013 ja se valmistui lokakuussa 2014. SISÄLTÖ ESIPUHE 1 1 Johdanto 2 2 Liikenne-ennusteiden päivitys 3 2.1 Liikenteen kehitys ja nykyinen liikenne 3 2.2 Ennusteiden laatimisen periaate ja lähtökohdat 4 2.3 Kulkutapavalinnat 6 2.4 Suuntautuminen 6 2.5 Tarkennetut ennusteet ja liikenneverkon toimivuus 7 3 Tavoiteverkot 10 3.1 Tavoiteverkkojen periaatteet 10 3.2 Kirkonkylä 12 3.3 Rajamäki 17 4 Joukkoliikenne 21 4.1 Palvelutasotavoitteet 21 4.2 Uusien alueiden joukkoliikennepalvelu 21 4.3 Liityntäpysäköinti 22

2 1 JOHDANTO Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys valmistui kesäkuussa 2007. Selvityksessä laadittiin Kirkonkylän ja Rajamäen alueelle tarkennetut liikenne-ennusteet vuosille 2020 ja 2030. Ennusteiden avulla tarkasteltiin nykyisen liikenneverkon riittävyyttä sekä oletettujen verkollisten muutosten vaikutuksia liikenteeseen. Nurmijärven maankäytön suunnittelu on edennyt liikenneverkkoselvityksen laatimisen jälkeen. Suunnittelualueen maankäyttösuunnitelmien tarkentumisen ja seudullisten lähtökohtien muuttumisen vuoksi nähtiin tarpeelliseksi päivittää vuonna 2007 laadittu liikenneverkkoselvitys. Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvityksen päivityksen tavoitteina on ollut - tarkistaa Kirkonkylän ja Rajamäen nykytilanteen liikenneverkon ja kysynnän kuvaukset vastaamaan vuoden 2013 tilannetta, - päivittää liikenne-ennusteet kunnan viimeisimpien maankäyttösuunnitelmien ja Kirkonkylän ja Rajamäen aluetta koskevien liikenneverkon kehittämissuunnitelmien mukaisiksi sekä - arvioida ja kuvata muutokset liikenneverkkosuunnitelmassa esitettyihin päätelmiin uusien liikenne-ennusteiden perusteella. Keskeinen kunnan kehittymistä ohjaava suunnitelma on valtuuston toukokuussa 2011 hyväksymä Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040. Maankäytön kehityskuvan 2040 lisäksi on liikenneverkkoselvityksessä hyödynnetty seuraavia Kirkonkylään ja Rajamäelle viime vuosina laadittuja liikennesuunnitelmia ja -selvityksiä: - Krannilan asemakaava, Liikenne (7.9.2012) - Ojakkalantie-Helsingintie risteysalueen liikennesuunnittelu - Ilvesvuoren kaava-alue o liikenneselvitys (20.2.2012) o Ilvesvuori pohjoinen, liikenteen toimivuusselvitys o Ilvesvuorenkatu/Siippoontie (liikennelaskennat) - Rajamäki, Altian alueen kehittäminen Liikenneselvitys (15.11.2012) Nurmijärven kunnan alueella muutokset pitkän ajan väestön kasvuarvioissa ovat melko pieniä verrattuna aikaisempien liikenne-ennusteiden pohjana käytettyihin arvioihin. Liikenneennusteiden päivittäminen on kuitenkin tarpeen, koska ennusteen lähtökohtana ollut nykytilanne on jo vanhentunut mm. Kirkonkylän uusien työpaikka-alueiden synnyttämän liikenteen seurauksena ja varsinkin työpaikkamäärät suunnittelualueella ovat muuttuneet aiemman ennusteen lähtökohtiin verrattuna. Suunnittelualueella tapahtuneiden lähtökohtien muutosten lisäksi ennusteen pohjalla oleva seudullinen ennuste on ollut tarpeen päivittää viimeisimpien HSL:n liikennemallilla laaditun ennusteen mukaiseksi. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liikennemalli on valmistunut vuonna 2010 ja sitä on käytetty seudullisten liikenne-ennusteiden laadinnassa mm. HLJ -suunnitelman yhteydessä. Koko työssäkäyntialueen kattava liikennemalli soveltuu hyvin seudullisiin strategisen tason tarkasteluihin. Paikallisiin tarkasteluihin olemassa oleva malli on kuitenkin aluejaoltaan liian epätarkka ja mallin liikenneverkon kuvaus palvelee huonosti tulosten havainnollista esittämistä. Tästä syystä mallilla laadittavat ennusteet on tarpeen tarkentaa paikallisia tarpeita vastaavaksi. Liikenneverkkoselvityksen päivityksen käynnistyttyä esille nousi tarve jäsentää aiemmassa selvityksessä esitettyjen Kirkonkylän ja Rajamäen tavoiteverkkojen hierarkiaa tarkemmin nopeusrajoitusten ja väistämisvelvollisuuksien kannalta. Tavoiteverkkojen tarkentamisen lisäksi selvitystä täydennettiin joukkoliikenteen palvelutasoa koskevalla osiolla, jonka yhteydessä selvitettiin liityntäpysäköinnin tarpeita sekä Ilvesvuoren pohjoisen alueen asemakaavavaihtoehtoja varten tehdyllä tarkemmalla arvioinnilla.

3 2 LIIKENNE-ENNUSTEIDEN PÄIVITYS 2.1 Liikenteen kehitys ja nykyinen liikenne Liikenne on kasvanut edellisen tieverkkosuunnitelman laatimisen jälkeen kuluneiden viiden vuoden aikana suunnittelualueella voimakkaimmin Kirkonkylässä, jossa Helsingintien liikennemäärät ovat kasvaneet noin 15 % ja Ojakkalantien liikennemäämäärät ovat jopa kaksinkertaistuneet. Perttulantien suunnalla kasvua on ollut noin 3 % ja Raalantien suunnalla liikenne on hieman vähentynyt. Rajamäen ja Kirkonkylän välillä liikenne on kasvanut noin 6 % ja Rajamäentien liikenne Rajamäen keskustan ja Valtatien 25 välillä noin 11 %. Kiljavantien suunnalla liikenne ei ole kasvanut vuodesta 2007. Tierekisterin mukaiset nykyiset arkivuorokauden liikennemäärät on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Tierekisterin mukainen arkivuorokausiliikenne 2012

4 2.2 Ennusteiden laatimisen periaate ja lähtökohdat Kirkonkylän ja Rajamäen tarkennettujen ennusteiden pohjaksi tuotettiin HSL:n liikennemallilla ennusteet nykytilanteelle ja vuoden 2040 tavoitetilanteelle. Tarkennetut ennusteet tuotettiin aamu- ja iltahuipputunneille sekä vuorokausiliikenteelle. Lisäksi tehtiin vuoden 2025 ennuste, jossa oletettiin kasvun vuoteen 2040 tapahtuvan tasaisesti kunnan eri osissa. Seudullisen ennusteen lähtökohtana käytettiin HLJ 2011 -suunnitelman pohjana olleita vuoden 2035 maankäyttöarvioita ja HLJ 2011 -suunnitelmassa esitettyä niukan rahoitustason liikennejärjestelmän kuvausta. Suunnitelma ei sisältänyt muutoksia Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoon. Nurmijärvellä seudullisen ennusteen maankäyttöarviot korvattiin Nurmijärven kehityskuvan 2040 mukaisilla asukas- ja työpaikka-arvioilla. Kehityskuvan väestötavoite on 60 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu nykyisestä noin 41 000 asukkaasta on noin 46 %. Kehityskuvan mukaisesti kasvu ohjautuu pääosin nykyisiin taajamiin. Työpaikkamäärän kasvu on ennusteessa asukasmäärän kasvua voimakkaampaa. Työpaikkamäärä kasvaa ennusteissa noin 16 200 työpaikkaan (kasvu nykytilanteesta n. 60 %), mikä vastaa kehityskuvan tavoitteena olevaa 60 65 % työpaikkaomavaraisuutta. Vuonna 2010 laadituissa HLJ 2011 suunnitelman perusennusteissa Nurmijärven asukasmäärä oli n. 50 000 ja työpaikkamäärä n. 13 000 vuonna 2035. Nurmijärven kunta tuotti Rajamäen ja Kirkonkylän osalta liikennemallin aluejakoon tarkennetut maankäyttöarviot. Tämän jälkeen tarkennettiin Röykän ja Klaukkalan osalta ennusteet maankäytön kehityskuvan väestötavoitteen mukaiseksi. Loput vuoteen 2040 arvioidusta koko kunnan kasvusta jaettiin muille alueille nykyisen maankäytön suhteessa. Koska kunnan väestötavoitteessa oli esitetty vain taajamien asemakaavoitetut alueet, painottuvat ennusteessa hieman liikaa maaseutumaiset alueet, joilla on nykyistä maankäyttöä, mutta joille ei ole tarkoitus ohjata kasvua. Kirkonkylän ja Rajamäen liikenne-ennusteisiin tällä on vain vähän vaikutusta. Taulukko 1 Maankäytön kehityskuvan 2040 väestötavoite alueittain Merkittävimmät väestön kasvualueet suunnittelualueella ovat - Kirkonkylässä o Heinojan alue o Krannila o Ojakkalantien varsi - Rajamäellä o Kylänpään alue o Uudenniityn alue o Rajamäentien länsipuolen, Urttilantien eteläpuolen alue

5 Nykyiset ja vuoden 2040 ennustetilanteen sasukasmäärät mallin osa-alueittain on esitetty kuvassa 2. Uusia työpaikka-alueita ovat Ilvesvuoren alue Kirkonkylässä sekä Altian alue ja valtatien 25 varsi Rajamäellä. Kuva 2 Asukasmäärien kasvu alueittain Kirkonkylässä ja Rajamäellä

6 2.3 Kulkutapavalinnat Liikenteen suuntautumista ja kulkutapavalintoja tarkasteltiin HSL:n liikennemallilla laadittujen vuoden 2040 ennusteiden pohjalta. Kulkutapaosuuksissa ei ennusteessa tapahdu merkittäviä muutoksia. Noin 2/3 matkoista tehdään henkilöautolla ja kevyen liikenteen osuus on hieman yli 20 % sekä suunnittelualueella että koko kunnassa. Joukkoliikenteen mallinnettu kulkutapaosuus pienenee hieman, mikä johtuu HSL:n perusennusteissa oletetusta autoistumisen trendinomaisesta kasvusta. Joukkoliikenteen matkamäärä kuitenkin kasvaa selvästi. Suunnittelualueella joukkoliikenteen matkamäärä kasvaa noin 2000 matkalla vuorokaudessa. Jatkossa joukkoliikenteen suosioon voi vaikuttaa mm. kehäradan avaaminen, mikä monipuolistaa joukkoliikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudun suuntaan ja mahdollistaa tehokkaan liitynnän. Joukkoliikenteen suosioon vaikuttaa myös pääkaupunkiseudun autoliikenteen ruuhkautumisen kehitys ja mahdollinen ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönotto. Vaikka joukkoliikenteen kulkutapaosuus kyettäisiin pitämään nykyisellä tasolla tai hieman kasvattamaan sitä, on kulkutapamuutoksesta seuraavalla autoliikenteen vähenemisellä vain vähän vaikutusta Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen sisäisen verkon kehittämistarpeeseen tarkastellulla aikavälillä. Kuva 3 Ennustemallin nykytilanteen ja vuoden 2040 kulkutapaosuudet ja matkamäärät (matkaa/arkivrk) suunnittelualueella ja muualla Nurmijärvellä 2.4 Suuntautuminen Ennusteen lähtökohtien päivitys vastaamaan seudullisella liikennemallilla tehtyjä ennusteita muuttaa kulkutapavalintojen lisäksi matkojen suuntautumista. Huomattavaa on, että myös liikenteen nykyinen suuntautuminen korjattiin vastaamaan seudun liikennetutkimuksen tietoja ja tieverkon uusimpia käytettävissä olleita liikennemäärätietoja, mikä osaltaan vaikuttaa ennustetilanteen muuttumiseen. Suunnittelualueen sisäiset matkat kasvavat ennusteessa selvästi voimakkaammin kuin muualle Nurmijärvelle, Pääkaupunkiseudulle tai muihin kuntiin suuntautuvat matkat. Nurmijärven sisäinen liikenne kasvaa ennusteessa yhteensä noin 60 %, eli voimakkaammin, kuin kunnan väestö.

7 Sisäisten matkojen voimakkaamman kasvun syynä on ennusteen lähtökohtana ollut työpaikkaomavaraisuuden kasvu, joka näkyy varsinkin työssäkäynnin suuntautumisena enemmän oman kunnan alueelle. Liikenteen kasvu pääkaupunkiseudun suuntaan jää selvästi kunnan sisäisen liikenteen kasvua pienemmäksi. Pääkaupunkiseudun suuntaan liikenteen kasvu on noin 22 %. Aamuhuipputuntina suunnittelualueelta alkavien matkojen määränpäät ja kulkutavat sekä kulkutapaosuudet on esitetty kuvassa 4. Suunnittelualueen sisäinen liikenne kasvaa huomattavasti uusien työpaikka-alueiden vuoksi. Tämä näkyy ennusteessa varsinkin Rajamäen alueen liikenteen suuntautumisessa, koska Rajamäeltä suuntautuu nyt aikaisempia ennusteita vähemmän työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudun suuntaan ja enemmän suunnittelualueelle sekä Hyvinkään suuntaan. Rajamäentien suunnittelussa on tarpeen varautua myös tilanteeseen, jossa suunnittelualueen sisäisen työssäkäynnin osuus ei kasva ja autoliikenne pääkaupunkiseudun suuntaan kasvaa ennustettua enemmän. Tällöin Rajamäen ja Kirkonkylän välillä liikenteen kasvu olisi noin 10 prosenttiyksikköä suurempi, mikä tarkoittaisi noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuoden 2040 tilanteessa. Kuva 4 Aamuhuipputuntina suunnittelualueelta alkavat matkat matkan määränpään ja kulkutavan mukaan jaoteltuna (matkaa/arkivrk) 2.5 Tarkennetut ennusteet ja liikenneverkon toimivuus HSL:n liikennemallilla tuotetut nykytilanteen ja vuoden 2040 ennusteen autoliikenteen kysynnät on tihennetty Kirkonkylän ja Rajamäen osalta tarkempaan aluejakoon asukas- ja työpaikkamäärien perusteella. Nykytilanteen liikennetuotosten taso on samalla tarkistettu vastaamaan erilaisten maankäyttötyyppien tiedossa olevia liikennetuotoksia. Nykytilanteen liikennekysyntä on vielä kalibroitu vastaamaan tiedossa olevia nykyisiä liikennemääriä. Ennustetilanteen liikenne on muodostettu lisäämällä HSL:n mallista saatujen suunnittelualueen tihennettyyn aluejakoon jaettujen liikennevirtamatriisien mukainen kasvu kalibroituun nykytilanteen matriisiin. Ennusteessa on tämän lisäksi kasvatettu uusien työpaikka-alueiden liikennetuotoksia vastaamaan likimain aiemmissa selvityksissä arvioituja tuotoksia. Vuodelle 2025 on laadittu lisäksi välivaiheen ennuste. Välivaiheen ennusteessa on oletettu vuosien 2012 ja 2040 välisestä muutoksesta toteutuneen puolet. Maankäytön muutosten on siis oletettu tapahtuvan tasaisesti, mistä syystä yksittäisten alueiden liikennemääriä ei voida tarkastella välivaiheen ennusteessa. Välivaiheen ennuste antaa kuitenkin pääkatujen ja maantieverkon kuormituksen kehityksestä oikeansuuntaisen kuvan.

8 Nykytilanteen ja ennustevuosien liikenne on sijoiteltu nykyiselle liikenneverkolle. Vuoden 2040 ennuste on lisäksi sijoiteltu tavoiteverkolle, johon on kuvattu oletetut muutokset alueen tie- ja katuverkossa. Merkittävimmät liikenteen siirtymiä aiheuttavat muutokset ovat Laidunkaari jatkeineen Kirkonkylässä sekä Isokalliontien tasoristeyksen poistaminen ajoneuvoliikenteen käytöstä Rajamäellä. Liikenneverkon arkivuorokausiliikenteen kuormitukset eri ennustetilanteissa on liitteessä 1 ja iltahuipputunnin liikennekuormitukset liitteessä 2. Liikenteen toimivuutta on arvioitu vain iltahuipputunnin liikennetilanteessa, koska iltahuipputunnin liikennemäärät ovat Nurmijärvellä suuremmat kuin aamuhuipputunnin liikennemäärät. Lisäksi iltahuipputunnin liikenne on yleensä liittymissä ongelmallisempi, koska liikenne ei ole yhtä suuntautunutta ja toisiaan risteävät liikennevirrat ovat suurempia kuin aamuhuipputunteina. Liittymien kapasiteetin käyttöaste on arvioitu yksinkertaistetulla menetelmällä. Menetelmällä ei pystytä havaitsemaan kaikkia ongelmallisia liittymiä, mutta se kuvaa liittymän kuormitusasteen muutoksia. Kaikista ennustetilanteista on mahdollista tuottaa myös aamuhuipputunnin liikennemäärät tarkempia toimivuustarkasteluja varten. Kirkonkylä Päivitetyssä ennusteessa Rajamäentien liikennemäärä on aiempaa ennustetta selvästi pienempi. Myös Helsingintiellä liikennemäärä jää pienemmäksi kuin aiemmissa ennusteissa. Ennusteliikennemäärä Rajamäen ja Kirkonkylän välillä jää noin 10 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, kun aiemmassa ennusteessa liikenne kasvoi noin 14 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Ero johtuu varsinkin työmatkaliikenteen kasvun suuntautumisesta myös Rajamäeltä valtatien 25 suuntaan uusille työpaikka-alueille ja Hyvinkään suuntaan. Työmatkaliikenteen suuntautumisen muuttuminen vähentää Rajamäentien ja Helsingintien liikennettä vuoden 2040 tilanteessa noin 1000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kirkonkylässä Helsingintien liikenne kasvaa nykyverkon ennusteessa noin 13 000 17 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Tavoiteverkolla Helsingintieltä siirtyy liikennettä Laidunkaarelle, joka välittää Kirkonkylän pohjoisosien uusien asuinalueiden liikennettä Hämeenlinnantien kautta Hämeenlinnanväylän suuntaan. Helsingintien liikennemäärät jäävät tavoiteverkolla noin 12 000 15 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Vuoden 2040 ennustetetilanteessa liikenteen toimivuuden varmistaminen edellyttää Helsingintien nelikaistaistamista nykyisen nelikaistaisen osuuden ja Raalantien liittymän välillä. Kirkonkylässä liikenteen toimivuusongelmat painottuvat lähivuosina Helsingintien ja Perttulantien liittymään. Liittymän nykytilanteen liikennemäärät vastaavat likimain Krannilan asemakaavan liikenneselvityksessä käytettyjä vuoden 2015 ennusteita, joilla esitettiin liittymään välivaiheen ratkaisuksi valo-ohjattuna parantamista. Valo-ohjauksen parannus sisälsi vasemmallekääntymiskaistojen pidentämisen ja erillisten kääntymisvaiheiden toteuttamisen Raalantien ja Perttulantien suunnille. Parannuksesta on toteutettu vain kääntymiskaistojen pidennys. Vasemmalle kääntyvien vaiheiden toetuttaminen on jatkossa suositeltavaa. Kääntymiskaistojen toteuttaminen parantaisi liittymän toimivuutta jo nykytilanteessa. Nykyisillä järjestelyillä liittymän välityskyky ylittyy ennen vuotta 2025. Liikenteen päivitettyjen kasvuennusteiden ollessa liittymässä aikaisempaa pienempiä, voidaan välivaiheen ratkaisuna esitetyllä sivusuuntien vsemmallekääntymiskaistojen toteuttamisella pärjätä aiempia arvioita pidempään. Liittymän järeämpi parantaminen tulee ajankohtaiseksi Helsingintien nelikaistaistamisen yhteydessä. Helsingintien nelikaistaistaminen ei ole vuoden 2025 ennustetilanteessa vielä välttämätöntä, vaikka ennusteessa huomioon otettu työmatkaliikenteen suuntautumisen muutos ei toteutuisi. Osaa Helsingintien liittymistä on tarpeen kuitenkin parantaa jo ennen nelikaistaistamista. Ojakkalantien liittymän valo-ohjaus olisi liittymän turvallisuuden varmistamiseksi tarpeen toteuttaa jo nykytilanteessa. Ojakkalantien liittymän toimivuus on suunnitellulla valo-ohjauksella parempi liikennekuormituksen jäädessä aikaisempia ennusteita pienemmäksi. Helsingintiellä myös Ilvesvuorenkadun liittymään on tarpeen toteuttaa valo-ohjaus ennen vuotta 2025.

9 Vuonna 2007 laaditussa liikenneverkkoselvityksessän suositeltiin Hämeenlinnatien (mt130) eritasoliittymässä tasossa vasemmalle kääntymisten poistamista Helsingintieltä ja sallimista Hämeenlinnantiellä Helsingintien liikenteen kasvaessa. Tavoitteena oli säilyttää Helsingintien suunnan sujuvuus mahdollismman hyvänä ilman ramppiliittymien valo-ohjausta. Liikenneverkkoselvityksen päivityksessä Helsingintien rooli on nyt nähty kaupunkimaisempana väylänä, jolle aiemmin esitetty ratkaisu sopii heikommin. Nykyinen ratkaisu, jossa Hämeenlinnatiellä ei ole sallittu vasemmallekääntymisiä, on myös Hämeenlinnantien korkeamman nopeusrajoituksen vuoksi turvallisuuden kannata parempi ratkaisu. Liikenteen kasvaessa on myös Hämeenlinnatien liittymän ramppien päiden valo-ohjaukseen varauduttava Helsingintiellä. Laadituilla ennusteilla valo-ohjaus ei todennäköisesti ole tarpeellinen ennen vuotta 2025. Rajamäki Rajamäentiellä liikenne on Kirkonkylän suuntaan pienempää ja valtatien 25 suuntaan suurempaa kuin aiemmissa ennusteissa. Päivitetyssä ennusteessa myös katuverkon liikennemäärät jäävät aikaisempaa ennustetta pienemmiksi. Päivitetyt liikenne-ennusteet eivät aiheuta tarvetta päivittää olemassa olevia suunnitelmia. Rajamäentielle suunnitellut kiertoliittymät toimivat hyvin ennustetuilla liikennemäärillä pitkälläkin aikavälillä. Mikäli Rajamäentien länsipuolelle toteutetaan uusia asuinalueita Urttilantien eteläpuoliselle alueelle, tulee uusien alueiden liikenne Rajamäentielle joko Urttilantien liittymän kautta tai alueelta on toteutettava uusi liittymä Rajamääentielle. Uusi liittymä on mahdollista toteuttaa neljänneksi haaraksi Länsikaaren liittymään. Tällöin myös Länsikaaren liittymä olisi suositeltavaa parantaa kiertoliittymäksi. Kiertoliittymä helpottaisi myös Länsikaaren kasvavan liikenteen liittymistä Rajamäentielle. Helppo ja turvallinen liittyminen Rajamäentielle saattaisi houkutella myös Länsikaaren, Airiontien ja Uudenniityntien varsilta radan pohjoispuolelle suuntautuvaa Rajamäen sisäistä liikennettä kulkemaan Rajamäentien kautta. Jos koko välillä Länsikaarelta Valta-akselille lasketaan nopeusrajoitus 50 kilometriin tunnissa ja liittymät toteutetaan kiertoliittyminä, muodostuu Rajamäentiestä Rajamäen sisäinen pääkatuyhteys. Tämä vähentää kuormitusta huonosti läpiajoliikenteen välittämiseen sopivilla Kumpurantiellä ja Vanhalla Rajamäentiellä. Valta-akselin liittymässä Rajamäentien liikenne kasvaa suuremmaksi kuin aiemmissa ennusteissa, mikä voi vaikeuttaa vasemmalle kääntymistä sekä Rajamäentieltä pohjoisesta että Valta-Akselilta. Altian alueen liikenneselvityksessä on esitetty liittymän kanavointia kun Altian alueen maankäytöstä on toteutunut noin 30 %.

10 3 TAVOITEVERKOT 3.1 Tavoiteverkkojen periaatteet Vuonna 2007 laaditussa liikenneverkkosuunnitelmassa esitettiin Kirkonkylään ja Rajamäelle tavoiteverkot, jotka ovat olleet lähtökohtana päivitetylle suunnitelmalle. Tavoiteverkkojen päivityksen yhteydessä nähtiin tarpeelliseksi kuvata tarkemmin erityyppisten katujen periaatteita etenkin nopeusrajoitusten ja väistämisvelvollisuuksien kannalta. Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuudet eivät Kirkonkylässä ja Rajamäellä ole kaikilta osin systemaattista. Taajamien katuverkko on rakentunut pikkuhiljaa ja eri aikakausina rakentuneilla alueilla on noudatettu toisistaan poikkeavia periaatteita. Ongelma korostuu varsinkin Rajamäellä, missä verkon hierarkia on muutenkin epäselvä. Taulukossa 2 on esitetty ehdotus katuverkon hierarkian ja nopeusrajoitusten periaatteiksi Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Keskusta- ja asuinalueiden suunnittelussa tulisi keskeisenä lähtökohtana olla kevyen liikenteen turvaaminen. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelusta on julkaistu keväällä 2014 ohje (Liikenneviraston ohjeita 11/2014), jota on pyritty noudattamaan periaatteita muodostettaessa. Taajamien katuverkkojen hierarkia, pääliittymien järjestelyt, etuajo-oikeudet ja nopeusrajoitukset on esitetty kuvissa 5-10. Karttakuvat sekä taulukon 2 periaatteet kuvaavat tavoitetilannetta, jota kohti erilaisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi pyrkiä. Olemassa olevia ratkaisuja ei kuitenkaan ole välttämätöntä muuttaa, ellei niistä ole aiheutunut ongelmia tai muutokset eivät ole yhdistettävissä luontevasti muuhun katuverkon parantamiseen. Esitetyt periaatteet ovat joustavia. Tavoiteverkoissa on huomattavaa, että esim. kokoojakaduiksi osoitetut väylät voivat vaihdella tasoltaan asuntokatumaisista 30 km/h kaduista etuajooikeutettuihin erillisellä kevyen liikenteen väylällä varustettuihin 40 km/h katuihin. Väistämisvelvollisuuksia voidaan tarpeen mukaan osoittaa tietylle kadulle esim. huonojen näkemien vuoksi vaikka yleisen periaatteen mukaan alueen muut katuliittymät olisivat tasa-arvoisia. Samoin on etenkin tärkeiden kevyen liikenteen koulureittien vaaralliseksi koetuissa kohdissa tarpeen harkita järeämpiä nopeusrajoitusta tukevia toimenpiteitä kuin muulla verkolla. Yhtenäisten yleisperiaatteiden noudattaminen kuitenkin parantaa liikenteen ennakoitavuutta ja sitä kautta turvallisuutta. Tasa-arvoisia liittymiä on usein esitetty keinona liikenteen rauhoittamiseksi ja mm. tästä syystä on alempiasteisella katuverkolla suositeltavaa pyrkiä tasa-arvoisiin liittymiin. Kaduilla, joiden varrella kulkee kevyen liikenteen väylä, johtavat tasa-arvoiset liittymät kuitenkin helposti väärinkäsityksiin väistämisvelvollisuuksista. Tästä syystä on suositeltavaa osoittaa systemaattisesti väistämisvelvollisuudet ainakin kaduilla, joiden varrella kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Väistämisvelvollisuuksien osoittaminen voi kuitenkin johtaa ajonopeuksien nousuun ja tarpeeseen tukea nopeusrajoituksen noudattamista muilla keinoin. Nopeusrajoitusten tukitoimenpiteiden soveltuvuus kuhunkin kohteeseen on arvioitava erikseen. Huonojen pohjaolosuhteiden vuoksi esim. ajoradan korotukset voivat aihuttaa tärinää lähitalohin ja niiden sijaan tulisi käyttää ajoradan esim. ajoradan sivusiirtoja tai suojatiesaarekejärjestelyjä. Tavoitetilanteen nopeusrajoitusalueiden muodostamisessa on lähtökohtana ollut, että rajoitukset merkitään alueellisina, mikä vähentää tarvittavien merkkien määrää. Nopeusrajoitusalueiden yhteydessä on suositeltavaa osoittaa myös pysäköintikieltoalueet, jolloin pysäköinti on sallittua vain erikseen merkityillä paikoilla. Erikseen merkityt pysäköintipaikat voidaan osoittaa kohtiin, joissa niistä ei aiheudu riskiä liikenneturvallisuudelle ja ne muodostavat nopeusrajoituksia tukevia sivuttaissiirtymiä.

11 Taulukko 2 Katuluokka Katuverkon hierarkian ja nopeusrajoitusten periaatteet Kirkonkylässä ja Rajamäellä Nopeusrajoitus Väistämisvelvollisuudet Kevyen liikenteen järjestelyt Mahdollisia nopeusrajoitusta tukevia toimia Pihakadut ja keskustan kävelypainotteiset kadut 20 km/h Väistämisvelvollinen saavuttaessa korkeampiluokkaiselle kadulle taa ei eroteta jalkakäytävästä Kaikille yhteinen katutila, ajora- (shared space) Nopeustasoa voidaan korostaa katujen muotoilulla, kalusteiden sijoittelulla, päällystemateriaaleilla Keskusta-alueiden asunto- ja kauppakadut 30 km/h Pääsääntöisesti tasa-arvoiset liittymät Kevyen liikenteen pääreitin sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi sivusuunnat väistämisvelvollisia Selkeästi havainnollisilla suojateillä merkityt tienylityskohdat Pyöräilyn erottelu omalle väylälle ei yleensä välttämätöntä Mopoilu sallitaan vain ajoradalla Korotetut suojatiet ja liittymäalueet, rakenteelliset hidasteet, nopeusrajoituksen ajoratamerkinnät, tärinäraidat, suojateiden havaittavuutta parantavat herätevarret Asuntokadut keskustan ulkopuolella 30 km/h Pääsääntöisesti tasa-arvoiset liittymät Kevyen liikenteen pääreitin sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi sivusuunnat väistämisvelvollisia Kävelyn ja pyöräilyn erottelu omalle väylälle ei yleensä välttämätöntä Mopoilu sallitaan vain ajoradalla Nopeusrajoituksen ajoratamerkinnät, suojateiden havaittavuutta parantavat herätevarret, harkinnan mukaan rakenteelliset tukitoimet Kokoojakadut 30 40 km/h Pääsääntöisesti tasa-arvoiset liittymät Kevyen liikenteen pääreitin sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi sivusuunnat väistämisvelvollisia Merkittävimmillä suojateillä on keskisaareke, tarvittaessa valoohjaus Kävely erotettu jalkakäytävälle Erillinen kevyen liikenteen väylä tarpeen mukaan Mopoilu sallitaan vain ajoradalla Nopeusrajoituksen ajoratamerkinnät, suojateiden havaittavuutta parantavat herätevarret, harkinnan mukaan rakenteelliset tukitoimet, kiertoliittymät Työpaikka-alueiden katuverkko 30 40 km/h Pääsääntöisesti tasa-arvoiset liittymät Tarvittaessa erilliset jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät sekä suojatiet Pääkadut 40 50 km/h Maantiet taajamassa Maantiet taajaman reunalla ja ulkopuolella Etuajo-oikeutettu alempiluokkaisiin väyliin nähden Tarvittaessa kiertoliittymät 50 km/h Väistämisvelvollisuudet aina merkitty Tarvittaessa kiertoliittymät tai valo-ohjatut liittymät 60- km/h Väistämisvelvollisuudet aina merkitty Kevyen liikenteen ylityksissä pääsääntöisesti keskisaareke tai liikennevalo-ohjaus Ajoradasta erilliset kevyen liikenteen väylät Mopoilu sallitaan vain ajoradalla Kevyen liikenteen ylityksissä pääsääntöisesti keskisaareke tai liikennevalo-ohjaus / eritaso Ajoradasta erilliset kevyen liikenteen väylät Mopoilu sallitaan lähtökohtaisesti vain ajoradalla Kevyen liikenteen ylitykset ovat eritasossa tai liikennevaloohjattuja, uusia suojateitä ei merkitä tasoon Tarpeen mukaan ajoradasta erilliset kevyen liikenteen väylät Mopoilu sallitaan harkinnan mukaan kevyen liikenteen väylillä (erillinen ohje) Nopeusrajoituksen ajoratamerkinnät, suojateiden havaittavuutta parantavat herätevarret Nopeusrajoituksen ajoratamerkinnät, suojateiden havaittavuutta parantavat herätevarret

12 3.2 Kirkonkylä Keskustan katuverkko Kirkonkylän tavoiteverkon ja nopeusrajoitusten lähtökohtana on vuoden 2007 liikenneverkkoselvityksessä muodostettu tavoiteverkko. Keskusta-alueella on kokoojakatujen määrää vähennetty. Kokoojakaduiksi ei ole enää esitetty Sompiontietä ja Mahlamäentietä. Sompiontie on rooliltaan tonttikatu, jolle ei tuulisi houkutella muuta liikennettä. Mahlamäentie on nykyisellään lähinnä keskusta-alueen kauppakatu jolta ei enää ole verkossa läpiajo yhteyttä Kirstaantien kautta Helsingintielle. Kirstaantien liittymä Helsingintielle on poistettu tavoiteverkosta, koska sen hyöty autoliikenteen yhtytenä Mahlamäentielle on pieni. Kirstaantien kohdalla on kuitenkin tarpeen toteuttaa suojatielle valo-ohjaus Helsingintien nelikaistaistamisen yhteydessä. Asuinalueiden kokoojakadut Uusia kokoojakatuja on esitetty uusille asuinalueille Heinojan alueella (Laidunkaaren jatke) ja Krannilassa (Vehnäpellontie). Laidunkaaren jatke on korkeatasoinen kokoojakatu, joka vastaa tasoltaan nykyistä Laidunkaaren osuutta Raalantien ja Hämeenlinnantien välillä. Laidunkaaren nopeusrajoitus on ympäröiviä asuinalueita korkeampi (40 km/h) ja sillä on rooli myös alueiden läpi kulkevaa liikennettä välittävänä väylänä vaikka Rajamäentien ja Helsingintien läpikulkuliikennettä ei pyritäkään ohjaamaan uudelle yhteydelle. Vehnäpellontie on suunniteltu hidaskatumaiseksi yhteydeksi, joka ei houkuttele läpikulkuliikennettä. Ojakkalantien varren uusien asuinalueiden toteutuessa taajaman alkamiskohta siirtyy etelään lähemmäs lähemmäs Ojakkalantien-Hämeenlinnantien liittymää. Asuinalueiden toteutuessa on Ojakkalantien nopeusrajoitus suositeltavaa laskea 40 kilometriin tunnissa. Mikäli asuinalueille tulee laajempaa sisäistä katuverkkoa, on tonttikaduille suositeltavaa asettaa 30 km/h nopeusrajoitus. Nykyisten asuinalueiden katuverkot ja niiden nopeusrajoitukset noudattelevat pääosin hyvin kohdassa 3.1 esitettyjä periaatteita. Toreenin alueella on kuitenkin muista alueista poiketen 40 km/h aluenopeusrajoitus, joka esitetään laskettavaksi 30 kilometriin tunnissa. Asuinalueiden sisäisillä kokoojakaduilla voidaan harkita väistämisvelvollisuuksien merkitsemistä kevyeen liikenteen väyliä risteäville sivukaduille tärkeillä kevyen liikenteen reiteillä. Väistämisvelvollisuuksien merkitseminen olisi tarpeellista lähinnä kokoojakaduilla, joihin liittyy paljon kevyen liikenteen väylää risteäviä asuntokatuja (esim. Pekontie). Liikenneympäristön ennakoitavuuden kannalta on kuitenkin hyvä pyrkiä samanlaisiin ratkaisuihin liikenneympäristöltään muuten samankaltaisilla kaduilla. Helsingintie Helsingintie on esitetty tavoiteverkossa Perttulantien liittymään asti 2-ajorataiseksi maantieksi tai pääkaduksi, jonka nopeusrajoitukseksi on esitetty Hämeenlinnantien liittymän länsipuolella 50 km/h. Lopullinen nopeustaso riippuu tarkemmista suunnitteluratkaisuista. Jos Helsingintiestä halutaan esim. bulevardimainen katu, jonka reunoilla on tiivistä maankäyttöä, on sopivampi nopeusrajoitus 40 km/h. Myös Helsingintielle esitetyt liittymäratkaisut sopivat aiempaa matalampaan nopeustasoon. Helsingintien ja Siippoontien nopeusrajoitus on esitetty laskettavaksi 60 kilometriin tunnissa taajaman rajan ja Hämeenlinnanväylän välillä. Nopeusrajoituksen laskulla pyritään parantamaan Ilvesvuorenkadun liittymän sekä Hämeenlinnantien ramppiliittymien toimivuutta ja turvallisuutta. Pidemmällä aikavälillä liittymiin on tarpeen toteuttaa valo-ohjaus. Rajamäentiellä on esitetty tavoiteverkossa nopeusrajoituksen laskeminen 60 kilometriin tunnissa Laidunkaaren liittymän pohjoispuolelta Kirkonkylän taajaman rajalle, josta alkaa 50 km/h rajoitus.

13 Helsingintien kehittämisestä Hämeenlinnanväylän ja Perttulantien liittymän välillä olisi jatkossa tarpeen laatia keskustan maankäytön tarkemman suunnittelun rinnalla suunnitelma, jossa määritetään tarkemmin tien rooli ja ratkaisut tulevaisuudessa. Suunnitelmassa tulisi tutkia erilaisia tieja katumaisia poikkileikkausratkaisuja sekä kevyen ja joukkoliikenteen järjestelyjä. Tien kehittämiselle tulisi määritellä polku, jossa nelikaistaistamisen ja liittymien valo-ohjauksen toteutuksen tarve ajoitetaan tarkemmin. Nelikaistaistamisen tarkemman suunnittelun yhteydessä voidaan vielä arvioida myös Perttulantien liittymän parantamista valo-ohjattuna suunnitellun kiertoliittymän vaihtoehtona. Ilvesvuoren pohjoinen alue Ilvesvuoren pohjoisen alueen suunnittelussa on esitetty erilaisia sisäisen katuverkon vaihtoehtoja. Alueen liittymistä ympäröivään katuverkkoon on laadittu eillinen tarkastelu (liite 5), jossa tarkastelu on tehty liikenteen toimivuuden näkökulmasta. Katuyhteyden toteuttaminen Siippoontielle Ilvesvuorenkadun liittymän neljänneksi haaraksi palvelisi hyvin Ilvesvuoren pohjoisen alueen yhteyksiä Hämeenlinnanväylän suuntaan. Yhteyden toteuttaminen on kuitenkin haastavaa alueen suurien korkeuserojen vuoksi. Korkeuserojen vuksi myös yhtenäisen rinnakkaiskadun toteuttaminen alueelle on vaikeaa. Ilvesvuoren pohjoiselta alueelta on tarpeen toteuttaa myös yhteys Hämeenlinnantielle. Kaavoitettavalta alueelta on erillisessä selvityksessä löydetty kolme mahdollista liittymäkohtaa, jossa näkemävaatimukset Hämeenlinnantien suunnassa täyttyvät. Tutkituista liittymäkohdista eteläisin sijaitsee hyvin lähellä Helsingintien eritasoliittymän ramppia ja keskimmäisestä liittymästä liittyminen etelän suuntaan on raskaalle liikenteelle haastavaa jyrkän mäen vuoksi. Pohjoisin tutkituista liittymäkohdioista on nykyinen Aspinniituntien liittymä, johon on hiljattain toteutettu kanavointi. Alueen tieverkko ja liittymäratkaisut tarkentuvat alueen jatkosuunnittelussa. Hämeenlinnantien suunnalla liittymien toteutettavuutta, toimivuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa laskemalla Hämeenlinnantien nopeusrajoitus 60 kilometriin tunnissa.

14 Kuva 5 Tavoitetilanteen tie- ja katuverkko Kirkonkylässä

15 Kuva 6 Tavoitetilanteen nopeusrajoitukset Kirkonkylässä

16 Kuva 7 Tavoitetilanteen etuajo-oikeutetut väylät Kirkonkylässä

17 3.3 Rajamäki Rajamäen tavoiteverkon ja nopeusrajoitusten lähtökohtana on vuoden 2007 liikenneverkkoselvityksessä muodostettu tavoiteverkko, jota on jäsennetty edelleen. Rajamäen keskustan merkittävimmät kadut ovat Kiljavantie Rajamäentien itäpuolella sekä Keskusraitti. Näiden liittymäalue, johon liittyvät myös Patruunantie ja Tykkimäentie, on nykyisellään jäsentymätön. Nykyinen laaja liittymäalue on suunniteltu korvattavaksi kiertoliittymällä. Liikenneympäristön jäsentyessä ja tukiessa paremmin alempaa nopeusrajoitusta on nopeusrajoitus suositeltavaa laskea nykyisestä 30 kilometriin tunnissa. Isokalliontien jatke radan yli Patruunantielle on nykyisin Keskusraitin ohella toinen rataa tasossa risteävä yhteys katuverkolla. Pitkällä aikavälillä on todennäköistä, että radan tasoristeykset joudutaan korvaamaan eritasoratkaisuilla tai poistamaan. Mikäli Isokalliontien tasoristeys poistuu, on autoliikenne jatkossa mahdollista ohjata kulkemaan Keskusraitin kautta, mutta kevyelle liikenteelle suora yhteys radan yli on tarpeen säilyttää. Keskusraitin ja Puistotien merkityksen vahvistuminen autoliikenteen yhteytenä on tarpeen ottaa katujen suunnittelussa (mm. kevyen liikenteen järjestelyissä) huomioon, vaikka kasvavat liikennemäärät eivät aiheuta kapasiteettiongelmia. Urttilantien ja Puistotien muodostamaa yhteyttä on verkossa pyritty korostamaan. Yhteys on esitetty sivukatuihinsa nähden etuajo-oikeutetuksi ja nopeusrajoitukseltaan muuta Rajamäen katuverkkoa korkeammaksi (40 km/h). Yhteydestä on pyritty tekemään sujuva, koska se välittää liikennettä kauempana Rajamäentieltä sijaiteseville asuinalueille. Yhteyden korkeamman tason tulisi kuitenkin näkyä myös katuympäristössä, mikä edellyttäisi parantamista ainakin Puistotien osuudella. Länsikaaresta ja Ariontiestä ja Uudenniityntiestä muodostuu toinen tärkeä kokoojakatu Rajamäentiestä etäämmällä oleville uusille asuinalueille. Myös tälle yhteydelle on esitetty ympäröivää katuverkkoa korkeampaa 40 km/h nopeusrajoitusta. Kadulla on erilliset kevyen liikenteen väylät ja sen on tulisi olla etuajo-oikeutettu sivusuuntiin nähden. Uudenniityn asuinalueen rakentuessa tulee myös Kumpurantien rooli korostumaan uudelta alueelta Rajamäen keskustaan johtavana kokoojakatuna ja kevyen liikenteen yhteytenä. Nykyisellään kadun taso ei vastaa sen tulevaa verkollista roolia. Rajamäen alueella pääosalla katuverkosta on nykytilanteessa 40 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoituksia on esitetty laskettavaksi lähes kaikilla kaduilla 30 kilometriin tunnissa, mikä vastaisi paremmin esitettyjä nopeusrajoitusten periaatteita sekä katujen liikenneympäristöä. Maanteiden (Rajamäentien) nopeusrajoitus on taajama-alueella suositeltavaa laskea 50 kilometriin tunnissa. Nykyisellään Rajamäentien liikenneympäristö ei kuitenkaan tue alempaa nopeusrajoitusta. Sörkantien ja Kiljavantien liittymiin on suunniteltu kiertoliittymät. Urttilantien liittymään on esitetty kiertoliittymää jo vuoden 2007 liikenneselvityksessä, mutta liittymästä ei ole laadittu suunnitelmaa. Edellä esitettyjä nopeusrajoitusten alentamisia on mahdollista toteuttaa vaiheittain ja ne on hyvä kytkeä katuverkon parantamistoimenpiteisiin, jotka tukevat nopeusrajoitusten noudattamista.

18 Kuva 8 Tavoitetilanteen tie- ja katuverkko Rajamäellä

19 Kuva 9 Tavoitetilanteen nopeusrajoitukset Rajamäellä

Kuva 10 Tavoitetilanteen etuajo-oikeutetut väylät Rajamäellä 20

21 4 JOUKKOLIIKENNE 4.1 Palvelutasotavoitteet Keskeisenä lähtökohtana ovat voimassa olevat joukkoliikenteen toimivaltaisen lupaviranomaisen määrittämät joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, joiden muodostamisen lähtökohtana on jo tarkasteltu uusien alueiden väestöpohjaa ja matkustajapotentiaalia. Kuva 11 Joukkoliikenteen ehdotettu palvelutaso tieverkolla (Uudenmaan ELY-keskus 24/2011) Palvelutasotavoitteiden mukaan Nurmijärvellä esitetään palvelutason nostoa Klaukkalasta ja Nurmijärven Kirkonkylästä HSL-alueelle, minkä perusteena on eteläisen Nurmijärven kasvu, joukkoliikenteen potentiaali ja Kehäradan valmistuminen. Nurmijärven Kirkonkylän ja HSL-alueen välinen liikenne esitetään nostettavaksi houkuttelevalle tasolle. Lisäksi on esitetty Nurmijärven Kirkonkylän ja Hyvinkään välisten työmatkayhteyksien parantamista. Yhteyksiä kulkee sekä tien 130 että Rajamäen kautta. Nurmijärven sisäisiä yhteyksiä parannetaan Klaukkalasta Mäntysaloon ja Nummimäkeen, ja sieltä Nurmijärven Kirkonkylään sekä Klaukkalasta Lepsämään. Näiden perusteluina on alueen väestönkasvu ja kunnan osakeskusten välisten yhteyksien parantaminen. Nurmijärven Kirkonkylään järjestetään kysynnän mukaan myöhäisillan ja yövuoroja. 4.2 Uusien alueiden joukkoliikennepalvelu Uusilla kaava-alueilla tulee pyrkiä luomaan tarvittavat edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle ja käytön lisäämiselle niin vuoropalvelutason, katu- ja pysäkkijärjestelyiden kuin tarvittavien kääntöpaikkavarausten osalta. Heinojan maankäyttö voi alkuvaiheessa tukeutua liityntäyhteyksien ja -pysäköinnin kehittämiseen, mutta alueen maankäytön kehittyminen edellyttänee ajan myötä lisäpalvelua ja mahdollisesti reittimuutoksia. Kirkonkylän alueelle kaavaillun maankäytön toteutumisesta riippuen voidaan tarvittaessa osa nykyisten linja-autoasemalta lähtevien vuorojen reiteistä jatkaa uusille alueille.

22 Nurmijärven seudun joukkoliikenteessä siirtymäajan sopimukset päättyvät vuonna 2014. Liikenneverkkoselvityksen päivityksessä ei ole yksityiskohtaisesti voitu ottaa kantaa uusien asuinalueiden myötä mahdollisesti tarvittaviin reitti- ja palvelutasomuutoksiin, koska Nurmijärven laajan käyttöoikeussopimuskokonaisuuden kilpailutus oli vielä keväällä 2014 auki. Uusien alueiden joukkoliikenteen palvelutason suunnitteluun ja toteuttamiseen vaikuttavat voimaan astuvien käyttoikeussopimusten ja liikennöintimallien ohella ainakin Lirkonkylän linjaautoaseman tavoiteltu rooli ja kääntöpaikkojen toteutusmahdollisuudet tulevaisuudessa. Palvelutasotavoitteiden tarkennuksiin on tarkoituksenmukaista ottaa uudelleen kantaa Kirkonkylän ja Rajamäen osayleiskaavatöissä. Linja-autojen pysäkkijärjestelyjä, kääntöpaikkojen mitoitusta ja katujen poikkileikkauksia tulee tarkastella Heinojan ja Uudenniityn asemakaavoituksessa. 4.3 Liityntäpysäköinti Nykytila Työn aikana nurmijärveläisten tyytyväisyyttä Kirkonkylän ja Rajamäen liityntäpysäköinnin nykytilaan selvitettiin asukaskyselyllä. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä, minkä lisäksi tutkimuslomakkeita jaettiin torstaina 20.3. klo 5.00 9.00 Helsingin suuntaan liikennöivissä Korsisaaren busseissa. Paperilomakkeita oli tarjolla myös Kirkonkylän ja Rajamäen kirjastoissa. Vastauksia kertyi 20. 27.3.2014 välisenä aikana muutamia kymmeniä, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena ottaen huomioon muut samoihin aikoihin käynnissä olleet asukaskyselyt. Tutkimuksen vastauksista on laadittu erillinen tulosyhteenveto. Merkittävimmäksi ongelmaksi koetaan liityntäpysäköintipaikkojen niukkuus Kirkonkylällä. Linjaautoasemalla on yhdeksän paikkaa, jotka on tarkoitettu pitkäaikaiseen liityntäpysäköintiin. Paikkoja ei ole tarpeeksi, joten osa autoilijoista pysäköi läheiselle kunnanviraston parkkipaikalle, huoltoaseman pihaan tai kaupan paikoitusalueelle. Satunnaisesti käytetään myös lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin tarkoitettuja kadunvarsipaikkoja. Toiseksi tärkeimmäksi kohteeksi nousi liityntäpysäköinnin kehittäminen moottoritien eritasoliittymän läheisyydessä. Rajamäellä liityntäpysäköintipaikkoja on Kirkonkylää enemmän, mutta urheilupuiston pohjoislaidan pysäköintialueen koetaan sijaitseva hieman etäällä linja-autoasemasta. Osin tästä syystä Rajamäellä autot pysäköidään linja-autoaseman tuntumaan yksityisten kiinteistöjen paikoitusalueille. Rajamäellä moni vastaaja kaipaa runkolukittavia pyörätelineitä ja säänsuojaa. Sama koskee myös Kirkonkylän pyöräpysäköintiä. Suurin osa vastaajista pitää hyväksyttävänä kävelyetäisyytenä pysäköintialueelta bussipysäkille vielä parin sadan metrin matkaa. Maksuhalukkuus liityntäpysäköinnistä on pääosin alhainen, mutta osa on valmis maksamaan turvallisesta ja laadukkaasta liityntäpysäköinnistä. Paikkojen lisäystarpeet Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategiassa ja toimenpideohjelmassa (HSL 32/2012) on määritelty liityntäpysäköinnin kehittämislinjaukset Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Strategia sisältää vuoden 2035 tavoitetilan, yleisiä kehittämislinjauksia mm. liityntäalueiden tyypittelystä ja tavoitetilaa tukevan kehittämispolun. Strategiaa on konkretisoitu vuoteen 2020 ulottuvassa toimenpideohjelmassa. Kirkonkylä ja Rajamäki on työssä seudullisesti luokiteltu paikallisesti merkittäviksi kohteiksi (Btyyppi). Vuoteen 2020 mennessä on Kirkonkylälle esitetty toteutettavaksi 48 uutta henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkaa ja 50 pyöräpaikkaa. Toimet sisältyvät myös HLJ 2011 Metropolialueen liikenneinfrastruuurin pienet kustannustehokkaat (KUHA) toteuttamisohjelmaehdotukseen vuosille 2013 2016.

23 Rajamäelle on seudullisessa toimenpideohjelmassa esitetty 28 uutta autopaikkaa ja 30 pyöräpaikkaa. Erillishanketta on alustavasti esitetty kunnan edistämis- ja toteutusvastuulle. Lisäksi seudullisessa liityntäpysäköinnin toimenpideohjelmassa on esitetty Siippoontielle Vt3:n eritasoliittymään toteuttavaksi uusi 100 autopaikan liityntäpysäköintialue vuoteen 2020 mennessä. Liittymä on määritelty pienimuotoiseksi maantieverkon pysäkkijärjestelmään liittyväksi kehityskohteeksi. Kohteesta ei ole tarkempia suunnitelmia toteutettavuuden tai toteutuksen vastuunjaon osalta. Kesällä 2015 alkava Kehäradan junaliikenne helpottaa osin nurmijärveläisten työmatkoja, sillä merkittävä osa työmatkoista tehdään Helsingin ydinkeskustaan. Joukkoliikenteen käytettävyyteen vaikuttavat tarjonnan lisäksi lippu- ja tariffijärjestelmien yhteensopivuus.

24 LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: Arkivuorokauden liikennekuormitukset Iltahuipputunnin liikennekuormitukset Nykytilanteen nopeusrajoitukset Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen liityntäliikenneselvitys Tulosyhteenveto Ilvesvuoren pohjoisen alueen liikennetarkastelu

Nurmijärven rakennusperintöselvitys, kohteet @ A B A C D E F G H E I J K L M I L L N O P C H B D P Q H M S T! " # $ % % & $ % ' (! ) )! ) * + ) # " * $ $ ' % ' ) # $, * ( " # ( % & - $ " * $. #, & ) * / # $ + $ # $ % $ $ * ( ( ) % & + 0 1 ) # * * $ % # + * * $, * ( & ) ) * +. & + $ # - # $ % $ $ * ( ( ) % & + # $ + ( * ( ( # * % # $ $ # + + $ " & $ $ * 2 3 4 5 * % % + #. + 6 * + + 7 * * ( * ) # $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ ) /, * ( & + " * ( ( ) ) ) ' ) +! + ( * % # $ + # $ # $ " * $. * $ % & + 0 8 * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * * * % * + + & $ # $ 0 9 # # - ) + * * * % * % * + # $ ) * + ' ' ( :. * $ + # + * 0 9 & + # $! ( % # # $ +!! % $ $ * ( ( ) % & + " * * + ( * * # $ + * ) + * / & + # $ 2 3 ; < : ( " ( ( * ) # $ (!. # ) ' ' + # # $ * % # $ $ # + + $ % $ $ * ( ( ) % & - $ ) * * ) & ) * ) + & 0 9 # + & + # + # + + $ 6 * * ) # - $ % # ) % ) * % # $ $ ) + & ) + & $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ * " * ( ) + 2 3 ; = 0 8 * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * ) * + ( * % * + + & $ # $ 0 Arvotus Kaavatilanne R > Käyttötarkoitus: Arvioitu valmistumisaika Sailyneisyys Luettelointiperuste Luettelointiperuste, tarkennus Suositus >? U V W X X W > Y Z Y Y > Z [

Q Nurmijärven rakennusperintöselvitys, kohteet? @ A @ B C D E F G D H I J K L H K K M N O B G A C O P G L S H! " # $ % % & $ % ' (! ) )! ) * + ) # " * $ $ ' % ' ) # $, * ( " # ( % & - $ - #,. / 0 1 2 * % # $ $ # + + ( * * # $ $ ) & ) * 3 4 % % + # 5 + 6 * + + 7 * * ( * ) # $ ) $ $ + # ( # $ % * ) # $ " * $ 5 * $ % & - $ ' 5 + # ' + # # $ % $ $ * ( ( ) % & + % $ $ * ( ( ) % & + " * * + ) & + # $! ( % # # $ ( * * # $ + * ) + *. & + # $ / 0 1 8 9 ( " ( ( * ) # $ (! 5 # ) ' ' + # # $ * % # $ $ # + + $ % $ $ * ( ( ) % & - $ ) * * ) & ) * ) + & 3 : # + & + # + # + + $ 6 * * ) # - $ % # ) % ) * % # $ $ ) + & ) + & $ ) $ $ + # ( # $ % * * $ * " * ( ) + / 0 1 2 3 ; * % # $ $ ) & $ % & ( % # & % ) $ # $ * ) * + ( * % * + + & $ # $ 3 : # & * * * % * % * + # $ ) *. / 0 1 8 9 ( " $, # 5 #! $ < $ % + & $ * ( ) $. * ) $ 9. * ) $ + & ( * 9 * ( % ) # $ * % # $ + * ) # $ 5 ' "! $. * * ( ( # & $ * ) # $ ( % & * ) $ 3 Arvotus Käyttötarkoitus: Arvioitu valmistumisaika Kaavatilanne R = Sailyneisyys Luettelointiperuste Luettelointiperuste, tarkennus Suositus = > T U V W W V = X Y Q X X = Y

NURMIJÄRVEN TOREENINKULMAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo & Marko Vauhkonen 31.8.2016

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys NURMIJÄRVEN TOREENINKULMAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtöaineisto... 3 2.2 Maastotyöt... 4 3 Tulokset... 6 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus... 6 3.2 Arvokkaat luontokohteet... 10 3.3 Pesimälinnusto... 11 3.4 Lepakot... 13 3.5 Muut luontodireiivin liitteen IV(a) lajit... 14 3.6 Muut merkittävät lajit... 15 3.7 Ekologiset yhteydet... 15 4 Suositukset... 15 5 Lähteet ja kirjallisuus... 15 Kansi: Kalliopaljastuma, taustalla ketokasvillisuutta. Ilmakuvat ja pohjakartat Maanmittauslaitos. Valokuvat Pekka Routasuo. 2

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavan muutosta Nurmijärven Kirkonkylässä sijaitsevalle Toreeninkulman alueelle. Alueen sijainti ja rajaus ilmenevät kuvasta 1. Kunta tilasi kaavoitusta varten luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työssä täydennetään vuonna 2013 yleiskaavatarkkuudella tehtyä Kirkonkylän luontoselvitystä ja tarkennetaan se asemakaavatarkkuudelle. Luontoselvityksen ovat tehneet biologit LuK Pekka Routasuo ja FM Marko Vauhkonen. Kuva 1. Toreeninkulman alueen sijainti ja rajaus (musta viiva). 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtöaineisto Ympäristöhallinnon ylläpitämissä rekistereissä ei ole tietoja arvokkaista luontokohteista tai lajiesiintyjistä Toreeninkulman alueella. 3

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys 2.2 Maastotyöt Ympäristösuunnittelu Enviro Oy (2013) teki vuonna 2013 luontoselvityksen Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaava-alueelta, johon myös Toreeninkulman alue sisältyy. Toreeninkulman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei todettu arvokkaita luontokohteita yleiskaavatasoisessa selvityksessä. Kirkonkylän osayleiskaava-alueella tehdyssä lepakkoselvityksessä (Karlsson & Hagner-Wahlsten 2013) ei inventoitu asemakaavoitettuja alueita. Muitakaan lajistoselvityksiä ei Toreeninkulman alueella ole aiemmin tehty. Luontoselvityksen maastotöiden toteuttaminen suunniteltiin lähtötietojen sekä karttojen ja ilmakuvan avulla. Selvitykset on tehty asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) ohjeita. Kaikissa maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx ja 62s), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Työn tavoitteena oli saada maankäytön suunnittelua varten riittävä kuva alueen luontoarvoista, erityisesti niistä eliölajeista ja luontotyypeistä, joiden huomioon ottamiseen on lainsäädännön tuomat velvoitteet. Työ koostui neljästä keväällä ja kesällä 2016 toteutusta osaselvityksestä, jotka olivat yleispiirteinen pesimälinnustoselvitys, liito-oravainventointi, lepakkoselvitys sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden inventointi. Pesimälinnusto Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehdyssä luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013) ei selvitetty lainkaan pesimälinnustoa. Asemakaavan muutosta varten tehdyn yleispiirteisen pesimälinnustoselvityksen tavoitteena oli selvittää ns. huomionarvoisten lajien (ks. jäljempänä) ja pesivälle linnustolle tärkeiden kohteiden esiintyminen Toreeninkulman alueella. Tällöin ei pyritä selvittämään yleisten lintujen parimääriä tai reviirien sijaintia. Inventoinnissa sovellettiin lintujen reviirikäyttäytymiseen perustuvaa kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies & Väisänen 1988), jossa alue kierretään huolellisesti läpi ja havaitut linnut merkitään karttapohjalle. Laskennat tehtiin varhain aamulla, jolloin pesimäpaikoillaan oleskelevat linnut ovat parhaiten havaittavissa (laulu yms.). Normaalisti asemakaavatarkkuudella tehdään vähintään kolme laskentakertaa eri aikaan saapuvien muuttolintujen ja eri aikaan pesivien lajien havaitsemiseksi. Koska selvitysalue on jo pääosin rakennettua ympäristöä, arvioitiin kahdella laskentakerralla saatavan riittävä tieto Toreeninkulman pesimälinnustosta. Ensimmäinen laskentakerta oli 30.5. ja toinen laskentakerta 20.6.2016. Lisäksi varhain pesivää lajistoa (mm. tikat, kanalinnut, osa petolinnuista) havainnoitiin liito-oravaselvityksen yhteydessä. Laskennoissa kiinnitettiin erityistä huomiota seuraaviin huomionarvoisiin lintulajeihin: erityisesti suojeltavat ja muut uhanalaiset lajit silmälläpidettävät lajit alueellisesti uhanalaiset lajit 4

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys lintudireiivin liitteen I lajit Suomen erityisvastuulajit petolinnut tikat lukuun ottamatta yleistä käpytikkaa merkittävien elinympäristöjen, esim. lehtojen ja vanhojen metsien, ilmentäjälajit Työssä huomioitiin alkuvuodesta 2016 julkaistu uusi lintujen uhanalaisuusarviointi (Tiainen ym. 2016) ja käytettiin sen mukaisia luokkia. Laskennoissa merkittiin muistiin ja kartalle kaikki huomionarvoiset lintulajit käyttämällä Helsingin yliopiston eläinmuseon ohjeiden mukaisia merkintätapoja. Tulokset tulkittiin ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, jolloin reviiriksi tulkitaan yksikin pesintää ilmaiseva havainto (pää)muuttokauden jälkeen lajille sopivassa ympäristössä. Tulosten perusteella rajataan mahdolliset pesimälinnuston kannalta arvokkaat alueet. Lepakot Työn tavoitteena oli selvittää Toreeninkulman alueen lepakkolajistoa ja eri lajien runsautta sekä paikallistaa lepakoille tärkeät saalistusalueet ja niille johtavat mahdolliset kulkureitit. Lisäksi etsittiin valoisana aikana lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi sopivia kohteita mm. luonnonkoloista ja linnunpöntöistä, joista tarkistettiin lepakoiden mahdollinen esiintyminen. Rakennusten tarkistaminen ei sisältynyt tähän työhön. Lepakot ovat Suomen oloissa aiivisia tavallisesti toukokuusta syys lokakuuhun. Ne käyttävät mm. ruokailuun eri alueita kesän eri vaiheissa, minkä vuoksi lepakkokartoitus tulee toistaa eri ajankohtina, alku-, keski- ja loppukesällä. Lepakkoselvitys tehtiin Toreeninkulman alueella kesä elokuussa kolmena yönä (3. 4.6., 8. 9.7. ja 10. 11.8.2016), joilla jokaisella alue kierrettiin läpi sopivissa sääolosuhteissa (poutaa, tyyntä tai tuuli enintään 2 3 m/s ja lämpötila yli +10 C). Havainnointia ei tehty laajemmilla aukeilla, jotka ovat lepakoille sopimattomia elinympäristöjä. Lepakkoselvityksessä jalkaisin kuljettavat kartoitusreitit suunniteltiin etukäteen karttaa ja ilmakuvaa hyödyntäen. Varsinainen kartoitus aloitettiin noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Aiivikartoituksessa reittejä pitkin käveltiin rauhallisesti ja lepakoita kuunneltiin kannettavan ultraääni-ilmaisimen eli lepakkodeteorin (Pettersson D240x) avulla. Laitteella voidaan havaita lepakoiden päästämät korkeataajuiset kaikuluotausäänet. Hyvältä vaikuttavilla saalistusalueilla pysähdeltiin ja lepakoita havainnoitiin tarkemmin. Lepakkohavainnot kirjattiin ylös ja paikannettiin. Selvityksessä käytettiin tallenninta, jolla lepakoiden ääniä voidaan tallentaa muistikortille myöhempää analyysiä tai määrityksen varmistamista varten. Todetut lepakoiden käyttämät alueet rajattiin kartalle sekä luokiteltiin ja arvotettiin Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen (2012) ohjeen mukaisesti (luokat I III). 5

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Liito-orava Toreeninkulman asemakaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Liito-oravan mahdollinen esiintyminen päätettiin kuitenkin inventoida varmuuden vuoksi, vaikka alue ei ole lajille erityisen hyvin sopivaa elinympäristöä. Selvityksen maastotyöt tehtiin 13.5.2016. Ajankohta on ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti liito-oravaselvitykseen hyvin sopiva. Liito-oravaselvityksessä etsittiin lajin jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä (Sierla ym. 2004). Näitä ovat mm. kolopuut sekä kookkaat kuuset ja lehtipuut, etenkin haavat ja lepät. Mahdolliset jätöslöydöt paikannetaan GPSlaitteella. Tulosten ja puuston rakenteen perusteella rajataan liito-oravan elinpiirit ja niiden mahdolliset ydinalueet sekä lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat. Kasvillisuus ja kasvisto sekä arvokkaat luontokohteet ja lajiesiintymät Selvitysalueen luonnonoloja ja kasvillisuutta inventoitiin 22.7.2016 tehdyllä maastokäynnillä käyttäen osa-aluejakoa. Rakennettuja piha-alueita ei pääsääntöisesti inventoitu ja puistoalueet tarkastettiin vain yleispiirteisesti. Maastokäynnillä selvitettiin arvokkaiden luontokohteiden (mm. luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden, metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen, METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttävien kohteiden, uhanalaisten tai silmälläpidettävien luontotyyppien (Raunio ym. 2008a, b) sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden) esiintyminen. Todetut kohteet rajattiin kartalle ja niistä kirjoitettiin muistiin kuvaus inventoinnin perusteella. Maastotöissä kiinnitettiin huomiota merkittävien eliölajien (EU:n luontodireiivin liitteen IV lajit, erityisesti suojeltavat, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaiset lajit, silmälläpidettävät sekä muut vaateliaat tai harvinaiset lajit) esiintymiseen ja arvioitiin niiden kannalta tärkeät elinympäristöt. 3 TULOKSET 3.1 Luonnonolot ja kasvillisuus Toreeninkulman asemakaava-alue on pääosin rakennettua terveyskeskusaluetta sekä hoidettuja nurmikoita ja istutuksia. Alueen Itä- ja pohjoisosissa on joitain rakentamattomia ja puustoisia kuvioita. Nämä jaettiin kuudeksi osa-alueeksi (kuva 2), joiden luonnonoloja kuvataan seuraavassa. 6

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 2. Toreeninkulman asemakaava-alueen osa-aluejako (1 6). Selvitysalue on rajattu mustalla ja osa-alueet sinisellä. Harmaalla rasterilla on merkitty rakennetut alueet, puistot ja nurmikot, joita ei kuvata tarkemmin. 7

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Osa-alue 1 Rakennusten välisessä metsikössä kasvaa harvahkoa vanhaa männikköä. Puustossa on lisäksi nuorta vaahteraa, pihlajaa ja tuomea. Lehtomaisessa kenttäkerroksessa vallitsevat vuohenputki, sananjalka ja nokkonen; lisäksi tavataan mm. mesiangervoa ja käenkaalia. Osa-alue 2 Osa-alueen valtapuusto on pääosin varttunutta vanhaa männikköä. Alueen eteläosassa on tuoretta kangasta ja lehtomaista kangasta, jonka puustossa on lisäksi kuusta ja koivua (kuva 3). Alikasvoksena on kuusta (harvennettu), pihlajaa ja vaahteraa. Kenttäkerroksessa on mustikan lisäksi mm. kieloa, sananjalkaa, metsäalvejuurta, valko- ja sinivuokkoa, käenkaalia ja nuokkuhelmikkää. Pensaskerroksessa esiintyy katajaa ja vadelmaa. Kuva 3. Männikköä osa-alueen 2 itäosassa. Osa-alueen keskiosassa on harvahkoa ja vanhaa männikköä, jonka kenttäkerros on heinikkoista (kuva 4). Valtalajeina ovat nurmirölli, punanata ja koiranheinä. Lisäksi kasvistoon kuuluvat mm. kielo, maitohorsma, pujo, pelto-ohdake, kissankello ja ahdekaunokki. Osa-alueen länsiosan männikössä on alikasvoksena koivua ja vaahteraa. Kenttäkerroksessa on paljon pikkutalviota sekä ahomansikkaa, mustikkaa, käenkaalia ja kieloa. Osa-alueen pohjoisosassa männikön alikasvoksena tavataan runsaasti pihlajaa, raitaa ja korpipaatsamaa. Kenttäkerroksessa valtalajeina ovat mustikka ja kielo; lisäksi on mm. sananjalkaa, valkovuokkoa ja lillukkaa. 8

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 4. Heinikkoista männikköä osa-alue 2:n länsiosassa. Osa-alue 3 Osa-alueen itäosa on puustoltaan varttunutta tuoreen kankaan männikköä. Valtapuuston alla on tiheä vaahteran, pihlajan ja korpipaatsaman muodostama alikasvos. Kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa ja sananjalkaa. Osa-alueen keskiosan puustossa tavataan männyn lisäksi varttuvaa vaahteraa, kuusta ja raitaa. Länsiosassa on puolestaan harvaa männikköä ja kenttäkerroksessa joutomaalajistoa (mm. pelto-ohdake, pujo, juolavehnä ja nokkonen). Osa-alue 4 Alueen itäosassa kasvaa kadun varrella raitoja. Muu kasvillisuus on lähinnä peltoohdaketta, pujoa ja komealupiinia. Osa-alueen länsiosan puustona kasvaa nuorta varttuvaa haapaa, vaahteraa, raitaa, kuusta, harmaaleppää, koivua ja tuomea sekä muutama mänty. Kenttäkerroksessa tavataan mm. vuohenputkea, koiranputkea, jänönsalaattia ja karhunköynnöstä. Monin paikoin on tiheänä alikasvoksena em. puulajien taimia. Osa-alue 5 Metsäisen osa-alueen pohjoisosassa on varttunutta vanhaa tuoreen kankaan männikköä. Sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua; myös nuorta pihlajaa ja katajaa on yleisesti. Kenttäkerroksessa tavataan mustikkaa, metsäkastikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, kieloa ja nuokkuhelmikkää. Alueen eteläosassa on kasvillisuudeltaan kulttuurivaikutteisia, mahdollisesti aiemmin pihapiirin osana olleita pienialaisia kalliopaljastumia. Kallioilla ja niiden lähiympäristössä kasvaa mm. ahokeltanolajia, keltamaksaruohoa, mäkitervakkoa, 9

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys hietakastikkaa, piennarmataraa, pukinpartaa, ahopukinjuurta, tarhatyräkkiä, suopayrttiä, ketoneilikkaa ja keltakannusruohoa (kuva 5). Kallioiden välissä kasvaa pensasangervo- ja pihasyreenipensaita, vaahteraa ja omenapuita. Yksi kallioista on rajattu arvokkaaksi luontokohteeksi (ks. alaluku 3.2). Kallioita ympäröi vanha männikkö, jonka kenttäkerros on pääosin mustikkaa. Kuva 5. Osa-alueen 5 kallioketoa. Osa-alue 6 Alueen puusto on nuorta männikköä, nuorta varttuvaa haapaa sekä tiheää haapavesakkoa. Kenttäkerroksessa tavataan mm. metsäapilaa, juolavehnää, niittynätkelmää, aitovirnaa, punanataa, nurmipuntarpäätä ja nokkosta. 3.2 Arvokkaat luontokohteet Toreeninkulman selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura 2000 -alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Suurin osa selvitysalueesta on rakennettua terveyskeskusaluetta ja hoidettua puistoa. Maastoselvityksissä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n mukaisten pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten elinympäristöjen kriteerit. Asemakaava-alueella ei todettu Suomessa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä (Raunio ym. 2008a, b). Alueella ei ole myöskään METSO-ohjelman kriteerit (Ympäristöministeriö 2008) tai maakunnalliset LAKU-kriteerit (Salminen & Aalto 2012) täyttäviä kohteita. 10

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kallioketo Osa-alueella 5 on useita kalliopaljastumia, joista yksi rajattiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (kuvat 5 ja 6 sekä kansikuva). Alueella kasvaa tavanomaisen kasvilajiston (kuten ahokeltanolaji, ahomansikka, rohtotädyke, kielo ja eri heinälajit) lisäksi mäkitervakkoa, keltamaksaruohoa ja pieni kasvusto silmälläpidettävää (NT; Rassi ym. 2010) ketoneilikkaa. Viljelykarkulaisena tai -jäänteenä on suopayrttiä ja tarhatyräkkiä. Kuva 6. Paikallisesti arvokas kallioketo on rajattu vihreällä. 3.3 Pesimälinnusto Toreeninkulman selvitysalueen pesimälinnusto on pääosin tavanomaista ja yleistä taajamalinnustoa. Alueen varttuneet metsät ovat mäntyvaltaisia, joten rehevien metsien lajit puuttuvat. Laskennoissa havaittiin yhteensä 26 lajia (taulukko 1). Suurin osa tavatuista lintulajeista on Suomessa varsin yleisiä ja seudulla tavallisia pesimälajeja. Selvityksessä tavattiin joitakin ns. Punaisen kirjan lajeja (Tiainen ym. 2016) ja muita huomionarvoisia lajeja, joiden havaintopaikat on merkitty kuvan 7 karttaan. 11

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Kuva 7. Toreeninkulman selvitysalueen lintulaskennoissa tavattujen huomionarvoisten lajien havaintopaikat. Tervapääsky Nykyisin tyypillinen tervapääskyn elinympäristö Suomessa on kerrostalovaltainen kaupunkiasutus. Se pesii yleisesti mm. rakennusten kattorakenteissa. Tervapääskyn pesimäkanta on viime vuosina pienentynyt toistaiseksi tuntemattomista syistä ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella lajin yksilöitä havaittiin kiertelemässä terveyskeskuksen rakennusten ympäristössä. Varpunen Varpunen viihtyy monenlaisissa kulttuuriympäristöissä kaupunkien keskustoista yksittäisten maatilojen pihapiireihin. Pesäpaikka voi olla räystään alla, linnunpöntössä tai tiheässä pensasaidassa. Varpusen pesimäkanta on viime vuosina pienenty- 12

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys nyt pääasiassa maataloudessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella varpusia havaittiin terveyskeskuksen rakennusten räystäillä. Viherpeippo Viherpeippo suosii elinympäristöinään puistoja ja puutarhoja sekä reheviä metsiä. Laji on viime vuosina vähentynyt loistaudin johdosta ja se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi (Tiainen ym. 2016). Selvitysalueella viherpeippoja havaittiin eteläosan rakennusten pihapiirissä. Taulukko 1. Toreeninkulman selvitysalueen lintulaskennoissa havaitut lajit. Status-sarakkeen selitys: VU = vaarantuneeksi luokiteltu laji Tiaisen ym. (2016) mukaan. Laji Status Laji Status fasaani pikkuvarpunen harakka punarinta hemppo räkättirastas hernekerttu sepelkyyhky kirjosieppo sinitiainen kiuru talitiainen lehtokerttu tervapääsky VU leppälintu tikli mustarastas varis naakka varpunen VU pajulintu viherpeippo VU peippo viitakerttunen pensaskerttu västäräkki 3.4 Lepakot Toreeninkulman alueen lepakkoselvityksessä tehtiin ainoastaan kaksi lepakkohavaintoa (kuva 8). Sekä kesäkuun että heinäkuun käynneillä tehtiin yksi havainto pohjanlepakosta. Pohjanlepakko on keskikokoinen lepakkolaji, jolle ominaisia elinympäristöjä ovat erilaiset metsäiset tai puustoiset kulttuurimaisemat, myös kaupungeissa. Laji välttelee laajoja puuttomia alueita. Pohjanlepakot saalistavat tyypillisesti yli viiden metrin tai jopa 20 metrin korkeudella maan pinnasta, usein puunlatvojen tasalla. Suomessa pohjanlepakkoa on tavattu pohjoisinta Lappia myöten ja se onkin yleisin ja runsain lepakkolajimme. Selvitysalueella ei todettu eri maastokäynneillä sellaisia luonnonkoloja, -halkeamia tai linnunpönttöjä, joissa olisi saattanut olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueen rakennusten tarkistaminen lepakoiden päiväpiilojen varalta ei 13

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys sisältynyt toimeksiantoon. Niiden esiintyminen arvioitiin epätodennäköiseksi rakennusten iän, kunnon ja rakenteiden laadun vuoksi. Jos Toreeninkulman alueella olisi lepakoiden päiväpiilo(ja), olisi selvityksessä todennäköisesti tehty myös enemmän havaintoja lepakoista. Kuva 8. Lepakkohavainnot Toreeninkulman alueella. Sininen ympyrä = pohjanlepakkohavainto kesäkuussa ja punainen ympyrä = pohjanlepakkohavainto heinäkuussa. Selvityksen tulosten perusteella alueella ei ole lepakoiden kannalta tärkeitä kohteita. Suurin osa Toreeninkulman alueesta on avointa ympäristöä, jossa lepakot eivät saalista. Myöskään harvahkot mäntyvaltaiset metsät eivät yleensä ole lepakoille optimaalisia elinympäristöjä. 3.5 Muut luontodireiivin liitteen IV(a) lajit Selvityksessä ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Toreeninkulman alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole liito-oravan elinympäristöksi hyvin sopivia metsiä. Alueella ei myöskään ole merkitystä liito-oravan kulkuyhteytenä. Selvitysalueella ei todettu muille luontodireiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. viitasammakko, eräät sudenkorennot, kirjoverkkoperhonen) hyvin sopivia elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä tai mahdollista. 14

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys 3.6 Muut merkittävät lajit Huomionarvoisten lintulajien esiintyminen on käsitelty alaluvussa 3.3. Alueella ei vuoden 2016 selvityksissä todettu uhanalaisten, silmälläpidettävien tai muiden huomionarvoisten eläin- ja kasvilajien esiintymiä tai niiden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Poikkeuksena on osa-alueelta 5 rajattu kalliopaljastuma, joka on myös silmälläpidettävän ketoneilikan kasvupaikka (ks. alaluku 3.2). 3.7 Ekologiset yhteydet 4 SUOSITUKSET Nurmijärven Kirkonkylän ekologisista yhteyksistä on valmistumassa yleiskaavatasoinen tarkastelu vuoden 2016 aikana (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). Toreeninkulman alueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä tältä kannalta. Toreeninkulman asemakaava-alueen luontoselvityksessä todettiin yksi paikallisesti arvokas luontokohde, joka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Kuvaan 6 rajattu kallioalue tulisi jättää rakentamisalueiden ulkopuolelle esimerkiksi lähivirkistysalueen tms. osaksi. Se voidaan myös osoittaa kaavassa luo-alueena. Luontoselvityksen tulosten perusteella ei ole tarpeen antaa alueelle muita maankäytön suunnittelua tai täydentäviä lajistoselvityksiä koskevia suosituksia. 5 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Karlsson, R. & Hagner-Wahlsten, N. 2013: Lepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan laadintaa varten 2013. Nurmijärven kunta. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa: Koskimies, P. & Väisänen, R. A. (toim.): Linnustonseurannan havainnointiohjeet. 2. painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki, ss. 58 70. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008:1 264. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008:1 572. 15

Nurmijärven Toreeninkulman asemakaavamuutoksen luontoselvitys Salminen, J. & Aalto, S. 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Loppuraportti. Uudenmaan liiton julkaisuja E 119:1 53. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:1 113. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. 7 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109:1 196. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 49 s. Ympäristöministeriö 2008: METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008:1 75. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2013: Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavaalueen luontoselvitys 2013. Nurmijärven kunta. 16

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 4 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko 5 2.4 Kaupan palveluiden sijoittuminen Nurmijärvellä 8 2.5 Nurmijärven kaupallinen palveluverkko 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS 13 3.1 Väestön kehitys 13 3.2 Nurmijärven ostovoiman kehitysennusteet 14 3.2 Liiketilatarpeet vuoteen 2025 ja 2035 16 4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT 20 4.1 Kaupan hankkeita Nurmijärvellä 20 4.2 Kaupan näkemys keskustojen ja muiden kaupan alueiden kehittämisestä 21 4.3 Maakuntakaavan kaupan mitoitus Nurmijärvellä 22 4.4 Kaupan palveluverkon kehittäminen 24 4.5 Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen Nurmijärvellä 28 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30 5.1 Kaupan hankkeiden vertailua liiketilan lisätarpeeseen 30 5.2 Mitoituksen vertailua liiketilatarpeeseen 33 5.3 Vaikutukset keskuksiin ja muuhun palveluverkkoon 34 5.4 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen ja asiointiin 37 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 38 Haastattelut Liitetaulu Liiketilojen lukumäärä ja pinta-ala Nurmijärvellä 2012 Karttaliite Keskustojen ja kaupan alueiden kaupallinen rakenne 2012 Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 2 1 JOHDANTO Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on toimia maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämänä selvityksenä taajamien osayleiskaavojen laadinnassa sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien asemakaavahankkeiden yhteydessä keskusta-alueilla ja keskustan ulkopuolisilla alueilla, jossa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ei ole. Asukasmäärä on Nurmijärvellä kasvussa. Kunnanvaltuuston hyväksymän (25.5.2011) Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaan kunnan väestötavoite vuoteen 2040 on yhteensä 60.000 eli lähes 20.000 enemmän kuin nykyään. Asukasmäärän kasvaessa, myös ostovoima kasvaa ja tämä luo edellytyksiä kaupan kehittymiselle kunnassa. Tämän kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tutkia nykyistä kaupan palveluverkkoa kunnassa ja selvittää keskuksien ja kaupan alueiden kaupallista rakennetta. Lisäksi tavoitteena on määritellä palveluverkon kehittämistavoitteet ja -mahdollisuudet. Näiden pohjalta tarkastellaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista keskusta-alueille ja muille kaupan alueille. Lisäksi selvitetään uuden liiketilan sijoittumisen kaupallisia vaikutuksia. Selvitys pohjautuu kaupan alan tilastoihin, ostovoiman kehitysennusteisiin sekä nykyisen palveluverkon kenttäkartoitukseen ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotukseen. Lisäksi haastatellaan kaupan toimijoita, ja selvitetään näiden näkemyksiä kaupan palveluverkon kehittämisestä Nurmijärvellä. Kaupan palveluverkkoselvityksen on tilannut Nurmijärven kunnan Elinkeino- ja kuntakehityskeskus. Selvityksen on laatinut Santasalo Ky ja selvityksestä vastaavat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela. Selvitystä on käsitelty ohjausryhmässä, johon kuuluvat Nurmijärven kunnasta Aarno Kononen, Anita Pihala, Juha Oksanen, Katri Peltoniemi, Risto Nikunlaakso ja Ruusu Vilokkinen. Lisäksi selvitys esitellään laajemmalle kunnan sidosryhmälle. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS Nurmijärven kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin kauppa Nurmijärvellä myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Nurmijärvellä. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. Päivittäistavarakaupan sijoittumista ja tarjontaa analysoidaan AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterin pohjalta. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta 2010. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppaluokassa ovat hypermarketit ja muut laajantavaravalikoiman myymälät. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyvät rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Nurmijärvellä ja koko Suomessa Toimi- Myynti Myynti paikat milj. % Suomi Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit 35 90 50 % 38 % Tavaratalokauppa 2 34 19 % 19 % Tilaa vaativa kauppa 17 16 9 % 18 % Muu erikoiskauppa 76 40 22 % 24 % Erikoiskauppa yhteensä 93 56 31 % 43 % Vähittäiskauppa yhteensä 130 180 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskus Nurmijärvellä oli vuonna 2010 yhteensä 130 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Kunnassa on 35 päivittäistavarakauppaa sisältäen päivittäistavarakaupan erikoiskaupat, Alkon ja kioskit. Tilaa vaativan kaupan myymälöitä oli 17 ja muun erikoiskaupan 76. Vuonna 2010 vähittäiskaupan myynti (pl autokauppa) oli Nurmijärvellä yhteensä 180 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakauppojen myynti (ml Alko) oli tästä noin 50 prosenttia. Luku ei sisällä tavaratalokaupan (CM) päivittäistavarakaupan myyntiä. Myynti painottuu Nurmijärvellä keskimääräistä enemmän päivittäistavarakauppaan. Tilaa vaativan kaupan osuus myynnistä on vastaavasti pienempi kuin keskimäärin Suomessa. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 4 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat kyseiseltä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy omille alueilleen, mutta autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Nurmijärvellä vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2010 yhteensä 180 miljoonaa ja nurmijärveläisten vähittäiskaupan ostovoima 260 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on siis noin 80 miljoonaa euroa eli noin 30 % ostovoimasta. Päivittäistavarakaupan tarjonta vastaa nurmijärveläisten kysyntään. Pieni osa nurmijärveläisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta suuntautuu pääkaupunkiseudulle muiden ostosmatkojen yhteydessä, mutta Nurmijärvelle suuntautuu saman verran ostovoimaa naapurikunnista ja kesäasukkailta. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Nurmijärvellä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko 114 112 2 2 % Tilaa vaativa kauppa 18 55-38 -68 % Muu erikoiskauppa 49 92-43 -47 % Erikoiskauppa yhteensä 66 147-81 -55 % Vähittäiskauppa yhteensä 180 259-79 -30 % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan ostovoimasta merkittävä määrä suuntautuu pois kunnasta lähinnä pääkaupunkiseudulle, jossa tarjonta on Nurmijärveä monipuolisempaa. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 5 2.3 Päivittäistavarakaupan verkko Päivittäistavarakaupan verkkoa Nurmijärvellä on analysoitu keskuksittain AC Nielsenin myymälärekisterin pohjalta. Myyntiä ja myyntipinta-alaa ei ole esitetty lukuina, koska ne ovat salassapidettäviä tietoja. Luvut on sen sijaan esitetty indeksinä, jolloin koko Nurmijärven päivittäistavarakauppaa koskeva luku on indeksi 100. Näin saadaan verrannollista tietoa päivittäistavarakaupan myynnistä ja pinta-alasta Nurmijärvellä. Päivittäistavarakauppoja on lukumääräisesti eniten Klaukkalassa, jossa on yhdeksän myymälää. Luku pitää sisällään Klaukkalan koko taajaman päivittäistavarakaupat. Kirkonkylässä on kuusi myymälää, Rajamäellä kaksi ja Röykässä yksi. Päivittäistavarakauppa Nurmijärvellä 2010 Indeksi 100 = Koko kunta Alue Myyntiala m2 Myynti Teho /m 2 Väestö Per asukas Per asukas osuus Myymälä- Ind. 100 = Ind. 100 = Ind. 100 = määrä Osuus Koko kunta Osuus Koko kunta Koko kunta Klaukkala 9 55 % 138 57 % 144 104 40 % Kirkonkylä 6 33 % 169 27 % 141 83 19 % Rajamäki 3 9 % 50 12 % 64 128 18 % Röykkä 1 3 % 55 4 % 70 126 6 % Koko kunta 19 100 % 100 100 % 100 100 Lähde: AC Nielsen Päivittäistavarakaupan myyntialaa on asukasta kohden eniten Kirkonkylässä. Myös Klaukkalassa päivittäistavarakaupan pinta-ala on suurempi kuin keskimäärin koko kunnassa. Vastaavasti Rajamäellä ja Röykässä päivittäistavarakaupan pinta-ala jää asukasmäärään nähden suppeammaksi kuin kunnassa keskimäärin. Päivittäistavarakaupan myynti asukasta kohden on suurin Klaukkalassa ja lähes saman suuruinen Kirkonkylässä. Vastaavasti Rajamäellä ja Röykässä myynti asukasta kohden on alhaisempaa kuin keskimäärin. Myynti asukasta kohden kertoo ostovoiman siirtymistä. Röykässä ja Rajamäellä tarjonta ei vastaa asukkaiden kysyntää, ja ostovoimaa siirtyy Klaukkalaan ja Kirkonkylään, joissa tarjonta on suurempaa kuin alueiden asukkaiden kysyntä. Päivittäistavarakaupan tehokkuus on laskettu jakamalla myynti myyntialalla. Tehokkuus kertoo osaltaan myyntipinta-alan suuruudesta suhteessa kysyntään. Klaukkalassa myyntitehokkuus on lähellä kunnan keskiarvoa. Rajamäellä ja Röykässä myyntiteho on keskimääräistä korkeampi. Myymälät ovat pieniä ja ne myyvät kokoonsa nähden hyvin. Kirkonkylässä myyntiteho jää vastaavasti keskimääräistä alhaisemmaksi. Alueella on myyntiin nähden siis kohtalaisen paljon päivittäistavarakaupan pinta-alaa. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 6 Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Nurmijärvellä ja Suomessa vuonna 2010 Koko Suomi 27 % 4 % 34 % 12 % 22 % 1 % Nurmijärvi 23 % 39 % 16 % 20 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hypermarketit Tavaratalot Suuret supermarketit Pienet supermarketit Valinta- ja pienmyymälät Erikoismyymälät Koko Suomeen verrattuna Nurmijärvellä päivittäistavarakaupan myynti painottuu keskimääräistä vähemmän hypermarket- ja tavaratalokauppaan ja vastaavasti keskimääräistä enemmän supermarket kauppaan (suuret supermarketit myyntipinta-ala yli 1000 m2, pienet myyntipinta-ala 400-1000 m2). Tällä hetkellä Nurmijärvellä on vain yksi hypermarket. Prisman myötä tilanne tulee muuttumaan. Pienten myymälöiden (alle 400 m2) markkinaosuus on Nurmijärvellä myös hieman pienempi kuin koko Suomessa. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 7 Myymälätyyppi Hypermarket Supermarket iso (my-ala yli 1000 m2) Supermarket pieni (my-ala 400-1000 m2) Valintamyymälä/pienmyymälä Erikoismyymälä Päivittäistavarakaupat Nurmijärvellä Lähde: AC Nielsen Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 8 2.4 Kaupan palveluiden sijoittuminen Nurmijärvellä Kaupan palveluiden sijoittumista Nurmijärvellä on tutkittu kartoituksen pohjalta. Kenttäkartoitukset on tehty pääosin syksyllä 2011 ja kartoitusta on täydennetty keväällä 2012. Kartoituksessa karttaan on merkitty kaupalliset palvelut toimialoittain 14 luokkaan jaettuna. Tarkastelussa ovat mukana vähittäiskaupan lisäksi myös muut kaupalliset palvelut, sillä nämä toimivat samoissa liiketiloissa kuin vähittäiskauppakin. Myös tyhjät tilat ja toimistojen käytössä olevat katutason liiketilat ovat mukana kartoituksessa, sillä myös niihin tiloihin voi sijoittua kauppaa. Pinta-ala pitää siis sisällään toteutuneet liiketilat. Asemakaavojen tarjoamia mahdollisuuksia ei tässä ole tutkittu. Laskelmissa ei myöskään ole mukana rakenteilla olevia tai suunniteltuja hankkeita. Kartoitus kuvaa aina tiettyä ajankohtaa. Yhdyskunnan rakentumisen myötä tilanne muuttuu jatkuvasti, liikkeet lopettavat, tilalle tulee uusia tai liikkeet vaihtavat paikkaa. Uusien liiketilojen rakentaminen on kuitenkin pidempiaikainen prosessi, joten kokonaiskuva alueen liiketilakannasta pysyy kohtalaisen vakaana pidemmän aikaa. Klaukkalassa kaupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet Klaukkalantien varteen. Klaukkalassa on pari tavaratalokaupan myymälää Citymarket ja Tarjoustalo. Citymarketin yhteydessä on Viirintorin liikekeskus, johon on sijoittunut pääosa Klaukkalan muotikaupoista. Viirintorin lisäksi Klaukkalassa on toinenkin pienimuotoinen liikekeskus, jossa on mm. K-market, kahvila ja kaupallisia palveluita. Pääosa kaupallisista palveluista on kuitenkin sijoittunut yksittäisiin liiketaloihin tai asuntojen kivijalkoihin. Kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet varsin laajalle alueelle. Etäisyys eteläisimmästä palvelupisteestä, jossa on mm. urheilukauppa, pohjoisen palveluihin (Uudenmaan leipä) on noin 2 kilometriä. Kaupallisesti vilkkain alue sijoittuu S-marketin ja Citymarketin väliselle alueelle. Klaukkalan keskustan pohjoispuolella on Järvihaan työpaikka-alue, johon on sijoittunut jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa mm. rautakauppa sekä autohuoltoa ja muita kaupallisia palveluita. Nurmijärvellä Kirkonkylässä palvelut ovat sijoittuneet kahdelle erityyppiselle alueelle. Keskustassa on päivittäistavarakauppaa, erikoiskauppaa ja kaupallisia palveluita. Kaupat ja palveluyritykset ovat sijoittuneet Punamullantien varteen ja torin ympäristöön. Jonkin verran kaupallisia palveluita on myös vanhalla kaupparaitilla Pratikankujalla. Helsingintien länsipuolella on kaksi päivittäistavarakauppaa. Toinen on aivan keskustassa toinen enemmän asuinalueella Heikkiläntien varressa. Kirkonkylän keskustan lisäksi on kauppaa sijoittunut Helsingintien varteen noin kilometrin päähän varsinaisesta keskustasta. Alueella on supermarket sekä tilaa vaativaa kauppaa mm. rautakauppaa ja autohuoltoa. S-marketin yhteydessä on myös pienliikkeitä. Kirkonkylän lisäksi myös Myllykukon alueella Hämeenlinnantien varressa on kaupallisia palveluita. Alueella on liikenneasemapalveluita (polttoaineen jakelu, ravintolapalveluita), sisustuskauppaa sekä tilaa vaativaa kauppaa (Würth). Alueella on aikoinaan ollut päivittäistavarakaupan myymälä, joka on lopettanut toimintansa. Nykyään päivittäistavarakaupan myyntiä on pienimuotoisesti huoltoaseman yhteydessä. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 9 Rajamäellä on kolme päivittäistavarakauppaa ja kaupallisia palveluita. Alueella on vain vähin varsinaista erikoiskauppaa. Kaupat ovat sijoittuneet Kiljavantien ja Keskusraitin varteen. Keskeiseen paikkaan keskustaan ovat sijoittuneet uimahalli ja koulut. Yksittäisiä palveluita on keskustasta hieman irrallaan Vanhan Rajamäentien varressa ja Urttilantiellä. Asuinalueella Puistotiellä on myös yksi lähikauppa. Röykässä on pienimuotoisesti kaupallisia palveluita. Keskustassa on päivittäistavarakauppa, ravintola ja kampaamo. Röykän alueella on myös yksi huonekalukauppa ja taimitarha. Keskusten ja muiden kaupan alueiden lisäksi Nurmijärvellä on yksittäisiä kaupan palveluita myös asuinalueilla, haja-asutusalueilla ja työpaikka-alueilla. Perttulassa ja Lepsämässä on kioskit ja Haikalassa on päivittäistavarakauppa. Klaukkalantien alkupäässä on muutama autopalveluyritys ja Karhukorvessa on rakennustarvikeliike. Keskustojen ja muiden alueiden kaupallinen rakenne on esitetty karttaliitteessä. 2.5 Nurmijärven kaupallinen palveluverkko Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden pinta-ala. Pinta-ala kuvaa myymälöiden pohjapinta-alaa, joka vastaa lähinnä kerrosalaa. Liikkeiden pinta-alaan sisältyvät myymälän lisäksi takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Kartoitukseen on otettu mukaan myös kerroksissa sijaitsevat kaupan palvelut, vaikka ne eivät näykään liitekartoissa. Tiedot ovat suuntaa-antavia, eivätkä täysin vastaa rakennuslupien pinta-alaa, mutta antavat riittävän hyvän kokonaiskuvan kaupan eri toimialojen tilankäytöstä alueella. Kartoituksen pohjalta voidaan analysoida Nurmijärven keskustojen merkitystä sekä kaupallista palveluverkkoa kokonaisuudessaan. Kaupallisia palveluita on Nurmijärvellä kartoituksen pohjalta laskettuna yhteensä noin 230. Varsinaista vähittäiskauppaa tästä on hieman alle puolet eli noin 100. Palveluita (sis. autokaupan ja huoltopalvelut) on noin 130. Tämän lisäksi keskuksissa on jonkin verran tyhjiä liiketiloja ja liiketiloja muussa kuin kaupallisten palveluiden käytössä (mm. toimistoina). Palvelujen lukumäärällä mitattuna Klaukkalan keskusta on monipuolisin. Klaukkalassa on noin puolet koko kunnan vähittäiskaupoista ja kaupallisista palveluita. Kirkonkylä on seuraavaksi monipuolisin kauppapaikka. Rajamäellä on myös lukumäärällisesti kohtalaisesti kaupan palveluita. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 10 Kaupallisten palveluiden lukumäärä Nurmijärvellä 2012 26 12 9 8 5 Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki 107 Röykkä Järvihaka Ilvesvuori Muut alueet 62 Pinta-alojen vertailu kertoo lukumäärän ohella osaltaan kauppapalveluiden tarjonnan määrästä ja luonteesta. Varsinaisissa keskustoissa on monipuolisesti kaupan tarjontaa, mutta liikkeet ovat pääosin pieniä. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on vastaavasti vähemmän liikkeitä, mutta liikkeiden koko on keskimääräistä suurempi. Nurmijärvellä on liiketilaa yhteensä noin 92.500 k-m2. Tästä hieman yli puolet eli 52.500 k- m2 on vähittäiskaupan liiketilaa. Palveluita (sis. autokaupan ja huoltopalvelut) on noin 34.000. Lisäksi jonkin verran liiketilaa on muussa käytössä. Tyhjiä liiketiloja on kolme prosenttia koko liiketilakannasta. Tyhjien liiketilojen määrä vaihtelee alueittain suuresti. Klaukkalassa ei käytännössä ole lainkaan tyhjää tilaa eikä myöskään Järvihaan alueella. Eniten tyhjää tilaa on Ilvesvuoren alueella ja Kirkonkylässä. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 11 Liikepinta-ala (k-m2) Nurmijärvellä Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Röykkä Järvihaka Pt-kauppa Tavaratalokauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa ja huoltamot Muu erikoiskauppa Palvelut Muut liiketilat Ilvesvuori Muut alueet 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Liikepinta-alaltaan suurin keskus on Klaukkala, jossa on liikepinta-alaa yhteensä noin 38.000 k-m2. Toiseksi suurin on keskus on Kirkonkylä. Järvihaassa on liiketilaa kaupan käytössä enemmän kuin Rajamäellä. Rajamäellä on pinta-alaa vastaavasti hieman enemmän kuin Ilvesvuoren alueella tällä hetkellä. Keskukset eroavat toisistaan liikepinta-alan lisäksi myös jonkin verran toimialarakenteeltaan. Klaukkala ja Kirkonkylä eroavat toisistaan tavaratalokaupan ja erikoiskaupan suhteen. Tavaratalokauppaa on ainoastaan Klaukkalassa. Tavaratalon pinta-ala pitää sisällään tavaratalojen päivittäistavarakaupan ja käyttötavarakaupan. Lisäksi Klaukkalassa on enemmän erikoiskauppaa. Päivittäistavarakaupan pinta-alaa sekä tilaa vaativan kaupan ja autokaupan sekä palveluiden pinta-alaa on molemmissa lähes yhtä paljon. Rajamäen toimialarakenne on vastaava kuin Kirkonkylässäkin, mutta kaikkea on vain vähemmän. Röykässä on lähinnä lähipalveluita sekä pari tilaa vaativan kaupan myymälää keskusta ulkopuolella. Järvihaassa on lähinnä tilaa vaativaa kauppaa ja autokauppaa. Kaupalliset palvelut painottuvat myös auto/konepalveluihin (katsastus, konevuokraamo). Ilvesvuoren palvelut painottuvat erikoiskauppaan (sisustuskauppa) sekä tilaa vaativaan kauppaan ja palveluihin. Muilla alueilla on päivittäistavarakauppaa ja kioskitoimintaa sekä autoalan kauppaa ja palveluita. Kaupallisten palveluiden näkökulmasta katsottuna Nurmijärven pääkeskus on Klaukkala. Kirkonkylä on monipuolinen palvelukeskus, kun taas Rajamäen palvelut ovat jo kohtalaisen suppeat, mutta selvästi monipuolisemmat kuin Röykässä, jossa on vain lähipalveluita. Järvihaka on tilaa vaativan kaupan keskus. Ilvesvuoren kaupallinen asema on nykytilassaan Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 12 epäselvä. Alueella on sekä liikenneasemapalveluita ja näitä tukevaa toimintaa että myös selviä keskustapalveluita. Tarkemmat liiketilojen lukumäärät ja pinta-alat ovat liitetaulussa. Nykyinen kaupan palveluverkko Pääkeskus Paikalliskeskus Lähipalvelukeskus Market-alue Tilaa vaativan kaupan alue Liikennepalvelu-alue Kaupan palveluverkko Nurmijärvellä 2012 Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 13 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Nurmijärven markkina-alue muodostuu lähinnä omasta kunnasta. Jonkin verran ostovoimaa Nurmijärvelle suuntautuu mm. Vihtijärveltä. Nurmijärvi kuuluu vastavasti pääkaupunkiseudun markkina-alueeseen. Osa kuntalaisten ostovoimasta valuu pääkaupunkiseudun monipuolisiin kaupallisiin keskuksiin. 3.1 Väestön kehitys Nurmijärvellä on asukkaita tällä hetkellä noin 40.000. Klaukkalan tilastoalueella on asukkaita noin 16.000, Kirkonkylässä ja Rajamäellä molemmissa yli 7000 ja Röykässä noin 2300. Haja-asutusalueella on asukkaita lähes 7000 eli melkein saman verran kuin Kirkonkylässä tai Rajamäellä. Väestö Nurmijärvellä on kasvussa. Kunnanvaltuuston hyväksymän (25.5.2011) Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaan kunnan väkilukutavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta. Väestönkasvu tulevan 30 vuoden aikana on noin 20.000 asukasta. Suuralueittain jaettuna väestötavoite vuonna 2040 on Kirkonkylässä noin 11.800, Klaukkalassa 26.400, Rajamäellä 10.200 ja Röykässä 3200. Väestönkasvu on suurinta Klaukkalassa ja toiseksi suurinta Kirkonkylässä. Väestötavoitteen mukaan on haarukoitu väestöennuste vuosille 2025 ja 2035, jotka ovat tämän selvityksen tarkasteluvuosia. Vuonna 2035 Nurmijärvellä arvioidaan olevan asukkaita yhteensä 53.750 eli noin 16.800 enemmän kuin nykyään. Väestönkehitys Nurmijärvellä 2010-2040 Muutos 10-35 Vuosimuutos 10-35 2010 2025 2035 2040 Kirkonkylä 7 733 9 700 11 100 11 800 3 367 1,5 % Klaukkala 15 895 20 300 24 600 26 400 8 705 1,8 % Rajamäki 7 227 8 800 9 700 10 200 2 473 1,2 % Röykkä 2 252 2 700 3 000 3 200 748 1,2 % Muut alueet 6 830 7 500 8 350 8 300 1 520 0,8 % Koko kunta 39 937 49 000 56 750 60 000 16 813 1,4 % Lähde: Nurmijärvi Muutos 10-35 Vuosimuutos 10-35 2025 2035 2040 Tilastokeskus ennuste 47 472 50 735 51 925 10 798 1,0 % Maakuntakaavan tavoite 51 528 11 591 1,0 % Maankäytön kehityskuvan mukainen väestöennuste eroaa jonkin verran Tilastokeskuksen ennusteesta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Nurmijärvellä on vuonna 2040 asukkaita 52.000. Tilastokeskuksen väestöennuste on trendipohjainen ja perustuu menneeseen kehitykseen. Se ei ota huomioon yhteiskunta- ja aluepoliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia väestön kehitykseen. Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaupan taustaselvityksessä (Uudenmaan maakuntakaava, Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi) Nurmijärven väestöennuste vuodelle 2035 on noin 51.500. Maakuntakaavassa ei kuntakohtaisia kasvuennusteita esitetä. Kuntakohtaisia lukuja käytetään ainoastaan kaupan palveluverkon liiketilatarpeen lähtökohtana. Luvut eivät ole varsinaisia ennusteita vaan varautumislukuja. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 14 Kuntakohtainen jako on johdettu seuduttaisista osuuksista. Seuduittaisen väestökasvun arvioidaan jakautuvan aiempien vuosien trendin mukaisesti niin, että KUUMA-seutu kasvattaa hiukan osuuttaan pääkaupunkiseudun kustannuksella. Seutujen sisällä kuntakohtaisen jaon periaatteet noudattavat maakuntakaavan rakennemallityöstä johdettua perusrakennetta. Perusrakenteen mukaan mm. kehittämisen painopiste on liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä, olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliikenteen laatukäytäviin tukeutuvia taajamia vahvistaen. Tässä selvityksessä käytetään ostovoiman kehityksen ja liiketilan tarpeen laskennassa Nurmijärven maankäytön kehityskuvan mukaisia väestötavoitteita. Selvityksessä esitetään kuitenkin myös maakuntakaavan mitoituksen taustalla oleva liiketilan lisätarve Nurmijärvellä. Tätä verrataan kunnan oman väestötavoitteen mukaisiin liiketilatarpeisiin. 3.2 Nurmijärven ostovoiman kehitysennusteet Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. 2000-luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina 2010-2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 15 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2010 milj. euroa Muut Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä alueet Nurmijärvi Päivittäistavarakauppa ja Alko 22 45 20 6 19 112 Tilaa vaativa kauppa 11 22 10 3 9 55 Muu erikoiskauppa 18 37 17 5 16 92 Erikoiskauppa yhteensä 29 59 27 8 25 147 Vähittäiskauppa yhteensä 50 103 47 15 44 259 Autokauppa ja huoltamot 25 52 23 7 22 130 Ravintolat 5 11 5 1 5 26 Kauppa ja palvelut yhteensä 80 165 75 23 71 415 Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2025 milj. euroa Muut Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä alueet Nurmijärvi Päivittäistavarakauppa ja Alko 31 65 28 9 24 158 Tilaa vaativa kauppa 18 37 16 5 14 90 Muu erikoiskauppa 30 62 27 8 23 151 Erikoiskauppa yhteensä 48 100 43 13 37 241 Vähittäiskauppa yhteensä 79 165 72 22 61 399 Autokauppa ja huoltamot 42 89 39 12 33 215 Ravintolat 7 15 7 2 6 36 Kauppa ja palvelut yhteensä 129 269 117 36 99 649 Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Nurmijärvellä 2035 milj. euroa Muut Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä alueet Nurmijärvi Päivittäistavarakauppa ja Alko 39 87 34 11 29 200 Tilaa vaativa kauppa 25 56 22 7 19 129 Muu erikoiskauppa 42 92 36 11 31 213 Erikoiskauppa yhteensä 67 148 58 18 50 342 Vähittäiskauppa yhteensä 106 235 93 29 80 542 Autokauppa ja huoltamot 61 135 53 17 46 312 Ravintolat 9 20 8 2 7 45 Kauppa ja palvelut yhteensä 176 390 154 48 132 899 Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2010 Nurmijärven kunnassa on vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä lähes 260 miljoonaa, autokauppa ja ravintolapalvelut mukaan lukien noin 415 miljoonaa euroa. Vuonna 2035 Nurmijärvellä on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 900 miljoonaa euroa. Ostovoima sekä ostovoiman kasvu kunnan sisällä jakautuvat asukasmäärän ja sen kehityksen mukaan. Näin ollen Klaukkalassa ostovoima ja sen kasvu on suurinta ja Kirkonkylässä toiseksi suurinta. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 16 3.2 Liiketilatarpeet vuoteen 2025 ja 2035 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Nurmijärven asukkaiden ostovoiman kasvuun vuosina 2010 - (2025) 2035. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Asukkaiden ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Samoja tehokkuuslukuja on käytetty Uudenmaan liiton kaupan selvityksessä. Liiketilan lisätarve on laskettu nykyisellä myyntitehokkuudella. Käytetty keskimääräinen myyntitehokkuus Kerrosala = 1,25 * myyntiala / k-m 2 / my-m 2 Päivittäistavarakauppa* 7 000 8 800 Tilaa vaativa kauppa 2 200 2 800 Muu erikoiskauppa 3 500 4 400 Erikoiskauppa yhteensä 2 900 3 600 Vähittäiskauppa yhteensä 3 600 4 500 Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta. Lisäksi vertailun vuoksi on tarve laskettu tavoitteellisella 20 prosenttia nykyistä suuremmalla myyntitehokkuudella. Palvelujen liiketilatarpeen on laskettu olevan noin 20 % vähittäiskaupan tarpeesta. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 17 Vähittäiskaupan lisätilantarve Nurmijärvellä alueittain 2025 k-m 2 Kirkonkylä Muut Koko Klaukkala Rajamäki Röykkä alueet kunta Päivittäistavarakauppa* 1 400 2 900 1 100 300 700 6 500 Tilaa vaativa kauppa 3 200 6 900 2 800 800 1 900 15 600 Muu erikoiskauppa 3 400 7 400 3 000 900 2 100 16 700 Erikoiskauppa yhteensä 6 600 14 300 5 800 1 700 4 000 32 300 Vähittäiskauppa yhteensä 8 000 17 200 6 900 2 000 4 700 38 800 Autokauppa ja huoltamot 2 500 5 300 2 100 600 1 500 12 100 Ravintolat 800 1 700 600 200 400 3 600 Muut kaupalliset palvelut 1 600 3 400 1 400 400 900 7 800 Kauppa ja palvelut yhteensä 12 900 27 600 11 000 3 200 7 500 62 300 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan lisätilantarve Nurmijärvellä alueittain 2035 k-m 2 Kirkonkylä Muut Koko Klaukkala Rajamäki Röykkä alueet kunta Päivittäistavarakauppa* 2 500 6 000 2 000 600 1 500 12 500 Tilaa vaativa kauppa 6 300 14 800 5 200 1 600 4 100 32 000 Muu erikoiskauppa 6 700 15 700 5 500 1 700 4 400 34 100 Erikoiskauppa yhteensä 13 000 30 500 10 700 3 300 8 500 66 100 Vähittäiskauppa yhteensä 15 500 36 500 12 700 3 900 10 000 78 600 Autokauppa ja huoltamot 5 000 11 800 4 100 1 300 3 200 25 400 Ravintolat 1 400 3 300 1 100 300 800 6 900 Muut kaupalliset palvelut 3 100 7 300 2 500 800 2 000 15 700 Kauppa ja palvelut yhteensä 25 000 58 900 20 400 6 300 16 000 126 600 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2025 liiketilan lisätarve koko kunnassa on noin 62.000 k-m 2. Vuoteen 2035 tarve on noin kaksinkertainen eli 127.000 k-m 2. Alueittaisten väestöennusteiden pohjalta on laskettu laskennallinen tarve kunnan eri alueille. Tämä tarve ei pidä sisällään ostovoiman siirtymiä, vaan se kuvaa tarvetta, jos alueen ostovoiman kasvu suuntautuu täysmittaisesti omalle alueelle. Klaukkalan alueella liiketilan tarve vuoteen 2035 on laskennallisesti 60.000 k-m 2, Kirkonkylän alueella 25.000 k-m 2, Rajamäelle 20.000 k-m 2 ja Röykässä 6000 k-m 2. Kunnan muiden alueiden asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettu tarve on noin 16.000 k-m 2. Liiketilatarve ei tule toteutumaan tasaisesti kunnassa asukasluvun kehityksen mukaisesti. Vähittäiskaupan toiminnot haketuvat eri tyyppisille kaupan alueille nykyisen tarjonnan sekä uusien mahdollisuuksien pohjalta. Alueiden asukasmäärä ja sen kasvu ovat toki taustalla vaikuttavia muuttujia. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 18 Vähittäiskaupan lisätilantarve Nurmijärvellä keskustoissa ja muilla alueilla 2025 k-m 2 Muut Koko kunta Keskustat alueet Päivittäistavarakauppa* 6 500 5 800 600 Tilaa vaativa kauppa 15 600 800 14 800 Muu erikoiskauppa 16 700 13 400 3 300 Erikoiskauppa yhteensä 32 300 14 200 18 100 Vähittäiskauppa yhteensä 38 800 20 000 18 700 Autokauppa ja huoltamot 12 100 600 11 500 Ravintolat 3 600 2 700 900 Muut kaupalliset palvelut 7 800 5 800 1 900 Kauppa ja palvelut yhteensä 62 300 29 100 33 000 Vähittäiskaupan lisätilantarve Nurmijärvellä keskustoissa ja muilla alueilla 2035 k-m 2 Muut Koko kunta Keskustat alueet Päivittäistavarakauppa* 12 500 11 300 1 300 Tilaa vaativa kauppa 32 000 1 600 30 400 Muu erikoiskauppa 34 100 27 300 6 800 Erikoiskauppa yhteensä 66 100 28 900 37 200 Vähittäiskauppa yhteensä 78 600 40 200 38 500 Autokauppa ja huoltamot 25 400 1 300 24 200 Ravintolat 6 900 5 200 1 700 Muut kaupalliset palvelut 15 700 11 800 3 900 Kauppa ja palvelut yhteensä 126 600 58 500 68 300 * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Liiketilatarve voidaan toiminnoittain jakaa keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskustaalueina tarkoitetaan tässä Klaukkalan, Kirkonkylän, Rajamäen ja Röykän ksekustoja. Muut alueet ovat keskustan ulkopuolisia alueita, joita tällä hetkellä kunnassa ovat mm. Järvihaka sekä Ilvesvuori (Myllykukko). Oheisen taulun mukaan jaettuna keskustoihin suuntautuu liiketilatarpeesta hieman alle puolet ja muille alueille hieman yli puolet. Näin keskustojen lisäliiketilan tarve vuonna 2025 on noin 30.000 k-m 2 ja vuonna 2035 lähes 60.000 k-m 2. Muiden alueiden tarve vastaavina vuosina on 33.000 k-m 2 ja 68.000 k-m 2 Mikäli myyntitehokkuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan, tarvitaan Nurmijärvellä tätä laskelmaa vähemmän uutta liiketilaa. Tavoitteellisella nykyistä 20 % suuremmalla myyntitehokkuudella laskettuna kunnan liiketilatarve vuonna 2035 on yhteensä noin 105.000 k-m 2, josta noin 50.000 k-m 2 suuntautuu keskustoihin ja 57.000 k-m 2 muille alueille. Mikäli myyntitehokkuus alueella kasvaa merkittävästi, myös kaupan investointihalukkuus alueella kasvaa. Näin ollen on todennäköistä että Nurmijärven tyyppisellä alueella, jossa Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 19 väestö kasvaa voimakkaasti, ei myyntitehokkuus välttämättä pääse suuresti kasvamaan. Oletuksena on, että kaupan kehitysmahdollisuuksia halutaan alueella tukea eli kaavoitetaan sopiva kauppapaikkoja ja luodaan mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Mikäli ei kunnassa luoda riittävästi mahdollisuuksia, ostovoimaa suuntautuu kunnan ulkopuolelle, eli myyntitehokkuus ei kasva näinkään. Vähittäiskaupan lisätilantarve Nurmijärvellä keskustoissa ja muilla alueilla 2035 myyntitehokkuus + 20 % k-m 2 Muut Koko kunta Keskusta alueet Päivittäistavarakauppa* 10 400 9 400 1 000 Tilaa vaativa kauppa 26 600 1 300 25 300 Muu erikoiskauppa 28 400 22 700 5 700 Erikoiskauppa yhteensä 55 000 24 000 31 000 Vähittäiskauppa yhteensä 65 400 33 400 32 000 Autokauppa ja huoltamot 21 200 1 100 20 100 Ravintolat 5 800 4 300 1 400 Muut kaupalliset palvelut 13 100 9 800 3 300 Kauppa ja palvelut yhteensä 105 500 48 600 56 800 * sis. alkoholijuomakaupan Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 20 4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITYSNÄKYMÄT Nurmijärven kaupan palveluverkon kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä kaupan hankkeiden ja kunnan kaavasuunnitelmien pohjalta. Lisäksi tuodaan esille kaupan näkemys kunnan eri alueiden kehittämisestä. Nykyisen palveluverkon sekä kehittämisajatusten pohjalta analysoidaan palveluverkon kehitystä kokonaisuutena ja eri alueiden mitoitusvaihtoehtoja. Tämän lisäksi tarkastellaan vielä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista Nurmijärvellä. 4.1 Kaupan hankkeita Nurmijärvellä Nurmijärven väestö ja ostovoima ovat kasvussa. Tämä luo mahdollisuuksia kaupan kasvulle. Hankkeita ja kaupan kehityssuunnitelmia on usealla eri kaupan alueella Nurmijärvellä. Kirkonkylässä rakennetaan keskustaan uutta vähittäiskaupan suuryksikköä. Kiinteistöön on sijoittumassa K-supermarket. Lisäksi tämän yhteyteen on tulossa pienliiketilaa erikoiskaupalle ja palveluyrityksille. Kokonaisuudessaan rakennuksella on pinta-alaa 5200 k-m 2. Päivittäistavarakauppaa kiinteistöön on tulossa noin 3000 m 2 ja erikoisliiketiloja noin 1500 m 2. Kaupan hankkeita Nurmijärvellä K-m 2 Uutta pintaalahankkeet Keskusta- Muut alueet Kirkonkylä 5 200 5 200 Myllykukko 15 000 15 000 Ilvesvuori eteläinen 2 000 2 000 Viirinlaakso 23 000 23 000 Rajamäki 2 000 2 000 Yhteensä 47 200 30 200 17 000 Myllykukon alueella on vireillä asemakaavan muutos. Alueelle suunnitellaan sallittavan sijoittaa liiketiloja yhteensä noin 20.000 k-m 2. Uuden liiketilan osuus tästä on noin 15.000 k- m 2. Luonnosvaiheessa alueelle suunnitellaan sallittavan päivittäistavarakauppaa enintään 1700 k-m 2. Myllykukon alueen kaavamuutoksen lisäksi Ilvesvuoren alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa sallitaan alueelle sijoitettavan liiketilaa vähittäiskaupalle enintään 2000 k-m 2. Klaukkalassa on vireillä suurimmat kaupan kehityshankkeet. Viiriinlaakson alueelle suunnitellaan Prismaa sekä pienliiketiloja. Lisäksi alueella nykyisin toimivalle Citymarketille ja Tarjoustalolle esitetään kaavassa laajennusmahdollisuuksia. Viirinlaaksosta suunnitellaan Klaukkalan keskustan uutta ydinaluetta. Alueelle suunnitellaan kaupan liiketilojen lisäksi mm. matkakeskusta, torialuetta sekä asuntoja. Alueen liikerakennusoikeus on yhteensä noin 30.000 k-m 2, josta uutta pinta-alaa on noin 23.000 k-m 2. Päivittäistavarakauppaa on tästä kaavaselostuksen mukaan noin 7000 k-m 2, tilaa vaativaa kauppaa noin 2000 k-m 2 ja erikoiskauppaa ja palveluita noin 14.000 k-m 2. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 21 Viirinlaakson uusi pinta-ala K-m 2 Pt-kauppa 6 900 Tiva 2 000 Muu erikoiskauppa 11 700 Ravintolat ja palvelut 2 200 Yhteensä 22 800 Lähde: Ramboll / Viirinlaakso kaavaselostus Klaukkalan ja Kirkonkylän lisäksi Rajamäellä on vireillä alustavia kaupan kehityssuunnitelmia. Rajamäentien länsipuolelle suunnitellaan nykyisen S-marketin korvaavaa S-markettia sekä uutta K-supermarkettia. Alueelle suunnitellaan sijoitettavan myös asuntoja. 4.2 Kaupan näkemys keskustojen ja muiden kaupan alueiden kehittämisestä Kaupan palveluverkkoselvitystyön yhteydessä haastateltiin HOK-Elannon, Keskon sekä Lähikauppa Oy:n toimijoita (ks. liite haastattelut). Haastattelun tavoitteena oli saada kaupan ryhmien näkemys Nurmijärven keskustojen kehitysmahdollisuuksista. Yleisesti kaupan ryhmiä kiinnostaa kaupan kehittäminen Nurmijärvellä, koska alueella on paljon ostovoimaisia asukkaita, ja lisäksi alueen asukasmäärä on kasvussa. HOK-Elannon ensisijainen kehityshanke Nurmijärvellä on Viirinlaaksoon suunniteltu Prismakeskus. Tämän myötä nykyinen S-market lopettaa toimintansa, mutta Alepan myymälä tulee säilymään. S-marketin alueella on laajennusmahdollisuuksia, mutta alueen koko ei ollut HOK-Elannolle sopiva. Keskolla suurin kehityshanke tällä hetkellä on Kirkonkylän K-supermarketin rakentaminen. Tämän yhteyteen suunnitellaan myös pienliiketiloja. Uuden K-supermarketin myötä nykyinen keskustan K-market lopettaa toimintansa. Heikkiläntien K-marketin myymälä tulee säilymään. Viirinlaakson kaavassa on mahdollisuus K-Citymarketin laajentamiselle. Laajennusmahdollisuus on tulevaisuuden varaus. Lähikaupalla ei ole tällä hetkellä vireillä kehityshankkeita Nurmijärvellä. Kunta on kuitenkin kiinnostava kauppapaikka, ja mikäli alueelle suunnitellaan uusia asuinalueita on alueelle syytä jättää varaus myös lähipalveluille. Ilvesvuoren alue nähdään tulevaisuuden kaupan alueena. Alueelle soveltuu lähinnä tilaa vaativaa kauppaa. Pitkällä tähtäimellä, jos väestö kasvaa odotetulla lailla, voidaan alueelle harkita myös päivittäistavarakauppaa. Röykän aluetta ei nähdä kiinnostavana kaupan sijoittumisalueena. Alueella toimii tällä hetkellä Valintatalo ja sen nähdään alueelle riittävän. Alueen väestö ei elättäisi hyvin kahta päivittäistavarakauppaa. Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 22 4.3 Maakuntakaavan kaupan mitoitus Nurmijärvellä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on Nurmijärvelle osoitettu kolme kuntakeskusta Klaukkala, Nurmijärven kirkonkylä ja Rajamäki. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä Ilvesvuoressa. Tätä ei tulla vaihemaakuntakaavassa kumoamaan. Uusi vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä on osoitettu Mäyränkallion alueelle. Uudenmaan maakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksessä (Uudenmaan maakuntakaava, Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi) laskettiin maakuntakaavan keskustoille sekä vähittäiskaupan suuryksikköalueille mitoitus, joka perustuu alueiden nykyiseen liiketilamäärän ja liiketilan lisätarpeeseen. Liiketilan lisätarve on laskettu ostovoiman kasvun pohjalta. Liiketilan lisätarvelaskelmassa on käytetty tavoitteellista myyntitehokkuutta (+20 %), verkkokaupan vähennystä (-10%) sekä ylimitoitusta (1,3 -kertoimella). Uudenmaan palveluverkkoselvityksen laskelman mukaan liiketilan lisätarve Nurmijärvellä vuoteen 2035 mennessä on yhteensä 103.000 k-m 2, josta 47.000 k-m 2 suuntautuu keskustoihin ja 56.000 k-m 2 muille kaupan alueille. Selvityksessä arvioidaan, että Nurmijärvelle saattaa uuden vähittäiskaupan suuryksikön myötä suuntautua ostovoimaa pienessä mittakaavassa myös Vantaalta. Selvityksessä laskennallinen liiketilan lisätarve, joka pitää sisällään myös suunnatun liiketilatarpeen on näin ollen muilla kaupan alueilla 71.000 k-m 2. Nurmijärven keskustoihin ei selvityksessä arvioida suuntautuvan ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Uudenmaan palveluverkkoselvityksen mukainen kaupan laskennallinen liiketilan lisätarve eroaa jonkin verran tässä kunnan selvityksessä lasketusta lisätarpeesta. Tässä selvityksessä laskelma pohjautuu vain nurmijärveläisten ostovoiman kasvuun. Selvityksessä ei oleteta myyntitehokkuuden Nurmijärvellä kasvavan. Lisäksi laskelmassa ei ole huomioitu verkkokauppaa. Verkkokaupan vaikutuksista liiketilan lisätarpeeseen ei ole tutkittua tietoa. Nurmijärvellä vaikutus voi myös olla positiivinen. Toimiessaan verkossa Nurmijärven myymälät voivat laajentaa markkina-aluettaan ja näin kasvattaa myyntiään. Uudenmaan selvityksessä liiketilan lisätarpeeseen laskettiin mukaan myös joustovaraa ylimitoituskertoimella. Tässä selvityksessä ei liiketilatarpeessa ole laskettu mukaan ylimitoitusta. Joustovaraa ja vaihtoehtoiset kauppapaikat otetaan huomioon siinä vaiheessa kun liiketilatarvetta suunnataan eri keskuksiin ja kaupan alueille. Maakuntakaavan palveluverkkoselvityksessä keskustojen liiketilatarve on suunnattu maakuntakaavan keskuksiin nykyisen liiketilamäärän suhteen painottaen kuitenkin kunnan pääkeskusta eli Klaukkalaa. Nurmijärven kirkonkylän nykytilaan ei ole laskettu mukaan market-alueen liiketiloja. Muiden alueiden tarpeesta 80 % on suunnattu vähittäiskaupan suuryksikköalueille, paikallisille kaupan alueille on jätetty 20 %. Tarve on Ilvesvuoren ja Mäyränkallion välillä jaettu asukasmäärään pohjautuen. Maakuntakaavan palveluverkkoselvityksen laskennallinen mitoitus 2035 K-m 2 Mäyränkallio Kirkonkylä Ilvesvuori Klaukkala Rajamäki Nykytila 13 000 5 000 38 000 0 7 000 Liiketilan lisätarve 8 000 21 000 35 000 36 000 4 000 Mitoitus 21 000 26 000 73 000 36 000 11 000 Kaavan maksimimitoitus* 30 000 50 000 50 000 20 000 * Keskustassa koskee vain suuryksiköitä Nurmijärven kunta 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 23 Varsinaisen Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavaehdotuksen kaupan mitoitus eroaa palveluverkkoselvityksen laskennallisesta mitoituksesta. Klaukkalassa ei ole kaupan mitoitusta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla Nurmijärven kirkonkylässä enintään 30.000 k-m 2 ja Rajamäellä enintään 20.000 k-m 2. Sekä Ilvesvuoren että Mäyränkallion liiketilan enimmäismitoitus on 50.000 k-m 2. Mitoitus koskee kaikkea liiketilaa. Nurmijärven kunta 28.5.2012