2015 - Tekninen keskus Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteet Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen 2015 Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Teknisen keskuksen varsinaisten toimintojen (ilman tase- ja nettoyksiköitä) toimintakate on hyväksytyn talousarvion mukainen. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Toimintakate. Toimintakate on talousarviota parempi, tulos toteutui. Talousarvion mukainen toimintakate on -17,8 milj. euroa, toteutunut toimintakate vuodelta 2015 on -16,2 milj. euroa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Yleisten alueiden tilattujen ylläpitopalvelujen kustannukset alenevat 1,8 %. Yksikkökustannusten muutos (indeksikorjattuna). Yksikkökustannusten hinnat alenivat arviota enemmän. Kokonaispinta-alalle jaettuna ylläpitokustannukset laskivat noin 9%. Teknisen keskuksen toiminnan kustannukset alenevat. Varsinaisen toiminnan kustannukset/asukas (indeksikorjattuna). 1 Teknisen keskuksen varsinaisten toimintojen (411, 413 ja 417) menot olivat vuonna 2015 45,9 milj. euroa, jolloin kustannukset asukasta kohden on 170,01. Vuonna 2014 vastaavat menot olivat 46,4 milj. euroa ja kustannukset asukasta kohden 174,68 euroa. Mikäli menoista vähennetään investointeihin kohdistuvat menot, ovat vastaavat
Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen 2015 luvut 162,42 / 166,32 euroa asukasta kohden. Vuoden 2015 kustannukset asukasta kohden ovat alentuneet 2,7 % vuoden 2014 kustannuksiin nähden. Tavoite toteutui. Toteutetaan TA- TU-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä. Toteutuneet toimenpiteet Taksojen tarkistamisesitykset laadittu, osa päätöksistä siirtyi vuodelle 2016 (KGP). Yleisten alueiden valvonnan taksat tarkistettiin niin, että uudet taksat tulevat voimaan vuoden 2016 alussa. Länsimetro Oy:n metron ja sen jatkeen rakentaminen etenee sopimusten ja suunnitelmien mukaisesti. Metron ja liityntäliikenteen käyttöönoton järjestelyt etenevät. Liityntäliikenteen järjestelyjen eteneminen hankkeen vaatimassa aikataulussa. Finnevikinsilta, Suomenlahdentien länsiosa, Kaitaantien itäosa ja Finnoonsilta ovat valmistuneet. Liityntäpysäköinnin opastusjärjestelmä on tilattu. Länsiväylän bussikaistat, Suomenlahdentien itäpää, Niittykummun järjestelyt, Koivu-Mankkaantie, Pohjantie, Tapiolantie ja Keilaniementie etenevät hankkeen vaatimassa aikataulussa. Johtaminen ja työhyvinvointi paranevat. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vuoden 2014 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo ei vielä saatavissa. Suoritetaan työhyvinvointikysely. Kyselyn toteuttaminen. Työhyvinvointikyselyt toteutettu koko teknisessä keskuksessa. Terveysperusteiset poissaolot vähenevät. Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Terveysperusteiset poissaolot Tekessä 2015: 15,8 pv/htv (2014: 14,8 pv/htv). Tavoite ei toteutunut. 2
Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen 2015 Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Osuus työntekijöistä %. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä 31.12.2015 oli 1,4 % (31.12.2014: 1,8 %). Tavoite ei toteutunut. Henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015. Teknisen keskuksen henkilöstömäärä. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 278 (31.12.2014: 272). Tavoite ei toteutunut. 3
2015 - Tekninen keskus Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Valtuustokauden tavoitteet Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palve- Infran palveluverkot ovat tarkoituksenmukaiset ja niitä kehitetään asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Palveluja tuotetaan tarkoituksenmukaisesti hyödyntämällä omaa ja markkinoilta hankittua palvelutuotantoa. Viheralueohjelma laaditaan. Kaupungin kokonaisetu optimoidaan tilattaessa palveluja markkinoilta ja kaupungin omalta tuotannolta. Ohjelman hyväksyminen. Lisätään ostopalvelujen osuutta. Kaupungin oma tuotanto pidetään täystyöllistettynä. Henkilöstöresurssien haasteiden vuoksi viheralueohjelman laatiminen etenee huomattavasti suunniteltua hitaammin. Osaohjelmia on kuitenkin saatu edistettyä. Ostopalvelujen lisääminen on viivästynyt omistaja-tilaaja-tuottaja -selvitysten vuoksi. Kolmas ylläpidon alueurakka ulkoistetaan 1.6.2016. Toteutuu. Lähiympäristöä on kehitetty yhteistyössä kuntalaisten kanssa mm. aktivoimalla talkootoimintaa sekä Meidän Puisto toimintamallilla. 4
Valtuustokauden tavoitteet Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen luväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Joukkoliikenteen liityntäliikenteen toteutuksen suunnittelu ja rakentaminen etenee. Toteutuneet toimenpiteet Länsimetron osalta toimenpiteet toteutuvat edellä kuvatulla tavalla. Sähköbussiliikenteeseen on varauduttu ja ensimmäinen pikalatauspiste on valmistunut Tapiolaan. Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen palvelut ovat laadukkaat ja asiakaslähtöiset. Nopeutetaan toimintaprosesseja sähköisellä asioinnilla ja toimintatapoja sujuvoittamalla. Yleisten alueiden lupien käsittelyajat ovat vähintään: -sijoitusluvat 20 pv -kaivuluvat 7 pv -aitausluvat 7 pv -tilapäiset liikennejär. 7 pv Sähköisen asioinnin kautta tulleiden tilausten määrä kasvaa edellisvuodesta (n. 500 kpl) Kaupunkimittauksen palvelujen toimintasuunnitelman mukaiset vasteajat alittuvat. Lupien käsittelyajat. Sähköisten palvelujen kautta tulleiden tilausten määrä / osuus. Tilaustehtävien toimintasuunnitelman mukaiset vasteajat alittuneet (KMY) Lupien käsittelyajat alittivat tavoitteen. Sähköisen asioinnin kautta tulleita tilauksia 689 kpl.(kgp). Tavoitteet toteutuivat. Asuin- ja palvelualueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa. Asukkaiden tyytyväisyys toimialan järjestämiin palveluihin, kuten viheralueisiin ja kulkuväyliin on vähintään edellisen mittauksen tasolla. Laaja asuinkuntaindeksi. TEKPA-tutkimus. Kaupunki- ja kuntapalvelut 2015 tutkimuksen mukaan pääosin teknisen keskuksen järjestämien palvelujen asukastyytyväisyys parani. TEKPA tulosten mukaan asukkaiden tyytyväisyys yleisiin alueisiin liittyviin palveluihin on lievästi heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin saavutettiin huipputulos. Tavoite toteutui. 5
2015 - Tekninen keskus Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Valtuustokauden tavoitteet Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Asuntotuotannon vaatiman kiinteistönmuodostuksen ja kunnallistekniikan toteutuminen. Toteutui tonttijakojen ja kiinteistönmuodostuksen osalta tehtyjen tilausten mukaisena. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Infran palveluverkkoa kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Asuntokaavoituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodessa 2016. Tulevan asuntotuotannon vaatiman kunnallistekniikan suunnitteluvalmius. Kunnallistekniikan yleissuunnittelua toteutetaan jo asemakaavoituksen yhteydessä. Investointikatto tulevina vuosina tulee asettamaan haasteita kunnallistekniikan toteutukseen erityisesti kaupungin omistamilla alueilla. Tavoite toteutui. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, Infran palveluverkon arviointi etenee. Toteutuneet toimenpiteet Henkilöstöresurssien haasteiden vuoksi palveluverkon arviointi etenee huomattavasti suunniteltua hitaammin. 6
työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen Merkittävistä asemakaavoista laaditaan kokonaistaloudellisuustarkastelu. Kunnallistekniikan kustannukset huomioidaan asemakaavojen kokonaistaloudellisuustarkasteluissa. Kunnallistekniikan yleissuunnittelua toteutettiin asemakaavoituksen yhteydessä ja sen avulla saadaan kunnallistekniikan kustannukset arvioitua. Tavoite toteutui. Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Espoon Asunnot Oy aloittaa vuosittain keskimäärin 300 asuntoa. Tiivistetään kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuntojen ja uusien työpaikkojen syntyminen sekä palvelujen sijoittuminen metron kehittämisvyöhykkeelle Asuntotuotannon vaatiman kunnallistekniikan toteutuminen. Infra-investointien toteutuminen hankkeiden vaatimassa aikataulussa. Espoon Asunnot Oy:n keskimäärin 300 asunnon tuotanto ei toteutunut täysin. Aloitukset ovat viivästyneet mm. infran takia. Mm. Saunalahdessa ja Pellaksenmäessä kohteet valmistuivat infran osalta. Investoinnit etenivät rakentamisohjelman mukaisesti. Ohjelmointia tehdään tiiviissä yhteistyössä tonttiyksikön, kaavoituksen ja alueprojektien sekä Länsimetron kanssa. 7
Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Varmistetaan Länsimetron jatkeen rakentamisen vaatimien infra-investointien toteutuminen hankkeen vaatimassa aikataulussa. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Infra-investointien suunnittelu ja toteutus hankkeiden vaatimassa aikataulussa. Länsimetron jatkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuttiin yleisten alueiden osalta. Kaupunkiradan jatkeen ratasuunnitelma valmistui yhteistyössä Liikenneviraston ja Kauniaisten kaupungin kanssa ja hankkeen toteutumista edistetään MAL ja HLJ -sopimusten laatimisen yhteydessä. Maankäytön kehittämisen suunnitteluun osallistutaan yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Tavoitteet toteutuivat. Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Edistetään toimenpiteitä CO2 -päästöjen vähentymiseksi. CO2 -päästöjen kehittyminen Energiakulutuksen määrä Liikenteen CO 2 -päätöt olivat vuonna 2014 319 000 tonnia. Määrä ei ole lisääntynyt viime vuosina liikennesuoritteen lisääntymisestä huolimatta (Liikennekatsaus 2015). Edistetään uusituvan energian osuuden kasvua ja kestävän kehitysohjelman (KE- KE) toimenpiteitä. Uusiutuvan energian osuus ja toteutuneet toimenpiteet Teknisellä keskuksella ei ole merkittäviä vaikutusmahdollisuuksia osuuteen. Keskuksen käytössä on kaksi ladattavaa ajoneuvoa. Luonnon monimuotoisuusohjelman toteutuminen Toteutuneet toimenpiteet Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelman valmisteluun sisältyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten arvokkaiden luontotyyppien kartoitus Kehä 3:n pohjoispuolella sijaitseville, kaupungin omistamille metsäalueille. Kartoituksessa inventoitiin monimuotoisuutta lisääviä rakennepiirteitä, kuten lahopuun määrää, myös muilla luontoarvoja omaavilla kohteilla. Suunnitelman toimenpideehdotuksissa on otettu huomioon arvokkaat luontokohteet mm. Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tietokannasta sekä metsäalueiden välisten ekologisten yhteyksien säilyminen. 8
Tulos / Mittari / arviointikriteeri Lopullinen Pyöräilyn kulkutapaosuus kasvaa Pyöräilyn kulkutapaosuus Pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toteutuminen Pyöräilyn kulkutapa-osuus Espoossa on n. 8 % ja osuus on lievässä kasvussa (Liikennekatsaus 2015 ja HSL ympäristöraportti 2013). Pyöräilyn edistämisohjelma huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Ohjelmaa edistetään talousarvion puitteissa. Vuosien 2014 2015 aikana valmistuneita/uudelleen päällystettyjä pyöräteitä oli 17,3 km. Rakentaminen käynnissä/alkamassa 11,1 km:n matkalta (laatu-, seutu- ja pääreittejä). Suunnittelu käynnissä 23,7 km:n matkalta (laatu-, seutu- ja pääreittejä). Pyöräilyolosuhteiden huomioon ottamista eri kaavatasoilla on parannettu kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Parannetaan laatureittien kunnossapitoa; 2015 on aloitettu talvikunnossapitokokeilu Olarissa. Kaupunkitekniikan keskus (Kake) toteuttaa kolme erilaista pilottikokeilua keväällä 2016, jossa kokeillaan uudentyyppisiä reunakiviratkaisuja suojateiden kohdalla. Kohteet valmistuvat ensi kesänä/syksynä. Kake kerää toteuttamisen jälkeen kokeilusta käyttäjäkokemuksia. Lisätään työmaakohteiden ohjeistukseen pyöräilyn huomioon ottaminen; Espoo ja muut PKS-kunnat ovat kouluttaneet yli 800 työmaarakentajaa vuoden 2015 aikana. Tekninen keskus on toteuttanut Espoon keskukseen pyöräpysäköinti-pilotin. Tekninen keskus on myös tehnyt metroasemien liityntäpysäköintisuunnitelmat ja ne toteutetaan katu- ja rakennussuunnitelmien yhteydessä. Kaupunkiradan suunnittelun yhteydessä on suunniteltu myös liityntäpysäköinti. Pyöräpysäköinnin laatu on auditoitu metroasemien osalta. Auditoinnin mukaan suunnitelmissa esitetty laatu ja paikkamäärät on hyvin huomioitu. 9