Työ nro 1680 13.5.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS H A M M A S L A H D E N T I E N J A V U O K K O L A N- T I E N R I S T E Y S A L U E A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S, L U O N N O S K a a v o i t u s o h j e l m a n t y ö n r o 1 6 8 0 KÄSITTELY VAIHEET Vireilletulo 28.5.2015 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima
1 HAMMASLAHDENTIEN JA VUOKKOLANTIEN RISTEYS ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) kaupunginosan korttelia 168 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Hammaslahden (30) asemakaavan kortteli 168 ja katualueet. Kaavoitusohjelman työ nro 1680 Suunnittelualue on rajattu kartalle katkoviivalla Joensuu 13.5.2015 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 2.1.4 Maanomistus... 4 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 4 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 4 3 TAVOITTEET... 7 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 8 4 VAIHTOEHDOT... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 8 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 8 5.2 ALUEVARAUKSET... 9 5.2.1 Korttelialueet... 9 5.2.2 Muut alueet... 9 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi... 10 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen... 10 5.3.5 Muut vaikutukset... 10 6 TOTEUTUS... 10 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 11 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI (lisätään lopulliseen selostukseen) LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Ote ajantasa-asemakaavasta 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
3 1 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta huhtikuussa 2015. Asemakaavamuutos koskee katualueen leventämistä jo rakennettua kevyen liikenteen väylää varten sekä korttelin 168 kaavamerkinnän muuttamista rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) merkinnästä asuinpientalojen korttelialue (AP) merkintään. Kevyenliikenteen väylän ja suojateiden rakentamisella on pyritty parantamaan alueen liikenneturvallisuutta. Korttelin kaavamerkinnän muuttamisella on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista. Suunnittelualue sijaitsee Hammaslahden taajaman Vuokkolan alueella. Etäisyys Joensuun kaupungin keskustaan on noin 24 kilometriä. Suunnittelualue käsittää Vuokkolantien ja Kaksostien katualueet ja korttelin 168. Kaavaprosessi Toteuttaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistaan kunnallisissa ilmoituslehdissä 28.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 28.5-22.6.2015 ja niistä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Yleisötilaisuus järjestetään ke 17.6.2015 klo 18.00 Pyhäselän ent. kunnanvaltuustonkokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2. Muutoksen kohteena oleva katualue on jo rakennettu. Kortteli 168 on rakentamaton. Tontit voidaan luovuttaa rakentamiseen asemakaavamuutoksen valmistuttua. Asemakaavaluonnos, liite 1
39:60 39:29 39:30 11:76 11:77 11:80 11:60 11:61 39:48 39:58 11:75 11 11:79 11:62 176:0 1 4 1 3 7 6 Vuokkolantie Kaksostie Hammaslahdentie Kaksostie 105 105 105 103 104 7 107 104 107 106 107 106 108 108 108 160 159 101 165 168 167 kt kt 12 20 13 69 51 62 4 69 80 64 71 19 18 8 29 43 4 42 49 27 24 56 4 80 24 2 25 20 57 16 26 22 20 21 17 41 57 14 99 61 39 44 53 45 59 29 66 28 5 69 140 2 25 81 66 3 4 21 42 19 18 20 56 13 244 92 33 75 58 29 46 11 65 59 6 100 30 40 0 10 20 50 KAKSOSTIE VUOKKOLANTIE HAMMASLAHDENTIE I e=0.25 4 5 6 168 30 HAMMASLAHTI LT AP LIITE 1 1 / 4
LIITE 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 / 4 AP LT 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0460000 Maantien alue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 6 30 HAM 168 HAMMASLAHD I e=0.25 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 1340000 Istutettava alueen osa. 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi.
LIITE 1 3 / 4 1360000 Katu. 1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennuspaikkaa varten on varattava autopaikkoja vähintään seuraavat määrät: - Omakotitalot: kaksi autopaikkaa asuntoa kohden - Rivitalot: kaksi autopaikkaa kerrosalan 85 m2 kohden. 2. Rakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin etäisyydelle naapuritontin rajoista. 3. Julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaa tiiltä tai puuta. 4. Erillisissä pientaloissa ja paritaloissa on kattokaltevuuden oltava 1:2. 5. Rivitaloissa kattokaltevuuden on oltava 1:2,5. 6. Rakennuksissa on oltava avoräystäät.
LIITE 1 4 / 4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeideetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU Hammaslahden 30 kaupunginosan korttelin 168 sekä liikenne- ja katualueen asemakaavan muutos. Vuokkolantien risteysalue LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 13.5.2015 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Kimmo Kymäläinen 30 / 1680 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa
4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on Hammaslahden taajamassa Vuokkolan alueella. Vuokkolantie alkaa valtion omistamalta Hammaslahdentieltä (yhdystie nro. 4846). Katu- ja korttelialue 168 ovat Joensuun kaupungin omistuksessa. Kortteli 168 on asemakaavassa merkitty rivitalojen korttelialueeksi. Vuokkolan alue on omakotitalovaltaista aluetta. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta nuorta metsää. Kadut ja kevyen liikenteen väylä on jo rakennettu. Varsinaista luonnonympäristöä ei ole. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Katualueen levennystä vaativa kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä 2014. Vuokkolantie ja Kaksostie on rakennettu aikaisemmin. Kortteli 168 on rakentamaton. Lähiympäristössä sijaitsee väljää omakotitaloasutusta. Omakotitalot on rakennettu vähitellen eri vuosikymmeninä. Hammaslahdentie on aikaisemmin rakennettu ja se luokitellaan yhdystieksi. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan Joensuun kaupungin omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan 4.vaiheen ehdotus on valmistunut. Maakunta kaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Suunnittelualue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä täydennysrakennettavat alueet.
5 Ote voimassa olevasta yleiskaavasta Hammaslahden asemakaava Voimassa oleva Hammaslahden asemakaava on hyväksytty Pyhäselän kunnanvaltuustossa 2.10.2008, 45. Kortteli 168 on merkitty asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). Ote voimassa olevasta asemakaavasta Katusuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut katusuunnitelman alueesta 29.11.2013. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu suunnitelman mukaisesti.
6 Katusuunnitelmakuva. Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot Joensuun Strategiat Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakenneyksikön laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. Pohjakartta on täydennetty keväällä 2015. Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Rajaton tulevaisuus 2013 2016 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013 104. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.11.2013 167 kaupunkirakenneohjelman 2013-2016. Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 134. Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005 Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta-aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta.
7 3 TAVOITTEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä 2015. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä 2014. Kaavamuutoksen tavoitteena on ajantasaistaa asemakaava tältä osin ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Kortteli otettiin mukaan kaavamuutokseen katualueen laajentamisen aiheuttamista teknisistä syistä. Korttelin pinta-ala pienenee ja käyttötarkoitus muuttuu. Tällä tavalla on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista ja nopeuttaa korttelin toteuttamista. 3.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun uusi kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt uuden strategian 17.6.2013. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joilla mm. tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia sekä uudistetaan toimintatapoja. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitella tiivistyvää, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät.
8 3.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Seutuyleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan tavoitteiden mukainen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kortteli 168 on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR). Kaava merkinnän muutoksella (AP) on tarkoitus ohjata alueelle monipuolisempaa asuinrakentamista. Kortteli on rakentamaton. Katualuetta levennetään rakennettua kevyen liikenteen väylää varten. Rakennetun väylän tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta. Korttelialueen koko pienenee katualueen leventämisen vuoksi. 4 VAIHTOEHDOT Kaavamuutoksen vaihtoehtoja ei ole tarpeen käydä läpi, koska kaavamuutoksen tavoitteet ovat niin selkeät. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemakaavan ratkaisu perustuu kohdassa 3 esitettyihin tavoitteisiin. Korttelin 168 käyttötarkoitus muuttuu rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueesta asuinpientalojen korttelialueeksi. Muutos mahdollistaa rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillisten pientalojen rakentamisen asumistarkoituksiin. Kortteliin laaditaan sitova tonttijako. Korttelin on tällä hetkellä rakentamaton. Kesällä 2014 rakennettu kevyen liikenteen väylä ja suojatiet parantavat liikenneturvallisuutta Vuokkolantiellä, sekä suunnittelualueen ulkopuolella Hammaslahdentiellä. Hammaslahdentielle on rakennettu suojatie ja saarekkeet.
Tulevaisuudessa Vuokkolan alueelle on tulossa uudisrakentamista ja kevyen liikenteen väylän merkitys liikkeenne turvallisuuden parantamisessa korostuu. Korttelin 168 kaavamääräyksen muuttaminen (AR) merkinnästä (AP) merkintään mahdollistaa monipuolisemman asuinrakentamisen alueelle. Merkintää puoltaa Joensuun seudun yleiskaavan 2o20 jossa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Meluasiat on käsitelty Vuokkolan alueella laadittaessa voimassaolevaa asemakaavaa. Kaavaratkaisussa liikennealueiden varrelle on osoitettu melualueet jotka merkitty kaavakartalle istutusalueina. Kevyen liikenteen väylän vaikutus alueen melutilanteeseen on vähäinen. Valtion omistamalle Hammaslahdentielle on Pohjois-Savon ELY-keskus tehnyt meluselvityksen. Meluselvityksen mukaan suunnittelualueella melualueen leveys Hammaslahdentien keskilinjasta on 34 metriä, joka on sama kuin voimassa olevan kaavan istutusalueen leveys. Kaavamuutoksessa melualue merkitään istutusalueeksi. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristöön, koska kevyen liikenteen väylä on jo rakennettu alueelle ja kortteli 168 on voimassa olevassa asemakaavassa varattu rakentamiseen. 9 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 Korttelialueet Katualue levenee korttelin 168 tontin 1 etelälaidalla ja tontin pinta-ala pienenee. Tämä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän sijoittamisen katualueelle ja jättää tarvittavat työ- ja lumivarat. Voimassa olevaan kaavaan tulee korttelin osalta muutoksia myös käyttötarkoitukseen, joka vaihtuu (AR) merkinnästä (AP) merkintään Suunnittelualueen korttelin 168 tonttitehokkuusluksi on annettu voimassa olevassa asemakaavassa e=0,3. Kaavamuutoksessa tonttitehokkuusluku pienenee e=0,25. Tonttitehokkuuslukua lasketaan koska melualue kaventaa rakennusalaa merkittävästi ja tehokkuusluku e=0,25 mahdollistaa kaavamääräyksen mukaisen riittävän rakentamisen. Korttelin 168 kerrosala tehokkuudella e=0,25 vaihtelee n.850 1100 k-m2 tontin koosta riippuen. 5.2.2 Muut alueet Muu suunnittelualue on rakennettua katualuetta.
10 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettuun ympäristöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.3 Yritysvaikutusten arviointi 5.3.4 Vaikutukset liikenteeseen Luontoon ja luonnonympäristöön ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritysten toimintaan. Kaavamuutos parantaa Vuokkolantien liikenneturvallisuutta kevyen liikenteen osalta. Kevyt liikenne siirtyy pois ajoradalta kevyen liikenteen väylälle ja tien ylitykset tapahtuvat suojatietä pitkin. Lisäksi kevyen liikenteen liikenneturvallisuus paranee myös suunnittelualueen ulkopuolella Hammaslahdentiellä uusien suojateiden ja hidasteiden ansioista. Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikennemäärään tai muuhun liikenteeseen. 5.3.5 Muut vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Vaikutukset kaupunkikuvaan Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen. Vaikutuksen teknisenhuollon verkkoihin Asemakaavamuutoksesta ei aiheudu tarvetta uusien katujen rakentamiseen tai teknisen huollon verkkojen uudelleen järjestämiseen. Vaikutukset kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin. Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia strategioihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhdyskuntarakenteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia verrattaessa olemassa olevaa tilannetta ja asemakaavamuutosta keskenään. 6 TOTEUTUS Kevyen liikenteen väylä on rakennettu kesällä 2014. Tonttien luovutus rakentamiseen on mahdollista kaavan ja tonttijaon saatua lainvoiman.
11 7 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt Joensuun kaupungin aloitteesta keväällä 2015. Tavoitteena on ajantasaistaa asemaakaavaan kesällä 2014 rakennetun kevyenliikenteen väylän osalta ja muuttaa korttelin 168 kaavamerkintä (AR) merkinnästä (AP) merkintään. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistaan 28.5.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä kolme viikkoa 28.5.-22.6.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä Pyhäselän palvelupisteessä ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Yleisötilaisuus pidetään Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2, ke 17.6.2015 klo 18.00 alkaen. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa yhteistyössä yksikön muiden palveluyksiköiden kanssa. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 28.5.-22.6.2015 kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa ja kaupungintalolla sekä Pyhäselän palvelupisteessä. Yleisötilaisuus pidetään Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2, ke 17.6.2015 klo 18.00 alkaen. Kaava-asiakirjojen laatiminen Kaavan laatija: Kimmo Kymäläinen Kartat: Heini Sorsa
176:0 VL Kaksostie 11:62 pp/t_p AO LIITE 2 I e=0.25 11:60 168 Hammaslahdentie AR_p I e=0.30 11:61 AP I 39:29 =0.20 159 Kaksos AP I 39: e= Joensuun kaupunki 39:28 Mittakaava: 1:1000 Pvm: 26.5.2015 8:47 Käyttäjä: SORSAHEI 50 m
Työ nro 1680 LIITE 3 1 / 4 13.5.2015 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS H a m m a s l a h d e n t i e n j a V u o k k o l a n t i e n r i s t e y s a l u e O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavamuutos koskee Hammaslahden (30) kaupunginosan korttelia 168 ja katualuetta Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on osoitettu kuvassa.
22 / 4 Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue sijaitsee Hammaslahden taajaman Vuokkolan alueella. Suunnittelualue käsittää Vuokkolantien ja Hammaslahdentien risteyksestä korttelin 168 sekä katualueen Vuokkolantiellä ja Kaksostiellä. Asemakaavamuutos koskee katualueen leventämistä jo rakennettua kevyen liikenteen väylää varten, sekä korttelin 168 käyttötapamerkinnän muuttamista rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) merkinnästä asuinpientalojen korttelialue (AP) merkintään. Kevyen liikenteen väylän ja suojateiden rakentamisella on pyritty parantamaan alueen liikenneturvallisuutta. Korttelin käyttötapamerkinnän muuttamisella on tarkoitus mahdollistaa alueelle monipuolisempaa rakentamista. Muutosalueen omistaa Joensuun kaupunki. Kortteli 168 on rakentamaton. Kevyen liikenteen väylästä on laadittu katusuunnitelma. Katusuunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy 29.11.2013. Kevyenliikenteen väylä on rakennettu 2014 kesällä. LIITE 3 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1., 2. ja 3. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan 4.vaiheen ehdotus on valmistunut. Maakunta kaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Suunnittelualue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä täydennysrakennettavat alueet. Voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Pyhäselän kunnanvaltuustossa 2.10.2008, 45. Kortteli 168 on merkitty asemakaavassa rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten kortteli alueeksi (AR). Suunnittelualue on Joensuun kaupungin omistuksessa. Ramboll Finland Oy on laatinut katusuunnitelman alueesta 29.11.2013. Katusuunnitelmakuva.
Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. LIITE 3 33 / 4 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Hammaslahden seudun kyläyhdistys ry Pohjois-Savon ELY-keskus Teknisten verkkojen haltijat: Pohjois- Karjalan sähkö, Elisa Oyj, Teliasonera Oy, Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 29.10.2014. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt huhtikuussa 2015. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Asemakaavamuutoksesta ei ole tarpeellista pitää viranomaisneuvottelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 28.5. 22.6.2015. alla ilmoitetuissa paikoissa. Yleisötilaisuus järjestetään ke 17.6.2015 klo 18.00 alkaen Pyhäselän ent. kunnanvaltuuston kokoushuoneessa osoitteessa Hammaslahdentie 2. Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Nähtävillä oloajasta ja mahdollisesta yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyn 2015 aikana. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Pyhäselän palvelupiste, Hammaslahdentie 2 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallintooikeuteen.
Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen sähköposti kimmo.kymalainen@jns.fi puh. 050 349 4920 suunnitteluavustaja Heini Sorsa sähköpostiosoite heini.sorsa@jns.fi puh. 050 409 2128 Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: http://www.joensuu.fi/kaavoitus LIITE 3 44 / 4 Asemakaavaprosessi