Ryhmädynamiikka ja ryhmän ohjaaminen Minna Putous, Riikkaelina Susipolku
Ryhmän perusta lapsuuden perheessä Kuljetamme kokemusta lapsuuden perheestä mukanamme muihin ryhmiin ja miten ne säilyvät/muuttuvat oman perheen ja oman tunneperheen sisällä. Meissä on sisäistyneenä monien ihmisten asenteita ja reagointitapoja. Uudet havainnot tulkitaan jo olemassa olevien tarinoiden kautta.
Sisäiset työskentelymallit lapsi soveltaa työskentelymallia, jota oppinut käyttämään perheen kanssa pystyäkseen toimimaan lapsi ikään kuin luo sen ympäristön, johon hänen mallinsa on sopeutettu sisäisten työskentelymallien avulla ihminen kykenee ennakoimaan, mitä tapahtuu, jos hän toimii tietyllä tavalla (läpi elämän) Tärkeimmät sisäiset työskentelymallit liittyvät sosiaalisiin suhteisiin; Kiintymyssuhdemalli Vrt. transferenssi
Kokemuksellista oppimista, harjoitus Katsokaa hetki toisianne ryhmässä. Ota jokaiseen vuorollaan katsekontakti Kertokaa vuorotellen toisillenne, mikä on toinen nimenne ja millaiset fiilikset sinulla on tällä hetkellä.
Milloin joukko ihmisiä muodostaa ryhmän? Jäsenillä on - yhteinen tavoite mahdollisuus tavoitteesta seuraavaan työnjakoon - jonkin verran keskinäistä vuorovaikutusta (tai mahdollisuus siihen) - käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat (tuttuus) - Yhteinen rajattu tavoite, mahdollisuus siitä seuraavaan työnjakoon ja jäsenten tuttuus (vrt. yhteisö, verkosto, satunnainen ryhmä) Johtajuus ja roolit syntyvät vuorovaikutuksen kautta nopeasti (esim. taksijono) Ryhmälle syntyy yhteinen tapa kommunikoida ja yhteisiä käsityksiä ryhmästä ja ulkopuolisesta maailmasta sekä ryhmän suhteesta siihen (esim. työpaikoilla työntekijöiden siirtämiset traumat )
Ryhmän käyttäytymismalleja Toistuvat ja niiden tunteminen auttaa ennakoimaan ryhmien toimintaa ja vaikuttamaan siihen Teho laskee, koska motivaatio vähenee (köydenveto: 80kg 5x80=400kg? Ei vaan vastaus on 5x80=300kg) Luovuus (esim. aivoriihi: ihmiset tuottavat vähemmän ja huonompia ideoita kuin työskennellessä yksinään): yhteistoiminnan turhauttavuus & tilanteen näennäinen tasa-arvoisuus Ryhmässä usein päätökset huonompia kuin niiden asiantuntevimpien jäsenten tiedot edellyttäisivät Ryhmän vetäjät ja dominoivat persoonallisuudet vaikuttavat suuresti työskentelyn lopputulokseen
Hyvässä ryhmässä tulokset ylittävät suuresti yksittäiset suoritukset - Innostus lisääntyy - Jokainen tuo ryhmään oman asiantuntemuksensa Toimivaa ryhmää ei rakenneta mekaanisesti Tärkeää ymmärtää ryhmää ja sen sisäistä dynamiikka
Status ja Rooli ryhmässä Lajina olemme hyvin riippuvaisia toisista yksilöistä - Menestyksemme lajina on suurelta osin sen ansiota, että pystymme hallitsemaan sosiaalisten suhteiden herkkiä eroja Rakkautta, ravintoa ja hyödykkeitä rajallisesti jatkuvan ja mahdollisesti tuhoisan kahakoinnin välttämiseksi on kehittynyt status eli arvojärjestelmä: kuka saa tehdä mitäkin ja kuka saa säädellä kenenkin tekemistä Ihmisellä statuksen määräytymiseen vaikuttaa ryhmä (eläimillä määräytyy pitkälti keskinäisen mittelön oletetun lopputuloksen mukaan) arvostus ryhmässä määräytyy ryhmän muiden jäsenten arvostusten mukaan. - Rooli yhteisössä määrää statuksen
Status ja Rooli ryhmässä Status määrää, kuka saa tehdä mitäkin ja säädellä kenenkin tekemistä. Arvostus ryhmässä määräytyy muiden jäsenten arvostusten mukaan (ei esim. taito) - Statusjärjestelmä on itsestään selvä tarkastelu hämmentävää, sillä oma riippuvuus siitä koetaan nolona - Ryhmän jäsen haluaa liittyä ryhmään, mutta turvallisesti, ettei kukaan loukkaannu, menetä kasvojaan. - Ryhmän muodostuminen turvallisesti vaatii aikaa ja mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen, sillä ihminen tutustuu vain yhteen henkilöön kerrallaan Rooli yhteisössä määrää statuksen Roolit ovat vastavuoroisia käyttäytymiskokonaisuuksia, joihin liittyy kehon asento, puhetapa, ajatuksia ja asenteita, pukeutuminen ja suhde tilaan. Roolit edellyttävät vastarooleja toimiakseen (muiden hyväksyntä)
Miksi rooleja tarvitaan? Ryhmässä henkilöt omaksuvat erilaisia ryhmärooleja Sosiaalinen elämä on hallittavaa roolien ansiosta. Jokainen meistä on monissa eri rooleissa päivän aikana Ne tuovat ihmisten keskinäiseen elämään ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä Vähentävät ahdistusta ja säästävät energiaa Liian jähmeinä roolit saattavat muodostua piinaavaksi yksilölle ja esteeksi ryhmän tehokkaalle toiminnalle Aistimme herkästi toistemme rooleja ja statuksia. Pystymme hetkessä aistimaan tunnelman, joka vallitsee ryhmässä. Oma keho havaitsee muiden läsnäolijoiden kehojen tilan ja reagoi siihen (vrt. tunnetarttuminen erilaisissa ryhmissä) havaintomme kehomme reagoinnista on hyvin arvokas tietolähde!
Väliharjoitus, ryhmiin jakautuminen ja tutustuminen Jakautuminen pienryhmiin sattumanvaraisesti jollakin mukavalla, tutustumista edistävällä tavalla (jonoon järjestäytyminen esim. syntymäajan mukaan ja muodostaa ryhmät tämän perusteella) Käykää läpi ryhmässä elämän pieniä nautintoja: mikä tuottaa juuri Sinulle arjessa iloa?
Kotiryhmän muodostaminen, kokemuksellisesti, harjoitus Keksikää ryhmälle nimi, joka kuvaa jotakin yhdistävää tekijää teissä kaikissa. Kirjoittakaa paperille ryhmänne nimi sekä sen alle kaikkien ryhmään kuuluvien nimet.
Vaiheittaisia malleja Esim. B.Tuckman, ryhmän vaiheittainen kehitys: - Muodostusvaihe (tehtävät, säännöt ja menetelmät alkavat hahmottua) - Kuohuntavaihe (sisäinen taistelu ja vetäjän ja saadun tehtävän vastustaminen) - Sopimisvaihe (roolit hyväksytään ja yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, pelisäännöt selkiytyvät) yhteistyötä alkaa syntyä - Hyvin toimiva ryhmä (ihmissuhdeongelmat ja työnjako ratkaistu, roolit joustavia ja tarkoituksenmukaisia) ryhmä tuottava ja tehokas (Lopettamisvaihe) kuvaileva, ei ennusta, ei interventiomahdollisuutta ei juurikaan tieteellistä tutkimusta!
Ryhmän kehitys Ei etene suoraviivaisesti etenee ja peruuttaa. Vaiheet ei puhtaita harppauksia vaiheesta toiseen, vaan yleensä usean vaiheen ilmiöitä on havaittavissa yhtä aikaa. Eri vaiheet painottuvat eri tavoin ja useimmat ryhmät eivät etene koskaan puhtaiksi neljännen vaiheen tiimeiksi. - Malli auttaa arvioimaan ryhmän tarpeita - Malli auttaa hahmottamaan keinoja, joilla ryhmää voi viedä oikealla tavalla eteenpäin
Liittyminen ja erillisyys Liittyminen on elämän alkuvaiheen hallitseva tarve ja tavoite = on läpi elämän keskeinen merkityksen antaja - Äiti reagoi vauvan itkuun tyynnyttämällä vauvan tunteiden säätely vähitellen lapsi pystyy tyynnyttämään itsensä joksikin aikaa äidin lohduttavan mielikuvan avulla - Myöhemmin liittymisen tarve tulee esiin myös omien suhteiden ja aseman pohdiskeluna Itsenäisyyden ja erillisyyden, hallinnan ja itsemääräämisen kokemus on tärkeä osa kehitystä ja tasapainoa läpi elämän. Itsenäisyyden puuttuminen aiheuttaa turhautumista ja ärtymystä (esim. parisuhteessa) Elämän voi nähdä ratkaisuna tähän ristiriitaan: kuinka liittyvä syvästi toisiin ja samalla säilyttää riittävä erillisyys ja itsenäisyys.
Ihmiselle ensiarvoisen tärkeää on kokea kuuluvansa ryhmään, jossa tuntee itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi ja yhtä lailla saavuttaa sopiva itsenäisyys ja erillisyys.
Ryhmädynamiikka Ryhmädynamiikka syntyy siitä, että ryhmä pyrkii yhdessä ratkaisemaan liittymisen ja erillisyyden välisen ristiriidan. Ryhmädynamiikka syntyy jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta. Ne ovat ryhmän sisäisiä voimia. Ryhmä toimii tavalla, jota ei voisi suoraan päätellä yksittäisten jäsenten käytöksestä. Ryhmän jäsenet liittyvät emotionaalisesti toisiinsa sen mukaan, miten turvalliseksi he kulloinkin olonsa ryhmässä tuntevat Kannattaa käyttää vaivaa ja aikaa ryhmän muodostamiseen tai siihen liittymiseen
Kokemuksellinen oppiminen Pohdi ryhmän kehityksen vaiheita läpi käytäessä oivalluksia, havaintoja ja ajatuksia, omia kokemuksia ryhmäytymisestä ja erilaisista vaiheista erilaisissa ryhmissä. Kirjoita ylös: - Mihin minä voin kiinnittää huomiota ryhmän ohjaajana? - Mihin minun voisin keskittyä verkoston/tiimin/työyhteisön jäsenenä?
Harjoitus Palauttakaa mieleen ensimmäinen päivä, kun aloitit opiskelun. Kuvaile yhdellä lauseella ajatuksiasi ja toisella lauseella tuntemuksiasi tuona päivänä.
Ensimmäinen vaihe: Alkava ryhmä Odotukset, käsitykset, aiemmat kokemukset ihmissuhteiden aluista ja ryhmistä, kokoontumisen syy, oma odotettavissa oleva asema, jo ennestään olemassa olevat suhteet (ovat muiden aprikoinnin kohteena), tutut jne. kaikki ryhmät eivät etene ensimmäiseen vaiheeseen, jos esim. ohjaaja ei saa luottamusta osakseen, eikä ryhmälle synny yhteistä tavoitetta ja selkeää rajaa. Hämmennystä, jännitystä, tarkkailua, arvioita ja johtopäätöksiä
Alkava ryhmä: Liittymisen halun ja itsenäisyyden ristiriita Tuodaan itseä esille yksilöinä (nk. Käyntikortit) Toisaalta luontainen halu sopeutua ryhmään keskustelua käydään asioista, joista varmasti ollaan samaa mieltä, etsitään yhteisiä asioita ym. Vuorovaikutus ja kiinnostus kohdistuvat ohjaajaan liittymistunteet - Asioita joita ohjaaja arvostaa, yleistyvät ryhmässä - Osallistujat etsivät häneltä vihjeitä oikeasta tavasta olla ryhmässä ohjaajalta (vrt. oma epävarmuus) (nyökkäystutkimus) - Kelpaanko minä (erityislaatu, käyntikortit ) - Kelpaako ryhmä ja ohjaaja - Uusi ryhmä iso haaste
Alkava ryhmä: Liittymisen halun ja itsenäisyyden ristiriita Erillisyys/erilaisuus kohdistetaan ryhmän ulkopuolisiin (me?) Ryhmän haastajat (vrt. tarve liittyä emotionaalisesti ryhmään ja vetäjään) - Muista: osallistuja, joka on haastava, osoittautuu ryhmän edistyessä erittäin sitoutuneeksi jäseneksi: älä torju, ole pitkämielinen (vrt. lapset/nuoret: suuri emotionaalinen tarve liittyä ryhmään koko ryhmä voi olla haastajia) Ohjaaja - ota vahvan opastajan rooli vastaan, ohjaa ryhmää määrätietoisesti ja varmasti ( lapsi-olo ) (jos ohjaaja sanoo en tiedä itsekään, ei vastaa tarpeita). Jos ohjaaja ei ota tätä roolia, joku jäsenistä ottaa vallan ryhmässä. - selkeytä ryhmän perustehtävä, tavoitteet ja tulevaisuus & auta luomaan käyttäytymisnormit Vaihe saavutettu, kun jäsenet tuntevat kuuluvansa ryhmään, hyväksyvät muut jäsenet ja ohjaajan.
Toinen vaihe: Rakentuva ryhmä Ryhmän omat normit & kulttuuri muodostuvat - Ohjaajan aktiivinen ote edelleen tärkeä Keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy tuttuus Turvallisuus/ Liittyminen: - Turvallisuusmatikkaa eli tutustutaan yhteen ihmiseen kerrallaan Turvaihmiset + samankaltaisuus pienryhmät (eli nk. kuppikunnat) ryhmän sisälle - Liittymistunteet kohdistetaan turvaihmisiin (ystävyyssuhteet) - Ohjaajaan ryhmän alussa suunnatut odotukset ovat ylimitoitetut johtavat väistämättä pettymykseen
Rakentuvan ryhmän erillisyyden tunteet Erillisyyden tunteet Ärtymys kohdistetaan muihin pienryhmiin ryhmän sisällä - jännitteitä, etäisyyden ottoa - arvostaako ohjaaja minun ryhmääni ja minua Loukkaantumisherkkyys ja vastahakoisuus yhteistyöhön - Erillisyystunteet kohdistetaan myös ohjaajaan ärtymys/pettymys ja kritiikki (esim. ohjaajan taidot, kokemukset tai pätevyys) Ohjaaja: - saata eri alaryhmien jäsenet aktiiviseen yhteistyöhön keskenään - suhtaudu rooliin kohdistuvaan kritiikkiin rauhallisesti ja asiallisesti (huom! Kritiikki ei kohdistu henkilöön, vaan liittyy rooliin)
Rakentuvan ryhmän kehityskulkuja: syntipukki Syntipukki-ilmiö (ryhmädynamiikka & erilaiset johtajuudet) - Jos ohjaaja ei ole turvallisesti kritisoitavissa ärtymyksen tunteet etsiytyvät useimmiten ryhmän jäseneen, joka ei kuulu kiinteästi mihinkään alaryhmään - hiljainen/vetäytyvä tai toisaalta runsaasti ilmaiseva/arvaamaton - Yhteinen tyytymättömyyden kohde yhdistää muuta ryhmää Ohjaaja - Näin voi käydä, jos ohjaajaa ei voi arvostella sitä seuraavan sanktion vuoksi (vrt. sairaala) - tai jos ohjaaja ei ole riittävän vahva ollakseen kritiikin kestävä/ ryhmä haluaa suojella ohjaajaa (kokematon, sairas ym.)
Rakentuva ryhmä ja syntipukkiilmiö Ryhmään kehittyvät vahvat roolit - syntipukin poistuessa jäljelle jäänyt rooli odottaa toteuttajaa (vrt. miksi ajaudumme tietynlaisiin ihmissuhteisiin) vältä ohjaajana sijoittamasta ketään välittömästi samoihin tehtäviin! Ratkaisuja esim. - Syntipukin liittäminen arvostettuun alaryhmään työtehtävien kautta - Tarkastelemalla syntipukkiin kohdistuvaa kritiikkiä laajemmin - Tukemalla johtajuutta - Selkiyttämällä perustehtävää
Rakentuvan ryhmän kehityspolkuja: Alaryhmän jäsen Ohjaajan kuuluminen johonkin alaryhmään Alaryhmistä nousee luottohenkilöitä, jotka ottavat johtavan aseman omassa alaryhmässään Tilanne altis konflikteille ja vaikea saada etenemään kolmanteen vaiheeseen - Voi olla kohtuullisen toimivakin alaryhmien toimiessa itsenäisesti, jos niiden keskinäinen yhteistyö ei ole tärkeää
Kolmas vaihe: tiivis ryhmä Alaryhmien jäsenet lisäävät yhteistyötään muiden alaryhmien jäsenten kanssa (ohjaajan merkitys!) lisää toisten työn arvostamista ja turvallisuutta epäluottamus ja kilpailu alaryhmien välillä alkaa hälvetä lämmin tunnelma, yhteinen kokonaisuus (yhteiset harrastukset vapaa-ajalla jne.) Ulkopuolisia kyseinen ryhmä saattaa ärsyttää, sillä se koetaan sisäänpäin lämpiäväksi, itsetyytyväiseksi ja tehottomaksi Erillisyyden tunteet Ärtymyksen tunteet kohdistetaan yhteiseen ulkopuoliseen kohteeseen (esim. organisaation toinen ryhmä, asiakkaat): tarkasti ja intensiivisesti
Tiivis ryhmä Luovuus ja tehokkuus ei ole parhaimmillaan, koska ryhmän jäsenet eivät tuo erilaisuuttaan ja erilaista osaamistaan esiin ryhmissä - Yhtenäisyyden säilyttäminen koetaan tärkeimmäksi Jos työtehtävät mekaanisia, eivätkä vaadi luovuutta toimiva Luovuutta ja verkostoitumista edellyttävät tehtävät ei paras Ohjaaja - Tärkeää korostaa jäsenten erilaisia tietoja, taitoja ja näkökulmia Tämä voi tuntua vaikealta, koska ohjaaja koetaan mukavana jäsenenä ( erimielisyys on petturuutta ) - Haaste: saatava ryhmä yhteistyöhön muiden ryhmien kanssa - Ärtymyksen siirtäminen tulee käsitellä avoimesti
Tiiviin ryhmän ongelmia: ryhmäajattelu Ryhmäajattelu (Irving Janis, 1970, group-thinking) - jäsenet muokkaavat mielipiteitään edustamaan kantaa, jonka he olettavat olevan ryhmän yleisen mielipiteen (vaara: päätökset, joita kaikki pitävät huonoina) Syntyy, kun tiivis ryhmä joutuu tekemään tärkeitä päätöksiä (koskettaa siis sosiaalialaa) - Esiintyy usein kriisitilanteissa ryhmäajattelu voi olla vaarallista - Tukholman syndrooma = vahva kiintymysilmiö, uhka ulkopuolelta Huom! Verkostot! (vrt. sosiaalialan työ) - Tärkeää harkita: eri vaihtoehdot, mahdolliset huonot seuraukset, hankkia tietoja, eikä keskittyä vain päätöstä tukeviin seikkoihin
Ryhmäajattelun ehkäiseminen Voi estää erilaisin tekniikoin Niiden avulla erimielisyydet voidaan ilmaista ilman pelkoa joutumisesta ryhmän hyväksynnän ulkopuolelle Paholaisen asianajaja hyvät vastaväitteet mahdollisia päätöksiä vastaan Nimetön kirjallinen palaute Jokainen tekee kolme vastaväitettä Tärkeissä päätöksissä kysytään ryhmän ulkopuolisen asiantuntijan mielipide
Harjoitus Mieti ryhmätilanne, jossa Sinä olet kokenut, että et ole kertonut todellista näkemystäsi keskusteltavasta asiasta. Kuvaile tuon ryhmän jäsenten suhteet muutamalla sanalla. Miltä Sinusta tuntui tilanteen jälkeen?
Neljäs vaihe: luova ryhmä (tiimi) Turvallisuuden tunne lisääntyy - erimielisyyksien ilmaisu ilman kohtuutonta ahdistusta - ryhmän ulkopuolelle suuntautuvasta ärtymyksen siirtämisestä voidaan luopua - yhteistyö ulkopuolisten kanssa melko kitkatonta Ilmapiiri käy itsekriittisemmäksi ja avoimemmaksi (vrt. uudet jäsenet) ja se ottaa viestejä myös ulkopuolelta paremmin huomioon Yksilöiden keskinäinen erilaisuus ja erimielisyys voidaan hyväksyä osaksi ryhmän elämää - tiedetään, että eri näkemysten kokeilu ja yhteenotot tuovat oivalluksia - Kokevat keskinäisissä suhteissaan erilaisia tunteita ei tarvitse siirtää
Luova ryhmä Ohjaaja - Luopuu organisoivasta roolistaan - Tehtävien paras asiantuntija vastaa sen hoitamisesta - Jäsenet tuntevat toisensa ja tietävät, kehen nojata missäkin tilanteessa Henkilökohtainen teema: kuinka paljon tehtävät kehittyvät ja kuinka paljon uutta haastetta työskentely tarjoaa työryhmän on saatava uusia tehtäviä, joiden valintaan ja rajaamiseen se haluaa itse osallistua Raja ulkopuolisiin joustava ja läpäisevä (vrt. uudet jäsenet ja poistumiset sekä yhteistyö ryhmän ulkopuolisiin )
Luova ryhmä Ryhmä on tavoiteorientoitunut ja itsetuntoinen Taipumusta noudattaa sopimuksia vain, jos ne ovat perusteltuja ja tavoitteenmukaisia - Ryhmän vahva sisäinen tuki ja luottamus itseohjautuvuus Voi ajautua hankauksiin organisaation muiden osien kanssa, mutta vain koska näkee oman toimintatapansa johtavan paremmin perimmäisiin tavoitteisiin - Kokevat vastuun työstään omakohtaisena, vaikka ovat sitoutuneita tiimiin Tuottelias ja luova (nk. Huipputiimi)
Luovan ryhmän ongelma: sisä- ja ulkopiiri Sisäpiiri / Ulkopiiri - Ohjaaja kohdistaa omat liittymistunteensa sisäpiirin henkilöihin, jotka hän näkee muita pätevämpinä ryhmän jäseninä, tapaa heitä useammin jne. (vrt. vähemmän näkyvä johtajuus) - Ohjaaja näkee sisäpiiriläisten onnistumisen aiheutuvan heidän kyvykkyydestään, ulkopiiriläisten suhteen toisin - Kaikki ryhmän jäsenet tietävät paikkansa ja sen, kuka kuuluu sisäpiiriin ja kuka ei - Sisäpiiriläiset tuntevat liittymistunteita vetäjään, ulkopiiriläiset ovat loukkaantuneita ja arvostelevat ohjaajan tekoja ulko- ja sisäpiiriläisten vuorovaikutus vähenee
Ohjaaja ja Sisä- ja ulkopiirin ongelma Ohjaaja - Merkitsisi myös vähemmän näkyvää johtajuutta - Ei voi avoimesti ilmaista tunteitaan yksittäistä ryhmäläistä kohtaan Säilyttää tiiviin ryhmän kaltaisen suhteen niihin jäseniin, joiden kanssa on luonnostaan tekemisissä - ei aina havaitse suosikkijärjestelmän syntymistä &useammin on tietämätön siitä, miten ilmeinen se on ryhmän jäsenille Ohjaajan annettava: arvostusta, aikaa ja huomiota ulkopiiriläisille palauttaa heidän luottamuksensa Lisäksi ohjaajan on autettava ryhmää tasapainoiseen keskinäiseen vuorovaikutukseen
Määräaikaisissa ryhmissä Vaihe: Ryhmän päättäminen On itsenäinen vaiheensa, johon pitää valmistautua! - Myös jos tapahtuu olennainen muutos ns. pysyvässä ryhmässä (kuten työyhteisössä jonkun jäsenen eläkkeelle jääminen)
Harjoitus Keskustelkaa: - Mihin minä voin kiinnittää huomiota ryhmän ohjaajana? - Mihin minun voisin keskittyä verkoston/tiimin/työyhteisön jäsenenä?
Lähteet Kopakkala, A. (2011). Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita. Helsinki. Vilén, M., Leppämäki, P., Ekström, L. (2008). Vuorovaikutuksellinen tukeminen. WSOY. Helsinki. Williams A. (2002). Ryhmän salaisuudet. Sosiometria muutoksen voimana. Resurssi. Tampere.