Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulostavoitteet ja talousarvio Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 185 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 Painosmäärä 130 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi Kansi Taitto Sirpa Savolainen Kuvat Ylä ja alavasen Pixabay Viimeistely Mirja Timonen Julkaisu on saatavissa myös sähköisenä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2016

Sisällys 1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat 4 2 Maakuntaliiton tehtävät 6 2.1 Tehtävät ja organisaatio 6 2.2 Pohjois-Karjalan strategia 8 2.3 Maakuntauudistus 9 3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2017 2019 11 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2017 2019 11 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2017 2019 12 4 Tulostavoitteet vuonna 2017 15 4.1 Alueidenkäyttö 15 4.2 Aluekehitys 17 4.3 Hallintopalvelut 19 4.4 Johtaminen ja viestintä 21 4.5 Kehittämisrahoitus 23 4.6 Maakunnan edunajaminen 25 4.7 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät 27 5 Taloussuunnitelma 2017 2019 ja talousarvio 2017 29 3

1 Maakunnan kehittämisen lähtökohdat Pohjois-Karjalan kehityksen reunaehdot muotoutuvat pitkälti Suomen talouden ja kansainvälisen talouden kehityksen pohjalta. Näiltä osin ei ole tapahtunut merkittävää muutosta, vaikkakin luottamuksen parantumisen myötä yksityinen kulutus ja investoinnit ovat tänä vuonna olleet Suomessa pienoisessa kasvussa. Myöskään tulevan kehityksen osalta näköpiirissä ei ole selkeitä muutoksia, näkymiä leimaa edelleen epävarmuus ja arviot tulevasta kehityksestä ovat varsin varovaisia. Kahdelle seuraavalle vuodelle talouskehitysodotukset ovat esimerkiksi valtiovarainministeriön mukaan tätä vuotta maltillisempia, joskin kasvua kuitenkin odotetaan. Myös Pohjois-Karjalassa on varovaista toiveikkuutta tulevan kehityksen suhteen. Positiivisia näkymiä luovat mm. rakentamisen vahva ja edelleen voimistumassa oleva vire, viennin kehitys ja biotalousinvestoinnit. Vaikka heikko taloustilanne onkin pitkittynyt, Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen ja osaamispohjaan liittyvät vahvuudet eivät ole minnekään kadonneet. Toimialarakenne on monipuolinen ja vahvoja toimialoja sekä potentiaalisia kasvualoja on useita. Maakunnan teknologiateollisuusvetoinen vienti vetää tuoreimpien tietojen mukaan edelleen hyvin ja samalla oleellisesti koko maata vahvemmin. Pielisen Karjalassa vireillä olevien biotalousinvestointien valmistelu on edennyt. Valtion ja Joensuun kaupungin kasvusopimus ja Joensuun kaupungin hyvä (13.) sijoitus tuoreessa kaupunkiseutuja vertailevassa selvityksessä kertovat painopistevalintojen onnistumisesta ja vahvuuksista. Joensuun kasvusopimuksen pääteemana on metsäbiotalous, lisäksi vahvistetaan fotoniikan ja oppimisen digitalisaation mahdollisuuksia. Valtiontalouden tiukat raamit ja menoleikkauspaineet heijastuvat valtion alueellisen yksiköiden toimintaan. Yksi ajankohtainen huolenaihe on Niiralan kansainvälisen rajaylityspaikan yöaukiolosta luopuminen. Toteutuessaan muutos toisi säästöjä rajavartiolaitokselle, mutta vaikeuttaisi merkittävästi paitsi henkilömatkustajien liikkumista, erityisesti kuljetusyritysten toimintaa. Niille aiheutuvat tappiot olisivat moninkertaisia säästöihin verrattuna. Myös toisen asteen ammatilliseen koulutukseen on tulossa ensi vuodelle lisää leikkauksia. Pohjois-Karjala on kuitenkin edelleen erittäin vahva koulutusmaakunta ja yliopistokoulutuksen osalta sen asema on edelleen vahvistumassa. Itä-Suomen yliopiston keväinen päätös opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa ja toimintojen siirrosta Joensuuhun syksyyn 2018 mennessä merkitsee opiskelijamäärän huomattavaa kasvua Joensuussa. Myös päätöksen aluetaloudellinen merkitys on suuri. Saavutettavuuden osalta keväällä tapahtuneeseen poikittaisliikenteen junavuorojen karsimiseen saattaa olla luvassa osittaista helpotusta yhden palautuvan vuoroparin muodossa. Liikennehankkeiden osalta Raatekankaan eritasoliittymän pääsy valtion rahoituksen piiriin oli pitkään odotettu päätös ja hankkeen toteutus alkanee jo ensi keväänä. Myös päätetyt Karjalan radan kehittämishankkeet parantavat merkittävästi maakunnan saavutettavuutta. Näitä ovat Luumäki Imatra välin kehittäminen ja korjausvelkahankkeina toteutettavan Karjalan radan siltakohteet. Maakunnassa on käynnissä useita sekä yksityisen että julkisen sektorin rakennushankkeita. Uusi oikeus- ja poliisitalo Joensuussa valmistuu ensi vuonna ja otetaan käyttöön syksyllä 2017. Mittava hanke on myös jo parikymmentä vuotta vireillä ollut Joensuun toriparkin rakentaminen, josta on nyt tehty sopimus. Merkittäviä rakennushankkeita on meneillään tai vireillä myös muualla maakunnassa, esimerkiksi Tohmajärven Niiralassa rakennetaan kauppakeskusaluetta ra- 4

janylityspaikan läheisyyteen. Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit ovat kokoluokaltaan ja aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia ja merkittäviä tulevaisuuden vähähiilisen liikenteen ja energiantuotannon mahdollistamiseksi. Pohjois-Karjalan väestön kokonaiskehitys ei poikkea edellisestä vuodesta. Seitsemän edellisen vuoden tavoin näyttäisi olevan tulossa jälleen yksi muuttovoittovuosi. Väestörakenteen ikääntymisen myötä väkiluvun kokonaismuutos tulee kuitenkin olemaan negatiivinen. Työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuun lopulla 18,7 %. Luku oli maakunnista korkein ja 4,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti. Vaikka työttömien määrä Pohjois-Karjalassa oli suuri, tilanne ei vuoden takaiseen verrattuna kuitenkaan juuri heikentynyt. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrässä ei tapahtunut juurikaan muutosta, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi edelleen selvästi. Kyseessä on valtakunnallinen trendi, mutta kehityssuunta on joka tapauksessa huolestuttava. Vuoden 2015 tilinpäätöstiedot Pohjois-Karjalan kuntien osalta olivat talousarvioita parempia eikä ennakoitua notkahdusta huonompaan suuntaan tapahtunut. Käyttötalouden tilanne pysyi kohtuullisen hyvällä tasolla johtuen lähinnä tulopuolen hyvästä kehityksestä verotulojen osalta. Verotulojen kasvu oli jopa parempi kuin koko maassa, mikä on varsin harvinaista kuntatalouden historiassa. Toisaalta on muistettava, että kunnallisverotuksen taso on kunnissa selvästi koko maata korkeampi. Myös menopuolella onnistuttiin aiempia vuosia paremmin. On kuitenkin huomattava, että maakunnan sisällä kuntien taloustilanteessa on hyvinkin merkittäviä eroja. Väestörakenteen muutoksen myötä kuntataloudessa tulee kuitenkin haasteita riittämään myös tuleville vuosille, kun kunnille tärkeiden valtionosuuksien määrä edelleen laskee. Maakunta- ja kuntatasolla on tapahtumassa suuria muutoksia Pohjois-Karjalassa. Siun Sote kuntayhtymä on aloittanut tämän vuoden aikana ja toiminta käynnistyy ensi vuoden vaihteessa. Samanaikaisesti kunnat ovat valmistautuneet Siun Soten käynnistymisen johdosta ns. uuden kunnan rooliin ja sen tehtäviin. Myös maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt kansallisesti ja maakunnallisesti. Maakuntauudistuksen laaja lakikokonaisuus siirtyy eduskuntakäsittelyyn loppuvuodesta 2016 ja sen on määrä olla voimassa 1.7.2017. Tavoitteena on, että uudistuksen valmisteluun liittyvä väliaikaishallinto olisi toiminnassa jo loppuvuonna 2017. Sen tehtävänä on mm. valmistella maakuntavaltuuston vaalia, joka on esitetty järjestettävän tammikuussa 2018. Maakuntauudistukseen liittyvä valmistelu on Pohjois-Karjalassa käynnistetty esiselvityksellä Siun Sotesta Meijän Maakuntaan. Esivalmistelulla valmistaudutaan maakunnassa maakuntauudistukseen käytännön toiminnan ja toimintamallien kautta. 5

2 Maakuntaliiton tehtävät 2.1 Tehtävät ja organisaatio Perussopimuksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät. Kuntien antamia tehtäviä ovat maakunnan edunvalvonta ja kehittämistehtävät. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastohankkeita koskevat lait ja asetukset on uudistettu pääosin vuoden 2014 aikana. Hallitusohjelma (27.5.2015: Ratkaisujen Suomi) sisältää seuraavan aluehallinnon uudistusta koskevan osan: Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Lisäksi hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveyshuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Tällä uudistuksella on vaikutuksia myös maakunnan liittoihin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto ovat 26.8.2014 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa. Sopijapuolet toteuttavat yhdessä Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaa kolmen maakunnan alueella. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014, 11) määrittelee, että kaikki Itä-Suomen maakuntaliitot toimivat välittävinä viranomaisina. Laki 7/2014 23 antaa kuitenkin maakunnan liitoille mahdollisuuden sopia yhteistyöstä muiden kuin lain mukaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä koskevissa asioissa, mikäli se on laissa säädettyjen maakunnan liiton tehtävien asianmukaisen hoidon kannalta tarpeellista. Valtioneuvoston asetuksessa 356/2014 20 on todettu työ- ja elinkeinoministeriön siirtävän eräiden rakennerahastotehtävien hoitamisen sekä teknisen tuen myöntämis- ja maksamispäätökset Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon koskien Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien liittojen tehtäviä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu (laki alueiden kehittämisestä 7/2014 19) sellaisten tehtävien käsittely ja päätöksenteko, jotka: - ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä - sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin, kuten liikennettä koskeviin suunnitelmiin sekä - koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uudistettu toimiston organisaatio 1.6.2014 alkaen. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat aluekehitys, alueiden käyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä 6

Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmän kokouksiin voidaan lisäksi kutsua kulloinkin käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviä henkilöitä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimiston organisaatio Maakuntavaltuusto hyväksyi 21.9.2015 sopimuksen maakuntajohtajan palvelusuhteen päättymisestä 31.12.2015. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 22.2.2016 ( 20) ettei maakuntajohtajan virkaa täytetä vuoden 2016 aikana. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 22.11.2016 ( 15) ettei maakuntajohtajan virkaa täytetä maakuntauudistuksen siirtymäkaudella ja maakuntajohtajan virkaa koskeva sijaisuusjärjestely pysyy voimassa enintään 31.12.2018 saakka. Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Työnjako pyritään pitämään joustavana, minkä vuoksi henkilöstön edellytetään osallistuvan tarvittaessa myös muihin kuin tehtävänkuvauksessa mainittuihin tehtäviin. Luonnollisesti kaikille 7

kuuluvat myös muut työnantajan määräämät tehtävät. Henkilöstö osallistuu kansainvälisiin tehtäviin ja kuntayhteistyöhön oman toimenkuvansa puitteissa. Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen viestintään omaan tehtäväkuvaan kuuluvista asioista. Viestintää koordinoi viestintäpäällikkö. Merkittäviä tapahtumia ja erilaisia määräaikaisia, usean vastuualueen osaamista edellyttäviä tehtäviä varten voidaan muodostaa tarvittaessa ns. ad hoc -ryhmiä. 2.2 Pohjois-Karjalan strategia Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat maankäyttö- ja rakennuslain ja alueiden kehittämislain mukaiset keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakuntaliiton toiminnalle. Pohjois-Karjalan strategia 2030 - maakuntasuunnitelma on tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä määritellään Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2010 ja sen strateginen osa on päivitetty osaksi POKAT 2017 -maakuntaohjelmaa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi vuonna 2014. POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa vuodelle 2017 ja arvioidaan vuodelle 2018. 8

Pohjois-Karjalassa laaditaan myös edunajamisasiakirja Vaikuttamisen kärjet, johon kootaan maakunnan tarpeet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laadittu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007, 2. vaihemaakuntakaava vuonna 2010 ja 3. vaihemaakuntakaava keväällä 2014. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan kesällä 2015 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016. Hallitusohjelman mukaisesti jatkossa maakuntakaavan vahvistamismenettelystä on luovuttu. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja se valmistuu vuonna 2019. Kokonaismaakuntakaavan pohjaksi valmistellaan Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 -selvitys. Vuonna 2017 laaditaan nk. muutosmaakuntaohjelma vuosille 2018 2020. Siinä tullaan huomioimaan erityisesti valtakunnallisen aluekehityspäätöksen painopisteet, hyödynnetään valtakunnallista alueiden vahvuudet selvitystä, ennakoidaan rakennemuutosta, alueen resilienssiä eli muutoskykyä, huomioidaan alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Käynnissä oleva maakuntauudistus vaikuttaa maakunnan suunnitelujärjestelmään merkittävästi. Siirtymäkauden maakuntaohjelma tulee olemaan voimassa niin kauan kunnes uusimuotoinen maakuntastrategia valmistuu vuonna 2020. Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 2.3 Maakuntauudistus Maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Maakuntauudistuksessa luodaan julkiseen hallintoon kolme tasoa: valtio, maakunta ja kunta. Maakuntaa johtaa vaaleilla valittu valtuusto, joka valitaan presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018. Maakuntauudistus on Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä ja mittava uudistus. Maakunnille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELYkeskusten tehtävistä, järjestämisvastuu TE-toimistojen tehtävistä sekä lisäksi eräitä kuntien ja aluehallintovirastojen tehtäviä. Pohjois-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistetty käytännön toiminnan kautta. On tärkeää miettiä uusia parempia ja tehokkaampia toimintamalleja asioiden hoitamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa valmistelu on käynnistetty esiselvityksellä "Siun Sotesta Meijän Maakuntaan". Selvityksen sisältönä on maakunnan tehtävien määrittely valtion, maakunnan ja kuntien välillä, uusien toimintamallien sekä maakuntauudistuksen valmistelun käynnistäminen. 9

Valtakunnallisesti sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano on raamitettu neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 1.3.2018), 3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018 31.12.2018) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen). 10

3 Toiminnan tavoitteet vuosina 2017 2019 3.1 Strategiset ydintavoitteet 2017 2019 Strategisilla ja toiminnallisilla ydintavoitteilla kiteytetään maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimintasuunnitelmakauden 2017 2019 keskeiset tavoitteet ja tehtävät. Ne ovat maakunnan ja maakuntaliiton toiminnan kannalta strategisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yksityiskohtaiset toiminnalliset tavoitteet vuosille 2017 2019 sekä vuotta 2017 koskevat tehtävät ja tavoitteet on esitetty luvussa 4. Ne on esitetty maakuntaliiton toimiston organisaation mukaisesti yksiköittäin. Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia Pohjois-Karjalaan Edistämme kaikessa toiminnassamme Pohjois-Karjalan myönteistä kehitystä ja kilpailukykyä. Maakunnallisen tahdonmuodostuksen ja yhteistyön, edunajamisen, ohjelmatyön sekä kehittämisrahoituksen ja kansainvälisen toiminnan kautta tavoitellaan alueelle työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ponnistelemme palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Aktiivisella viestinnällä ja virkeillä tapahtumilla vahvistamme maakuntamme yhteishenkeä sekä alueen identiteettiä ja tulevaisuudenuskoa. Maakuntaohjelman linjaukset täytäntöön Ohjaamme maakunnan kehittämistä maakuntaohjelman strategisten linjausten mukaisesti. Vahvistamme maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman roolia maakunnan kehittämistä ohjaavana välineenä, näin vaikutamme maakunnan kehittämisvarojen ja kehittämistoimenpiteiden tehokkaaseen ja vaikuttavaan suuntaamiseen maakunnassa. Vahvistamme maakunnan edelläkävijyyttä älykkään erikoistumisen teemoissa: metsäbiotaloudessa, teknologiat ja materiaalit -osiossa sekä Venäjä-osaamisessa. Maakuntakaavasta puitteet maakunnan kestävälle maankäytön kehittämiselle Ajantasaisella maakuntakaavalla luomme maankäytölliset edellytykset ja puitteet maakunnan kestävälle kehitykselle. Suunnittelukaudella valmistelemme vuoteen 2040 tähtäävän kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen, jossa huomioimme erityisesti maakunnan strategiset valinnat. Seuraamme aktiivisesti maakuntakaavan toteutumista, ajantasaisuutta sekä tavoitteiden välittymistä kuntakaavoitukseen systemaattisen seurannan ja vuosittain laadittavan seurantaraportin kautta. Edunajamisella euroja ja elinvoimaa maakuntaan Aktiivisella edunajamisella vaikutamme siihen, että maakunnan ääntä kuullaan, toimijoilla on riittävät resurssit kehittämiseen ja että meitä koskevassa päätöksenteossa toimitaan Pohjois-Karjalan edun mukaisesti. Keskeisiä asioita ovat yritysten ja kuntien toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavat sekä työllisyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet. Keskeisenä välineenä on vuosittain laadittava Vaikuttamisen kärjet -asiakirja ja yhteistoiminta Savo-Karjalan kansanedustajien kanssa. 11

EU-rahoituksella kestävää kasvua ja työtä maakuntaan Suuntaamme EU- ja kansallisen rahoituksen siten, että se tuo alueelle kestävää kasvua ja työtä. Ohjaamme rahoitusta hankkeisiin, jotka edistävät maakuntaohjelman sekä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman tavoitteita. Erityisenä painopistealueena on älykkään erikoistumisen strategian mukaisuus. Aktiivisella kehittämisrahoitustoiminnalla pyrimme luomaan alueelle uusia työpaikkoja, uutta osaamista ja infrastruktuuria sekä uudenlaista toimintaa EUohjelmien temaattisten tavoitteiden mukaisesti. Ohjelmatoteutuksessa merkittävässä roolissa ovat myös alueellinen kumppanuus ja ohjelmakoordinointi maakunnassa ja Itä-Suomessa. Karelia CBC -ohjelman avulla viemme eteenpäin maakunnan rajan ylittävää yhteistyötä. Edistämme myös maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeri, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Itä- ja pohjoissuomalaisella yhteistyöllä lisäarvoa Pohjois-Karjalan kehittämiseen Vahvistuvan itä- ja pohjoissuomalaisen yhteistyön kautta haemme lisäarvoa maakunnan kehittämiseen sekä vaikutamme Pohjois-Karjalan kannalta tärkeiden tavoitteiden edistymiseen. Itäsuomalaisen yhteistyön välineitä ovat erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien muodostama yhteistoiminta-alue sekä tätä laajempi Itä- Suomen neuvottelukunta. Korostamme yhteistyötä ELY-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Yhteistyötä Pohjois- Suomen maakuntien kanssa toteutamme mm. Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle laaditun ohjelman ja EU:n 2014 2020 rakennerahasto-ohjelman sekä yhteisen Brysselissä sijaitsevan EUtoimiston puitteissa. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yhteistyönä käynnistämme vaikuttamisen EU:n vuoden 2020 jälkeisen EU-politiikan valmisteluun. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa tärkeä yhteistyömuoto on rajan ylittävä yhteistyö Karjalan tasavallan kanssa Euregio Karelian ja Karelia CBC -ohjelman puitteissa. Tiivistämme Pohjois-Karjalan Barents-yhteistyötä. Pohjois-Karjala metsäbiotalouden edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä Pohjois-Karjala on metsäbiotalouden maailmanluokan osaaja. Maakuntamme tarjoaa resurssitehokkaita, vähähiilisiä ja uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavia ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuen. Näemme vähähiilisen ja fossiilisesta öljystä vapaan maakunnan toisaalta aluetalous- ja ympäristökysymyksenä ja toisaalta vetovoima- ja imagotekijänä. Tuemme päästöttömän, uusiutuvan energian käytön lisäämistä kestäväsi niin, että sen osuus vuoteen 2020 mennessä on yli 80 prosenttia. Pidemmän ajan tavoitteena on päästä kokonaan eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä sekä lämmityksessä että liikenteessä. Maakuntauudistus Käynnissä oleva maakuntauudistus on tärkeä uudistus, jolla vahvistetaan ja turvataan Pohjois- Karjalan oma maakunta ja mahdollistetaan maakunnan tarpeisiin ja vahvuuksiin perustuva kehittäminen. Keskeistä siinä on vaikuttaa siihen, miten vahvaksi itsehallinto tulee, miten maakuntia ohjataan, mitä tehtäviä maakunnille osoitetaan, miten joustavaksi tehtäväkenttä muodostuu ja miten maakuntien rahoitus järjestetään. 3.2 Toiminnalliset ydintavoitteet 2017 2019 Kohdassa 3.1 esitettyjen strategisten tavoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös seuraavia maakuntaliiton toimintaa ohjaavia ydintavoitteita: 12

Maakunnallisella yhteistyöllä ja yhteistyöjohtajuudella lisäarvoa maakunnan kehittämiseen Maakunnan sisäinen yhteistyö on välttämätöntä niin maakunnallisen edunajamisen ja kehittämisen kuin maakuntakaavoituksenkin onnistumiseksi. Maakuntaliiton rooli yhteistyöjohtajana korostuu tilanteissa, joissa tarvitaan laaja-alaista koordinaatiota ja voimien kokoamista strategisten asioiden edistämisessä. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat Pohjois-Karjalan kunnat, elinkeinoelämä, valtion aluehallinto sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Maakuntaliitto edistää kuntien yhteistyötä ja tukee toiminnallaan kuntien elinvoimapolitiikkaa yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa. Maakuntaliitolle lainsäädännön perusteella kuuluvien tehtävien hoitaminen asiantuntevasti ja tuloksekkaasti Maakuntaliitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Tehtäväkenttä on viime vuosina tehtyjen lainsäädäntömuutosten seurauksena kasvanut. Suunnittelukaudella korostuvat mm. maakuntaohjelman 2014 2017 toteutus ja uuden ohjelman laadinta, maakuntasuunnitelman laadinta, maakuntakaavoitus, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, rakennerahastotoiminta, Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen toiminta, koulutustarpeiden ennakointi, liikennejärjestelmätyön koordinointi ja sidosryhmäyhteistyö. Maakuntaliiton omilla kehittämishankkeilla työtä ja elinvoimaa maakuntaan Maakuntaliitto toteuttaa itse EU- ja kansallisella rahoituksella maakunnan kehittämisen kannalta strategisia hankkeita, joissa maakuntaliitto on tehtäväkuvansa johdosta luonteva ja oikea toimija. Suunnittelukaudella korostuu kuntien ja elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävä yhteistyö ao. hankkeissa. Maakuntaliiton hallinto toimii asiantuntevasti, luotettavasti ja tehokkaasti Maakuntaliiton tehtävien tuloksekas hoitaminen edellyttää asiantuntevaa, luotettavaa ja tehokasta hallintoa. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota asioiden avoimeen valmisteluun, oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen asioiden käsittelyyn, käsittelyn ripeyteen ja laatuun sekä käsiteltävien asioiden laadukkaaseen tiedottamiseen. Maakuntaliiton sisäisiä toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan mm. lisäämällä sähköisiä palveluja. Maakuntaliiton henkilöstön osaamiseen panostetaan Maakuntaliiton henkilöstöllä ja henkilöstön asiantuntijuudella on keskeinen merkitys maakunnan kehitystyössä. Henkilöstön osaaminen, osaamisen kehittyminen sekä työyhteisön toiminta korostuvat. Suunnittelukaudella panostetaan koulutukseen, henkilöstön työhyvinvointiin sekä innostavan ja kehittävän työilmapiirin rohkaisemiseen. Suunnittelukauden aikana muutamia henkilöitä siirtyy eläkkeelle, mikä huomioidaan maakuntaliiton henkilöstösuunnittelussa hyvissä ajoin. Maakuntaliitto huolehtii maakunnallisesta yhteistyöstä maakuntauudistuksessa Maakuntauudistus ja sote-uudistus ovat Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia uudistuksia. Niiden toimeenpanoon on perusteltua valmistautua jo lainvalmistelun ja lakien eduskuntakäsittelyn aikana. Uudistusten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua sekä maakunnan liittojen, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta kes- 13

keisten kuntayhtymien ja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistyötä. Olennaista on oma aloitteellisuus ja se, että kaikki keskeiset toimijat ja henkilöstön edustajat ovat mukana. Maakuntaliitolla on tämän valmistelun koordinaatiossa lakisääteisen tehtävänsä johdosta keskeinen rooli. 14

4 Tulostavoitteet vuonna 2017 4.1 Alueidenkäyttö Alueidenkäyttö -yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan laatimisesta ja sen seurannasta sekä maakuntasuunnitelman aluerakenneosiosta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosiona on resurssiviisaus. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat metsä- ja energiantuotanto, ruuan tuotanto, liikennejärjestelmä ja ympäristö. Muita yksikön tehtäviä ovat: - Toimiminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana (mm. kuntakaavoituksen lausunnot ja viranomaisneuvottelut). - Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen, siihen liittyvä yhteistyö ja yhteensovittaminen muun maakunnan suunnittelun kanssa. - Itäsuomalainen ja seudullinen liikennejärjestelmäyhteistyö. - Laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen (mm. vesienhoito, metsät, suurpedot) ja ilmasto- ja energia-alan toimenpiteiden edistäminen. - Maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin (SOVA) ohjaus ja koordinointi. - Maakuntaliiton paikkatietoaineistojen ylläpito ja jalostaminen. - ICT- ja tietoyhteiskuntahankkeet sekä laajakaistarakentamisen tukilaissa maakuntaliitolle määrätyt julkisen tuen hakuun liittyvät tehtävät. Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Edistämme Pohjois-Karjalan alueidenkäyttöä ja rakentamista maakunnan erityispiirteet ja elinvoima, ympäristökysymykset ja luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 on hyväksytty. Kaavatyön taustalle on laadittu yhtenä keskeisimpänä selvityksenä Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tulevaisuustarkastelu, joka palvelee myös muuta maakunnallista ohjelmatyötä. Pohjois-Karjalan ajantasainen voimassa oleva maakuntakaava kattaa kaikki vaiheet 1-4. Maakuntakaavan toteutumista seurataan viranomais- ja muussa yhteistyössä sekä vuosittain laadittavan seurantaraportin avulla. Vaikutamme alueelliseen ja valtakunnalliseen alueidenkäytön sekä liikennejärjestelmätyön suunnitteluun. Valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin alueidenkäytössä. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on uudistettu ja aiesopimuksen toteutumista seurataan. Laadimme ja toteutamme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman pohjalta tiekartan kohti öljyvapaata ja biotaloudesta elävää maakuntaa 2040. Koordinoimme ja toteutamme sähköisiä palveluja ja laajakaistaa tukevia hankkeita. 15

Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Aluerakenne ja maakuntakaavoitus Saatamme loppuun Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tulevaisuustarkastelun erityisesti maakuntakaavoituksen mutta myös muun maakunnallisen ohjelmatyön taustalle. Laadimme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 lähtökohdat ja tavoitteet luonnosasiakirjan ja pyydämme siitä lausunnot alkuvuoden aikana. Valmistelemme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 luonnoksen asetettavaksi nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten vuoden 2017 lopulla maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti. Käynnistämme tai jatkamme Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:een liittyvien eri selvitystöiden laadintaa (mm. rannat, Jaamankangas, liikenne, luontoalueiden kytkeytyneisyys, ampumaratojen kehittämissuunnitelma). Laadimme yhdistelmäkaavakartan voimassa olevista maakuntakaavojen eri vaiheista (1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava) sekä maakuntakaavan seurantaraportin osana maakuntakaavoituskatsausta. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toteutamme maakuntaohjelmaa liikenne, metsät ja biotalous sekä ympäristö kokonaisuuksien alla osallistumalla alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin mm. hakijan, yhteyshenkilön (rahoittaja), asiantuntijan ja koordinoijan rooleissa. Toteutamme Itä-Suomen liikennestrategiaa. Laadimme uudistetun Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja siihen liittyvän aiesopimuksen tuleville vuosille. Koordinoimme Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman ja Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamista. Osallistumme tiekartan kohti öljyvapaata maakuntaa laadintaan. Alueidenkäytön viranomais- ja muu yhteistyö Toteutamme alueidenkäytön kokeilua yhdessä ELY-keskuksen kanssa osana maakuntauudistusta, painopisteenä rantojen käyttö maakuntakaavassa. Osallistumme Pohjois-Karjalan maakunnalle merkittävien alueidenkäytön, liikenteen, metsät ja biotalousalan sekä ympäristöhankkeiden suunnitteluprosesseihin, esimerkkinä Joesuun ratapiha ja VT9 Onkamo-Niirala tiesuunnitelma. Edistämme alueidenkäyttöä maakunnan erityispiirteet huomioiden sekä tuomme maakunnan näkemyksen esille eri alueellisilla ja kansallisilla yhteistyöfoorumeilla, esimerkkinä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamistyö. Osallistumme alueidenkäytön neuvotteluihin ja annamme lausuntoja seudullisesta ja maa-kunnallisesta näkökulmasta käsin. Edistämme alueidenkäyttöä eri yhteistyöryhmissä (mm. suurpetoneuvottelukunta, SOVA - ryhmä, vesienhoidon yhteistyöryhmä). Paikkatieto- ja reitistöasiat Hyödynnämme paikkatietoa tehokkaasti ja laajasti maakuntaliiton toiminnassa ja kuntakentällä (esimerkiksi YKR aineisto ja karttapohjainen tiedonkeruupalvelupalvelu Eharava). Osallistumme maakuntaliittojen yhteiseen maakuntakaava-aineistojen harmonisointihankkeeseen (HAME-hanke) Ylläpidämme Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen karttapalvelun ja kutsujoukkoliikenteen paikkatietoaineistoa ja osallistumme niiden kehittämiseen. 16

Koordinoimme laajennetun virkistysreitistöyhdistyksen toimintaa. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Sisävesiliikennettä Pohjois- Karjalan ja Saimaaan alueella kehittävä Emma -hanke, Pohjois-Karjalan liityntäyhteyksien kehittämistä E18 TEN verkkoon toteuttava TenTacle -hanke, laajakaistan käyttöä ja sähköisiä palveluita tukevia Kaista kaikille ja Kaista käyttöön -hankkeita. 4.2 Aluekehitys Aluekehitysyksikkö vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Yksikön tehtävänä on maakuntaohjelman laadinta (ml. maakuntasuunnitelma), toteuttamisen suunnittelu, kehittämistavoitteiden edistäminen ja seuranta. Yksikkö vastaa EU:n ja muiden ohjelmien toteutuksesta, yhteensovituksesta ja koordinoinnista. Yksikön tehtävänä on maakunnan kehittämisrahaja alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) hankkeiden rahoituspäätösten valmistelu ja hankeneuvonta. Maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioina ovat älykkään erikoistumisen valinnat sekä yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen, osaamisen vahvistaminen ml. koulutus ja tutkimus, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen ja kansainvälisyyden vahvistaminen. Maakuntaohjelman tuotannollisista painopisteistä yksikön vastuulla ovat hyvinvointi (ml. nuorten erityishuomioiminen), teknologiateollisuus, kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta sekä kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat). Yksikkö vastaa maahanmuuttoasioista, maaseutuasioista, kotiseututyöstä, kyläasioista ja rakennemuutosten hoidosta maakuntaliitossa. Yksikön vastuulla on Venäjä-yhteistyö. Tähän kuuluvat mm. rajayhteistyöhankkeita rahoittavan Karelia CBC -ohjelman valmistelu- ja toteuttamisvastuu Pohjois-Karjalan osalta ja poliittisen tason yhteistyöfoorumi Euregio Karelia. Yksikön vastuulla on Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja erillisohjelmatyö maakuntaliitossa sekä aluekehityksen kannalta tärkeiden kansainvälisten verkostojen toiminta sekä toiminta valituilla yhteistyöalueilla. Pohjois-Karjala on mukana Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR), Euroopan alueiden liitto (AER), Euroopan tutkimus- ja innovaatioalueiden verkosto (ERRIN) ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) -verkostoissa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin alueneuvostossa. Erillinen yhteistyösopimus on laadittu Heilongjiangin (Kiina) maakunnan kanssa. Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Valmistelemme ja valmistaudumme maakuntauudistuksen tuomiin toimintakentän muutoksiin. Vastaamme lainsäädännössä maakunnan liitolle asetetuista aluekehitystehtävistä. Ohjaamme strategia- ja ohjelmatyön avulla maakunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja työllisyyden, elinkeino- ja innovaatiotoiminnan ja kulttuurityön vahvistamista, osaamisen kehittämistä, Venäjä-yhteistyötä sekä maakunnan kansainvälistymistä. 17

Hyödynnämme EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Hyödynnämme Karelia CBC-ohjelmaa Pohjois-Karjalan raja-alueyhteistyössä. Edistämme maakunnan toimijoiden osallistumista ja kilpailukykyä suoran EU-rahoituksen hankinnassa tukemalla osallistumista erillisohjelmiin ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin (Interreg Itämeren alueen ohjelma, Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Europe). Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Strategia- ja ohjelmatyö Valmistelemme maakuntauudistukseen liittyvä muutosten maakuntaohjelman sekä sen toimeenpanosuunnitelman. Seuraamme maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti ja teemme sen toteutumisen arvioinnin. Koordinoimme maakunnallisten POKAT-ryhmien toimintaa. Toimimme maakunnan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä, sekä rakennerahastoohjelman työryhmissä. Valmistaudumme EU:n 2020 jälkeiseen ohjelmakauteen edunvalvonnallisesti. Osallistumme Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmien toteutukseen sekä tuemme maakunnan toimijoiden osallistumista niihin sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Vastaamme AIKO- ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden rahoituspäätösten valmistelusta ja hankeneuvonnasta. Maakuntaohjelman vastuuosiot Toimimme edistäjinä maakuntaohjelman toteuttamisessa yksikön vastuuosioissa ja vastaamme POKAT- ja muiden työryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla. Edistämme alakohtaisissa suunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä ja osallistumme hankevalmisteluihin ja -toimintaan. Koordinoimme Järjestöasiain neuvottelukunnan (JANE) kokouksia sekä vastaamme eläkeläisneuvottelukunnan toiminnasta. Edistämme Pohjois-Karjalan hyvinvointialan kehittymistä ja verkostoitumista yhteistyössä kuntien, yritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Edesautamme Siun soten kehittämistä ja toteuttamista Pohjois-Karjalassa. Nostamme esille maakuntaidentiteettiä ja aineetonta kulttuuriperintöä. Osallistumme valtakunnalliseen kaivosalan kehittämisohjelman valmisteluun. Toimimme maahanmuuttoasioihin, maaseutuun, kotiseututyöhön, kyläasioihin ja rakennemuutosasioihin liittyvissä sekä muissa relevanteissa yhteistyöverkostoissa. Venäjä -yhteistyö Kehitämme Euregio Karelia aluetta ja sen näkyvyyttä, jäsenalueiden yhteistyötä ja yhteistä edunvalvontaa Euregio Karelia toiminnan pääsuunnat 2020 -asiakirjan mukaisesti. Ohjaamme Karelia CBC ohjelman toteuttamista ohjelman seurantakomiteassa ja osallistumme rahoitettavien hankkeiden valintaan valintakomiteassa. Tiedotamme maakunnan toimijoille ohjelman toteutuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. 18

Kansainvälinen toiminta Osallistumme eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Jatkamme konkreettista yhteistyötä Kiinan Heilongjiangin maakunnan kanssa (FEFEhanke). Toimimme aktiivisesti Barentsin alueneuvoston tarkkailijajäsenenä ja pyrimme täysjäsenyyteen. Yksikössä toteutettavat kehittämishankkeet Toteutamme strategisesti merkittäviä kehittämishankkeita: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke, Kiina -yhteistyö FEFE-hanke, maakunnallinen biotalousstrategia Bio4Eco-hanke, julkisten palveluiden kehittäminen Improve-hanke ja kiertotalouden kehittäminen Circwaste Finland -hanke. 4.3 Hallintopalvelut Hallintopalvelut -yksikkö vastaa: - Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat - Maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) - Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto - EU:n rakennerahasto-ohjelman maksatuspäätökset ja maksaminen - Maakunnan kehittämisrahan sekä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen määrärahan (AIKO) maksatuspäätökset ja maksaminen - Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi, rahoitus- ja maksatuspäätökset ja maksaminen - Hankinnat, sopimukset, toimitilat - Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) - Maakuntaliiton ICT- ja laajakaista -hankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat - Toimistopalvelut Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Kannustamme henkilöstöä kustannus- ja resurssitehokkaaseen, taloudelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Otamme huomioon toiminnassamme ja hankinnoissamme vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen. Käytämme pääsääntöisesti Joensuun seudun hankintatoimen yhteishankintoja. Huolehdimme henkilöstön työskentelyolosuhteista ja osaamisen kehittämisestä resurssien, henkilöstöpoliittisen ohjelman ja työehtosopimusten mukaisesti. Esiin tuleviin henkilöstötarpeisiin ja muutoksiin reagoidaan. Pidämme toimisto- ja tietotekniikan, ohjelmistot ja toimitilat ajanmukaisella tasolla. Tuotamme luottamushenkilöhallintopalvelut tehokkaasti, luotettavasti ja oikea-aikaisesti. 19

Huolehdimme laajakaistarakentamisen julkisen tuen hakuun liittyvien lakisääteisten tehtävien ja laajakaistasaatavuuden edistämistoimenpiteiden hallinnoinnin ja organisoinnin. Rahoitamme Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta maakuntaohjelman mukaisia sekä erityisesti Joensuun seudun kasvustrategian, metsäbiotalouden, teknologia ja materiaalit -alan sekä luovan alan teollisuuden hankkeita ja audiovisuaalisia tuotantoja. Käsittelemme hankerahoitus- ja maksatusasiat oikea-aikaisesti ja luotettavasti. Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Maakuntauudistus Varaudumme hallinnon mahdollisiin muutoksiin ja uudistuksiin Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat ja EU-toimiston talous- ja henkilöstöhallinto Arvioimme ja kehitämme organisaation toimivuutta talous- ja henkilöstöhallinnon näkökulmasta. Maakuntaliiton luottamushallinnon toiminta (valtuusto, hallitus, tarkastuslautakunta) Kehitämme luottamushenkilöhallinnon sähköistä tiedonvälitystä ja asiointia. EU:n rakennerahasto-ohjelman maksatuspäätökset ja neuvonta, Maakunnan kehittämisrahan ja AIKO:n maksatuspäätökset ja niiden valmistelu sekä neuvonta Huolehdimme HVJ:n (hallinto- ja valvontajärjestelmä) mukaisesti EURA2014 -järjestelmässä hankerahoituksen maksatuksiin ja jatkotoimenpiteisiin liittyvistä toimenpiteistä. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston hallinnointi Rahoitamme POKAT-maakuntaohjelmaa ja maakunnan elinvoimaa tukevia hankkeita. Hankinnat, sopimukset, toimitilat Keskitämme hankinnat pääosin Joensuun seudun hankintatoimeen. Tietotekniikka (Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy tuottaa palvelut) Vakiinnutamme ja kehitämme sähköistä henkilöstöjärjestelmää Sähköisen arkistoinnin käytön selvitys ja mahdollinen käyttöönotto taloushallinnon aineistossa. Toimistopalvelut Järjestämme kokouspalvelut taloudellisesti. Hyödynnämme tehokkaasti sähköisiä järjestelmiä asiakirja- ja tiedonhallinnassa. 20

Laajakaistahankkeiden johtaminen, maakuntaohjelman toteuttamisessa vastuuosiona ICT- ja tietoyhteiskunta-asiat. Jatkamme laajakaistarakentamisen ja verkon käyttöönoton edistämistoimia Kaista käyttöön -hankkeella. 4.4 Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen. Yksikkö käsittelee johtamiseen, yhteistyöhön ja vaikuttamiseen (organisaation johto, yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteen, ylimaakunnallinen yhteistyö, vaikuttaminen sekä EUedunajaminen) liittyviä asiakokonaisuuksia viestinnän näkökulmasta. Muutoin em. asiat käsitellään pääsääntöisesti johtoryhmässä. Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Kehitämme edelleen maakuntaliiton oman toiminnan tehokkuutta, tuloksellisuutta ja näkyvyyttä. Organisaation johdon vastuuna on järjestää maakuntaliiton toimiston toiminta ja henkilöstön tehtävät siten, että maakuntavaltuuston vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaiset tulokset saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kiinnitämme lisähuomiota maakuntaliiton toiminnan vaikuttavuuteen korostamalla toiminnan ketteryyttä, tilanneherkkyyttä sekä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin rakennemuutoksissa avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vahvistamme Pohjois-Karjalan maakunnan identiteettiä sekä vetovoimaisuutta ja tunnettuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskeisinä mittareina ovat tulomuutto, opiskelupaikkojen hakijamäärät sekä yritysten sijoittumista ja investointeja kuvaavat tunnusluvut. Vastaamme maakuntauudistuksen viestinnästä yhteistyössä muiden ko. organisaatioiden kanssa. Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Seuraamme uuden organisaation toimivuutta ja päivitämme tarvittaessa tehtävänkuvia. 21

Havainnoimme aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä avautuvia mahdollisuuksia sekä välitämme havainnot organisaation ja laajemmin koko maakunnan kaikkien keskeisten toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Yhteistyöjohtajuus korostuu Osallistumme seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokouksiin ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus korostuu etenkin, maakuntauudistuksessa, maakuntaohjelman toimeenpanossa, kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen laadinnassa sekä edunajamisessa. Painotamme kuntiin suuntautuvaa yhteistyötä aikaisempaa enemmän. Ylimaakunnallisessa yhteistyössä yhteistyösuunnat painottuvat tapauskohtaisesti. Itä- ja Pohjois-Suomen ja Euregio Karelian yhteistyö korostuu. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. liikenneväylien kehittämisessä. Osallistumme Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmistelun vaikuttamiseen. Markkinoimme maakunnan osaamista ja toimijoita EUtoimiston kautta. Tiedotamme aktiivisesti EU:n erillisohjelmarahoituksesta. Maakuntaliitto näkyy ja kuuluu Tehostamme viestintää kaikilta osin maakuntauudistukseen liittyen. Käytämme viestinnässä välineinä mm. tiedotuslehteä, sähköistä uutiskirjettä, verkkosivuja, sosiaalista mediaa ja tiedotteita. Järjestämme sekä itsenäisesti että muiden yksiköiden kanssa erilaisia tapahtumia, seminaareja ja tilaisuuksia. Näitä ovat mm. uudenvuoden vastaanotto, ulkopohjoiskarjalaisten kesätapaaminen, Sportti-gaala, valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma ja Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa -palkitseminen. Maakuntaliittomme on isännöintivastuussa Itä-Suomen alueen maakuntaliittojen virkistyspäivässä. Isännöimme 3 5 maakunnan kärkipalloilujoukkueen ottelua. Varaudumme maakuntapäivän järjestämiseen. Valmistelemme maakuntaliiton viestintämateriaalit siten, että ne kuvaavat maakuntaliiton toimintaa laadukkaasti ja kattavasti. Toteutamme vastaavalla tavalla maakuntaliiton omien hankkeiden graafiset materiaalit. Toteutamme maakunnan ulkopuolisille toimittajille 3 4 toimittajatilaisuutta, joista osa on Pohjois-Karjalassa ja osa Helsingissä. Lisäksi järjestämme vuosittaisen paikallisen päätoimittajatapaamisen. Koordinoidaan maakunnan markkinointiresursseja ja optimoidaan niiden käyttöä Turvaamme riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön varmistamiseksi ja osana kansainvälistä matkailun markkinointia Lakeland ja Visit Finland yhteistyön kautta. Turvaamme maakunnan markkinointiyhteistyön jatkuvuuden eri toimijoiden kanssa Vetovoima- ja tunnettuusjohtoryhmän työn kautta. Viestimme ja markkinoimme monikanavaisesti maakunnan osaamisesta ja vetovoimaisuudesta sekä kuluttaja- että ammattikohderyhmille. Markkinoinnin sisällössä hyödynnämme erityisesti maakunnan tapahtumia. 22

Koordinoimme Suomi 100 juhlavuoden tapahtumia Pohjois-Karjalassa ja hyödynnämme niiden tuomaa näkyvyyttä myös valtakunnallisesti. Kanavoimme valtionavustuksen Suomi 100 tapahtumille. Yksikössä toteutettavan kehittämishankkeet Toimimme hankepartnerina EU:n Interreg Europe ohjelman hankkeessa Destination SME:s, jonka tavoitteena on kehittää matkailualan pk-yritysten toimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä ja strategioita. 4.5 Kehittämisrahoitus Kehittämisrahoitusyksikön tehtävänä aluekehityslainsäädännön mukaiset rakennerahastotehtävät ja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimeenpano. Yksikön tehtävänä on: - EU:n rakennerahasto-ohjelman koordinointi, hallinnointi, rahoitus, tiedottaminen, hankeneuvonta, maksatus, paikan päällä tehtävä varmennus ja jatkotoimenpiteet sekä muut teknisen tuen hankkeen tehtävät. - Itä-Suomen alueen koordinoivan liiton tehtävät Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. - Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminta. Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Toteutamme ohjelmakauden 2014 2020 siten, että rahoitettavilla hankkeilla vaikutamme myönteisesti maakunnan kehitykseen. Koordinoimme Itä-Suomen rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen maakuntaliittojen hyväksymän sopimuksen mukaisesti. Varmistamme maakunnan yhteistyöryhmän kautta ohjelmakauden 2014 2020 tehokkaan toteuttamisen ja aluekehityksen koordinaation. Hoidamme maksatukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset tehokkaasti ja säädösten mukaisesti. Toimimme EURA2014 -tietojärjestelmän virastopääkäyttäjinä. Ylläpidämme rakennerahasto-ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvausta maakuntaliiton osalta. Huolehdimme rahoittamiemme ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden seurannasta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 23

Itä-Suomen rakennerahastotehtävien koordinaatio Toteutamme Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien aktiivisen yhteistyön kautta hankehallinnon koordinaatiota ja yhteensovitusta. Tavoitteenamme on edistää Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman laadukasta toimeenpanoa ja tulostavoitteiden toteutumista. Lisäksi vaikutamme rakennerahastotoimintaan liittyviin valtakunnallisiin linjauksiin. Vastaamme rakennerahastojen tiedotuksen ja viestinnän koordinaatiosta TEM:n viestintäryhmien ja Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmän toiminnan kautta. Avustamme hallintoviranomaista seurantakomiteatyössä sekä ohjelman täytäntöönpanokertomuksen laatimisessa komissiolle ja vastaamme siihen liittyvästä itäsuomalaisesta koordinaatiosta. Koordinoimme Itä-Suomen maakuntaliittojen teknisen tuen. Maakunnan yhteistyöryhmän toiminta Varmistamme MYR:n ja sen sihteeristön kautta ohjelmien onnistuneen toimeenpanon ja eri ohjelmien yhteensovituksen. Kokoustyöskentelyä edelleen tehostamalla sopeudumme niukentuviin teknisen tuen resursseihin. Käynnistämme uuden MYR:n toiminnan kuntavaalien jälkeen. Valmistelemme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän rakennerahastoohjelman rahoitussuunnitelman ja tarvittaessa sen tarkistamisen. Tiedotamme rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta pääasiallisina välineinä rakennerahastot.fi -verkkopalvelu, uutiskirjeet, rahoituksen hakukuulutukset, hakijoiden neuvonta, tilaisuudet ja tiedotteet. EAKR-rahoitus Ohjaamme maakuntaliiton kautta kulkevan vuosittaisen EAKR-rahoituksen säädösten mukaisiin, laadukkaisiin ja tuloksekkaisiin hankkeisiin. Hankkeilla tuemme Kestävää kasvua ja työtä -rakenne-rahasto-ohjelman ja maakuntaohjelman tavoitteita. Hakukierrosten yhteydessä toteutamme tarvittaessa teemahakuja. Ohjaamme ja neuvomme hakijoita rahoituksen hakemisvaiheessa sekä tarvittaessa sähköisen EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Rahoituspäätöksiä valmisteltaessa varmistamme hankkeiden liittymäpinnat ja yhteydet muihin kehittämishankkeisiin sekä rahoitusvälineisiin. Seuraamme rahoitettavia hankkeita ohjausryhmätyöskentelyn, seurantatietojen ja muun aineiston avulla. Kiinnitämme erityistä huomiota hankkeiden tuloksellisuuteen ja kehittämisvarojen tehokkaaseen käyttöön. Toimimme osaltamme maakuntaliiton rahoittamissa hankkeissa yhteyshenkilöinä. Maksatukset, varmennukset ja jatkotoimenpiteiden valmistelu Maksatushakemusten tarkastukset, paikan päällä tehtävät varmennukset, jatkotoimenpiteiden valmistelu sekä raportoinnin teemme lakien ja asetusten sekä hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Yleisasetuksen 1303/2013 mukaisesti ohjelmakaudella 2014 2020 maksatushakemus on käsiteltävä ja maksettava tuensaajalle viimeistään 90 päivän kuluessa. 24

Neuvomme ja ohjaamme tuensaajia maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa sekä EURA2014 -tietojärjestelmän käytössä. Pyrimme sujuviin, tehokkaisiin ja laadukkaisiin maksatuksen prosesseihin. Ohjelmakauden 2007 2013 hankkeiden seuranta Huolehdimme ohjelmakauden 2007 2013 jälkiseurannan ja jatkotoimenpiteiden läpiviennistä. 4.6 Maakunnan edunajaminen Yksikön tehtävänä on edunajaminen, kunta-asiat sekä ennakointityö ja tilastopalvelut. Yksikkö ajaa maakunnan ja kuntien etua yhteistyössä sidosryhmien ja poliittisten toimijoiden kanssa. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla edistetään Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja maakunnan työllisyyttä. Yksikkö vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä sekä tilastokoordinaatiosta maakunnan tilan seurannan ja päätöksenteon tueksi. Edunajamisella vaikutetaan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeisten hankkeiden etenemiseen ja siihen, että maakunnan näkemykset huomioidaan valtion talousarviovalmistelussa, määrärahojen kohdentamisessa, lainsäädäntötyössä ja muussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tavoitteita edistetään aktiivisella kaikki voimavarat kokoavalla sidosryhmäyhteistyöllä, viestinnällä ja maakuntarajat ylittävällä vaikuttamisella. Menettelytapoja uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Kunta-asiat käsittävät laajasti kuntien toimintaan ja talouteen liittyvää seurantaa ja vaikuttamista Pohjois-Karjalan näkökulmasta. Lisäksi osallistutaan valtion ja kuntien yhteispalvelujen kehittämiseen. Keskeistä ovat myös kuntatalouden seurantaan liittyvät tietopalvelut, hankkeiden ohjausryhmätyöskentely sekä kunnanjohtajakokousten järjestämisvastuu. Ennakointi- ja tilastopalvelut tuottavat laadukasta tietoa maakunnan tilasta ja kehitysnäkymistä. Ennakointi tukee tulevaisuutta koskevaa päätöksentekoa jäsentämällä maakunnan ja sen toimintaympäristön kehitystrendejä ja vähentämällä epävarmuutta strategian toteuttamisessa. Toiminnalliset tavoitteet 2017 2019 Vaikutamme edunvalvonnalla valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Edistämme Pohjois-Karjalan kuntien elinvoimaa tarjoamalla asiantuntijapalveluja erityisesti kuntatalouteen ja -lainsäädäntöön liittyen. Lisäksi toteutamme joustavasti ja asiakaslähtöisesti muita kuntien maakuntaliitolle antamia kuntasektorin toimeksiantoja. Toteutamme vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seuraamme maakunnan tilan kehitystä. Käynnistämme tilastotoiminnan ja strategisen ennakoinnin uuden kehittämishankkeen maakunnan elinvoiman ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tukemiseksi. Toimimme asiakaslähtöisesti ja joustavasti sidosryhmien tarpeita kuunnellen. 25

Tehtävät ja tulostavoitteet 2017 Edunajamistyöllä varmistamme, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan hallitusohjelmaa toteutettaessa sekä valtion talousarvion valmistelussa ja määrärahojen alueellisessa kohdentamisessa. Kiinnitämme erityistä huomiota maakuntauudistukseen ja liikennepolitiikkaan. Laadimme Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet -asiakirjan kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käymme neuvottelukierrokset ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistämme tavoitteiden toteutumista painopisteinä osaaminen ja yritystoiminta, liikennejärjestelmä sekä valtion toimintojen sijoittuminen Pohjois-Karjalaan. Järjestämme edunajamista tukevia vierailuja maakuntaan ja viestimme aktiivisesti Pohjois-Karjalan tulevaisuustavoitteista. Hyödynnämme eri vaikutuskanavia (mm. Pohjois- Karjalan valtuuskunta, edunvalvonnalliset yhteenliittymät, Itä- ja Pohjois-Suomi yhteistyö). Toteutamme Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista ja viestimme aktiivisesti edunajamisen tavoitteista. Osallistumme maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kokoamiseen. Varmistamme maakunnan tarpeiden huomioimisen maakuntauudistuksen toimeenpanossa. Osallistumme aktiivisesti Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnan ja neuvottelukunnan toimintaan. Vaikutamme Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiseen edunajamistyöhön. Osallistumme tulevaa EU-ohjelmakautta pohjustavaan työhön (edunvalvonta, OECDhanke). Edistetään kuntasektorin edelläkävijyyttä Seuraamme kuntatalouden tilannetta, analysoimme kuntien talousarvioita ja tilinpäätöksiä sekä vaikutamme valtion talousarvion kuntalinjauksiin. Edistämme maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon Siun sote -mallin toteuttamista. Osallistumme vuoden 2017 aikana mallin täytäntöönpanoon ja käytännön järjestelyihin liittyviin valmisteluihin. Valmistaudumme ennakoivasti kuntien roolin ja tehtävien muuttumiseen. Edistämme muita kuntasektorin kannalta ajankohtaisia asioita. Tilastoilla ja ennakoinnilla pohjaa päätöksenteolle Kokoamme, tuotamme, jalostamme, analysoimme ja välitämme ajantasaista, laadukasta, monipuolista ja helposti saatavilla olevaa tilastotietoa maakunnan kehityksen seurannan, aluekehitystyön, edunajamisen, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä maakuntaliiton omiin että sidosryhmien tarpeisiin. Vastaamme valtakunnallisen työvoima- ja koulutustarpeita koskevan ennakointityön maakunnallisesta koordinaatiosta ja osallistumme ennakointityön kehittämiseen. Tuotamme ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tarpeisiin. Ylläpidämme ja julkaisemme Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä sekä uusiutuvan energian klusterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Keräämme tietoa maakunnan oppilaitoksilta koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. Maakuntaliiton koordinoiman ETKO-hankkeen tehokas loppuun saattaminen (toukokuun loppuun 2017). 26

Jatketaan ennakointi- ja tilastotoiminnan kehittämistä käynnistämällä hanke, jolla vastataan maakuntauudistuksesta ja yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista nouseviin tietotarpeisiin. Hanke kehittää maakunnan tilasto- ja tietopalveluja ja tuottaa elinkeinoelämälle tarpeellista tietoa maakunnan toimialojen kehityksestä (mm. Pohjois- Karjalan TRENDIT -julkaisu). Hanke tukee maakunnassa tehtävää tulevaisuus- ja strategiatyötä järjestämällä työpajoja ja tuottamalla tietoa ajankohtaisista maakunnan kehitykseen vaikuttavista ilmiöistä (erillisselvitykset ja ulkopuoliset asiantuntijat). Hanke toimii aktiivisesti maakunnallisessa ja valtakunnallisessa ennakointiverkostossa. 4.7 POKAT- ja muut asiantuntijatyöryhmät Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa toimivat POKAT-ryhmät seuraavat systemaattisesti ja ohjaavat oman vastuualueen toteutumista POKAT 2017 maakuntaohjelman mukaisesti. Kullekin ryhmälle on nimetty puheenjohtaja maakuntahallituksen jäsenistä ja vastuuhenkilö maakuntaliiton toimihenkilöistä. Tätä kautta maakuntahallituksella on suora tieto maakuntaohjelman painoalaoilla tapahtuvasta toiminnasta. POKAT-ryhmät ovat tärkeitä yhteistyöfoorumeita alueen kehittämiseen osallistuvien tahojen kesken. Ryhmien toiminnassa huomioidaan maakuntaohjelmassa tehdyt älykkään erikoistumisen valinnat, tuotannolliset painopisteet ja muut painotukset. Ryhmät tukevat omalta osaltaan maakuntaliitolle aluekehityslainsäädännössä asetettua tehtävää vastata aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. POKAT-ryhmillä on käytössään ekstranet, jota kautta tiedonvälitys tapahtuu. Maakuntaliiton vetämänä toimii myös muita asiantuntijaryhmiä, joiden yhdyshenkilönä ja/tai asioiden valmistelijana toimii maakuntaliiton toimihenkilö. Myös niillä on käytössään maakuntaliiton ekstranet ja muut maakuntaliiton fasiliteetit. Ryhmät työskentelevät aihealueensa ajankohtaisten asioiden parissa ja tarjoavat yhteistyörakenteen eri toimijoille. SOVA-ryhmä toimii maakunnassa valmisteltavien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin asiantuntijana. POKAT-ryhmät maakuntaohjelman painotuksineen ovat seuraavat (suluissa vastuuhenkilöt): 1. Metsät ja biotalous: Metsäbiotalous, metsä- ja energiatuotanto, resurssiviisaus (Pasi Pitkänen) 2. Teknologiateollisuus: Teknologia ja materiaalit, teknologiateollisuus (Jarno Turunen) 3. Venäjä: Venäjä-osaaminen, Venäjän läheisyyden hyödyntäminen (Timo Leinonen) 4. Hyvinvointiryhmä: Hyvinvointituotanto (Maarita Mannelin) 5. Koulutus ja ennakointi: Koulutus ja tutkimus, osaamisen vahvistaminen (Eira Varis) 6. Liikenneryhmä: Liikennejärjestelmä (Jyrki Suorsa) 7. Kaivannaisryhmä: Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta (Raimo Turunen) 8. Matkailuryhmä: Matkailu (Pekka Huovinen) 9. Kulttuuriryhmä: Kulttuuri ja kulttuurituotanto (luovat alat) (Raimo Turunen) Muut maakuntaliiton vetämät työryhmät: Järjestöasiain neuvottelukunta JANE (Maarita Mannelin) Eläkeläisneuvottelukunta (Maarita Mannelin) Kuntataloustyöryhmä (Seppo Tiainen) Kansainvälisten asioiden työryhmä (Pia Pitkänen) 27

SOVA-ryhmä (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi) (Jukka Nykänen) Suurpetoneuvottelukunta (Jukka Nykänen) 28

5 Taloussuunnitelma 2017 2019 ja talousarvio 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vuosien 2017 2019 toiminnallisten tavoitteiden ja vuoden 2017 tulostavoitteiden toteuttamiseksi on laadittu taloussuunnitelma vuosille 2017 2019 ja talousarvio vuodelle 2017. Käyttötalousosan muodostavat Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luottamushenkilöhallinnon, toimiston, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:lle varatut toimintatuotot ja -menot sekä liiton hallinnoimat projektit nettomääräisenä. Vuoden 2017 talousarvion käyttötalouden toimintatuotot ovat 3 784 000 euroa, vähennystä vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 272 000 euroa (- 6,7 %). Toimintamenot ovat 4 134 000 euroa, nousua 68 000 euroa (+ 1,7 %). Toimintamenojen kasvu kohdentuu toimistoon. Talousarvio on 350 000 euroa alijäämäinen. Talousarviossa ei ole varauduttu investointeihin. Vuoden 2017 aikana laaditaan selvitys maakuntaliiton ylijäämän käytöstä osana maakuntauudistuksen valmistelua. Jäsenkuntien maksuosuudet peritään perussopimuksen mukaisesti kuntien laskennallisten verotulojen suhteessa. Maksuosuudet käyttötalousmenoihin ovat 3 782 000 euroa, vähennystä edelliseen vuoteen on 272 000 euroa (-6,7 %). Maksuosuudet on esitetty sivulla 34. Toimintasuunnitelman ja talousarvion sitovuustasot Toimintasuunnitelmassa esitetyt toiminnalliset tavoitteet eivät ole maakuntavaltuustoon nähden sitovia, vaan ne on tarkoitettu toimintaa ohjaavaksi. Talousarvion käyttötalousosan sivulle 31 on merkitty *-merkillä talousarvion 2017 maakunta-valtuustoon nähden sitovat luvut. Luottamushenkilöhallinto Luottamushenkilöhallinnon toimintamenot sisältävät maakuntavaltuuston, -hallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toimisto Toimiston palkat ilman sivukuluja ovat yhteensä 1 607 000 euroa ja niissä on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen lomapalkkojen leikkaus. Palkkojen sivukulut ovat yhteensä 399 000 euroa (KuEL 17,05 %, varhemaksun kerroin 0,99 ja eläkemenoperusteisen maksun kerroin 0,76, työnantajan sairausvakuutusmaksu 1,08 %, työttömyysvakuutusmaksu 0,8 %, tapaturmavakuutusmaksu 0,3 %, taloudellinen tuki 0,07 %). Toimiston palkkakulut ovat yhteensä 2 006 000 euroa. Toimiston osalta varaudutaan yleiseen kustannustason nousuun ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen toteuttamiseen Pohjois-Karjalan osalta. Maakuntaliiton vuodelle 2016 hyväksytty talousarvio ei sisällä toimintakustannusten nousua edelliseen vuoteen 2015 nähden. Vuodelle 2017 esitetty kustannusten nousu kohdentuu pääasiallisesti henkilöstökuluihin ja palveluiden ostoihin. 29

Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Tulevaisuusrahastoon on varattu 750 000 euroa. Projektit Talousarviossa varaudutaan (netto 25 000 euroa) Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projekteista maakuntaliitolle aiheutuviin kustannuksiin. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Karelia Expert Matkailupalvelua rahoitetaan 202 300 eurolla maakuntaliiton ja Karelia Expert Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti. 30

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2018 2019 Tilinpäätös 2015 Talousarvio 2016 Talousarvio/ TS1 2017 TS2 2018 TS3 2019 Euroa Euroa Euroa Euroa Euroa KÄYTTÖTALOUSOSA Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Henkilöstökulut -87 164,62-79 450-80 000 Palvelujen ostot -78 078,58-76 950-78 000 Muut toimintakulut -3 466,70-2 000-2 000 Toimintamenot -168 709,80-158 400-160 000-162 000-165 000 Netto -168 709,80-158 400 *-160 000-162 000-165 000 Toimisto Toimintatuotot 3 082 965,78 3 103 700 *2 831 700 3 143 700 3 184 700 Henkilöstökulut -2 108 897,39-2 000 000-2 006 000 Palvelujen ostot -490 704,10 --500 000-550 000 Aineet, tarvikkeet, tavarat -75 998,04-70 000-70 000 Avustukset -30 394,86-20 000-20 000 Vuokrat -242 124,73-255 000-265 000 Muut toimintakulut -52 995,44-40 300-40 700 EU-toimisto 0-45 000-45 000 Toimintamenot -3 001 114,56-2 930 300 *-2 996 700-2 956 700-2 994 700 Netto 81 851,22 173 400-165 000 187 000 190 000 Projektit Toimintatuotot 1 431 110,83 Toimintamenot -1 466 292,75 Netto -35 181,92-25 000 *-25 000-25 000-25 000 Tulevaisuusrahasto Toimintatuotot 780 000 750 000 *750 000 750 000 750 000 Toimintamenot -659 440,28-750 000 *-750 000-750 000-750 000 Netto 120 559,72 0 0 0 0 Karelia Expert matkailupalvelu Oy Toimintatuotot 202 300 202 300 *202 300 202 300 202 300 Toimintamenot -202 300-202 300 *-202 300-202 300-202 300 Netto 0 0 0 0 0 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Toimintatuotot 5 363 762,25 4 056 000 3 784 000 4 096 000 4 137 000 Toimintamenot -5 365 243,03-4 066 000-4 134 000-4 096 000-4 137 000 Netto -122 041,04-10 000-350 000 0 0 31

TULOSLASKELMAOSA Talousarvio/ TS1 2017 Euroa TS2 2018 Euroa TS3 2019 Euroa Varsinainen toiminta Toimintatuotot 3 784 000 4 096 000 4 137 000 Toimintamenot -4 134 000-4 096 000-4 137 000 Käyttökate -350 000 0 0 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 0 0 0 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 0 0 0 Suunnitelmapoistot Satunnaiset menot ja tulot Tilikauden tulos 0 0 0 Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -350 000 0 0 32

RAHOITUSOSA Talousarvio 2017 Euroa Taloussuunnitelma 2018 2019 Euroa Euroa Kuntayhtymän toiminta Tulorahoitus Vuosikate 0 0 0 Satunnaiset erät Investoinnit Pakollisten varausten muutos Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoitusjäämä/rahoitustarve 0 0 0 Pääomarahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman lisäys/vähennys Toimintapääoman muutos 0 0 0 33

Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin vuonna 2017 Laskennalliset verotulot vuonna 2015 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi 17 187 502 124 806 3,3 Joensuu 241 505 383 1 796 450 47,5 Juuka 13 783 255 102 114 2,7 Kitee 32 907 120 249 612 6,6 Kontiolahti 47 781 281 355 508 9,4 Lieksa 37 577 072 279 868 7,4 Liperi 37 796 367 279 868 7,4 Nurmes 22 838 753 170 190 4,5 Outokumpu 21 601 272 158 844 4,2 Polvijärvi 10 760 006 79 422 2,1 Rääkkylä 5 612 179 41 602 1,1 Tohmajärvi 13 102 375 98 332 2,6 Valtimo 6 203 778 45 384 1,2 Yhteensä 508 656 343 3 782 000 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät viimeksi vahvistettujen, jäsenkunnissa verotulotasauksen perusteena olevien laskennallisten verotulojen suhteessa. Talousarvion laatimishetkellä käytettävissä on vuoden 2015 laskennalliset verotulot. Jäsenmaksuosuudet tarkistetaan laskutusajankohtana olevien viimeisten laskennallisten tai lopullisten verotulojen perusteella. 34

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi 1993 1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6. 31.12.1993 2 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994 1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994 3 Joensuun seudun seutukaava 1994 4 Toimintakertomus 1.6. 31.12.1993 5 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995 1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995 7 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995 1999 8 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995 1999 9 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995 1999-2. korjattu painos 1995-3. osittain korjattu painos 1996 12 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan 1995 13 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994 15 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus 1994 18 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996 2000 19 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996 2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996 1996 20 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 22 Toimintakertomus vuodelta 1995 23 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996 2000 25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994 26 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 1 (4) 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997 1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997 1997 28 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996 30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995 1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998 2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998 1998 33 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006 34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997 35 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998 2010 38 Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13. 15.6.1997, loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990 1997 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999 2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999 1999 41 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999 2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia 2000 47 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000

48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999 49 Tilinpäätös 31.12.1999 50 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990 1997 51 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001 53 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000 2006 2001 54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös 31.12.2000 56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002 2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002 2002 64 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002 65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus 2001 67 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 68 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003 2003 70 Toimintakertomus 2002 71 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003 2006 72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti 2000 2003 - Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004 78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma 2004 79 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994 2003 81 Toimintakertomus 2003 82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005 86 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa 2005 88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 90 Toimintakertomus 2004 91 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005 2010 96 Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2006 97 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä 98 Toimintakertomus 2005 99 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007 101 POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 - Ympäristöselostus 2 (4)

2007 102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 106 Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 109 Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007 2010 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007 2013 111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008 2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009 117 Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä 2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010 2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010 2010 126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2010 2014 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 129 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 - Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010 2011 131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös 2009 134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 2011 139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 144 Tilinpäätös 2010 145 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 146 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2014 ja talousarvio 2012 148 Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 149 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)

2012 150 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 151 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Efficiently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004 2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011 154 Tilinpäätös 2011 155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 ja talousarvio 2013 2013 159 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2013 2014 160 Tilinpäätös 2012 161 Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2014 2014 165 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013 167 Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös 2013 169 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 170 Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 171 Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 173 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2015 2015 174 Tilinpäätös 2014 175 MIUN YHISTYS - Pohjois-Karjalan yhdistysohjelma 2015 2020 176 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toimenpideohjelma 177 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2015 2017 178 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2016 179 Hyvinvointia ja kasvua kulttuurituotannosta Kulttuurin ja luovien alojen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2017 2016 180 Tilinpäätös 2015 181 Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma 182 Vetovoimaisuus 2015 Kyselytutkimus Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimatekijöistä 183 Pohjois-Karjalan kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä Selvitys kuntien työmarkkinatuen maksuvastuusta 184 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaselostus Liite 1 Natura-arvioinnin tarveharkinta 185 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 2019 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2017 4 (4)

www.pohjois-karjala.fi