TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2013

TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Johtoryhmä 18.2.2014 YT-ryhmä 27.3.2014 Hallitus 4.3.2014 Tarkastuslautakunta 17.3.2014 Valtuusto 16.4.2014

2013 TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS Johtoryhmä 18.2.2014 YT-ryhmä 27.3.2014 Hallitus 4.3.2014 Tarkastuslautakunta 17.3.2014 Valtuusto 16.4.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2013... 1 DIREKTÖRENS ÖVERSIKT FÖR ÅR 2013... 3 2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE... 3 2.1 Jäsenkunnat... 5 2.2 Opiskelijamäärän kehitys... 5 2.3 Valtuusto... 7 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat... 7 2.5 Hallitus... 8 2.6 Johtokunnat... 8 2.7 YT-elin ja työsuojelu... 9 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta... 9 2.9 Opiskeluoikeuden toimikunta... 10 2.10 Johtoryhmä... 10 2.11 Opiskelijayhdistys... 10 2.12 Henkilöstömäärän kehitys 2011 2013... 11 3 TILIKAUDEN 2013 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTYMÄN TALOUDELLINEN ASEMA... 12 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 12 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 13 3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut 31.12.2013... 14 3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 15 3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2013... 17 3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen... 18 4 TALOUSARVION 2013 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 20 4.1 Yhteisten tavoitteiden toteutuminen... 20 4.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 24 4.3 Tuloslaskelmaosan 2013 toteutumisvertailu... 25 4.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 25 4.5 Investointiosan toteutumisvertailu... 26 5 KEHITTÄMISPROSESSIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2013... 27 5.1 Johtaminen ja tukipalvelut prosessi... 27 5.2 Nuorten koulutuspalvelut -prosessi (NuKo-tiimi)... 29 5.3 Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut -prosessi (TYKE)... 31 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TEHTÄVÄALUEITTAIN... 35 6.1 Yhtymän hallinto ja yhteiset palvelut... 35 6.1.1 Yhtymäpalvelut... 36 6.1.2 Kiinteistöpalvelut... 36 6.1.3 Oppisopimuspalvelut... 39 6.1.4 RegiOnline IT-palvelut... 42 6.2 Kokkolan ammattiopistot... 45 6.2.1 Kokkolan ammattiopisto... 46 6.2.2 Kokkolan kauppaopisto Karleby handelsinstitut... 51 6.2.3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto... 55 6.2.4 Keski-Pohjanmaan Opisto... 59 6.3 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto... 63 6.4 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto... 70 7 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMISTA... 75 8 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KOULUTUSYHTYMÄN MENOIHIN... 76 9 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 77 9.1 Tuloslaskelma... 77 9.2 Rahoituslaskelma... 78 9.3 Tase... 79 9.4 Konsernitase... 80 9.5 Perussopimus, opiskelijamääräkeskiarvot 2011-2013 kunnittain ja opistoittain... 81 9.6 Perussopimus, jäsenkuntien maksuosuudet 2013... 82 9.7 Perussopimus, jäsenkuntien osuudet peruspääomasta... 83 9.8 Peruspääoma, jäsenkuntien ääniosuudet ja äänimäärä valtuustokaudella 2013 2016... 83 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 84 2

1 JOHDON KATSAUS VUOTEEN 2013 Keväällä 2013 käynnistynyt uusi valtuustokausi 2013-2016 ajoittuu ammatillisen koulutuksen historiassa runsaasti muutoksia sisältävään vaiheeseen. Vuonna 2013 kaikkien ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien järjestämisluvat olivat tarkastelussa ammatillisen koulutuksen alueellisen ja alakohtaisen uudelleensuuntaamisen vuoksi. Lisäksi nuorisotakuu astui voimaan, yhteishaku uudistui ja vuoden lopussa valtioneuvosto valmisteli rakennepoliittista pakettia, jolla tulee olemaan merkittävä vaikutus ammatillisen koulutuksen rahoitukseen ja rakenteeseen tulevina vuosina. Alueemme elinkeinoelämässä ja taloudessa elettiin kuitenkin varovaisen odottavissa tunnelmissa loppuvuodesta 2013. Euroalueen kriisi oli ohittanut pahimman vaiheensa ja maailmantalous osoitti pieniä elpymisen merkkejä. Näillä on suuri merkitys vientiriippuvaisen toimialueemme elinkeinoelämään. Keski-Pohjanmaan alueella pitkään jatkuneen taantuman heijastusvaikutukset jäivät onneksi edelleenkin muuta maata selvästi pienemmiksi. Vuoden 2013 aikana Suomen julkinen talous ajautui syvään kriisiin, jota ei enää nopeakaan talouskasvu pysty oikaisemaan. Edessä on todennäköisesti rakenteellisia uudistuksia, joilla pyritään kuromaan umpeen valtion talouden kestävyysvajetta. Myös jäsenkuntiemme talous on haastavassa tilanteessa. Alueen työllisyystilanne oli vuoden 2013 lopussa edelleen Suomen parhaimmistoa, vaikka työttömyysaste kohosikin selvästi vuoden aikana. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste oli joulukuun 2013 lopussa 10,0 %, Kokkolan seutukunnan 10,4 %, Kaustisen seutukunnan 8,5 % ja Pietarsaaren seutukunnan 7,0 %. Koko maan työttömyysaste oli samana ajankohtana 12,6 %. Keski-Pohjanmaan maakunnan työttömyysaste kasvoi vuoden 2013 aikana 0,9 %-yksikköä, Pietarsaaren seutukunnan 1,0 %-yksikköä ja koko maan 1,9%- yksikköä. Koko maan työttömyysaste kasvoi siis kaksinkertaisella nopeudella v. 2013. Myös nuorten työttömien määrä kasvoi selvästi vuoden 2013 aikana. Alle 25-vuotiaita oli 31.12.2013 työttömänä Keski- Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 526 (lisäystä ed. vuoteen 21,8 %) ja Pietarsaaren seutukunnassa 220 (lisäystä ed. vuoteen 37,5 %). Koko maan nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden 2013 aikana 26,9 %. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvat uudistettiin vuonna 2013. Keski-Pohjanmaan ammatillista peruskoulutusta uhkasi opiskelijamäärän väheneminen jopa 26,5 %:lla. Neuvottelujen ja perustelujen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön 27.6.2013 antaman päätöksen mukaan Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän järjestämisluvan opiskelijamäärä pienenee 100 paikalla vuonna 2015 ja 116 paikalla vuonna 2016 eli vähenemä on 7,9 % vuoteen 2016 mennessä. Opiskelijapaikkojen vähenemisen ja yksikköhintojen laskun arvioidaan aiheuttavan toimintatuottojen tason pysyvän alenemisen noin 5 milj. eurolla vuoteen 2016 mennessä, joten myös toimintakuluja on saatava pienennettyä merkittävästi. Tällä perusteella käynnistettiin YTneuvottelut ja toteutettiin toimenpiteitä, joilla tavoiteltiin säästöjä myös henkilöstökustannusten vähentämisen kautta. Ammatillisen koulutuksen vetovoima hiipui hieman vuonna 2013. Sama suuntaus oli usealla koulutuksen järjestäjällä lähialueella. Yhtenä syynä on nuorisoikäluokkien tilapäinen lasku. Ammatillisen peruskoulutuksen painotettu kokonaisopiskelijamäärä vuonna 2013 oli 2746 opiskelijaa, eli täsmälleen järjestämisluvan mukainen. KPEDU:ssa ensisijaisten hakijoiden määrä oli 1,47 aloituspaikkaa kohti, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta paras verrattuna lähialueen muihin koulutuksen järjestäjiin. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa opiskelijamäärä kasvoi edellisvuodesta. Oppisopimuksen peruskoulutuksessa opiskelijamäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Oppisopimuksen lisäkoulutuksen paikkakiintiö väheni 430:stä 324:ään. Vapaassa sivistystyössä opiskelijaviikkoja tuotettiin 8537, mikä on hiukan viime vuotta vähemmän. Vuoden 2013 alusta voimaantulleeseen nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun osalta tarkastelussa oli erityisesti suoraan peruskoulusta tulevien ja vailla toisen asteen ammatillista koulutusta olevien koulutukseen pääsyn tukeminen. Keski-Pohjanmaalla suoraan peruskoulusta tulevien osuus ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista oli maan keskiarvoa korkeammalla tasolla. Nuorisotakuun tavoitteiden edistämiseksi koulutusyhtymä oli mukana nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaisissa hankkeissa sekä oppisopimustoiminnassa että oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Osallistujamäärä tämän ohjelman mukaisiin koulutuksiin jäi pieneksi, mutta ohjelma jatkuu vuoden 2014 puolella. 1

Tulosrahoituksessa vuonna 2013 koulutusyhtymä oli sijalla 20. suurten järjestäjien joukossa, ja tulosrahoitusta saatiin noin 1,1 m. Vuoden 2013 toimintatuotot olivat 47,7 m, mikä on noin 0,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Toimintatuotot olivat kuitenkin 1,7 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli asetettu tavoitteeksi. Toimintatuottoja kasvattivat mm. saatu tulosrahoitus sekä aikuiskoulutuksen oletettua parempi toteutuminen. Työvoimakoulutuksen ja koulutuspalvelujen myynti kasvoi noin 0,8 milj. euroa vuoteen 2012 verrattuna, mikä myös oli yli budjetoidun tavoitteen. Talouden sopeuttaminen jatkui toimintatuottojen kasvun hidastumisen ja merkittävien rakennusinvestointien aiheuttamien menojen vuoksi. Sopeuttamisessa onnistuttiin sangen hyvin. Kaikkiaan toimintakulut laskivat noin 1,5 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattaessa. Tästä henkilöstökulujen osuus oli 1,1 milj.euroa. Talousarvioissa tilikauden tulokseksi asetettiin 371.200 euroa, ylijäämätavoitteeksi 16.400 euroa ja vuosikatteeksi 2.360.400. Tilikauden 2013 tulokseksi muodostui + 1.286.433 euroa, tilikauden ylijäämä oli 1.490.944 ja vuosikate 4.041.691 euroa, joka riittää noin 2,8 milj. euron poistoihin. Talouden tulos koko yhtymän näkökulmasta oli talousarvion tavoitteeseen verrattuna erinomainen. Kokkolan ammatillisissa opistoissa ja aikuisopistossa tulos oli merkittävästi positiivinen. Maaseutuopisto ei saavuttanut talousarvion tavoitteita. Yhtymän taseen loppusumma vuoden 2013 lopussa oli 51.826.575 euroa. Oma pääoma oli 22,8 m. Yhtymän omavaraisuusaste oli 44,79 %, mikä on laskenut viimevuotisesta (59%). Vuoden 2013 investoinnit toteutuivat hyväksytyn talousarvion mukaisesti hieman suunniteltua pienempinä, yhteensä 7,4 m. Vuoden 2013 merkittävin investointi oli Ammattikampuksen 2. vaihe. Perhon riistateurastamo valmistui. Vuoden 2013 puolella käynnistettiin parturi-kampaamo-opetustilojen suunnittelu Terveystien tiloihin. Uutta talousarviolainaa otettiin 7 m ja yhtymän kokonaislainamäärä nousi 16 miljoonaan euroon. Kampushallin rakentamiseen saatiin siihen haettu valtionavustus 750.000 ja rakentaminen käynnistyi Kiinteistö Oy Kokkolan Kampuksen toimesta. Kokkolan kauppaopiston kiinteistö siirtyi Kokkolan kaupungin omistukseen vuoden 2013 alusta lähtien. Kauppasumma, 600.000 euroa, vähennettiin Kokkolan kaupungin peruspääomasta. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistus, jonka yhtymävaltuusto vahvisti astumaan voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla vahvistettiin hallintosääntö uutta organisaatiota varten. Organisaatiouudistuksessa nuorten ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus koottiin omiksi tulosalueikseen, jotka saivat nimet Keski-Pohjanmaan ammattiopisto ja Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus. Aikaisempi kuuden opiston rakenne purettiin. Yhteiset tuki- ja hallintopalvelut nimettiin uudelleen konsernipalveluiksi. Uuden johtamisjärjestelmän mukaiset rekrytoinnit toteutettiin sisäisenä hakuna pääosin vuoden 2013 puolella. Opetustoiminnan kehittämisessä keskeisiä painoalueita olivat läpäisyn tehostaminen, opintojen valinnaisuuden ja joustavuuden kehittäminen sekä työelämäyhteistyön kehittäminen. Kansainvälinen toiminta jatkui aktiivisena. CIMO:n tilastojen mukaan Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuudessa selvästi aktiivisin maakunta oli Keski-Pohjanmaa. Osakkuusyhtiöiden osalta merkittävä asia oli Centria ammattikorkeakoulun toimilupahakemuksen valmistelu ja valtioneuvoston myönteinen päätös toistaiseksi voimassa olevan toimiluvan saamisesta 12.12.2013. Alkaneen toimintavuoden 2014 suuria haasteita ovat päätöksenteko koulutustarjonnan kohdentamisessa tuleviin supistuviin opiskelijamääriin sekä talouden tasapainottaminen toimintaresurssien edelleen niukentuessa. Organisaatio- ja johtamisjärjestelmän uudistuminen tuo henkilöstölle uuteen sopeutumisen haasteita, mutta se luo myös uusia mahdollisuuksia. Vuoden 2013 positiivinen taloudellinen tulos ja uudet rakenteet luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle tästä eteenpäin. Kiitokset vuodesta 2013 opiskelijoillemme, henkilöstölle, luottamushenkilöstölle sekä kaikille yhteistyökumppaneillemme. Kokkolassa 24.2.2014 Liisa Sadeharju, johtaja 2

1 LEDNINGENS ÖVERSIKT FÖR ÅR 2013 Den nya fullmäktigeperioden 2013 2016 står i ett skede av yrkesutbildningens historia, som omfattar många förändringar. År 2013 granskades utbildningstillstånden för samtliga anordnare av grundläggande yrkesutbildning på grund av en omfördelning av yrkesutbildningen enligt bransch- och regionspecifik utveckling. År 2013 trädde också ungdomsgarantin i kraft, den gemensamma ansökningen till yrkesutbildning förnyades och statsrådet förberedde ett strukturpolitiskt paket, som kommer att ha ett stort inflytande på yrkesutbildningens finansiering och struktur de kommande åren. I slutet av år 2013 upplevde regionens näringsliv och ekonomi att man befann sig i en period av försiktig förväntan. Krisen i eurozonen hade kommit över det värsta och världsekonomin visade små tecken på återhämtning. Dessa faktorer inverkar stort på det exportberoende näringslivet i vårt verksamhetsområde. I Mellersta Österbotten var återverkningarna efter konjunkturläget lyckligtvis alltjämt mindre än i det övriga landet. Under år 2013 kom Finlands offentliga finanser in i en djup kris, som inte ens en snabb ekonomisk tillväxt längre kan rätta till. Framför oss har vi med stor sannolikhet en period av strukturella förändringar, med vilka man kommer att försöka minska statens ekonomiska hållbarhetsgap. Även våra medlemskommuners ekonomi står inför en utmanande situation. Sysselsättningsläget i regionen var i slutet av 2013 fortfarande bland det bästa i Finland, trots att arbetslösheten ökade markant under året. I slutet av december 2013 var arbetslösheten i Mellersta Österbotten 10,0 %, i Karleby ekonomiska region 10,4 %, i Kaustby ekonomiska region 8,5 % och i Jakobstads ekonomiska region 7,0 %. Arbetslösheten i hela landet var vid samma tidpunkt 12,6 %. Arbetslöshetsgraden i Mellersta Österbotten ökade med 0,9 procentenheter, i Jakobstads ekonomiska region med 1,0 procentenheter och i hela landet med 1,9 procentenheter. Arbetslöshetsgraden i hela landet fördubblades alltså år 2013. Även ungdomsarbetslösheten ökade under år 2013. I Mellersta Österbotten var antalet arbetslösa under 25 år sammanlagt 526 (en ökning på 21,8 %) 31.12.2013 och i Jakobstads ekonomiska region 220 (en ökning på 37,5 %). De ungas andel av alla arbetslösa i hela landet ökade under år 2013 med 26,9 %. Utbildningstillstånden för den grundläggande yrkesutbildningen förnyades år 2013. Den grundläggande yrkesutbildningen i Mellersta Österbotten hotades av en reducering av studieplatserna med 26,5 %. Enligt undervisnings- och kulturministeriets beslut, som efter förhandlingar fattades 27.6.2013, kommer Mellersta Österbottens utbildningssamkommuns utbildningstillstånd att minska med 100 platser år 2015 och med 116 platser år 2016. Detta är alltså en minskning på 7,9 % tills år 2016. Reduceringen av studieplatser och sänkningen av enhetspriser uppskattas ge en konstant minskning av verksamhetsintäkterna på ca 5 milj. fram till år 2016. Därför tvingas man även reducera verksamhetskostnaderna betydligt. På basen av detta inleddes samarbetsförhandlingar och åtgärder med vilka man strävade efter inbesparingar även genom att reducera personalkostnaderna. Yrkesutbildningens attraktionskraft försvagades något år 2013. Samma tendens var synlig bland många utbildningsanordnare i närområdet. En orsak är en tillfällig sänka i ungdomsåldersklasserna. Det viktade totala antalet studerande inom grundläggande yrkesutbildning var 2 746 och alldeles i enlighet med utbildningstillståndet. Inom Mellersta Österbottens utbildningssamkommun var antalet förstahandssökande 1,47 per nybörjarplats, vilket var något mindre än ett år tidigare, men ändå det bästa resultatet bland närområdets samtliga utbildningsanordnare. Inom den yrkesinriktade tilläggsutbildningen ökade antalet studerande. Antalet studerande i läroavtal i grundläggande utbildning hölls på samma nivå som året innan. Kvotplatserna för tilläggsutbildning genom läroavtal minskade från 430 till 324. Inom det fria bildningsarbetet producerades 8 537 studieveckor, vilket var något mindre än föregående år. För utbildningsgarantins del, som är en del av ungdomsgarantin som trädde i kraft i början av år 2013, granskades speciellt stödjandet av möjlighet till utbildning för de som har gått ut grundskolan och de som inte har erhållit yrkesutbildning på andra stadiet. I Mellersta Österbotten var andelen studerande, som kom direkt från grundskolan, högre än i landet i genomsnitt. För att främja ungdomsgarantins målsättningar deltog utbildningssamkommunen i olika projekt i enlighet med kompetensprogrammet för unga vuxna både inom läroavtalsverksamheten och i läroanstaltsutbildningen. Deltagarantalet i utbildningarna förblev lågt men programmet kommer trots det att fortsätta ännu år 2014. För resultatfinansieringens del låg utbildningssamkommunen år 2013 på 20:e plats bland de stora anordnarna och finansieringen uppgick till ca 1,1 milj.. Verksamhetsintäkterna var 47,7 milj., vilket är ca 0,7 milj. 3

mindre än år 2012. Verksamhetsintäkterna var ändå 1,7 milj. högre än det budgeterade målet. Verksamhetsintäkterna utökades bl.a. av resultatfinansieringen samt av utfallet av vuxenutbildningen, som var bättre än förväntat. Försäljningen av arbetskraftsutbildning och utbildningstjänster ökade med ca 0,8 milj., vilket också överskred det budgeterade målet. Den ekonomiska anpassningen stärktes på grund av avtagande tillväxt av verksamhetsintäkterna och betydande byggnadsinvesteringsutgifter. Den ekonomiska anpassningen lyckades synnerligen väl. Verksamhetskostnaderna sjönk totalt med ca 1,5 milj. och personalkostnadernas andel av summan var 1,1 milj.. Enligt budgeten var resultatmålet för räkenskapsperioden -371 200, överskottsmålet 16 400 och årsbidraget 2 360 400. Resultatet för räkenskapsperioden uppgick till +1 286 433, överskott blev 1 490 944 och årsbidraget var 4 041 691, vilket täcker avskrivningarna på ca 2,8 milj.. Det ekonomiska resultatet var utmärkt jämfört med budgetmålen. För yrkesinstituten och vuxeninstitutet i Karleby var resultatet märkbart positivt. Landsbygdsinstitutet nådde inte budgetmålen. Slutsumman i samkommunens balansräkning var 51 826 575. Eget kapital var 22,8 milj.. Samkommunens soliditetsgrad var 44,79 %, vilket är en minskning jämfört med fjolåret (59 %). Utfallet av investeringarna var något lägre än budgeterat, totalt 7,4 milj.. Den viktigaste investeringen var yrkescampus andra fas. Byggandet av Perho viltslakteri färdigställdes. År 2013 inleddes planeringen av undervisningsutrymmen för frisörutbildningen på Hälsovägen i Karleby. Nytt lån på 7 milj. upptogs och samkommunens totala lånesumma uppgick till 16 milj.. Byggandet av Campushallen erhöll statsbidrag på 750 000 och Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus inledde byggandet. Karleby handelsinstitutets fastighet övergick i Karleby stads ägo i årskiftet 2013. Köpesumman på 600 000 drogs av från Karleby stads grundkapital. Under år 2013 planerades en reform av organisations- och ledningssystemet. Samkommunfullmäktige fastställde att reformen träder i kraft i början av år 2014. Samtidigt fastställdes förvaltningsstadgan för den nya organisationen. Organisationsreformen samlar ungdomarnas yrkesutbildning och vuxenutbildningen till egna resultatområden under namnen Mellersta Österbottens yrkesinstitut och Mellersta Österbottens vuxenutbildning. Den tidigare strukturen med sex olika institut avvecklades. De gemensamma stöd- och administrationstjänsterna fick det nya namnet koncerntjänster. Rekryteringar i enlighet med det nya ledningssystemet anordnades internt i första hand under år 2013. Centrala tyngdpunkter inom utvecklingen av undervisningsverksamheten var en effektivisering av godkännandet av studieprestationer, utveckling av valbarheten och flexibiliteten i studierna samt utveckling av samarbetet med arbetslivet. Den internationella verksamheten var fortsättningsvis aktiv. Enligt CIMO:s statistik är Mellersta Österbotten klart det mest aktiva landskapet beträffande studerandes mobilitet inom yrkesutbildningen. För intressebolagen var det viktigt att man år 2013 beredde ansökan om verksamhetstillstånd för yrkeshögskolan Centria och fick ett positivt beslut 12.12.2013 av statsrådet om ett tillstånd som är i kraft tillsvidare. Våra stora utmaningar under verksamhetsåret 2014 är att fatta beslut om hur vi ska rikta utbildningsutbudet för ett minskande antal studerande samt hur vi ska balansera ekonomin när verksamhetsresurserna ytterligare slimmas. Reformen av organisations- och ledningssystemet medför personalen nya utmaningar inför anpassning till det nya systemet, men det skapar också nya möjligheter. Det positiva ekonomiska resultatet år 2013 och de nya strukturerna skapar en god grund för vidare utveckling av verksamheten. Ett varmt tack för år 2013 till våra studerande, vår personal, de förtroendevalda och alla våra samarbetspartner. Karleby 24.2.2014 Liisa Sadeharju, direktör 4

2 KOULUTUSYHTYMÄN RAKENNE JA YLEINEN TILANNE 2.1 Jäsenkunnat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu 11 varsinaista jäsenkuntaa ja 3 sopimuskuntaa. Jäsenkuntien alueella asui vuoden 2013 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä 130.451 asukasta. Jäsenkuntien asukasluku, omistusosuus koulutusyhtymästä ja opiskelijamäärät kolmen vuoden keskiarvona ovat: Jäsenkunta Asukasmäärä (arvio) Opiskelijat Peruspääoma Omistus-% 31.12.2012 31.12.2013 kasvu 2011-13, ka. 31.12.2013, 31.12.2013 Halsua 1 248 1 228-20 29,1 220 344,82 2,38 Kalajoki 12 625 12 642 17 157,4 284 991,30 3,08 Kannus 5 636 5 667 31 174,5 647 576,24 7,00 Kaustinen 4 287 4 292 5 109,5 724 841,47 7,84 Kokkola 46 773 47 024 251 1309,8 4 539 407,25 49,08 Lestijärvi 835 817-18 16,4 74 437,03 0,80 Perho 2 923 2 924 1 79,2 403 845,24 4,37 Pietarsaari 19 680 19 614-66 153,1 1 264 219,55 13,67 Sievi 5 241 5 199-42 34,2 125 585,13 1,36 Toholampi 3 426 3 384-42 76,1 419 272,36 4,53 Veteli 3 382 3 331-51 71,3 429 248,00 4,64 Sopimuskunnat: Kruunupyy 6 666 6 678 12 33,2 28 995,26 0,31 Vöyri 6 680 6 684 4 1,4 28 995,26 0,31 Pedersöre 10 940 10 967 27 12,2 57 990,52 0,63 Yhteensä 130 442 130 451 9 2257,3 9 249 755,84 100,0 2.2 Opiskelijamäärän kehitys Yhtymän oppilaitoksissa opiskeli vuonna 2013 keskimäärin 2.746 yksikköhinnalla rahoitettavaa opiskelijaa tutkintotavoitteisissa sekä valmistavissa koulutuksissa (tammi- ja syyskuun painotettu keskiarvo). Eniten opiskelijoita oli Kokkolan ammattiopistossa ja pienin opiskelijamäärän mukaan oli Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen yksikkö. Kun mukaan lasketaan myös aikuiskoulutuksen opiskelijat, niin vuosiopiskelijoiden kokonaismäärä oli noin 4.000 opiskelijaa. Näitä opiskelijamääriä ei voi mitata samalla tavalla kuin muiden, koska kurssien kesto ja sopimusten määrä vaihtelee. Perustutkinto-opiskelijat yksiköittäin vuosina 2011 2013 (painotettu ka/vuosi): Tavoite Toteutunut Oppilaitos 2011 2012 2013 2013 Kokkolan ammattiopisto 1 050,8 1 070,1 1 070 1 065,2 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 416,9 429,6 433 441,8 Kokkolan kauppaopisto 439,2 435,2 446 432,2 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 565,8 559,8 530 559,8 Kannuksen toimipaikka 235,5 246,5 223 232,8 Kaustisen toimipaikka 77,1 76,8 79 74,1 Perhon toimipaikka 153,7 145,4 139 141,4 Toholammin toimipaikka 99,6 91,0 89 75,2 Keski-Pohjanmaan Opisto 113,8 109,8 103 109,1 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 175,1 177,8 178 174,5 YHTEENSÄ 2 761,6 2 782,2 2 760 2 746,1 5

Perustutkinto-opiskelijoista kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita on ollut seuraavasti: Oppilaitos Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2011 2012 2013 Kokkolan ammattiopisto 109,8 105,8 103,7 Tekniikan ala 62,8 64,4 63,9 Majoitus-, ravitsemis- ja talousala 47,0 41,4 39,8 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 71,7 71,0 69,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 71,7 71,0 69,9 Kokkolan kauppaopisto 112,5 120,8 117,2 Yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden ja hallinnon ala 89,2 94,7 89,8 Luonnontieteiden ala 19,0 19,8 20,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 4,3 6,3 6,8 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto yht. 68,7 71,1 72,9 Kannuksen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 29,3 29,6 31,8 Kaustisen toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 8,1 11,3 11,2 Perhon toimipaikka, luonnonvara- ja ympäristöala 29,3 29,1 30,0 Toholammin toimipaikka, kulttuuriala 2,0 1,2 0,0 Keski-Pohjanmaan Opisto 11,6 5,7 1,4 Humanistinen ja kasvatusala 1,4 1,2 0,4 Kulttuuriala 10,2 4,5 1,0 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 0,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ 374,3 374,4 365,1 Muita opiskelijoita on ollut seuraavasti: Muut kuin yksikköhintaopiskelijat 2011 2012 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen VOS, opiskelijatyövuotta 185 192 212 Oppisopimuskoulutus, perustutkinnot, opiskelijaa 175 159 159 Oppisopimuskoulutus, lisäkoulutuskiintiö 430 430 324 Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot 9 700 9 259 8 537 Työvoimakoulutuksen opiskelijatyöpäivät 46 205 48 963 56 980 Muu, opiskelijatyöpäivinä* 3 843 8 475 3 952 * mm. hankkeisiin liittyvät koulutukset, suorat yrityskoulutukset jne. 6

2.3 Valtuusto Koulutusyhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 47-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2013 valtuusto kokoontui neljä kertaa. Valtuusto päätti yhteensä 42 asiasta. Valtuuston puheenjohtajisto Hylkilä Marja. pj. Märsylä Raimo, I vpj. Kuusniemi Hannu, II vpj. Sillanpää Timo, III vpj. Jäsenkuntien edustajat HALSUA Hotakainen Tapani Simpanen Taina KALAJOKI Ainali Jarmo Nivala Juha Pahkala Eija KANNUS Karppi Sonja Kivioja Janne Märsylä Raimo Niemonen Aila KAUSTINEN Heikkinen Pentti Salo Pirkko Uusivirta Sanna Varila Tero KOKKOLA Henriksén Carl-Göran Hukari Veijo Kautto Marko Kuusniemi Hannu Lauri Marja-Terttu Orjala Tapani Orjala Simo Pikkarainen-Haapasaari Jaana Sillanpää Timo Tofferi Petri LESTIJÄRVI Haasiomäki Osmo Salo Jaana PERHO Hietaniemi Antti Kirvesmäki Sarita Sahipakka Markku PIETARSAARI Ittonen Jarmo Lehtonen Ahti Silvennoinen Pentti Sundqvist Carola Teerikangas Anni SIEVI Koskela Marko Rahkonen Pirjo TOHOLAMPI Hylkilä Marja Isosaari Jouko Linnarinne Elisa VETELI Haapalehto Raimo Huusko Mari Savolainen Veijo Sopimuskuntien edustajat KRUUNUPYY Lerbacka Markus Saajoranta Pekka VÖYRI Forslund Tom Näsman Lisbeth PEDERSÖRE Björklund Ritva Sundqvist Rolf 2.4 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Marko Kautto (pj.) Kokkolasta, Carl-Göran Henriksén (vpj.) Kokkolasta, Elsi Hautaniemi Kokkolasta, Veijo Savolainen Vetelistä ja Pirjo Rahkonen Sievistä. Koulutusyhtymän vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, Asko Vanhatupa BDO Audiator Oy:stä. 7

2.5 Hallitus Koulutusyhtymän 11-jäsenisen hallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston käsittelemien asioiden täytäntöönpanosta. Hallitus kokoontui 15 kertaa vuonna 2013 ja päätettävänä oli yhteensä 161 asiaa. Varsinaiset jäsenet 2013 Timo Virolainen, puheenjohtaja (Kokkola) Kari Urpilainen, varapuheenjohtaja (Kokkola) Anne Jokela (Kokkola) Jouni Koskinen (Kaustinen) Leila Lehtinen (Kannus) Silja Mikkola (Kannus) May Nyman (Pietarsaari) Jarmo Rasmus (Kokkola) Juha Reini (Kokkola) 5.9.2013 saakka Pekka Nurmi (Kokkola) 6.9.2013 alkaen Pentti Silvennoinen (Pietarsaari) Marlén Timonen (Kokkola) Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Autio (Sievi) Esa Kant (Kokkola) Juha Nivala (Kalajoki) Sarita Kirvesmäki (Perho) Aila Niemonen (Kannus) Maarit Hotakainen (Halsua) Vesa Suvanto (Pietarsaari) Teija Muuraiskangas (Kokkola) Sirkka Juusela-Pekkarinen (Kannus) Raimo Haapalehto (Veteli) Kajsa Kouvo (Kokkola) Esittelijät Liisa Sadeharju, johtaja Jukka Penttinen, vs. koulutusjohtaja Minna Kallioinen, vs. talouspäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Eija Nylund, hallintosihteeri 2.6 Johtokunnat Vuonna 2013 koulutusyhtymässä on toiminut kaksi johtokuntaa. Ammattiopetuksen johtokunta toimii ammattiopiston, kauppaopiston, sosiaali- ja terveysalan opiston ja kulttuuriopiston johtokuntana ja maaseutuopetuksen johtokunta maaseutuopiston ja sen yksiköiden johtokuntana. Hallitus toimii aikuisopiston johtokuntana. Johtokuntien varsinaiset jäsenet vuonna 2013: Ammattiopetuksen johtokunta: Pekka Puolimatka pj. (Kokkola) Tapani Orjala, vpj. (Kokkola) Joakin Honga (Kokkola) Heidi Kuikka (Kokkola) Annika Ojatalo (Kokkola) Annika Timonen (Kaustinen) Elina Toivonen (Kokkola) Matti Uusitalo (Kokkola) Tero Varila (Kaustinen) Marlén Timonen (hallituksen edustaja) Dieter Heiermann (opettajien edustaja) Sanna Siirilä-Hyyppä (muun henkilökunnan edustaja) Miika Töyräskoski (opiskelijoiden edustaja) Esittelijät: Sirkku Purontaus, rehtori Kaija Kähäri-Wiik, rehtori Tarja Halkosaari, rehtori (31.7.2013 saakka) Pirjo Koski, vs. rehtori (1.8.2013 alkaen) Marjo-Riitta Ventola Sihteeri: Kaija Pikkarainen, koulutussihteeri Maaseutuopetuksen johtokunta: Mika Kellokoski, pj. (Perho) Mikko Tamminen, vpj. (Perho) Tero Ihamäki (Kokkola) Tanja Kaustinen (Kaustinen) Janne Kivioja (Kannus) Markku Kuutti (Kokkola) Tanja Linnarinne (Kokkola) Linda Otsing (Lestijärvi) Leila Pihlajamaa (Toholampi) Jouni Koskinen (hallituksen edustaja) Vesa Peltokangas (opettajien edustaja) Suvi Lempiälä (muun henkilökunnan edustaja) Esittelijä: Jarmo Matintalo, rehtori Sihteeri: Liisa Takalo, taloussihteeri Kokouksissa on paikalla myös yksikönjohtajat ja aikuiskoulutuspäällikkö. 8

2.7 YT-elin ja työsuojelu Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen YT-ryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Työsuojelutoiminta on järjestetty YT-ryhmän alaisena 5-jäsenisenä jaoksena. Työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkilä ja lisäksi opistoissa/yksiköissä toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. YT-ryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 8 kertaa ja työsuojelujaos 4 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Työnantajan edustajat Marja Hylkilä, hallituksen jäsen, vpj. Timo Virolainen, hallituksen jäsen Kari Urpilainen, hallituksen jäsen Jarmo Matintalo, rehtori Tapani Salomaa, rehtori Liisa Sadeharju, johtaja Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö Jukka Penttinen, vs. palkka-asiamies Elina Seppä-Jokela, palkka-asiamies Sirkka Kykyri, henkilöstösihteeri, sihteeri Työsuojelujaosto Työsuojeluvaltuutetut: Matti Varpaluoma, pj. Juha Joki Juha Landin Markku Pohjonen Mikko Heikkilä, työsuojelupäällikkö, esittelijä, sihteeri 2.8 Ammattiosaamisen toimikunta Työntekijöiden edustajat Dieter Heiermann Juko/OAJ, pääluottamusmies, pj. Hilkka Mommo, Juko/OAJ, sosiaali- ja terveysala Taisto Hakkarainen, Juko/OAJ, maaseutu Kirsi Wacklin, Juko/OAJ, kauppa ja hallinto Eero Keronen, Juko/OAJ, aikuiskoulutus Leila Keski-Oja, Jyty, pääluottamusmies Pirjo Ström, JHL, pääluottamusmies Juha Joki, työsuojeluvaltuutettu Ammattiosaamisen näyttöjen hyväksymisestä vastasi ammattiosaamisen toimikunta, joka kokoontui vuoden 2013 aikana 5 kertaa. Toimielimen jäseninä toimivat: Ammattiosaamisen toimikunta Hannu Göös, tekniikan ja liikenteen ala, puheenjohtaja Ismo Lassila, luonnonvara-ala, varapuheenjohtaja Tomi Hirvinen, kulttuuriala Reima Virkkala, humanistinen ja kasvatusala Pekka Nokso-Koivisto, yht.kuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Mirka Rajaniemi, luonnontieteiden ala Outi Vehkamäki, tekniikan ja liikenteen ala Ahti Ekdahl, tekniikan ja liikenteen ala Matti Varpaluoma, tekniikan ja liikenteen ala Harri-Heikki Niemi, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tove Strömbäck, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Heidi Niemi, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sirkku Purontaus, koulutuksen järjestäjän edustaja Maarit Wik, yhtymähallituksen edustaja (31.7.2013 saakka) May Nyman, yhtymähallituksen edustaja (1.8.2013 alkaen) Miika Kalliokoski, opiskelijajäsen (9.4.2012 saakka) Sarell Saila, opiskelijajäsen (31.7.2013 saakka) Matti Flink, opiskelijajäsen (1.8.2013 alkaen) Henna-Mari Kultalahti, opiskelijajäsen (31.7.2013 saakka) Roosa Saxberg, opiskelijäsen (1.8.2013 alkaen) Tuija Koukkari, asiantuntijajäsen Riitta Kokko, sihteeri 9

2.9 Opiskeluoikeuden toimikunta Opiskeluoikeuden toimikunta päättää opiskeluoikeuteen ja kurinpitoon liittyvistä päätöksistä vuoden 2012 uudistetun ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti. Opiskeluoikeuden toimikunnan puheenjohtajana toimii koulutusjohtaja ja toimikuntaan kuuluvat työelämän edustaja, opettajien edustaja, opiskelijahuollon edustaja sekä opiskelijoiden edustaja. Opiskeluoikeuden toimikunta kokoontuu tarvittaessa. Vuonna 2013 toimikunta kokoontui yhteensä kuusi kertaa. 2.10 Johtoryhmä Koulutusyhtymän johtoryhmään kuuluivat vuonna 2013 kaikkien opistojen rehtorit sekä yhtymäpalveluiden viranhaltijoista yhtymäjohtaja, koulutusjohtaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän sihteerinä toimi hallintosihteeri. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana yhteensä 24 kertaa. Johtoryhmän roolina yhtymän organisaatiossa on strategian täytäntöönpano, yhteisistä käytännön asioista sopiminen sekä valtuuston ja hallituksen päätösten valmisteleminen ja toteuttaminen. 2.11 Opiskelijayhdistys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys KeKo ry on pitänyt vuonna 2013 viisi kokousta. 14.2.2013 opiskelijayhdistys järjesti opiskelijoille ja henkilökunnalle salibandyturnauksen. Opiskelijayhdistyksellä oli edustus koulutusyhtymän tiimeissä; nuorten koulutuspalvelut -tiimi ja ammattiosaamisen toimikunta. 24.9.2013 OSKU ry:n edustaja kävi kouluttamassa jäseniä opiskelijayhdistystoimintaan Kokkolan kauppaopistolla. Hallituksessa syksyllä 2013 aloittaneet jäsenet: Aaro Airola puheenjohtaja (KKO) varajäsen Ella Kivinen (KKO) Matti Flink sihteeri (varapuheenjohtaja) (KAO) Meeri Koittla (KSTO) varajäsen Joni-Aleksi Hartikainen (KSTO) Saila Sormunen (Kepo) Saija Viljamaa (Toholampi) varajäsen Pauliina Hautakoski (Toholampi) Seidi Koivusalo (Kaustinen) varajäsen Emmi Kalevas (Kaustinen) Roosa Saxberg (Kannus) 10

2.12 Henkilöstömäärän kehitys 2011 2013 Koulutusyhtymän palveluksessa oli 31.12.2013 yhteensä 563 työntekijää (ilman sivutoimisia), joista 123 määräaikaisessa työsuhteessa (21,8 %). Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta on 53,5 %. Henkilöstöstä naisia on 62 % ja miehiä 38 %. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 48 vuotta 8 kuukautta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta 4 kuukautta. Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Yksityiskohtaiset henkilöstötiedot esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Henkilötyövuodet 2011 2012 Tot. 2013 Yhteiset palvelut 106,47 105,35 102,97 Yhtymäpalvelut (sis. projektit) 32,98 31,48 30,83 Kiinteistöpalvelut 51,79 52,76 51,44 Oppisopimustoimisto 4,34 4,96 5 RegiOnline IT-palvelut 17,36 16,15 15,7 Kokkolan ammattiopistot 299,86 307,2 283,7 Kokkolan ammattiopisto 155,76 161,26 146,59 Kokkolan kauppaopisto 40,45 43,00 38,19 Kokkolan sosiaali- terveysalan opisto 64,04 61,61 61,19 Keski-Pohjanmaan Opisto 39,61 41,31 37,69 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 130,31 127,84 121,77 Keski-Pohjanmaan aikuisopisto 81,65 73,78 64,58 YHTEENSÄ 618,29 614,2 573,0 11

3 TILIKAUDEN 2013 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA KOULUTUSYHTY- MÄN TALOUDELLINEN ASEMA 3.1 Koulutusyhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Koulutusyhtymän yksityiskohtainen tuloslaskelma esitetään tilinpäätöksen lopussa. Koulutusyhtymän toimintakate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Vuosikate eli koulutusyhtymän rahoitustulos ilmoittaa riittääkö koulutusyhtymän tulorahoitus kattamaan investointitoiminnasta aiheutuvat käyttöomaisuuden poistot. Koulutusyhtymän talouden asemaa 2012-2013 kuvaavat seuraavat tuloslaskelman tunnusluvut: Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelma, 1000 (ulkoinen) TP 2013 TP 2012 Muutos-% TP 2013 TP 2012 Muutos- % Toimintatuotot Myyntituotot 43117 43782 99 43 456 43 900-1 Maksutuotot 63 87 72,4 63 87-27,6 Tuet ja avustukset 3052 3007 102 3 052 3 007 1,5 Vuokratuotot 1522 1504 101 833 844-1,3 Muut tuotot 130 550 23,6 272 550-50,5 Toimintatuotot yhteensä 47 884 48930 97,9 47 676 48 388-1,5 Toimintakulut Henkilöstökulut -28740-29833 96-28 734-29 828-3,7 Palvelujen ostot -7373-7745 95-7 260-7 620-4,7 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5166-5088 102-5 165-5 088 1,5 Avustukset -464-491 94,5-464 -491-5,5 Vuokrat -983-1107 89-1 145-1 282-10,7 Muut kulut -745-708 105,2-636 -626 1,6 Toimintakulut yhteensä -43 471-44 972 97-43 404-44 935-3,4 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 753 433 0 0 Toimintakate 5 166 4 391 118 4 272 3 453 23,7 Korkotulot 8 11 72,7 14 26-46,2 Muut rahoitustulot 8 9 88,9 8 9-11,1 Korkomenot -348-313 111,2-253 -174 45,4 Muut rahoitusmenot -5-7 71,4-4 -7-42,9 Rahoitustuotot/kulut netto -337-300 112,3-236 -146 61,6 Vuosikate 4829 4091 118 4 036 3 307 22 Suunnitelmapoistot -3032-2832 107-2755 -2 555 7,8 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Tulos ilman satunnaisia eriä 1797 1259 143 1 281 752 70,3 Satunnaiset tulot 0 0 0 0 Satunnaiset menot 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1797 1259 143 1 281 752 70,3 Poistoeron muutos -728 339-214,7-695 376-284,8 Varausten muutos 900 0 0 900 0 0 Rahastojen muutos 0 64 0 0 65 0 Vähemmistöosuudet -20-9 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 1949 1653 118 1 486 1 193 24,6 Yhtymän vuosikate oli noin 4,0 miljoonaa euroa. Vuosikatteen suhde poistoihin oli 146,50 %, kun edellisvuonna se oli 129,43 %. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1.485.950,33 euroa. Konserni Koulutusyhtymä Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2013 TP 2012 Toimintatuotot/kulut, % 111,03 % 108,83 % 109,84 % 107,68 % Vuosikate/poistot % 171,73 % 144,84 % 146,50 % 129,43 % Poisto, % (poistot/toim.tuotot) 6,29 % 5,79 % 5,78 % 5,28 % 12

3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio ja tilinpäätös vaikuttavat koulutusyhtymän maksuvalmiuteen. Rahoitusosa jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan rahavirtaa, joka osoittaa tulorahoituksen riittävyyden nettoinvestointien rahoittamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan rahavirtaa, jossa olennaisia eriä ovat lainakannan muutokset. Varsinaisen toiminnan ja rahoitustoiminnan kokonaismuutos osoittaa koulutusyhtymän maksuvalmiuden muuttumisen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelma (1000 ) TP 2013 TP 2012 Muutos (t ) TP 2013 TP 2012 Muutos (t ) Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 829 4 102 727 4 037 3 307 730 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -611-445 -166 0 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -7 892-8 268 376-7 459-8 491 1 032 Rahoitusosuudet investointimenoihin 362 288 74 62 288-226 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 410-410 0 410-410 Toiminnan ja investointien nettorahavirta -3 312-3 913 601-3 360-4 486 1 126 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 0 0 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9100 6000 3100 7000 6000 1 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3409-2628 -781-2638 -1987-651 Lyhytaikaisten lainojen muutos 601 604-3 601 604-3 Oman pääoman muutokset 0-471 471 0-471 471 Muut maksuvalmiuden muutokset 649 134 515 550 210 340 Rahoituksen nettorahavirta 6941 3639 3302 5513 4356 1 157 Rahavarojen muutos 3 629-274 3 903 2 153-130 2 283 Rahavarat 31.12. 5589 1960 3629 3897 1744 2 153 Rahavarat 1.1. 1960 2234-274 1744 1874-130 Vuoden 2013 aikana otettiin uutta talousarviolainaa 7 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 13,8 m ja lyhytaikaisia lainoja 2,3 m. Lainasaamisia koulutusyhtymällä on 1 milj. euroa. Kassavarat vuoden lopussa olivat 3,9 m ja ne riittävät keskimäärin 32,77 päivän maksuvalmiuteen. Konserni Koulutusyhtymä Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2013 TP 2012 Investointien tulorahoitus, % 65,10 % 54,19 % 54,58 % 42,44 % (vuosikate/omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % 45,19 % 40,22 % 40,23 % 33,81 % (vuosik./om.meno+antol.lis.+lainanlyh.) Toiminnan ja investointien rahavirta -14,4m -10,1m -13,3m -9,4m Lainakanta 31.12., m 23,6m 17,3m 16,1m 11,1m Kassavarat 31.12., m 5,6m 2,0m 3,9m 1,7m Kassan riittävyys (ka. vuosi/pv) 41,94 pv 15,90 pv 32,77 pv 14,17 pv 13

3.3 Koulutusyhtymän tase ja sen tunnusluvut 31.12.2013 Koulutusyhtymän taseen loppusumma oli 51.826.575,14 euroa. Koulutusyhtymän tase ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaiset taseen liitteet on esitetty liitetiedoissa. Koulutusyhtymän peruspääoma pysyi vuoden 2012 tasolla, sillä jäsenkunnilta peritty Kampus-investointirahoitus päättyi vuoden 2012 lopussa. Taseen tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 TP 2009 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 53,85 % 59,20 % 67,00 % 69,22 % 69,95 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 47,52 % 37,34 % 26,36 % 23,76 % 23,37 % Lainakanta 31.12., 1000 16 081 11 118 6 502 4 425 5 191 Lainasaamiset kunnilta 31.12., 1000 0 0 0 0 0 VASTAAVAA (1000 ) 2013 2012 VASTATTAVAA (1000 ) 2013 2012 T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 250 9 250 Aineettomat oikeudet 36 61 Muut omat rahastot 2 201 2 201 Muut pitkävaikutteiset menot 128 161 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 881 8 688 Aineettomat hyödykkeet 164 222 Tilikauden yli-/alijäämä 1 486 1 193 Aineelliset hyödykkeet OMA PÄÄOMA 22 818 21 332 Maa- ja vesialueet 613 611 Rakennukset 25 353 19 337 Kiinteät rakenteet ja laitteet 906 1 005 Koneet ja kalusto 2 074 2 301 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero 4 164 3 468 hankinnat 6 623 7 914 Vapaaehtoiset varaukset 991 1 891 Aineelliset hyödykkeet 35 569 31 168 POISTOERO JA VARAUKSET 5 155 5 359 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 4 726 4 429 Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset 146 134 Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset 4 872 4 563 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT 40 605 35 953 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat 237 242 Muut toimeksiantojen pääomat 316 325 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 237 242 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 316 325 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 363 401 VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus 1142 691 Ennakkomaksut 0 0 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus 1 505 1 092 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 13 793 9 431 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset 2 988 2 882 Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset 1 001 1 002 Pitkäaikaiset velat 13 793 9 431 Muut saamiset 1 593 2 523 Siirtosaamiset 0 0 Saamiset 5 582 6 407 Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 288 1 687 Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 0 Saadut ennakot 881 354 Rahoitusarvopaperit 0 0 Ostovelat 1 571 1 917 Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat 1 436 1 656 Käteisvarat 6 5 Siirtovelat 3 569 3 377 Pankkitilit 3 892 1 739 Lyhytaikaiset velat 9 745 8 991 Rahat ja pankkisaamiset 3 898 1 744 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 985 9 243 VIERAS PÄÄOMA 23 538 18 422 VASTAAVAA YHTEENSÄ 51 827 45 438 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 51 827 45 438 14

3.4 Koulutusyhtymän konsernitase ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitaseen tunnusluvut TP 2013 TP 2012 TP 2011 TP 2010 TP 2009 Omavaraisuus-% (oma pom+p.ero+ vap.eht.var.) / (koko pääoma saadut ennakot) 49,63 % 53,47 % 57,69 % 59,33 % 58,93 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% (vieras pääoma saadut ennakot) / käyttötulot 62,18 % 49,69 % 40,52 % 37,16 % 37,21 % Lainakanta 31.12., 1000 23 603 17 311 13 335 11 890 11 336 Lainasaamiset kunnilta 31.12., 1000 0 0 0 0 0 VASTAAVAA (1000 ) 2013 2012 VASTATTAVAA (1000 ) 2013 2012 T T T T PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 9 250 9 250 Aineettomat oikeudet 36 61 Osakepääoma 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot 128 161 Muut omat rahastot 1 629 1 629 Aineettomat hyödykkeet 164 222 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 11 872 10 077 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä 1 948 1 653 Maa- ja vesialueet 627 624 OMA PÄÄOMA 24 699 22 609 Rakennukset 34 163 28 413 VÄHEMMISTÖOSUUDET 335 315 Kiinteät rakenteet ja laitteet 906 1005 Koneet ja kalusto 2 077 2 304 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 12 16 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset Poistoero 4 752 4 023 hankinnat 7 045 7 917 Vapaaehtoiset varaukset 991 1891 Aineelliset hyödykkeet 44 830 40 281 POISTOERO JA VARAUKSET 5 743 5 915 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 108 4 360 Lainasaamiset 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Muu saamiset 258 246 Eläkevastuuvaraus 0 0 Sijoitukset 5 365 4 605 PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 PYSYVÄT VASTAAVAT 50 359 45 108 TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen varat 237 242 Muut toimeksiantojen pääomat 316 325 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 237 242 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 316 325 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 363 401 VIERAS PÄÄOMA Muu vaihto-omaisuus 1142 691 Ennakkomaksut 0 0 Pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus 1505 1092 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 21 315 15 624 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Myyntisaamiset 2 718 2 876 Muut pitkäaikaiset velat 0 0 Lainasaamiset 1 2 Pitkäaikaiset velat 21 315 15 624 Muut saamiset 1 809 2 549 Siirtosaamiset 0 0 Saamiset 4 528 5 428 Lyhytaikaiset velat Rahoitusarvopaperit Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2288 1687 Sijoitukset rahoitusmarkkina- Shekkiluotto 0 0 instrumentteihin 0 0 Saadut ennakot 881 354 Rahoitusarvopaperit 0 0 Ostovelat 1 592 1 927 Rahat ja pankkisaamiset Muut lyhytaikaiset velat 1 444 1 681 Käteisvarat 6 5 Siirtovelat 3 605 3 393 Pankkitilit 5 583 1 955 Lyhytaikaiset velat 9 810 9 042 Rahat ja pankkisaamiset 5 589 1 960 VAIHTUVAT VASTAAVAT 11 622 8 480 VIERAS PÄÄOMA 31 124 24 667 VASTAAVAA YHTEENSÄ 62 218 53 830 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 62 218 53 830 15

Koulutusyhtymään konsernina kuuluvat: Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park, jonka osakekannasta omistus on 100 % eli 260.000 euroa, Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, jonka osakekannasta omistus on 75 % eli 900.000 euroa, Muut olennaiset osakeomistukset ovat: Centria ammattikorkeakoulu Oy, osakeomistus 50,0 % äänivaltaisista A-osakkeista eli 252.281,89 euroa ja 150 osaketta sekä lisäksi äänivallattomia B-osakkeita 300 osaketta eli 504.563,78 euroa, Teknologiakeskus KETEK Oy, osakkeita 180 kpl, joiden arvo 180.000 euroa ja omistusosuus 27 %, Kiinteistö Oy Kokkolan Innogate, osakkeita 756 kpl, joiden arvo 756.000 euroa ja omistusosuus 30,6 %, Asunto Oy Perhon Opiskelija-Asunnot, osakkeita 400 kpl, joiden arvo 40.000 euroa ja omistusosuus 40 %, Kannuksen tutkimustila Luova Oy, jonka osakekannasta omistus on 40,0 % eli 40.000 euroa ja Kiinteistö Oy Kannuksen Lemmikki, jonka osakekannasta omistus on 49,0 % eli 49.000 euroa. Tytäryhtiöt, Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park ja Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus, on yhdistetty konsernitaseeseen pariarvomenetelmällä. Centria ammattikorkeakoulu Oy on yhdistetty konsernitaseeseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin rahoituslaskelmassa on tulorahoituksen korjauserissä eliminoitu osuus osakkuusyhteisön voitosta. Investointimenoissa ei ole huomioitu osakkuusyhteisöosuuksien laskennallisia eriä, jotka eivät vaikuta rahavirtoihin. Muut vähäiset osakeomistukset on ilmoitettu tase-erittelyissä. Konsernin toiminta, ohjaus ja valvonta Kiinteistö Oy Kokkolan Kampus ja Kiinteistö Oy Kokkolan Laser Park Oy ovat kiinteistöyhtiöitä. Koulutusyhtymällä on niiden hallituksissa edustus ja yhtymän kiinteistöpalvelut-yksikkö vastaa tilojen hoidosta. Kiinteistö Oy Kokkolan Innogaten osalta yhtymällä on edustajat hallituksessa. RegiOnline ja oppisopimustoimisto ovat vuokralaisina kiinteistössä. Yhtiöiden toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyön kautta. Centria ammattikorkeakoulun kanssa toiminnallisina tavoitteina ovat yhteistyön edistäminen opetus- ja hanketoiminnassa sekä yhteisten tilojen ja laitteiden käyttö. Yhtymä toimii ammattikorkeakoulun lainojen takaajana. Tältä osin seurataan aktiivisesti ammattikorkeakoulun taloudellista tilannetta ja vaikutetaan taloudellisen liikkumavaran vahvistumiseen. Toiminnan ohjaus ja valvonta tapahtuu hallitustyöskentelyn kautta. Yhtymällä on edustajat hallituksessa ja yhtymän johtaja toimii asiantuntijajäsenenä yhtiön hallituksessa. Tarvittaessa ammattikorkeakoulun edustajia voidaan pyytää myös yhtymän hallituksen kokouksiin esittelemään toimintaansa, jotta tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida. 16

3.5 Koulutusyhtymän kokonaistulot ja menot vuonna 2013 Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistuloihin ja menoihin ei ole yhdistetty konsernitaseen eriä. Kokonaistalouden laskelma osoittaa, että koulutusyhtymän taloudellinen liikkumavara oli vuonna 2013 ylijäämäinen noin 1.604.000 euroa. TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 47 676 86,1 Toimintakulut 43 403 80,7 Korkotuotot 14 0,0 Korkokulut 253 0,5 Muut rahoitustuotot 8 0,0 Muut rahoituskulut 4 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointeihin 62 0,1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 7 459 13,9 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 0,0 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 000 12,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2638 4,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 601 1,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 55 361 100 Kokonaismenot yhteensä 53 757 100 17

3.6 Koulutusyhtymän sisäisen valvonnan järjestäminen Koulutusyhtymän toimintaa ohjaa koulutusyhtymän strategia sekä yhtymäsuunnitelma ja talousarvio. Toiminnan onnistumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä valvonnalla, joka käsittää sekä toimintojen valvonnan että riskien hallinnan. Laatutyön ja sähköisten järjestelmien kehittyminen on parantanut sisäistä valvontaa viime vuosina. Sisäisen valvonnan keskeiset osa-alueet ovat: taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta toiminnallisten tavoitteiden seuranta riskienkartoitus päätösten perusteena olevan tiedon luotettavuus lainsäädännön, viranomaisohjeiden ja toimielinten päätösten noudattaminen omaisuuden ja resurssien turvaaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Koulutusyhtymässä toimitaan yhtymän omien sääntöjen ja ohjeiden sekä kansallisten määräysten, ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Keskeiset ohjeet opetustoiminnalle tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallitukselta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Suurin osa opetustoiminnasta perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin tutkinnon perusteisiin. Opetustoimintaa ohjaa hallituksen vahvistama opetussuunnitelman yhteinen osa sekä rehtorien vahvistamat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat. Opetustoiminnan laadun dokumentoinnista, seurannasta ja ohjeistamisesta vastaa yhtymän koulutusjohtaja, jolla on myös hallintosäännössä määritelty vastuu opetuksen laadun kehittämisestä. Henkilöstöhallintoon ja työlainsäädäntöön liittyvistä asioista vastasivat yhtymän johtaja, koulutusjohtaja sekä opistojen rehtorit. Henkilöstön osalta tehdään työehtosopimusten mukaiset työaikasuunnitelmat, työnkuvaukset sekä työn vaativuuden arvioinnit. Suuri osa henkilöstöstä käy myös esimiehen kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Työsuojelusta vastaa kiinteistöpäällikkö ja yhtymällä on ajantasainen työsuojelun suunnitelma sekä kaikkien kiinteistöjen osalta pelastussuunnitelmat. Työturvallisuusjaosto kokoontuu säännönmukaisesti 4 kertaa vuodessa ja on samassa yhteydessä tehnyt vuorojärjestyksen mukaisesti yksiköiden työsuojelutarkastukset. Yhtymän omia virallisia sääntöjä ovat valtuuston vahvistamat hallintosääntö ja tarkastussääntö sekä hallituksen vahvistamat hankintasääntö, matkustussääntö, projektihallinnon ohje sekä sisäisen valvonnan ohje. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteet asetetaan talousarviossa seuraavalle tilikaudelle ja yhtymäsuunnitelmassa kolmivuotiskaudelle, jonka mukaisesti laaditaan yksiköille tulos- ja tavoitesopimukset. Talousarvion vahvistamismenettely takaa yksiköiden tasapuolisen kohtelun. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain tehtävissä osavuosikatsauksissa ja projektiraporteissa, kuukausittain tehtävissä talousraporteissa sekä vuosittain tilinpäätöksessä ja henkilöstötilinpäätöksessä. Riskienhallinnan järjestäminen Toiminnan riskit liittyvät opiskelijamäärän ja palvelujen kysynnän määrän ennustettavuuteen ja siihen miten kustannukset pystytään sopeuttamaan toimintatuottoihin. Tarjontaa pyritään kohdentamaan ennakointityön avulla, jossa huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset ennusteet. Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään aktiivisella opiskelijahuollolla. Henkilöstön osaamiseen ja työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tulosten perusteella. Kiinteistöomaisuudesta pidetään huolta vuosittaisen investointi- ja kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Yhtymän vakuutusasiat hoidetaan keskitetysti yhtymäpalveluissa niin henkilöstön, opiskelijoiden kuin omaisuuden osalta. Vakuutusasioissa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 18