LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PENDELÖINTITUTKIMUS. Kvalitatiivinen osuus/ ryhmäkeskustelut

LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PENDELÖINTITUTKIMUS Kvalitatiivinen osuus/ ryhmäkeskustelut LÄNSI-UUDENMAAN YRITYSKESKUS OY:N HALLINNOIMA ALUEKESKUSOHJELMA AKO LÄNSI- UUSIMAA Sari Roth & Katja Salminen Taloustutkimus Huhtikuu 2009

JOHDANTO Tämä kvalitatiivinen tutkimus on toteutettu Taloustutkimus Oy:ssä Länsi- Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n hallinnoiman aluekeskusohjelma AKO Länsi- Uusimaan toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Länsi-Uudellamaalla asuvat pendelöijät ovat valinneet pendelöinnin osaksi elämäänsä mitä hyvää ja huonoa he siinä näkevät, ja millaisissa olosuhteissa he saattaisivat harkita pendelöinnin vaihtamista työskentelyyn kotipaikkakunnallaan. Lisäksi testataan pendelöijien suhtautumista mahdolliseen Internetissä toteuttavaan, kotipaikkakunnan työnantajien ja työntekijöiden kohtauspalveluun, sekä ajatukseen kotikunnassa sijaitsevista etätyöpisteistä. Tutkimus perustuu kahteen ryhmäkeskusteluun. Keskustelutilaisuudet järjestettiin Taloustutkimus Oy:n tiloissa 14. huhtikuuta 2009. Kumpikin tilaisuus kesti noin kaksi tuntia. Ryhmät moderoi tutkimuksesta vastaava tutkija, tutkimuspäällikkö Sari Roth. 2

OSALLISTUJAT Tutkimukseen osallistui 12 henkeä; toisessa ryhmässä heitä oli 5 ja toisessa 7. Ryhmät muodostivat dynaamisen kokonaisuuden, jossa keskustelu kävi ajoittain hyvinkin vilkkaana: Pendelöinti oli selvästi kiinnostava ja tärkeä aihe osallistujille. RYHMÄ 1: Mies, 35 v.; Karjaa, tietotekniikan DI. Mies, 34 v.; Inkoo, yrittäjä Mies, 46 v; Inkoo, yliaktuaari Nainen, 42 v.; Inkoo, senior manager konsulttifirmassa. Nainen, 44 v.; Siuntio, historian tutkija. RYHMÄ 2: Nainen, 48 v.; Lohja, töissä valtiolla julkaisusuunnittelijana Nainen, 43 v.; Siuntio, graafinen suunnittelija Nainen, 52 v.; Karkkila, terveydenhoitaja Nainen,42 v.; Nummi-Pusula, sairaanhoitaja, Nainen, 41v.; Lohja, esittelijä julkishallinnossa Mies, 33 v.; Karkkila, ylläpito ja siistimistöissä Mies, 41 v.; Lohja, kehityspäällikkö myynnin alalla.

PENDELÖININ TAUSTAT Useimmat osallistujista ovat pendelöineet jo useita vuosia. Lyhyin kokemus oli 1,5 vuotta ja pisin 15 vuotta. Syyt pendelöintiin löytyvät tavallisesti halusta asua juuri sillä paikkakunnalla, jonne on asetettu. Joillekin asuminen selvästi pääkaupunkiseudun ulkopuolella on arvo sinällään itse kotikunnalla ei ole niin suurta merkitystä. Syyt asua nykyisellä kotipaikkakunnalla: Pääkaupunkiseutua edullisemmat asunnot. Mahdollisuus asua omakotitalossa. Mahdollisuus asua lähellä luontoa, poissa kaupungin melusta ja saasteista. Mahdollisuus kasvattaa lapset turvallisessa ja luonnonläheisessä ympäristössä. Pääkaupunkiseutua paremmin toimivat kunnalliset palvelut, kuten terveydenhoito ja lasten päivähoito. Ihmissuhteet: Maalaispaikkakunnalle oli saatettu muuttaa parisuhteen perässä, tai alueelle oli muita aikaisempia siteitä. Jotkut olivat pysyneet lapsuutensa maisemissa; eräs vastaajista puolestaan oli muuttanut asumaan aikaisemmalle kesämökkipaikkakunnalleen.

SUHTAUTUMINEN PENDELÖINTIIN Ryhmäkeskustelijat näkivät pendelöinnin pikemminkin välttämättömyytenä kuin omana valintanaan. Valinta oli tehty asuinpaikkakunnan suhteen, pendelöinti oli hinta joka siitä valinnasta maksettiin Monet osallistujat pitivät pendelöintirutiiniaan enemmän tai vähemmän rasittavana, vaikka osa sanoikin tottuneensa siihen vuosien mittaan. Osallistujien on pendelöitävä koska: Omalla paikkakunnalla ei ole tarjolla omaa osaamisprofiilia vastaavaa työtä. Työ pääkaupunkiseudulla koetaan mielekkääksi/ järkeväksi: (mieluisat työtehtävät, pitkä historia samassa työpaikassa, hyvät ylenemismahdollisuudet & parempi palkka). Pendelöintirutiinin lähes ainoaksi hyväksi puoleksi mainittiin nollaus l. mahdollisuus orientoitua työasioihin matkalla töihin, ja unohtaa ne matkalla kotiin. Osa vastaajista on eittämättä löytänyt tavan hyödyntää pitkiä työmatkojaan, mutta osalle ajatus hyödyllisestä siirtymäriitistä ja ajan varastamisesta itselle matkan aikana saattaa olla pikemminkin yritys nähdä edes jotain positiivista työlääksi/ hankalaksi koetussa asiassa kuin todellinen etu/ hyöty.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN VETOVOIMA Pääkaupunkiseudun tärkein vetovoimatekijä on mieluinen, ainakin kohtuullisesti palkattu työ. Joillakin osallistujilla on pääkaupunkiseudulla myös sosiaalista verkostoa kuten ystäviä ja lapsia. Etenkin lasten tapaaminen oli muutamille tärkeä vetävätekijä. Pääkaupunkiseudun ostosmahdollisuudet kuuluvat vetovoimaisiin asioihin etenkin naisten mielestä. Ostostenteko ei kuitenkaan ole päivittäistä: Etenkin päivittäistavaraostokset halutaan tehdä kotipaikkakunnalla mikäli hyvä ruokakauppa vain löytyy. Ruuhkassa ostosten tekemistä ei pidetä nautintona. Vastaajat harrastavat yleensä/ haluaisivat mieluummin harrastaa kotipaikkakunnallaan. Liikunnan osalta muutamat kuitenkin totesivat työpaikkansa tarjoavan ylivertaiset harrastusmahdollisuudet. Ravintolapalvelut ja huvittelumahdollisuudet myönnettiin paremmiksi pääkaupunkiseudulla. Mahdollisuus jäädä kaupunkiin töiden jälkeen huvittelemaan ei kuitenkaan erityisemmin puhuttele osallistujia. Muutamien kohdalla pääkaupunkiseudulla työskenteleminen itse asiassa vähentää halua ajaa kaupunkiin viikonloppuisinkaan. Pääkaupunkiseudun urbaani ilmapiiri ei ole osallistujille mikään erityinen arvo/ houkutin. Vastaajat ovat ihmisiä, jotka nimenomaan ovat valinneet asumisen maaseudulla.

PENDELÖINNIN HUONOT PUOLET Vaikka pendelöinnin lopputulema onkin positiivinen (mukavaa & edullista asumista maalla ja hyvä työpaikka kaupungissa), kaikki osallistujat kokivat pendelöinnin rutiinin ainakin jollainlailla hankalaksi. Pendelöinnin huonot puolet voidaan jakaa käytännön hankaluuksiin ja toisaalta emotionaalisiin haasteisiin. Monessa tapauksessa nämä myös kohtaavat. Käytännön hankaluudet: Ajanhukka (pendelöiminen kuluttaa aikaa, jota on vaikea käyttää omaksi hyväkseen, mutta josta työnantaja ei maksa). Pakko aikatauluttaa oma elämänsä junien ja bussien mukaan. Aikaiset herätykset Lyhyet illat (myöhään kotona, pakko mennä aikaisin nukkumaan) Matkat syövät aikaa harrastamiselta Lasten asioiden hoitamisen hankaluus, esim. lääkärikäyntien järjestäminen. Pendelöinti kuluttaa rahaa. Tästä seikasta tosin oltiin kahta mieltä. Osa sanoi työmatkakustannusten kyllä tulevan veronpalautuksina takaisin..

PENDELÖINNIN HUONOT PUOLET Emotionaaliset haasteet: Tunne siitä, että ei pysty hallitsemaan omaa aikaansa, tai omaa aikaa ei koskaan ole. Joutuu liikkumaan paljon pimeällä, mikä masentaa. Syyllisyyden tunne siitä, että viettää liian vähän aikaa lasten ja perheen kanssa, ja hoitaa sekä ihmissuhteita että lastenkasvatusta lähinnä puhelimen välityksellä. Tunne juurettomuudesta: pendelöijä ei ole osa omaa paikallista yhteisöään samalla tavalla kuin muut siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hän koskaan ole paikalla.

OMALLA PAIKKAKUNNALLA TYÖSKENTELEMINEN Periaatteessa kaikki osallistujat työskentelisivät mieluummin omalla kotipaikkakunnallaan, jos siihen tarjoutuisi sopiva tilaisuus. Lähes kaikki olivat ainakin jossain vaiheessa pitäneet silmällä kotipaikkakuntansa työtarjontaa esimerkiksi työhallinnon sivuilta. Jotkut olivat keskustelleet etätyön mahdollisuudesta työnantajansa kanssa, ja yksi oli jopa suunnitellut uudelleenkouluttautumista ja alan vaihtoa, jotta voisi työskennellä lähempänä kotiaan. Kotipaikkakunnalle työllistymisen esteet/ hidasteet: Käsitys siitä, ettei yhtä hyvää/ omaa osaamista vastaavaa työpaikkaa ole saatavilla kotipaikkakunnalla. Perhesyyt: perheenjäsen kävi töissä tai koulussa pääkaupunkiseudulla. Verkostoituminen pääkaupunkiseudulla ammatillisessa mielessä. Hankaluus tarttua muutokseen: Halu hakea muutosta ei kanna, kun juuri tällä hetkellä asiat ovat suhteellisen hyvin, ja muutokseen liittyy aina riski. Paria lukuun ottamatta kaikki osallistujat olivat kuitenkin tyytyväisiä työhönsä ja työpaikkaansa juuri tällä hetkellä. Pitkän työpäivän jälkeen ei jaksa ryhtyä uuden työpaikan etsimiseen esimerkiksi nettiä selailemalla (etenkin kun oma kokonaistilanne on ok). Työtä ei voi tehdä etätyönä, tai työnantaja ei suhtaudu ajatukseen etätyöstä kannustavasti.

YRITYSTEN JA KUNTIEN KYKY LÄHESTYÄ PENDELÖIJÄÄ Ryhmissä todettiin yleisesti, etteivät kotikunta ja kunnassa toimivat yritykset tunne oman alueensa osaamisresursseja: osallistujien käsityksen mukaan mitään listoja tai rekistereitä asukkaiden tietotaidosta ei pidetä. Monilta tutkimukseen osallistuneilta puuttui selvästi syvempi käsitys siitä, millaista osaamista omassa kotikunnassa toimivat julkishallinnon alaiset toimijat ja toisaalta yritykset tarvitsevat, ja millaisia työpaikkoja niillä nyt ja tulevaisuudessa on tarjolla. Parhaiten tunnettiin ns. oman alan työt, jotka ymmärrettiin melko suppeasti. Osallistujat valittivat, että tietoa paikallisista toimijoista on usein hankala saada muussakin kuin työnetsimismielessä. Puhelinluetteloiden tiedot ovat puutteellisia, ja nettisivustoja ei aina ole tai niitä ei ylläpidetä riittävästi. Tieto yrityksistä kulkee pienellä paikkakunnalla lähinnä viidakkorummun kautta. Mielikuvat paikallisesta yritystoiminnasta olivat voittopuolisesti hyviä. Kukaan vastaajista ei vieroksuisi työskentelemistä omalla kotipaikkakunnallaan siksi, että yritys on vain inkoolainen, lohjalainen tai siuntiolainen. Pienellä paikkakunnalla huonolla tai vastuuttomalla toimijalla ei ole pitkää tulevaisuutta ikävät uutiset kiirivät nopeasti.

INTERNET-PORTAALI KOHTAUSPAIKKANA Osallistujille esiteltiin ajatus nettifoorumista/ portaalista, johon omalla paikkakunnalla työskentelystä kiinnostunut saattaisi jättää anonyymisti ansioluettelonsa, ja josta paikalliset yrittäjät voisivat nähdä, millaista osaamista kotipaikkakunnalla on. Yrittäjillä olisi mahdollisuus tätä kautta tiedottaa paitsi avoimista, myös tulevaisuudessa avoimiksi tulevista työpaikoista. Kaikkien osallistujien mielestä ajastus oli hyvä, ja useimmat jättäisivät sinne yhteystietonsa. Mahdollisuus jättää CV:nsä nimettömänä oli osallistujista hyvä ajatus, koska silloin tämänhetkinen työnantaja ei työpaikan vaihtamisajatuksen ollessa vielä alkuvaiheessaan saisi tietää suunnitelmista. Mahdollisuus nähdä, millaisia projekteja kotipaikkakunnan toimijoilla on tulevaisuuden suunnitelmissaan olisi osallistujista erityisen hyvä, koska se antaisi mahdollisuuden suunnitella elämää eteenpäin. Työnantajien ja työntekijöiden kohtaaminen paikallisesti on molempien osapuolten kannalta tehokkaampaa kuin ilmoittelu esimerkiksi MOL.fi - sivustolla. Osallistujat ilmaisivat kuulleensa, etteivät paikalliset yritykset mielellään edes laita avoimia työpaikkojaan hakuun, koska siitä seuraava paperiruljanssi on niin vaivalloinen.

INTERNET-PORTAALI KOHTAUSPAIKKANA Sivustoilla olisi hyvä olla myös paikallisten yritysten ja kunnallisten toimijoiden portfolio, jossa työpaikoista kiinnostuneen olisi mahdollista saada perustiedot toimijoista, tietoja toimijoiden tulevaisuuden suunnitelmista ja ennen kaikkea siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Kuvaukset toimijoiden henkilöstölleen tarjoamista eduista, harrastuksista ja esimerkiksi yrityksen eettisistä linjauksista olisivat myös paikallaan. Edelleen ylläkuvattu portfolio edesauttaisi paikallisten yritysten hyödyntämistä asiakkaina. Alueeseen huonosti sitoutuneet pendelöijät eivät kuule muutoin niin tehokasta viidakkorumpua. Nettiportaalin olisi hyvä linkittyä kunnan sivuihin.

ETÄTYÖN TEKEMINEN JA ETÄTYÖPISTE KOTIKUNNASSA Osallistujien kanssa keskusteltiin myös kokemuksista etätyöstä ja kiinnostuksesta työskennellä kotikunnassa kolmannen osapuolen tarjoamassa etätyöskentelypisteessä. Osa osallistujista oli tehnyt jonkin verran etätyötä, mutta useimmat olisivat halunneet tehdä sitä enemmänkin. Mieluiten pari - kolme päivää viikossa, jotta kosketus myös omaan työyhteisöön säilyisi. Konttoripäiviä kaupungissa pidettiin myös tärkeinä. Esteenä etätyön tekemiselle nähtiin työnantajan haluttomuus ja kyvyttömyys etätyön johtamiseen ja työtovereiden kateus. - Edelleen näyttää siltä, että etätyö on suosittua työnantajien puheissa, mutta käytännön tasolla sitä ei saada aikaiseksi. Monien osallistujien mukaan ajatus siitä, että työntekijä ei tee kunnollista työtä ja pyrkii pinnaamaan kaikesta, ellei häntä koko ajan valvota elää sitkeästi suomalaisessa yrityskulttuurissa. Idea etätyötoimistosta oli osallistujien mielestä periaatteessa hyvä, vaikka useimmat olivat tottuneet tekemään etätöitä kotoa käsin.

ETÄTYÖN TEKEMINEN JA ETÄTYÖPISTE KOTIKUNNASSA Erillisen etätyötoimiston edut: Etätyötoimistossa työskennellessä on helpompi erottaa koti ja työ Etätyötoimistossa työskentelevät muodostaisivat yhteisön, jossa tavattaisiin paikallisia ihmisiä ja luotaisiin niin sosiaalisia kuin ammatillisiakin kontakteja. Etätyötoimiston olemassaolo mahdollisesti laskisi työnantajan kynnystä etätyön teettämiselle: Työajan valvonta olisi helpompaa ja tietotekninen turvallisuus paremmin hoidettu kuin kotikoneilta. Etätyön imago olisi jämptimpi, kun sitä tehtäisiin aina tiettynä aikana tietyssä paikassa. Epäilykset kohdistuivat lähinnä työskentelypisteen mukavuuteen. Kukaan ei halunnut työskennellä ikävässä kopissa / epäviihtyisissä tiloissa.

POHDITTAVAA KUNTAPÄÄTTÄJILLE Kysymys kunnallisesta hyvinvoinnista on aina kokonaisratkaisu, johon liittyvät niin työpaikat, koulut, lastenhoito- kuin terveydenhoidon ratkaisut. Pendelöijät ovat tehneet hyvin tietoisen ratkaisun asua siinä kunnassa jossa asuvat, ja ovat valmiita jopa maksamaan siitä jokapäiväisen hankalan työmatkan hinnan: monet näistä ihmisistä ovat siinä suhteessa mitä kotiseuturakkainta väkeä ja halukkaita edesauttamaan kunnan hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä pendelöijät kokevat usein, ettei kunta ole heistä järin kiinnostunut. He kokevat myös sosiaalisten verkkojen puuttumista ja juurettomuutta (muualta paikkakunnalle muuttaneet). Kuntien olisikin syytä etsiä keinoja pendelöijien aktivoimiseksi kuntalaisina, etteivät he jäisi nukkuvaksi voimavaraksi. Kunnan tulisi suhtautua myönteisesti ja kannustavasti paikalliseen yrittäjyyteen aktiivisesti uusia yhteistyömuotoja etsien. Ehdotetut etätyöpisteet ja kunnan sivuilta linkitetty internet-portaalit ovat yksi esimerkki yhteistyöstä.

POHDITTAVAA YRITYKSILLE Varsinkin pienissä kunnissa operoivien yritysten tulee ymmärtää asemansa osana paikallista taloudellista ja sosiaalista struktuuria: Yhteistyö kunnan kanssa on kaikella tavoin suositeltavaa, koska yritysten menestyminen on myös kunnan intressissä oleva asia. Yhteistyön on hyvä ulottua puhtaasti yritystoiminnan ja työntekijöiden hankkimisen tuolle puolen: kunnan sosiaalisiin rakenteisiin. Pendelöijiin saa yhteyden myös suuntaamalla tiedottomista paikallisesti ja olemalla näkyvä osa kuntalaisten elämää esimerkiksi osallistumalla yhteisiin hankkeisiin, näkymällä tapahtumissa ja järjestämällä tempauksia. Pendelöijät eivät tunne kotipaikkakuntansa yrityksiä riittävän hyvin sen paremmin asiakkaana kuin työnhakijanakaan. Aktiivinen yhteydenotto ja tiedottaminen ovat tarpeen. Yrityksen toimintaa kuvatessa on tuotava esiin millaisia osaajia yritys tarvitsee. Työnhakijan on vaikea ajatella yritystä tarkemmin tuntematta, että esimerkiksi työkaluja valmistava paikallinen yritys saattaisi tarvita graafista suunnittelijaa, vaikka niin olisikin.

POHDITTAVAA YRITYKSILLE Foorumi, jossa yritys (tai kunnallinen työnantaja) voisi tiedottaa tulevaisuuden suunnitelmistaan ja mahdollisista tulevaisuuden työvoimatarpeistaan, olisi pendelöijälle hyvin kiinnostava. Sen avulla hän voisi tehdä tulevaisuuden suunnitelmia. Tällainen foorumi saattaisi houkutella kuntaan myös uusia työntekijöitä ja veronmaksajia. Ei muutettaisi esim. Inkooseen vain, koska siellä on halvemmat asunnot ja ihana luonto, vaan myös siksi, että siellä on nyt ja tulevaisuudessa mahdollisuus tehdä työtä.

18 xx.xx.xxxx nimi, aihe