TUPURI MAANTIE 110 KATUYHTEYS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 2016

TUPURI MAANTIE 110 KATUYHTEYS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 2016

2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi... 14 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Muut alueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 17 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 5.7 Nimistö... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 18 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 18 6.3 Toteutuksen seuranta... 18 LIITTEET 1. sijaintikartta ja 1a peruskartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon yleiskaava 2020 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos, 23.3.2016 7. kaavaehdotus, 3.6.2016 8. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 9. havainnekuva 10. lausunnot, mielipiteet ja vastineraportti (laatimisvaihe) 11. lausunnot, muistutukset ja vastineraportti (ehdotusvaihe) 12. kaavakartta, 16.9.2016 Kansilehden kuva: kaupunkisuunnittelu/ Virpi Elovaara

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus, joka koskee 16.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa (Tupuri maantie 110 katuyhteys). Asemakaavan muutos koskee: Salon kaupungin omistuksessa olevaa Tupurin (23) kaupunginosan puisto- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Tupurin kaupunginosan (23) puisto- ja katualuetta. Asianumero: 1806/10.02.03.01/2015 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Virpi Elovaara Kaavan vireille tulo: Vireilletulokuulutus SSS 13.2.2016 Kaavan käsittely: Kaupsultk 22.3.2016, 62 Kaupsultk 14.6.2016, 115 KH 20.6.2016, 222 KH 26.9.2016, 308 Valtuusto 10.10.2016, 81 Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Salon keskustan reuna-alueella Tupurin asuinalueen ja maantien 110 välissä. Alueella sijaitsee linkkimasto ja alueen halkaisee 110 kv:n suurjännitelinja. Alue on ulkoilu- ja retkeilyaluetta. Kaavan tarkoitus: Kaavan tavoitteena on mahdollistaa Salon yleiskaavassa 2020 osoitettu katuyhteys Tupurin ja maantien 110 välille. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, erillisselvityksistä ja lähdemateriaalista: o Salon yleiskaava 2020 o Salon keskustan osayleiskaava 2035 liikennesuunnitelma (Trafix 7.1.2014), liikenneselvitys, nykytilan analyysi (Trafix 5.8.2011) o Tupuri mt 110 katuyhteys, liikenneselvitys, SITO 28.1.2016 o Salon Tupurin 110 maantiehen liittyvän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2015-2016, Suomen Luontotieto Oy o Tupurinahteen jalopuuesiintymät, Salon kaupunki - viheraluetiimi

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutoksen laatiminen perustuu Salon kaupunginhallituksen 126.10.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2016-2017. Asemakaava ja asemakaavan muutos oli luonnoksena nähtävillä 6.4-9.5.2016. Asemakaava ja asemakaavan muutos oli virallisesti nähtävillä 15.8.-13.9.2016 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi sen 10.10.2016, 81. 2.2 Asemakaava Tavoitteena on mahdollistaa Salon yleiskaavassa 2020 osoitettu katuyhteys Tupurin ja maantien 110 välille. Tavoitteena on säilyttää alueen ulkoilureitit. Kaava-alueen omistaa kaupunki. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Tupurin asuinalueen lähivirkistysaluetta ja retkeilyaluetta. Alueella on ulkoilu/ hiihtoreittejä, joista valaistuja on 1,8 km, 2,3 km ja 5,5 km. Valaisematonta reittiä on 9,0 km. Aluetta rajaa pohjoisessa Tupurin asuinalue ja etelässä maantie 110. Sijaintikartta Salon kaupunki 3.1.2 Luonnonympäristö Kasvimaantieteellisesti kaavoitettava alue kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jota myös tammivyöhykkeeksi kutsutaan. Tälle alueelle ovat tyypillisiä jalopuulehdot ja rehevät niityt. Selvitysalueella ei jalopuulehtoja kuitenkaan ole,

5 mutta yksittäisiä tammia ja pieniä pähkinäpensaskasvustoja alueella esiintyy. Alueen poikki kulkevan voimalinjan alla kasvaa myös juurivesoista syntynyt metsälehmus. Suunnittelualue on lähes kokonaan hoidettua talousmetsää ja niukkapuustoiset alueet ovat kalliopaljastumia metsän keskellä. Alueen poikki kulkee voimajohto eteläpohjoissuuntaisesti. Soita tai vesistökohteita ei muutamaa kausikosteaa notkelmaa ja yhtä pohjavesipurkaumaa lukuun ottamatta ole alueella. Alueen kaikki metsäkuviot ovat talouskäytössä eikä alueella ole vanhan metsän kuvioita Tammirinteen aluetta lukuun ottamatta. Alueen länsireunalla on laaja istutettu tammimetsä ja samalla alueella on myös pähkinälehtoa. Alueella on pienialainen pähkinälehtokuvio, joka täyttää Luonnonsuojelulain 29 mukaiset vaatimukset suojeltavasta pähkinälehto luontotyypistä. Tammirinteen jyrkänne ja lohkon 5 pohjavesipurkauma ja noro täyttävät Metsälain 10 mukaisen määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä. Vesilain mukaisia suojeltavia pienvesiä ei alueella ole. Suunnittelualueella ei ole perinnemaisemia tai perinnebiotooppeja. Tutkimusalueen lounaisosassa havaittiin liito-oravan jätöksiä, mutta jätösten pienen määrän vuoksi kyseessä on todennäköisesti läpikulkumatkalla ollut yksilö. Alueella havaittiin inventoinnin yhteydessä kaksi Lintudirektiivin liitteen I lintulajia (palokärki ja harmaapäätikka), jotka saattavat pesiä alueella. Pysyvän pesän rakentavien petolintujen pesiä ei inventoinnissa löytynyt. (Lähde: Luontoselvitys, Suomen Luontotieto Oy). Vuorenmäki ja Tammirinne on mainittu paikallisesti merkittävinä kohteina Varsinais- Suomen kallioalueselvityksessä. Molemmilla on huomatta merkitys Salon suurmaisemassa, näköalapaikkoina ja geologisina muodostoina. Tammirinne on Salon yleiskaavassa 2020 osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Luontoselvityksen liitekartta

6 Yleiskuva lohkon 1 alueelta, kuva luontoselvitys Suojeltavaa pähkinälehto luontotyyppiä, kuva luontoselvitys 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Suunnittelualueella ei ole asuinrakennuksia. Kaava-alueeseen rajoittuvan Tupurin alueen väestömäärä on n. 3300. Maantien 110 läheisyydessä kaava-alueen eteläpuolella on asukkaita n. 50. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamatonta lähivirkistysaluetta. Kaupunkikuvassa alue näkyy metsäisenä mäkialueena lähestyttäessä lännestä maantietä 110 pitkin.

7 ILMAKUVA 2015BLOM Virkistys Suunnittelualue on lähivirkistysaluetta. Liikenne Liikennemäärät ja liikenteen toimivuus Nykytilanne Salon itäosien nykyisiä vuorokausiliikennemääriä on esitetty kuvissa 2 ja 3. Kuvassa 3 on tarkennettu nykyliikennemäärien kuvausta huomioimalla katuverkon liikennelaskennat (Kalkkimäenrinne, Inkereentie/mt110) sekä arvio itäisen kehätien vaikutuksista liikennemääriin. Kuva 2. Liikennevirasto, maanteiden liikennemääräkartta 2014 KVL (keskimääräinen vuorokautinen liikennemäärä).

8 Kuva 3. Salon liikennemäärät, arvio KVL 2016 (kt52 avattu liikenteelle). Liikennemäärätiedot ovat peräisin Salon keskustan osayleiskaavatyön 2035 yhteydessä laaditusta liikenne-ennustemallista, jota on täydennetty liikennelaskentatietojen perusteella. Arvio Tupurin alueen liikennemäärästä Kalkkimäenrinteessä on n. 3000 ajoneuvoa/vrk. Inkereentiellä ajoneuvojen määrä on ennen Kalkkimäenrinnettä 4500 ajoneuvoa/vrk ja Kalkkitien jälkeen 9300 ajoneuvoa/vrk. (kt52 on avattu liikenteelle). Maantiellä 110 liikennemäärä Tupurin ulkoilualueen kohdalla on 4100 ajoneuvoa/vrk. (Lähde: Liikenneselvitys, Sito Oy) Virkistyskäytössä oleva ulkoilualue on saavutettavissa Tupurin ja Mahlakankareen asuinalueilta kävellen. Ajoyhteys ulkoilualueelle on maantie 110:ltä Tupurin hiihtomajan takaa Hiihtomajantieltä. Etäisyys Salon keskustasta on noin 5 km. Tupurin asuinalueella kulkee paikallisliikenteen linja-autovuoroja arkipäivisin n. tunnin välein ja maantie 110:llä kulkevat vakioliikenteen vuorot. Pysäkkipari on Tupurin hiihtomajan kohdalla. Lähimmät pikavuoropysäkit ovat Helsingintien ja maantien 110 risteyksessä Pahkavuoressa ja maantien 110 ja Muurlan moottoritieliittymän risteyksessä. Tekninen huolto Suunnittelualueen ympäristö on rakennettua asuinaluetta, jossa on kaupungin vesi- ja viemäriverkosto. Ulkoilualueella on valaistut kuntoreitit. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistus käy ilmi liitteestä 2. Suunnittelualueen omistaa kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin: Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaavassa (vah.2008) alue on virkistyskohde/ - aluetta (V) ja taajamatoimintojen aluetta (A) - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet (V)

9 - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. - Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita (A). Salon seudun maakuntakaavassa (vah.2008) alue on kylä-aluetta (at). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon Yleiskaava 2020 (lainvoimainen v.2009). Kaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL) ja retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) - Suositus: Alueen hoidon tulee edistää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Alueella on luonnonsuojelualue (SL) - Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa 6.10.1988 vahvistetussa asemakaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL). Kaavassa on määritelty vaara-alueen raja linkkimaston ympärille, rakennusala kunnallis-, tele-, ym. teknisiä laitteita ja enintään yksikerroksisia laiterakennuksia varten (kt), sekä merkitty maanalaisia johtoja varten varatut alueet. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava ja asemakaavan muutoksen laatiminen perustuu kaupunginhallituksen 30.11.2015 hyväksymään vuoden 2016 kaavoituskatsaukseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset, Salon kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkisuunnittelulautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, vapaa-ajanlautakunta, liikelaitos Salon Kaukolämpö ja liikelaitos Salon Vesi), Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, Sähkö- ja teleyhtiöt ja Liikennevirasto. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 12.2.2016 päivätyllä kuulutuksella. Kuulutus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 13.2.2016. Kuulutus on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, Halikon palvelupisteellä ja internetissä 12.2-29.2.2016 välisen ajan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, pvm 9.2.2016, on asetettu yleisesti nähtäville kaavatyön ajaksi 12.2.2016 alkaen. Asiasta on kuulutettu vireilletulokuulutuksen yhteydessä, ks. kohta 4.2.2. Yksityisille osallisille on tiedotettu kaavoituksen aloittamisesta kirjeitse. Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen

10 Kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtäville 6.4-9.5.2016 väliseksi ajaksi. Tästä ilmoitettiin osallisille kirjeellä ja julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset. Yleisötilaisuus Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin osallisille 21.4.2016. Tilaisuudessa oli viisi henkilöä. Mielipiteet olivat pääosin katuyhteyttä vastustavia. Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville ajaksi 15.8.- 13.9.2016. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä. Muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Viranomaisneuvottelua ei pidetty. Liittymän sijaintia kommentoi liikenneselvityksen suunnitteluvaiheessa Varsinasi-Suomen ELY-keskuksen Timo Bäcklund. Liittymän sijainti suunniteltiin hänen ohjeistuksensa mukaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteiden mukaista on mahdollistaa Salon yleiskaavassa 2020 osoitetun katuyhteyden toteuttaminen Tupurin asuinalueen ja maantien 110 välille. Tavoitteena on säilyttää alueen ulkoilureitit. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osallisten tavoitteet Tupurin ulkoilualue toimii Meritalon koulun lähimetsänä. Yhteistyö kaupungin kanssa on mahdollistanut koululle kerhon joka kehittää kaupungin metsää virkistyskäyttötarkoituksessa. Metsään on valmistunut luontopolku ojia ylittävine siltoineen. Luontopolun tarkoitus on toimia ympärivuoden jotta kävelijät pääsevät liikkumaan metsässä lumisenakin aikana ilman kulkemista laduilla. Tavoitteena on metsäpolun säilyttäminen ja huomioiminen alueella. Luontopolkua voidaan käyttää normaalisti hiihtokauden ulkopuolella. Mahdollisesti joudutaan miettimään reitistöä uudelleen, jolloin yksi reitti kulkisi uuden alikulun kautta.

11 Vihreällä nykyinen metsäpolku Asemakaavan laadulliset tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa laadukkaan lähivirkistysalueen/ ulkoilukeskuksen toteuttaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Tavoitteiden pohjalta laadittiin yksi kaavaluonnos. Keskeisimmät ratkaistavat kysymykset koskivat ulkoilureitistöä ja katulinjausta. Asemakaavoituksen aloitusvaiheessa vuoden 2015 lopulla teetettiin liikenneselvitys Tupurin ja mt 110 välisestä katuyhteydestä (liikenneselvitys, SITO 28.1.2016). Työssä vertailtiin kolmea vaihtoehtoista katulinjausta, sekä tehtiin yleissuunnitelmatasoinen esitys Tupurin alueen Kalkkimäenrinne-kadun ja maantien 110 välisestä uudesta katuyhteydestä sekä katulinjausvaihtoehtojen liittymien tarkastelu kyseisillä väylillä. Lisäksi työssä tarkasteltiin uuden katuyhteyden vaikutuksia liikenteen määriin ja suuntautumiseen huomioiden mahdollisen läpikulkuliikenteen suuntautuminen Inkereentieltä Kalkkimäenrinteen ja uuden katuyhteyden kautta maantie 110:lle. Ensimmäisessä vaiheessa liikennemäärien muutoksia tutkittiin ns. yön yli ennusteella, jossa arvioidaan liikennevirtojen muutokset, mikäli katuyhteys aukeaisi heti nykytilanteeseen ilman muita verkkomuutoksia. Ennusteen mukaan liikennemäärä uudella katuyhteydellä olisi noin 1400 ajon/vrk. Mikä vastaa noin 45% Kalkkimäenrinteen nykyliikennemäärästä.

12 Tupurin uusi yhteys, 2013 KVL Liikennemallin mukaan uuden katuyhteyden avaaminen muuttaa alueen liikennevirtoja merkittävästi. Tupurin alueelta lähtevästä ja Inkereentien kautta kiertävästä liikennevirrasta noin puolet siirtyy ennustemallin mukaan käyttämään uutta yhteyttä. Lisäksi muuta läpiajoliikennettä Inkereentieltä uudelle katuyhteydelle siirtyy arviolta noin 200 ajon/vrk. Tämä vastaa noin 10-15 % uuden katuyhteyden liikennemäärästä. Tupurin uuden yhteyden avaaminen, liikennevirtojen muutokset (sininen vähenemää, punainen lisäystä, KVL 2013). Liikenne-ennusteen mukaan uuden katuyhteyden ennusteliikennemäärä vuonna 2035 on noin 2 300 ajon/vrk. Uuden katuyhteyden kautta liikenne suuntautuu valta-

13 osin Salon keskustan suuntaan, ja suhteellisen vähän maantieverkolle Helsingin suuntaan. Vastaavasti ennusteliikennemäärä Inkereentiellä on noin 20-25 % pienempi kuin ilman uutta katuyhteyttä. Liikenteellisen tarkastelun suosituksena on linjata liittymä maantie 110:lle mahdollisimman länteen, jotta se palvelee uuden katuyhteyden pohjoispuolista maankäyttöä mahdollisimman hyvin. Työssä tarkastellut linjausvaihtoehdot. Suositusvaihtoehtona esitetään liikennesuunnitelma ja kadun alustava yleissuunnitelma tarkennetulle linjausvaihtoehdolle VE1. Linjausta on tarkennettu työn aikana (huomioitu mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kommentointi (Bäcklund/ 22.12.2015) sijaintiin liittyen), mutta pääpiirteittäin se noudattelee vaihtoehdon 1 mukaista linjausta. Valittua linjausta puoltaa erityisesti katuyhteyden liikenteelliset vaikutukset. Alustavan kustannusarvion perusteella VE 1 on rakentamiskustannuksiltaan halvin selkeästi lyhimpänä katuyhteysvaihtoehtona. (Lähde: Liikenneselvitys, Sito Oy) Kuva 14. Esitetyn katulinjauksen alustava pituusleikkaus.

14 Kuva 15. Alustava katulinjausluonnos (110kv voimajohto pun/vihr). 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja luonnonympäristöön on tarkasteltu selostuksen kohdassa 5.4. Asemakaavaan varattiin katualuetta katulinjausluonnoksen mukaisesti ja varaudutaan Kalkkimäenrinteen päässä myös kiertoliittymän toteutukseen. Alueen hiihtoreitit on mahdollista säilyttää toteutettavalla alikululla. Linkkitornin nykyinen katu poistuu käytöstä ja voidaan ottaa osaksi hiihtoreitistöä, mikä mahdollistaa kahden lenkin kiertomahdollisuuden. Maastollisesti helppokulkuisempi reitti toteutuu käytöstä poistuvaa linkkitornin tietä pitkin. Kaava mahdollistaa myös uuden ulkoilukeskuksen toteuttamisen virkistysalueelle keskeiselle paikalle paikoitusalueen yhteyteen. Kaava mahdollistaa myös toisen alikulun rakentamisen tarvittaessa.

15 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 6.4.-9.5.2016 Kaavaluonnos oli valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtävillä 6.4.- 9.5.2016. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipiteitä. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheessa jätettiin 8 kirjallista lausuntoa ja yhteensä 11 mielipidettä, joista osa jätettiin haravapalautejärjestelmän kautta ja yksi käsitti 108 henkilön allekirjoittaman nettiadressin. Kaavaluonnosta esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa 21.4.2016. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä (liite 10). Kaavaehdotus laadittiin asemakaavaluonnoksen pohjalta ja muutettiin valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen seuraavasti: Kaava-alueen rajausta muutettiin maantien 110 kohdalla siirtämällä VL-alueen rajaa pohjoisemmaksi siten, että maantien 110 keskilinjasta etäisyys kaavaalueen reunaan on noin 30 metriä. Liityntäpysäköintimahdollisuus lisättiin kadun ja maantien 110 risteysalueen läheisyyteen p-merkinnällä. Näkemäalueet lisättiin kaavaan. Lisättiin luo-merkintä luontoselvityksen kohteeseen numero 5 (noro ja lähde). VL-alueen osa, johon voidaan rakentaa ulkoilualueen toimintaa palvelevia rakennuksia muutettiin urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Virallinen nähtävillä olo, kaavaehdotus nähtävillä 15.8.2016-13.9.2016. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto Caruna Oy:ltä ja yksi muistutus. ELY-keskus ei antanut kaavaehdotuksesta lausuntoa. ELY-keskuksen liikennepuolen Raimo Järvisen kanssa pidettiin palaveri 27.5.2016 ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista ja hänen esittämänsä kommentit tulivat huomioiduksi kaavaehdotukseen. Caruna Oy:n lausunto, ELY-keskuksen kommentit, muistutus sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi kaavaselostuksen liitteenä 11 olevasta vastineraportista. Caruna Oy:n lausunnon perusteella kaavakarttaan tehtiin seuraavat tarkennukset: 110 kv:n ilmajohto merkittiin kaavakarttaan kaavamääräyksellä: sähköjohtoa varten varattu alueen osa. Lisättiin yleinen määräys: voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee aina pyytää sähkönjakeluverkkoa hallinnoivalta yhtiöltä erillinen risteämälausunto. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 94,8 hehtaaria.

16 Puisto (VL+VU) Katualueet Yhteensä: 91,1 ha 3,7 ha 94,8 ha 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella ohjataan ulkoilureittien mahdollisia muutoksia ja mahdollisen rakentamisen ja paikoitusalueiden sijoittumista ja sopivuutta maastoon. Kaava ohjaa rakentamista määrittelemällä ohjeelliset rakennusalat uudisrakennuksille ja paikoitusalueille. 5.3.1 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Alue varataan pääosin virkistysalueeksi (VL). Osa alueesta varataan VU-alueeksi (urheilu- ja virkistyspalvelualue), johon on mahdollista rakentaa toimintaa palvelevia rakennuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnitelma ei mahdollista asumista alueella, joten sillä ei ole suoraa vaikutusta väestöön. Yhdyskuntarakenne Alue on virkistysaluetta ja mahdollistaa ulkoilu- ja virkistyspalvelualueelle rakentamista. Kaupunki-/taajamakuva Kaupunkikuva muuttuu katuyhteyden alueella, mutta ei muuta taajamakuvaa. Asuminen Suunnitelma ei salli asumista alueelle. Palvelut Palveluihin suunnitelmalla ei ole vaikutusta. Työpaikat, elinkeinotoiminta Työpaikkoihin ei ole vaikutusta. Virkistys Suunnitelmassa alue varataan lähivirkistysalueeksi. Liikenne Alueelle kaavoitetaan katu Tupurin asuinalueelta maantielle 110. Alueelle varataan virkistyskäyttöä palvelevia paikoitusalueita ja mahdollisuus liityntäpysäköintiin maantien 110 risteysalueen läheisyydessä.

17 Tekninen huolto Suunnittelualueen liittämisestä kaupungin teknisen huollon järjestelmien piiriin ei ole päätöstä. Ympäristön suojelu ja ympäristöhäiriöt Maantien 110 liikennemeluhaitta ei aiheuta toimenpiteitä, koska alue varataan virkistyskäyttöön. Sosiaalinen ympäristö Alue säilyy edelleen virkistyskäytössä. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Nykytilanteeseen verrattuna alueen luonto muuttuu katuyhteyden alueella. Olemassa olevat virkistysreiteissä ja hiihtoladuissa tapahtuu muutoksia. Maisemallisesti suuret mäkialueet säilyvät koskemattomina. Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Luonnonoloihin on vaikutusta kadun alueella. Suuri osa alueesta säilyy edelleen luonnontilaisena. Katuyhteys sijoittuu alueelle, joka on lähes kokonaan hoidettua talousmetsää. Kaavoitettavan alueen länsiosan luontokohteet (Tammirinne, pähkinälehto, lähde ja noro) säilyvät koskemattomina. Alueella olevat pähkinälehto Tammirinteen alueella ja luontoselvityksessä mainitut lähde ja noro esitetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi kohteiksi. Pienilmasto Pienilmaston muuttumisella katualueella ei ole vaikutusta alueeseen rajatuvilla asuinalueilla etäisyydestä johtuen. Vesistöt ja vesialueet Pintavesien kuivatus katualueilta tulee huomioitavaksi kadun, paikoitusalueiden ja rakennusten toteutussuunnitelmissa. Maa- ja metsätalous Alue säilyy katua lukuunottamatta virkistyskäytössä, jossa metsähoidolliset toimenpiteet ovat mahdollisia. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kadun toteutusvaiheessa syntyy ympäristöhäiriöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset VL VU Lähivirkistysalue. Alueelle saa sijoittaa virkistystoimintaa palvelevia, laitteita, rakennelmia ja reitistöjä sekä pysäköintipaikkoja Urheilu- ja virkistyspalvelualue. Muut kaavamääräykset ja merkinnät käyvät ilmi liitteenä 12 olevasta kaavakartasta. 5.7 Nimistö Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta nimistöön.

18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Katuyhteyden toteutuminen vaatii erillisen päätöksen toteutuksesta. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset. Havainnekuva on kaavaselostuksen liitteenä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman ja toteutussuunnitelman valmistuttua. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 3. päivänä kesäkuuta 2016. Täydennetty 16.9.2016 ja kaavan hyväksymistä koskevilla tiedoilla 13.10.2016. Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Virpi Elovaara kaavasuunnittelija