Yhteistyöllä perheiden hyvinvointia Vaikuttavuuden jäljillä - Mitä tarvitaan tulevaisuuden perhekeskus- ja lapsiperhepalveluilta? 24.9.2015 Seinäjoki www.jikky.fi www.kaksineuvoinen.fi
Mitä perhekeskus on vuonna 2020 Jokaisella työntekijällä oma osaamisalueensa, työn painopisteenä asiakkaan asian hoitaminen mahdollisimman laaja-alaisesti monialaista verkostoa hyödyntäen. Työntekijät on perehdytetty monialaiseen työskentelyyn ja se on erityinen painopistealue johtamisessa. Perustason ja erikoissairaanhoidon välinen konsultaatiorakenne on toimiva ja palvelee kaikkia osapuolia.
Tietyt matalan kynnyksen palvelut organisoidaan monialaisesti. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisverkoston työskentely on entistä tiiviimpää, yhteisistä toimintatavoista on sovittu ja sopimuksiin on sitouduttu. Perhekeskus on paikka, johon perheet voivat hakeutua mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja jossa palvelut käynnistetään perheiden tarpeen mukaan: yleinen, varhainen tuki, korjaava.
Yhteydenotto perhekeskukseen monikanavaisesti: puhelin, kasvokkainen asiointi, sähköinen asiointi. Henkilöstö osaa ottaa luontevasti pienen ja isonkin huolen puheeksi. Tarvittava tukiverkosto kootaan perheen tueksi perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, varhaiskasvatuksesta ja tarvittaessa myös kouluilta esim. lapsen siirtyessä neuvolan ja varhaiskasvatuksen piiristä kouluun sekä mahdollisuuksien mukaan erityissairaanhoidosta.
Palveluita koordinoidaan joustavasti: perheen ei tarvitse kertoa tilannettaan moneen kertaan eri toimijoille, vaan perheen luvalla asiantuntijat jakavat asiantuntemustaan yhteisesti perheen eduksi. Koko perhe huomioidaan tuen tarvetta arvioitaessa/palveluja sovittaessa. Palvelut räätälöidään perheiden tarpeisiin, että perheen saama terveys-/hyvinvointihyöty on riittävä ja palveluiden kustannusvaikuttavuus on mahdollisimman korkea.
Pysyvät palaute-/keskustelufoorumit (esim. käyttäjäneuvostot ja asiakasraadit) mahdollistavat jatkuvan vuoropuhelun perheiden/ työntekijöiden/johdon välillä palvelujen kehittämistarpeista. Järjestöjen rooli vahvistunut, lisää vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Toiminnan painopistettä ja resursseja siirretty korjaavasta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen: perhetyön resursseja lisätty, palvelukoordinaattoreita ja palveluohjaajia palkattu, lapsiperheiden kotipalvelua on tarjolla kysyntää vastaavasti.
Korjaavan työn kustannusten nousua pystytty hillitsemään? Sote-uudistuksessa muodostettava perhepalveluiden organisoituminen/hallinnollinen rakenne tukee perhekeskustoiminnan kehittämistä, ylisektorisen johtamisen rakenteet toiminnassa -> vähentää osaoptimointia ja päällekkäisyyksiä sekä vahvistaa moniammatillista/monialaista tiimityötä. Tiedolla johtaminen ja strateginen johtaminen vahvistuneet, yhteinen ylisektorinen perhepalveluiden visio määritelty ja strategia luotu, joiden mukaan työyksiköt toteuttavat toimintaansa.
Mitä muutokseen tarvitaan? Asiakaslähtöisyyttä ja tietoisuutta perustehtävästä oivallus ehkäisevän työn hyödystä perheen/lapsen tulevaisuuden kannalta sekä talouden näkökulmasta Yhteistä tahtotilaa ja asenteiden muutosta uskallusta ja rohkeutta tarkastella omaa toimintaa ja tarvetta muuttaa sitä oivallusta yksin tekemisen kulttuurin toimimattomuudesta toisten ja oman ammattitaidon arvostusta
Innostusta, uskoa muutoksen mahdollisuuteen Luottamusta lähityöyhteisöön ja johtoon, sitoutumista muutostyöskentelyyn Henkilöstö-, koulutus- ja hankkeiden tarjoamia resursseja ja muutostyön tuki Hyviä yhteistyökumppaneita ja koulutusta Yhteinen visio, kehittämistyön painopisteet
Systemaattiseen, sitkeään ja pitkäjänteiseen kehittämiseen tarvitaan: Muutoksen työläyden sietämistä, päätöksiin sitoutumista, perustehtävän muistuttelua Koettua hyötyä ja palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta Onnistumisen iloa siitä, että yhdessä tekemällä luodaan uutta ja löydetään paremmin räätälöityjä uusia ratkaisuja
Johtamisen rakenteet, tulokset ja tutkimustoiminta Perhekeskuksen palvelut ovat JIK ky:n toimintaa. Perhekeskukset toimivat Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Kurikassa. Väestöpohja on n. 35 000 asukasta (Jalasjärvi 7 834, Ilmajoki 12 173, Kurikka 14 083). Perhekeskuksessa toimivat: - terveydenhoitajat, lääkärit, neuvolan perhetyöntekijät ja -ohjaajat, lapsiperheiden kotipalvelu - psykologit, sosiaalityöntekijät (perheneuvola), toimintaterapeutti, puheterapeutit Samassa talossa sosiaalitoimen palvelut Jalasjärvellä ja Kurikassa. Varhaiskasvatus ja koulutoimi ovat kuntien omaa toimintaa.
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen on nähty tärkeäksi Kurikan kaupungissa ja se on JIK ky:n strateginen painopiste (2009) Janana historian oleelliset kohdat (seuraavassa diassa) Kaikkeen kehittämistyöhön on liitetty tutkimustoimintaa 2000-luvun alusta lähtien Kehittämistyön tuloksena: Joustavat ja nopeat peruspalvelut, aktiivinen koko perheen huomioiva palveluohjaus, moniammatillinen tiimityö sekä kattavammat kotiin vietävät palvelut mm. perhekeskuksen perhetyö. Kuntalaiset ovat mukana palvelujen kehittämisessä.
Perhekeskuksen kehittämiseen liittyvät hankkeet Lastemme huominen alkaa tänään 2000-2002 Akkula 1997-2000 Meidän porukat yhyres 2007-2009 Porukalla palvelua perheen parhaaksi 2010-2011 Kaste II Palmikko-hanke 2013-2016 Sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaaaikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin yhteistoiminta
Johtamisen rakenteet, tulokset ja tutkimustoiminta Ky Kaksineuvoinen vastaa kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella noin 23 500 asukkaan väestöpohjalla. Toiminnan lähtökohtana on integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka tuotetaan saman tasoisina ja yhtenevin toimintamallein kaikkien jäsenkuntien alueella.
Lapsiperhepalveluissa on painopistettä pystytty suuntaamaan entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin. Korjaavan työn osuus ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet. Muutos on tuonut lapsiperheille aikaisempaa monipuolisemmat, yksilöidyt ja perheen tarvetta vastaavat palvelut. Työntekijöillä on ollut mahdollisuus erikoistumiseen ja oman ammatillisen osaamisen syventämiseen. Prosessien kehittämistyö on ollut jatkuvaa. Vaikuttavien tekijöiden esille nostaminen vaatii lisää tutkimuksellista tietoa.
Asiakkaan polku palvelussa ja asiakasosallisuus Asiakas ei koskaan soita väärään paikkaan Kolmiportaisen tuen malli Universaalit palvelut kaikille, varhainen tuki, kun huoli herää ja intensiivinen tuki tarvittaessa Aktiivinen huolen puheeksiottaminen ja dialoginen työote Palvelut räätälöidään yhdessä asiakkaan/perheen kanssa hyödyntäen tarvittaessa tiimityötä Palvelujen hyötyä seurataan ja arvioidaan eri tavoin ja tehdään tarvittavat muutokset tiimityötä hyödyntäen
Asiakasosallisuus Lapsiperhepalvelujen käyttäjäneuvosto Asiakkaat ovat mukana suunnittelemassa toimintaa Moniammatillisen perhetyön systemaattiset palautekyselyt Palautelaatikot Suora palaute asiakaskontakteissa
Asiakkaan polku palvelussa ja asiakasosallisuus Asiakkaan polku palveluissa sisältää ohjausta ja neuvontaa, tarpeen mukaan yhteisvastaanottoja ja kotikäyntejä muuttuvilla kokoonpanoilla siten, että asiakkuudessa lähdetään kunkin perheen yksilöllisistä tarpeista, joihin pyritään vastaamaan monialaisella yhteistyöllä. Asiakkaan palvelun tarve voi nousta esille missä tahansa lasten ja perheiden palveluissa ja jokaisen toimijan tehtävä on osata ohjata asiakasta oikean palvelun ja tuen piiriin.
Kuvio 2. Monialaisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus. o Eri työntekijöiden voimavarojen yhdistymisen kautta tapahtuva osaamisen kasvu (asiakkaita voidaan auttaa enemmän yhteisen työn ja yhteisten työmuotojen kautta) Kustannusten hillintä ja säästöt (asiakkaat saavat oikea-aikaisia ja riittäviä palveluita, jolloin paine erityistason palveluihin vähenee) Monialaisen perhekeskuksen palvelukokonaisuus: o a) Kaksineuvoisen monialaisen perhekeskuksen malli Alla olevassa kuviossa 2 on esitetty Inno-työryhmän näkemys perhekeskuksen palvelukokonaisuudeksi. Kaksineuvoisen monialainen perhekeskus Äitiysneuvola Lastenneuvola Lastensuojelu Perhetyö Perheneuvola Kouluterveydenhuolto ja opisk.terv.huolto Lasten- ja nuorisopsykiatria (konsultaatiorakenteen kautta) Varhaiskasvatus Etsivä nuorisotyö Nuorten työpajat Aikuissosiaalityö Erityispalvelut Ikäneuvola - sukupolvityö
Yhdessä tehden perheen parhaaksi (ylisektorinen yhteistyö) JIK ky:n perustaminen on mahdollistanut kehittämistyön yli kuntarajojen Yhteistyö on tiivistynyt hankkeiden tukemana Tarvitaan eri toimijoiden yhteinen näkemys, että saadaan perheiden tueksi hyvin toimivat palvelut. Tarvitaan myös yhteisiä foorumeja keskusteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Palmikko-hanke: Ylisektorinen ohjausryhmä: varhaiskasvatus, koulu, JIK ky:n johto, perhekeskus ja sosiaalitoimi Tuloksina: mm. SoPeVa, Ponnari alkukartoitusmalli Etuna eri ammattikuntien osaamisen hyödyntäminen, pois yksin ja oman talon kesken tekemisen kulttuurista.
Muita yhteisiä foorumeja: Terveyden edistämisen työryhmä Perheliikunta- ja harrastustapahtumat (vuodesta 2011 alkaen) Ehkäisevän päihdetyön viikko Painovoimaa liikkeellä -hanke Perheruokailun teemavuosi Ryhmätoimintojen kehittäminen jne.
Yhdessä tehden perheen parhaaksi (ylisektorinen yhteistyö) Evijärvi Kauhava Lappajärvi * sivistystoimi * sivistystoimi *sivistystoimi Yhtymähallitus LNP-elinolojen seuranta ja arviointi 0-29v. Yhteensovittava johtaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto * Varhaisen tuen palvelut * Toimii lakisääteisenä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona * Vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta Palveluiden tarkoituksenmuk ainen koordinointi Paremmat palvelut Verkostot Verkostot Verkostot Verkostot Verkostot Verkostot Kuvio 1. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden verkosto.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisverkosto Hyvinvointipoliittisen ohjelman seuranta Monialaisen yhteistyön foorumeita: Neuvokas-ohjausryhmä, vauvatiimi, perhekoulu, erilaiset ryhmätoiminnot Nuorisolain mukainen verkosto