1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...2 2.1 Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti...2 2.2 Työllisyystilanne... 3 2.3 Asuminen ja asumisympäristö 31.12.2007... 4 2.4 Koulutustaso... 4 2.5 Kouluterveyskysely... 4 2.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo... 5 2.7 Hyvinvoinnin indikaattorit...6 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS...6 3.1 Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta... 6 3.1.1 Äitiysneuvola... 7 3.1.2 Lastenneuvola... 7 3.2 PÄIVÄHOITO... 8 3.2.1 Erityispäivähoito ja erityispalvelut... 9 3.2.2 Esiopetus... 9 3.2.3 Päivähoitopalvelujen toimivuus... 9 3.3 KOULU...10 3.3.1 Perusopetus... 10 3.3.2 Erityisopetus... 12 3.3.3 Nuorten ja perheiden osallisuus... 12 3.3.4 Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi... 12 3.3.5 Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta... 13 3.3.6 Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa...14 3.3.7 Lukio...14 3.3.8 Ammatilliset oppilaitokset...15 3.4 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO... 15 3.4.1 Suun terveydenhuolto...17 3.5 NUORISOTYÖ... 17 3.5.1 Nuorisotoimi ja nuorisotyö...17 3.5.2 Nuorisotiedotustoiminta...18 3.5.3 Nuorisoneuvosto... 18 3.5.4 Raittiustyö... 18 3.5.5 Aamu- ja iltapäivätoiminta...18 3.6 LIIKUNTATOIMI... 19
3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU...19 3.8 ERITYISPALVELUT...19 3.8.1 Puheterapia... 19 3.8.2 Toimintaterapia... 20 3.8.3 Fysioterapia... 20 3.8.4 Perheneuvola... 20 3.8.5 Psykologin palvelut...21 3.8.6 Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja vauvaperhetyö...21 3.8.7 Lasten neurologiset tutkimukset... 22 3.9 SOSIAALITYÖ... 22 3.9.1 Toimeentulotuki... 22 3.9.2 Lastenvalvoja... 23 3.9.3 Adoptioneuvonta... 23 3.9.4 Lastensuojelu... 23 3.9.5 Lastensuojeluilmoitukset...24 3.9.6 Lastensuojelutarpeen selvitys... 24 3.9.7 Avohuolto... 25 3.9.8 Perhetyö... 25 3.9.9 Sosiaalityön toimivuus...25 3.9.10 Kodin ulkopuoliset sijoitukset... 26 3.9.11 Jälkihuolto... 26 3.9.12 Kuntouttava työtoiminta...26 3.9.13 Duuni... 27 3.10 PÄIHDETYÖ... 27 3.11 MIELENTERVEYSTYÖ...27 3.11.1 Kriisikeskus Turvapoiju...28 3.12 VAMMAISPALVELUT...29 3.12.1 Kehitysvammapalvelut...29 3.13 SEURAKUNNAT JA JÄRJESTÖT... 29 3.13.1 Keminmaan evankelis-luterilainen seurakunta...29 3.13.2 Järjestöt... 30 2 4 VOIMAVARAT...30 4.1 Henkilöstö...30 4.1.1 Lastensuojelu... 30 4.1.2 Päivähoito... 31 4.1.3 Äitiys- ja lastenneuvola...31 4.1.4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto... 31 4.1.5 Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen...32 4.1.6 Koulupsykologi ja koulukuraattori... 32 4.2 Määrärahat... 32 5 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMENPITEET...32 6 SEURANTA...33 LIITTEET...34
3 1) PÄIVÄHOIDOSSA JA ESIOPETUKSESSA OLEVAT LAPSET YKSIKÖITTÄIN 2) KEMINMAAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 3) KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA VUODELTA 2008
1 1. JOHDANTO Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Suunnitelmaprosessi on toteutunut siten, että ensin on valittu työryhmä, jossa on jäseniä jokaisesta hallintokunnasta sekä lautakuntien jäseniä. Elokuun loppupuolella -09 aloitti projektityöntekijä suunnitelman konkreettisen tekemisen. Työryhmä on kokoontunut suunnitelman pohdintaan ja työstämiseen kaikkiaan kolmena eri kertana. Myös pienempiä palavereja on pidetty yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut projektityöntekijä, joka on irrotettu omasta toimestaan noin kolmen kuukauden ajaksi suunnitelman työstämiseen. Jokaiselle hallintokunnalle on lähetetty kysely, jossa pyrittiin saamaan selville lasten ja nuorten palvelujen toimivuutta; palveluja jotka toimivat hyvin ja palveluja joihin toivotaan saatavan muutosta parempaan suuntaan. Jokaisen hallintokunnan palveluja on kuvattu pääpiirteissään ja kyselyjen perusteella on listattu ne asiat, joihin painopisteiden ja resurssien toivotaan tulevaisuudessa kohdentuvan. Työryhmän jäsenet: Soili Rautio, sosiaalijohtaja, Paula Alapartanen, Anna-Leena Markkanen, sosiaalityöntekijät, Tarja-Tuulikki Laine, koulukuraattori, Ulla Kokkonen, kouluterveydenhoitaja, Veijo Malvalehto, terveystoimi, Aila Kuha, Katja Perttula, Matti Luukkonen, kunnanhallituksen jäseniä, Leila Eräpuro, Tuula Hytönen, Johanna Salonen, sivistystoimi, Hannele Kurkela, Jarmo Saariniemi, sivistystoimi, Anu Kopola, nuorisotoimi, Anita Rimpisalo, psykiatrinen sairaanhoitaja, Eija Kvist, perhetyöntekijä ja suunnitelman kokoaja. Muita suunnitelmaan osallistuneita: Helena Niemitalo, rehtori, Eila Metsävainio, johtava hoitaja, Ritva Laakso, päivähoidon ohjaaja, Aili Ryyppö, psykologi.
2 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Kuntien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat talouslaman ja sen jälkeisenä aikana kokeneet suuria muutoksia. Kohdattavat haasteet monimutkaistuvat ja muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän. 1990-luvulla tehtiin leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja lapsiperheiden tukiin. Edellisen laman jälkeen talouden kasvu oli ripeää ja työttömyyden määrä laski jonkin verran. Nyt kohdanneen uuden laman myötä ovat työttömyysluvut jälleen nousussa. Edellisen laman jälkihoitokin on lastensuojelussa vielä kesken. Talouskasvun myötä tuloerot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, samoin lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Sekä lasten hyvinvoinnin että myös palvelujärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että lapsen/nuoren ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti niiden ilmaantuessa eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat moninkertaistuneet. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tämä tarkoittaa ennakkoluulotonta toimintamenetelmien ja -tapojen uudelleenarviointia. (Lastensuojelun keskusliitto, 2004) Ennaltaehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä. 1990-luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvullakin mm. lastensuojelutyössä. Keminmaan lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2008 lapsia yhteensä 75. Huostaanotot ovat myös jonkin verran lisääntyneet, vuonna 2006 Keminmaassa oli huostaanotettuna 20 lasta ja vuonna 2008 23 lasta, joista neljä oli lyhytaikaisempaa sijoitusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0 17 -vuotiaita lapsia on 0,8% vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1% ja koko maan osuus on 1,2%. 2.1 Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti Tilastokeskuksen 30.09.2009 julkaistussa väestöennusteessa 2009-2040 odotetaan, että Keminmaan kunnan asukasmäärä laskee vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen se kääntyy lievään nousuun 2030 saakka ja tämän jälkeen tapahtuisi lievää laskua. VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE 2009, 2010, 2015, 2020, 2030 JA 2040 (muuttoliikkeen sisältävä laskelma, 2009) Vuosi Väestöennuste 2008 8636 (toteutunut) 2010 8588 (-48) 2015 8559 (-29) 2020 8 595 (+36) 2030 8672 (+77) 2040 8634 (+38)
3 Kunnan omaa ennustetta on laskettu toteutuman perusteella: KEMINMAAN KUNNAN OMA VÄESTÖENNUSTE 2007-2010 Vuosi Väestöennuste Muutos henkeä Muutos % 2008 8 636-76 -0,8 2009 8 650 +14 0,2 2010 8 660 + 10 0,1 2011 8 660 0 0 2012 8 660 0 0 Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2010-2012 2.2 Työllisyystilanne 1990-luvun alun lama-aika näkyi myös Keminmaan työllisyystilanteessa. Viimeisimmän työttömyystilaston mukaan keskimääräinen työttömyysaste on edellisen vuoden lopun tilanteesta lisääntynyt 25,7 % eli työttömyysaste keskimäärin syyskuun loppuun mennessä on ollut 12,7 %. Työttömiä keskimäärin 2009 aikana on ollut 515 henkilöä (2008/416 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä syyskuun lopussa oli 57, mikä on 16,2 % vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 66, mikä on 26,9 % enemmän kuin viime vuonna. KESKIMÄÄRÄINEN TYÖTTÖMYYSASTE KUNNASSA 1990-2009 Vuosi Keskimäär. Muutos % Työttömyysaste 1990 6,5 % 1991 11,7 % +5,2 1992 18,5 % +6,8 1993 22,7 % +4,2 1994 22,8 % +0,1 1995 21,4 % -1,4 1996 22,0 % +0,6 1997 21,2 % -0,8 1998 20,0 % -1,2 1999 19,2 % -0,8 2000 18,0 % -1,2 2001 16,0 % -2,0 2002 14,9 % -1,1 2003 14,5 % -0,4 2004 13,3 % -1,2 2005 13,1% -0,2 2006 11,8 % -1,3 2007 11,0-0,7 2008 10,1-8,18 9/2009 12,7 25,7 Keminmaan väestön työllisyystilanne v. 2000-2007. (Lapin liitto 17.4.2009)
4 Vuosi Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät lkm % -os työvoimasta Työvoiman ulkopuolella Joista 0 14-v. Opiskelijat 2000 8930 4205 3450 755 18,0 4725 1869 832 2001 8861 4195 3498 697 16,6 4666 1851 736 2002 8898 4242 3552 690 16,3 4656 1854 739 2003 8889 4198 3576 622 14,8 4691 1796 745 2004 8863 4148 3585 563 13,5 4715 1761 810 2005 8926 4149 3582 567 13,7 4777 1748 868 2006 8829 4130 3653 477 11,5 4699 1669 840 2007 8712 4069 3591 478 11,7 4643 1652 767 Muutos-% 2000-2007 -2,4-3,2 4,1-36,7-1,7-11,6-7,8 2.3 Asuminen ja asumisympäristö 31.12.2007 Asuntokuntien lukumäärä oli Keminmaassa 3 678. Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli 20 % ja koko maan osuus 30,9 %. Rivi- ja pientalossa asuvien asuntokuntien osuus oli 86,1 % ja koko maan osuus 54,5 %. Kesämökkien lukumäärä oli 517 ja koko maassa 478 306. 2.4 Koulutustaso Tilasto Keminmaalaisten koulutustasosta %:ina väestöstä vuosina 2000-2007 (Lapin liitto) Vuosi 15v. Täyttänyt väestö Tutkinnon suorittaneet % Ei perusast. Jälk. tutkintoa % Keskiasteen tutkinto % Korkea-asteen tutkinto % 2000 7061 60,6 39,4 37,5 23,1 8 2001 7010 61,6 38,4 38,2 23,3 8 2002 7044 62,7 37,3 38,7 23,9 8 2003 7093 63,8 36,2 39,8 24,1 8 2004 7102 35,4 64,6 40,6 24,1 9 2005 7178 65,5 34,5 41,3 24,3 12 2006 7160 66,4 33,6 41,4 24,9 11 2007 66,7 66,7 25,4 Tutkijakoulutus Yht. henkilöä 2.5 Kouluterveyskysely Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn tuloksia: Keminmaan yläkoululaisten koettu terveydentila huonontui (kuvio 6; liite 2). Vuonna 2006 terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia oli 9 prosenttia, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 14 prosenttia. Lapin läänissä terveydentilansa heikoksi tai keskinkertaiseksi kokevia oli
enemmän kuin Keminmaalla. Niiden yläkoululaisten osuus, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Ylipainoisten osuus vähentyi 19 prosentista 16 prosenttiin. Niiden Keminmaan yläkoululaisten osuus, jotka kokivat päivittäin vähintään kahta päivittäistä oiretta, kasvoi kahdessa vuodessa 11 prosentista 24 prosenttiin. Päivittäistä väsymystä kokevien osuus kasvoi 8 prosentista 23 prosenttiin. Viikottaiset niska- ja hartiakivut lisääntyivät. Kun vuonna 2006 niska- ja hartiakipuja viikoittain koki 25 prosenttia yläkoululaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 38 prosenttia. Nuorten viikoittainen päänsärky lisääntyi kahdessa vuodessa 32 prosentista 39 prosenttiin. Päivittäisiä ja viikottaisia oireita koetaan Keminmaalla yleisemmin kuin Lapin läänissä. Osuus niistä, joilla on keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Koulu-uupuneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa seitsemästä (7) prosentista 13 prosenttiin. Tyttöjen koettu terveydentila oli huonompi kuin poikien (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli enemmän lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia kuin pojilla. Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat poikia yleisemmin päivittäisiä oireita sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli yleisemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kuin pojilla. KOULUTERVEYSKYSELY % perusk. 8. ja 9. luok. oppilaista KEMINMAA LAPPI KAIKKI VAST.* INDIKAATTORI 2008 2008 2008 Koulutapaturma vuoden aikana 34 23 23 Ylipainoa 16 16 14 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus 13 14 13 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti 55 58 55 päivässä Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran 51 52 52 viikossa Nukkumaanmeno myöh. kuin klo 23 28 29 27 Tupakoi päivittäin 17 18 16 Tosi humalassa vähint. kerran kuukausessa 15 19 17 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 4 5 7 Huonot tiedot seksuaaliterveydestä 18 18 21 Huonot tiedot päihteistä 22 19 21 Ei yhtään läheistä ystävää 9 10 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 18 21 21 *Kaikki vastanneet=etelä-suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet Lisää kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2008 on liitteissä 1,2,3 ja 4. 5 2.6 Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden pienituloisuusaste v. 2004-2007. Tilasto kuvaa prosentteina, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto) Tilastosta käy ilmi että vuonna 2007 14,3 % Keminmaalaisista lapsiperheistä jäi suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle.
6 Alue 2004 2005 2006 2007 Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 Keminmaa 13 11,5 12,1 14,3 Kemi 17,8 19,4 20,9 22,4 Tornio 13,4 14,6 15,9 16,9 Tervola 21,6 19 14,8 19,4 Simo 18 20,8 19,7 19,5 2.7 Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMINMAA LAPPI KOKO MAA Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Huostassa olleet 0 17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2005 Toimeentulotukea saaneet 18 24 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2006 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16 24 vuotiaita/ 1000 vastaavanikäistä 2007 Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24 - vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2007 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2007 0,8 1,1 1,2 0,7 0,7 0,9 7,3 9,1 11,4 2 2,6 2,5 8,9 9,6 8 33,3 49,8 38,2 52,7 64,4 53,7-7 8,4 3,8 2,4 3,4 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS 3.1 Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä tärkeitä ovat neuvolat, koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto. Nämä palvelut tavoittavat kaikki lapset ja nuoret odotusajasta työelämän kynnykselle. Äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaa, koulu- ja opiskelija-terveydenhuoltoa ja lasten suun terveydenhuoltoa on ohjattu tähän asti sosiaali- ja terveysministeriön suosituksin. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella. Asetus on tullut voimaan 1.7.2009, mutta kunta on velvollinen järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään
1.1.2011. Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kirjavuus kunnissa, sekä lasten huostaannottojen ja lastensuojelun kustannusten kasvu on johtanut asetuksen antamiseen. Asetuksessa määritellään terveystarkastuksen sisältö yleisellä tasolla sekä seikkoja, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri ikäkausina. Asetusluonnos sisältää säännökset siitä, kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta ja minkä ikäisenä kunnan tulee järjestää odottaville perheille, lapsille ja nuorille. Asetusluonnoksen mukaan terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin laajoina terveystarkastuksina, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. Lisäksi neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarve selvitetään. Tällä halutaan ehkäistä syrjäytymistä. 3.1.1 Äitiysneuvola 7 Keminmaassa on äitiysneuvolatoimintaa yhdessä pisteessä, Laurilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa työskentelee 1 terveydenhoitaja ja lastenneuvolassa 2,5 terveydenhoitajaa, joista yksi hoitaa myös ehkäisyneuvonnan. Raskaudenseurannan lisäksi terveydenhoitajille kuuluvat perhesuunnitteluasiakkaat ja äitiys- ja perhevalmennukset, valmennus on ryhmävalmennusta. Valmennukset toteuttaa fysioterapeutti ja terveyskeskuspsykologi yhteistyössä, lähinnä ensisynnyttäjille sekä äidille että isälle yhdessä. Fysioterapeutti opastaa perheitä rentoutumisharjoituksissa ym. fyysiseen terveyteen liittyvässä ja psykologi keskustelee vanhempien kanssa tulevaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Valmennuksia pidetään 3-4 kertaa vuodessa. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö (esim. neuvolatyöryhmät, erilaiset asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiysneuvolan lääkärin palvelut on ulkoistettu. 3.1.2 Lastenneuvola Lastenneuvolatoimintaa on kahdessa toimipisteessä vakituisesti, Laurilan terveysasemalla ja Pölhön koululla. Lastenneuvolassa työskentelee 2,5 terveydenhoitajaa. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärinpalvelut on ulkoistettu. Lääkärin ajankäyttö lastenneuvolatyöhön on 8 h viikossa ja kouluterveydenhuoltoon 4 h viikossa, joka koetaan erittäin vähäiseksi ja riittämättömäksi. Lastenneuvolan tavoitteena on turvata lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä koko perheen hyvinvointi tukemalla perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta. Lastenneuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto) kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö sekä puhelinneuvonta. Terveydenhoitajat osallistuvat myös papa-joukkotarkastusseulontojen sekä yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen.
8 Käyntimäärätilastoja vuosilta 2006,2007 ja 2008 2006 2007 2008 Äitiysneuvolakäynnit terveydenhoitaja 943 1180 1161 lääkäri 267 28 23 Perhesuunnitteluneuvolakäynnit terveydenhoitaja 464 514 583 lääkäri 208 20 3 Lastenneuvolakäynnit terveydenhoitaja 2146 2401 2341 lääkäri 398 321 422 3.2 PÄIVÄHOITO Päivähoito toimialana on merkittävä ja vaikuttava vaihe lapsen elämänkaaressa. Osittain tästä syystä johtuu, että päivähoitotoimintaa ohjaa ja säätelee suhteellisen laaja ja monipuolinen lainsäädäntö. Yleinen suuntaus Euroopassa ja EU:n alueella on, että elämää ohjataan, harmonisoidaan ja kontrolloidaan entistä tiukemman ja täsmällisemmän lainsäädännön avulla. Lainsäädännön asema on myös korostunut siitä syystä, että nykyaikana yksilöt niin lasten vanhemmat kuin päivähoitohenkilöstö vetoavat rohkeammin lainsäädäntöön. Toisaalta aikamme ilmiönä voidaan havaita, että perheiden ja ihmissuhteiden repaleisuus synnyttävät ajoittain tilanteita ja yllättäviä ongelmia, joiden hallitseminen ilman lainsäädännön ohjausta on vaikeaa. Laki (36/1973)ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta muodostavat rungon koko päivähoitotoimintaa ohjaavalle lainsäädännölle; siinä esitetään ja määritetään alan keskeiset käsitteet sekä luodaan rajat, mitä asioita pyritään ohjaamaan. Tästä edetään yksityiseen hoitoon ja hoidon järjestämisen edellytyksiin ja sitä koskeviin määräyksiin. (Päiväkodin lakiopas, 2008, s.5.) Keminmaassa on päiväkoteja kolme: Pirpala, Jokisuun päiväkoti ja Lautiosaaren päiväkoti. Ryhmäperhepäiväkoteja on neljä: Pikku-Maija, Kerttuli ja Iivari sekä yksi ympärivuorokautisesti toimiva ryhmäperhepäiväkoti, Matintalo. Päivähoidossa ja esiopetuksessa olevat lapset 09/2009 Perhepäivähoito 176 Kolmiperhehoito 3 Päiväkodit 82 Esiopetusryhmät 61 Ryhmäperhepäiväkodit 75 Yht: 397 lasta Edellämainitut lapset ovat lähes kaikki kokopäivähoidossa. Arviolta n. 10 lasta on hoidossa alle 5 tuntia/päivä. Noin neljäsosalla kaikista lapsista on vuorosopimus eli lapsi on kokopäivähoidossa 10 15 päivää/kk. Päiväkotien käyttöaste toukokuussa -09 oli 95% ja perhepäivähoidon 85 %. (ks.liite 1) Kotihoidon tuen piirissä on 107 perhettä = 182 lasta (09/2009). Yksityisen hoidon tukea ei ole hakenut tällä hetkellä yhtään perhettä.
9 3.2.1 Erityispäivähoito ja erityispalvelut Kaikki erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu olemassa oleviin ryhmiin. Lähes kaikissa ryhmissä on lisätty henkilökuntaa (hoitoapulainen) erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vuoksi. Ryhmäkokoja ei ole voitu pienentää lasten tuen tarpeen perusteella, sillä jatkuva päiväkotipaikkojen puute ei anna siihen mahdollisuutta. Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajan palveluja saatavissa. Keminmaassa on oma puheterapeutti ja psykologi. He tekevät työtä myös alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. 3.2.2 Esiopetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (Perusopetuslaki 23.12.1999/1288) Esiopetusta annetaan Keminmaassa kolmessa päiväkodissa, Pirpalassa, Jokisuun päiväkodissa ja Lautiosaaren päiväkodissa sekä neljässä esiopetusryhmässä, Kirkonmäen esiopetusryhmä, Reppueskari, Myötätuulen esiopetusryhmä ja Pölhön esiopetusryhmä. Esiopetusryhmissä on yhteensä 103 lasta (tilanne 27.11.2009). 3.2.3 Päivähoitopalvelujen toimivuus Hyvin toimii: Lapsille pystytään tarjoamaan päivähoito-/vuorohoitopaikka päivähoitolain edellyttämien aikarajojen puitteissa, usein nopeamminkin Kaikilla kuusivuotiailla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen oman asuinalueen lasten kanssa samassa ryhmässä Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtäviinsä Lasten ryhmien käytössä olevat tilat ovat pääsääntöisesti hyvät tai kohtuulliset Yhteistyö lasten asioissa Keminmaan eri hallintokuntien ja viranhaltijoiden välillä on mutkatonta, joustavaa ja säännöllistä Ongelmia aiheuttaa: Keminmaasta on puuttunut pitkän aikavälin suunnitelma lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä, syksyllä 2009 tällaista suunnitelmaa laaditaan Perheillä ei ole mahdollisuutta valita eri hoitomuodoista heille sopivaa palvelua; päiväkotipaikoista on jatkuva pula kysyntä ylittää tarjonnan Ryhmäkoot ylittävät usein normimitat, lapsia on ns. ylipaikoilla 1-2 lasta/ryhmä Perhepäivähoitajat ikääntyvät, uusia ei saada heidän tilalleen samassa määrin Henkilöstön rakenne ja koulutustausta on perhepäivähoitajapainotteinen, henkilökuntaa on n. 100, joista 50 %:lla on perhepäivähoitajan koulutus Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajaa, jolle on suuri tarve. Erityisen tuen tarpeessa on vuosittain 5-10% kaikista hoidossa olevista lapsista eli n. 20-40 lasta/vuosi.
10 3.3 KOULU 3.3.1 Perusopetus Keminmaan kunnassa järjestetään perusopetusta neljässä eri koulussa 7 12 vuotiaille; Pölhön, Lassilan, Kirkonmäen ja Liedakkalan kouluissa. Keminmaassa noudatetaan lähikouluperiaatetta, jonka mukaan oppilas käy pääsääntöisesti sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Keskuskoulussa annetaan opetusta kaikille Keminmaan 13 15 vuotiaille nuorille. Keminmaan keskuskoululla (yläasteella) on 30 päätoimista opettajaa. Opetustunteja on myös neljällä päätoimisella lukion opettajalla ja kahdella alakoulun opettajalla. Opetustunnit on jaettu siten, että opetusryhmät eri aineissa ovat suunnilleen samansuuruiset. Opetusryhmien koko vaihtelee kaikille yhteisissä aineissa 16 22 oppilaan välillä, keskimäärin 18,7 oppilasta/ryhmä. Valinnaisaineissa opetustuntien jakoperiaatteena on ollut se, että noin 10 oppilaan ryhmä on pienin, jolle järjestetään opetusta. Valinnaisaineissa ryhmäkoko on 7-20 oppilasta. Pienempiin valinnaisaineryhmiin on sijoitettu kaikissa oppiaineissa yksilöllistettyjä oppilaita. Kokonaisuutena Keminmaan keskuskoulun osalta opetukseen käytettävien tuntien määrä on tyydyttävä. Tukiopetusresurssi on kohtuullinen. Muutamissa oppiaineissa (fysiikka ja kemia) joudutaan työskentelemään opetuksellisesti ja työturvallisuuden kannalta varsin suurissa ryhmissä. Tuntikehys riitti yli 20 oppilaan, 8A- ja 8B-luokkien, jakamiseen matematiikassa, ruotsissa ja työturvallisuussyistä fysiikassa ja kemiassa. Koululle saatiin lukuvuodeksi 2009 2010 8 vuosiviikkotuntia kerhotoiminnan järjestämiseksi. Tarjolla on liikuntaa, kuvataidetta, ilmaisutaitoa ja musiikkia. Taulukosta käy selville oppilaiden ja opettajien määrät Keminmaan alaasteella, ylä-asteella ja lukiossa. Opettaja ALA-ASTEET YLÄ-ASTE YHTEENSÄ N YHT M Esiop. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 ALA- YLÄ- PK + T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P ASTE ASTE LUKIO KIRKONMÄKI 29 28 37 32 28 37 191 10 13 3 14 15 16 12 18 19 13 19 16 12 18 19 95 96 LASSILA 33 27 51 32 37 35 215 10 14 4 14 19 10 17 27 24 17 15 15 22 16 19 99 116 LAS/ER.LUO 6 6 7 4 7 7 1 1 2 37 4 4 4 5 1 1 5 1 6 4 3 4 1 6 1 1 1 1 11 26 1 3 LIEDAKKALA 12 7 9 15 10 15 68 2 3 1 8 4 2 5 3 6 10 5 5 5 9 6 37 31 PÖLHÖ 29 22 28 30 32 25 166 9 11 2 13 16 14 8 9 19 22 8 16 16 15 10 89 77 YLÄASTE 122 100 113 335 19 28 9 55 67 63 37 65 48 183 152 YA/ER.LUO 5 6 10 21 1 3 2 1 4 1 5 5 5 7 14 OPPILAITA 109 90 132 113 114 119 128 107 125 0 677 360 1037 PERUSKOULU 54 55 43 47 58 74 62 51 55 59 59 60 56 72 64 43 71 54 0 0 331 346 191 169 522 515 LUKIO 64 53 87 204 10 16 6 41 23 35 18 54 33 130 74 OPPILAAT/ALA-ASTE, YLÄASTE, LUKIO 1241 92 652 589
11 Seuraavista taulukoista näkyy oppilasennuste ala-asteella vuosille 2009 2016. ALA-AST E 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 I 80 106 98 108 104 91 90 92 II 125 80 106 98 108 104 91 90 III 107 126 80 106 98 108 104 91 IV 105 110 126 80 106 98 108 104 V 114 109 110 126 80 106 98 108 VI 123 113 109 110 126 80 106 98 YHT 654 644 629 628 622 587 597 583 PÖLH Ö 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 I 23 30 26 28 30 19 19 20 II 29 23 30 26 28 30 19 19 III 28 29 23 30 26 28 30 19 IV 33 28 29 23 30 26 28 30 V 25 33 28 29 23 30 26 28 VI 33 25 33 28 29 23 30 26 YHT. 171 168 169 164 166 156 152 142 LIED AKKALA 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 I 7 12 5 9 6 7 8 10 II 9 6 12 5 9 6 7 8 III 13 9 6 12 5 9 6 7 IV 9 15 9 6 12 5 9 6 V 15 10 15 9 6 12 5 9 VI 11 15 10 15 9 6 12 5 YHT. 64 67 57 56 47 45 47 45 KIR KON MÄKI 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 I 24 29 28 24 26 25 23 34 II 36 24 29 28 24 26 25 23 III 35 38 24 29 28 24 26 25 IV 26 34 38 24 29 28 24 26 V 38 28 34 38 24 29 28 24 VI 38 38 28 34 38 24 29 28 YHT. 197 191 181 177 169 156 155 160 LASSILA 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 I 26 35 39 47 42 40 40 28 II 51 27 35 39 47 42 40 40 III 31 50 27 35 39 47 42 40 IV 37 33 50 27 35 39 47 42 V 36 38 33 50 27 35 39 47 VI 41 35 38 33 50 27 35 39 YHT. 222 218 222 231 240 230 243 236
12 3.3.2 Erityisopetus Keskuskoululla toimii kolme pienryhmää. Kaksi pienryhmää toimii Keminmaan keskuskoululla ja yksi ryhmä toimii Keminmaan nuorisokodilla. Kaikilla ryhmillä on oma, vakituinen opettaja. Yhteensä näissä ryhmissä on tällä hetkellä 21 oppilasta. Pienryhmien oppilaiden yhteisten aineiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmässä ja kädentaidon oppiaineiden sekä valinnaisten aineiden opetus yhdessä yleisopetuksen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat pienryhmien oppilaiden lisäksi oppilaat, joilla jonkun oppiaineen opetus tapahtuu yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Heillä yksilöllistetyn opetuksen antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja ja muiden oppiaineiden opinnot sujuvat yleisopetuksen ryhmässä. Lukuvuonna 2009 2010 jossakin oppiaineessa yksilöllistettyjä oppilaita oli yhteensä 12. Lassilan koululla toimii viisi erityisluokkaa, joissa oppilaita on yhteensä 41. Erityisluokkia ovat; starttiluokka, kaksi EHA -ryhmää (erityislapset) ja kaksi erityisluokkaa oppimisvaikeuksista kärsiville. 3.3.3 Nuorten ja perheiden osallisuus Koulu saa koko ajan palautetta toiminnastaan. Sitä antavat nuoret suoraan opettajille. Huoltajat antavat palautetta jaksotiedotteiden yhteydessä luokanvalvojalle. Palautetta tulee myös vanhempainiltojen yhteydessä ja luokanvalvojan ja perheen henkilökohtaisissa tapaamisissa. Huoltajille on tehty kyselyitä yhteisinä kaikille kouluille. Tänä lukuvuonna laajempaa kyselyä ei ole suunnitteilla. Vanhempainyhdistykset olisivat hyvä keino osallisuudelle, mutta viimevuosina vanhempainyhdistystoimintaa ei ole ollut osallistujien vähyyden vuoksi. Nuorten hyvinvointia edistävät tekijät: huolehtivat vanhemmat huoltajien kiinnostus nuorten tekemisistä hyvät kaverisuhteet kyky luoda toimivia ihmissuhteita harrastukset ja sitoutuminen niihin päihteettömyys avoimuus, positiivinen elämänasenne terve itseluottamus motivaatio uuden oppimiseen Nuorten ongelmat näkyvät arjessa seuraavasti: sääntöjen rikkominen, kapinointi päihteiden käyttö vapaa-ajan ongelmat sitoutumattomuus motivaation puute perheiden voimattomuus nuorten ongelmien kanssa 3.3.4 Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Oppilashuoltotyö suuntautuu vaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä niiden korjaamiseen. Mitä paremmin ennaltaehkäisevässä työssä onnistutaan sitä vähemmän tarvitaan korjaavaa oppilashuoltotyötä.
Kouluilla toimii osana oppilashuoltoa oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltotyöryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä kouluyhteisössä ongelmien syntymistä sekä auttaa oppilasta ja perhettä ongelmatilanteissa yhteistyössä perheen kanssa. Keskuskoulun oppilas-huoltoryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa luokanvalvojat, nuorisotyöntekijä ja muut asiantuntijat. Alakoulujen oppilashuoltotyöryhmiin kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, kukin luokanopettaja vuorollaan sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa oppimisvaikeudet, runsaat poissaolot, käytöshäiriöt, syrjäytymisuhat yms. Oppilashuoltoryhmän tehtävät; järjestää oppilaalle tämän tarvitsemat tukitoimet, sopii työnjaosta ja seurannasta, kartoittaa luokkien opiskeluilmapiiriä, tukee tarvittaessa luokanvalvojia, opettajia, vanhempia, luokkia ja ryhmiä, on yhteydessä muihin nuorten kanssa toimiviin ja pyytää tarvittaessa heiltä apua. Ryhmä pyrkii tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä. Koulukuraattorin virka on uusi Keminmaassa, perustettu 1.9.2009. Koulukuraattorin tehtäväkenttä on laaja. Hänen vastuullaan ovat Keminmaan peruskoulut sekä lukio, yhteensä noin 1300 oppilasta. Koulukuraattorin työn tavoite on oppilaiden hyvinvoinnin myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Asiakastyöhön kuuluu; oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, esim. keskustelut, toiminnalliset menetelmät, yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, työskentely oppilasryhmien kanssa. Koulukuraattorille on tärkeää myös ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Lastensuojeluasetus (546/1990) määrittelee, että koulukuraattorin työn tulee tapahtua pääosin koulussa. Keminmaassa joka koululle on varattu omat päivät koulukuraattorin vastaanotolle. Perjantai on toimistopäivä, jolloin tehdään kirjalliset työt ja jolloin myös lukiolaiset ja lasten huoltajat voivat varata keskusteluaikoja koulukuraattorilta. Keminmaassa ei ole koulupsykologia. Stakesin julkaisun Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille (s.110) mukaan koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opettajia ja kouluyhteisöä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä sekä oppilaan kehitystason ja yksilöllisten edellytysten huomioon ottamisessa opetuksessa. Koulupsykologi osallistuu myös koulutyön suunnitteluun ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Opetushallituksen suosituksen mukaan kunnissa tulisi olla kokopäivätoiminen koulupsykologi enintään 800 oppilasta kohti. Keminmaassa suositusten mukaisten palvelujen toteuttamiseksi tarvittaisiin ainakin yksi kokopäivätoiminen koulupsykologi. 3.3.5 Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta 13 Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan toiminnasta päättää oppilasparlamentti. Sen edustajaksi valitaan yksi oppilas kultakin luokalta. Toimeenpanevana ja suunnittelevana elimenä on oppilaskunnan hallitus, jonka oppilasparlamentti valitsee keskuudestaan. Oppilaskunnan tehtäviin kuuluu taksvärkkipäivän organisointi yhdessä koulun henkilöstön kanssa ja koulun viihtyvyyden ylläpitäminen esim. erilaisten tempausten avulla. Lukuvuonna 2009 2010 oppilaskunta on ottanut tavoitteekseen kouluviihtyvyyden parantamisen. Oppilaskunnan toiminnan taloudellinen tuotto käytetään stipendeihin, opinto-retkien avustamiseen, oppilaskunnan toiminnan kannalta tarpeellisiin varustehankintoihin ja anomuksesta muihin hankkeisiin. Varainkäyttöä valvovat rehtori, sivistystoimenjohtaja ja viime kädessä koulun ja kunnan tilintarkastajat. Oppilaskunta voisi toimia aktiivisemminkin. Yläkoulun oppilaat eivät vielä yksin innostu toiminnan ylläpitämiseen, vaan toiminta vaatii ohjaavan opettajan aktiivista työtä. Keskuskoululla on myös tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita 8.-9. luokalta. He ovat osallistuneet
14 tukioppilaskoulutukseen ja haluavat vaikuttaa sekä toimia kouluyhteisönsä hyväksi. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta, osallisuutta sekä turvallista että kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Nuoret laativat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa lukuvuoden toimintasuunnitelman. Keskeisiä toimintoja ovat 7. luokkien oppilaiden tukeminen ja ryhmäyttäminen, tempaukset, teemapäivät ja tapahtumat koulussa sekä uusien tukioppilaiden kouluttaminen kevätlukukaudella. Tukioppilastoimintaa kehittää ja tukee Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka tuottaa materiaalia kouluille. 3.3.6 Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa hoidetaan pitämällä yhteyksiä toisen asteen oppilaitoksiin ja työvoimaviranomaisiin, laitoksiin ja yrityksiin, terveydenhuoltohenkilöstöön, poliisiin, sosiaaliviranomaisiin ja perheneuvolaan, käyttämällä asiantuntijoita eri aloilta, mm. terveys- ja raittiuskasvatus, liikenne- ja laillisuuskasvatus, liikuntakasvatus, seurakunta, yrittäjät ja kunnan viranomaiset. Järjestetään vanhempainiltoja, huolehditaan tiedottamisesta omien tiedotteiden ja internetsivun ja julkisten tiedotusvälineiden avulla. Osallistumalla erilaisiin kilpailuihin, esim. ammatillisten oppilaitosten järjestämiin taitokisoihin. Kouluilla on varsin monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö on kuitenkin tietyllä tavalla kapeaa. Lisää yhteistyötä tarvittaisiin esim. yrittäjien kanssa opetuksen nivomiseksi arkikäytänteisiin. Monet yhteistyökäytänteet kuten oppilashuollon kokoukset ovat tärkeitä, mutta joskus tiiviimpääkin yhteistyötä kaivataan. Koulun toiminnan sujumista edesauttaa opettajien hyvä sitoutuminen omaan työhönsä. Oppilashuollon pohjaksi on tehty kaikille kouluille yhteinen toimiva malli. Oppilaiden erityisen tuen tarve on lisääntynyt. Oppilaat ja myös perheet tarvitsevat yhä enemmän erilaista niin koulun kuin muiden tahojen tarjoamaa apua. Kouluilla avustajapalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Yhä useampi perhe tarvitsisi esim. perhetyöntekijöiden tukea. 3.3.7 Lukio Keminmaan lukion tehtävänä on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleissivistys ja monipuoliset mahdollisuudet saavuttaa jatko-opintokelpoisuus. Tavoitteena on, että opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten tulokset ja jatko-opintoihin pääsy on vähintään maan keskitasoa. Keminmaan lukiossa suorittaa tällä hetkellä päätoimista lukiotutkintoa 144 opiskelijaa. Yhdistelmätutkintolaisista ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaa 57 opiskelijaa. Lukiolla on 11 päätoimista lukiolaisten opettajaa ja kahdeksan opettajaa, joilla on myös tunteja yläkoulun puolella sekä yksi sivutoiminen tuntiopettaja. Ryhmäkoot vaihtelevat suuresti. Pääsääntöisesti oppilasmäärä kursseilla on 22 26 opiskelijaa. Lukiossa kaikki opettajat ja ryhmänohjaajat tekevät oppilashuoltotyötä. Oppilashuollon kokouksia, joissa on mukana rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalitoimen edustaja, kokoontuu kunkin jakson päätyttyä. Yhteyttä huoltajiin pidetään kunkin vuosikurssin vanhempainilloissa. Tarpeen tullen ovat ryhmänohjaajat, opettajat, rehtori, kuraattori tai terveydenhoitaja yhteyksissä koteihin.
Alla olevassa taulukossa on ennuste keskuskoulun ja lukion oppilaista vuosille 2009 2022. 15 Ke skuskoulu 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 VII 104 124 113 109 110 126 80 106 98 108 104 91 90 92 VIII 125 104 124 113 109 110 126 80 106 98 108 104 91 90 IX 152 121 104 124 113 109 110 126 80 106 98 108 104 91 YHT. 381 349 341 346 332 345 316 312 284 312 310 303 285 273 Lukion sisäänotto 40 %. Neljässä vuodessa lukion suorittaa 15 %. Luvuissa ei ole mukana kaksoistutkinnon suorittajia, joita on 57 lukuvuonna 2009-10. LUKIO 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 2018-29 2019-20 2020-21 2021-22 I 53 47 48 42 50 45 44 44 50 32 42 39 43 42 II 42 48 47 48 42 50 45 44 44 50 32 42 39 43 III-IV 64 50 54 54 55 49 56 53 51 51 57 40 47 45 YHT. 159 145 149 144 147 144 145 141 145 133 131 121 129 130 3.3.8 Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisia oppilaitoksia Keminmaassa on yksi, Kemi-Tornion Ammattiopisto Lappia. Nuorisoasteella Keminmaassa opiskelee tällä hetkellä (20.9.2009) 173 opiskelijaa. Aikuisopiskelijoita on yhteensä 80. Keminmaassa on valittavana seuraavat opiskelulinjat: auto, turva, metsä, ravintolakokki, kotityö- ja puhdistuspalvelu. Lisäksi seuraavia tutkintoja aikuiskoulutuksen puolelta: laitoshuoltajan ammattitutkinto, kotityöpalveluiden at, varaosamyyjän at ja pienkoneasentajan at. Kaikkiin Keminmaassa opiskeltavissa oleviin tutkintoihin voi opiskella oppisopimuksella. Opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on 3 % luokkaa. Parhaillaan on meneillään työvoimapoliittista tutkintoon johtavaa koulutusta sekä pitkäaikaistyöttömille työhön valmentavaa koulutusta. Ammattiopiston tiloja käytetään myös erinäisiin yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutuksiin. Ammattiopisto Lappiassa toimii myös moniammatillinen opiskelijahuoltotyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä edesauttaa hyvän ja turvallisen opiskeluympäristön ja opiskelijayhteisön toimintaa ennakoimalla mahdollisia ongelmakohtia ja tarvittaessa puuttua ongelmiin. Työ on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Ammattiopisto Lappian Keminmaan toimipaikan opiskelijahuoltotyöryhmä toimii yhteistyössä myös alueellisen oppilas- ja opiskelijatyöryhmän kanssa. Muita ammattiin valmistavia kouluja ovat Meri-Lapin alueella Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu sekä Kemissä ja Torniossa myös toimiva Ammattiopisto Lappia. Molemmissa oppilaitoksissa on valittavana useita eri linjoja opiskelijoiden mieltymyksen mukaan. 3.4 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Keminmaassa on yhteensä n. 2,5 terveydenhoitajan virkaa kouluterveydenhuollossa. Kahden terveydenhoitajan toimipiste sijaitsee Keskuskoululla ja yhden Pölhön koululla. Pölhön koulun terveydenhoitaja toimii kahtena päivänä viikossa kouluterveydenhuollossa ja muina päivinä lastenneuvolan terveydenhuollossa. Lassilan koululla terveydenhoitaja käy kahtena päivänä
viikossa ja Liedakkalan koululla vain kaksi kertaa kuukaudessa. Keskuskoululla työskentelevät terveydenhoitajat hoitavat myös Lassilan (2 pv. viikossa), Kirkonmäen ja Liedakkalan, (2 pv. kuukaudessa), koulujen oppilaiden terveystarkastukset ja muut terveydenhoitopalvelut. Lisäksi heille kuuluu myös lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaiden terveydenhuolto. Kriisin sattuessa se hoidetaan Keminmaan koulujen kriisisuunnitelman mukaisesti. Kriisiryhmään kuuluu rehtori, yksi opettaja tilanteen mukaan, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja. Myös muita voi olla mukana tarpeen vaatiessa. 16 Alla tilasto koululaisten ja opiskelijoiden käynneistä terveydenhoitajan ja lääkärin luona v. 2006, 2007 ja 2008. 2006 2007 2008 Kouluterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja 4917 4481 4805 lääkäri 361 121 289 Opiskelijaterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja 230 168 229 lääkäri 0 3 5 Kouluterveydenhoitajia on Keminmaassa liian vähän, koska terveydenhoitajat joutuvat työskentelemään monessa eri pisteessä ja heille kuuluvat myös enemmän hoitoa ja huolenpitoa vaativat erityisoppilaat EHA-luokilta. Näin ollen pitäisi kunnassa olla ainakin yksi terveydenhoitaja lisää. Työ on erittäin kuormittavaa, eivätkä terveydenhoitajat ehdi jatkuvan kiireen vuoksi paneutua rauhassa oppilaiden asioihin. Terveydenhoitajien aikaa vievät myös monet yhteistyöpalaverit joihin he osallistuvat. Hyvin toimii: keskuskoululla ja lukiolla terveydenhoitaja on pääsääntöisesti tavoitettavissa päivittäin yhteys nuoriso- ja lastenpsykiatrian poliklinikalle helppo Ongelmia aiheuttaa: Lassila iso koulu, jossa viisi pienryhmää ja niissä erityisongelmia. Ne työllistävät terveydenhoitajaa paljon Lassilassa terveydenhoitaja ainoastaan kahtena päivänä viikossa Liedakkalan koululla käy terveydenhoitaja vain kahdesti kuukaudessa Kirkonmäen koululla vain satunnaisesti oppilaiden levottomuus, väsymys, psykosomaattiset oireet, päihteiden käyttö, rajattomuus vanhemmat oppilaiden kavereita aikaiset seksisuhteet, seksin riskikäyttäytyminen Yhteistyön toimivuus eri tahojen välillä: Yhteyden saaminen sosiaalitoimeen ollut monesti vaikeaa. Yhteistyötä on vaikeuttanut työntekijöiden vaihtuvuus sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja lastenpsykiatrian kanssa yhteistyötä on paljon. Nuorisotoimen kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä erilaisten esitelmien ja tempausten muodossa
17 3.4.1 Suun terveydenhuolto Keminmaan terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa potilaat hoidetaan aluevastuun periaatteella. Aluevastuun myötä on mahdollista hahmottaa koko perheen suunhoitotottumuksia. Tätä hyväksi käyttäen on mahdollista löytää eniten tukea tarvitsevat perheet. Suun terveydenhuollon hoitotiimin muodostaa hammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Lapset ja nuoret kutsutaan hoitoon yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitava henkilö merkitään suunnitelmaan. Hoitoväli voi olla korkean riskin potilailla 3 6kk. Täysin tervehampaisten tarkastukset/tutkimukset tehdään noin kahden vuoden välein. Hammashoitaja tai suuhygienisti tekee suun terveystarkastukset alle kouluikäisille. 6 8kk iässä lapsi kutsutaan ensimmäisen kerran tarkastukseen. Seuraava tarkastus tehdään 2-vuotiaille. Silloin otettava Str. Mutans-testi (=reikäbakteeri-testi) on eräs kutsuväliä määrittelevä tekijä. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen viimeistään 7-vuotiaalle. Suun ja hampaiden terveys Keminmaassa: Hammasterveys on lisääntynyt vuosien 2004 2008 aikana 5-vuotiaiden ryhmässä. Täysin tervehampaisten osuus on lisääntynyt 73%:sta 84,7%:iin. Lapin läänin keskiarvio oli vuonna 2007 oli 74%. 12- vuotiaissa täysin tervehampaisia Keminmaassa oli vuonna 2007 40,6%. Lapin läänissä keskiarviollisesti 47,4%. 17- vuotiaissa keminmaalaiset nuoret vuonna 2007, ovat Lapin läänin keskiarvossa eli täysin tervehampaisia oli 20,2%. 3.5 NUORISOTYÖ 3.5.1 Nuorisotoimi ja nuorisotyö Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluu viisi kokoaikaista työntekijää ja yksi osa-aikainen työn-tekijä. Lisäksi nuorisotyön puolella on kolme määräaikaista iltaohjaajaa. Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluvat nuorisotyö, aamu- ja iltapäivätoiminta ja raittiustyö. Nuorisotoimella on neljä nuorisotilaa: Nuorisotila Myötätuuli, Lautiosaaren nuorisotalo, Kirjastonuorisotalo ja Kosken nuorisotalo, joista kaksi viimeistä eivät ole tällä hetkellä nuorisotoimen käytössä. Kirjasto-nuorisotalo ja Kosken nuorisotalo ovat pääsääntöisesti käytössä eri harrasteryhmillä. Keminmaassa toimii nuorisojärjestöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotilatoiminta on keskitetty nuorisotila Myötätuuleen viikonloppuina, perjantaina ja lauantaina, ja Lautiosaaren nuorisotalolle arki-iltoina, tiistaina ja torstaina. Nuorisotilat antavat nuorille mahdollisuuden kokoontua paikkaan, missä voi viettää yhteistä vapaa-aikaa erilaisten toimintojen parissa. Nuorille on tarvetta tarjota paikka, mihin voi tulla viettämään aikaa valvotusti. Avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana 40 70 nuorta. Yksi iso puute Keminmaassa on erityisnuorisotyöntekijän puuttuminen. Nuorten lisääntyvän alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien ongelmien vuoksi olisi erittäin tärkeää saada kuntaan oma nuorten erityistyöntekijä. Nuorisotoimi tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kunnan sisäiset yhteistyömenetelmät on koettu tarpeellisiksi mm. sosiaalitoimen, kouluterveydenhuollon ja koulutoimen kanssa. Keminmaan seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö on myös tarpeellista ja järkevää. Resursseja yhdistämällä voidaan järjestää useammin isompia tapahtumia, retkiä ja reissuja. Lisäksi lasten ja nuorten liikuntakerhot kuuluvat toimintaan.
Kemi-Keminmaa Info-ryhmän toiminta on ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Ryhmään kuuluu eri toimijoita Kemi-Keminmaa-alueelta; mm. nuorisotyöntekijöitä, poliisi, terveydenhoitajia, koulukuraattori. Info-ryhmä on suunnitellut ja osittain myös toteuttanut viime vuonna kouluilla järjestetyt päihdelabyrintti-tempaukset (Camera Obscura) sekä on mukana toteuttamassa katupäivystyksiä, joita järjestetään aina silloin tällöin esim. koulujen päättäjäis-, aloituspäivinä ja muiden juhlapyhien aikaan. 3.5.2 Nuorisotiedotustoiminta 18 Keminmaa kuuluu Lapin läänin kuntien yhteiseen nuorisotiedotusportaaliin (LaNuti, www.lanuti.fi). Nuorisotiedottaminen on yksi tapa informoida eri asioista nuorille, koska yhä useampi nuori viettää aikaa yhä enenevässä määrin tietokoneella. Jokaisella kunnalla on omat sivut LaNutissa. Keminmaan kunnan sivuja ylläpitää nuorisotyöntekijä. Tarkoituksena on kehittää nuorisotilojen nuorisotiedotuspisteitä uudistamalla tekniikkaa ja materiaaleja. 3.5.3 Nuorisoneuvosto Nuorisotyölaki 8 velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Keminmaassa nuorisoneuvosto toteuttaa nuorisotyölaki 8 :n velvoitetta. Keminmaan nuorisoneuvostoon kuuluu 14 henkilöä, 14 20 vuotiaita keminmaalaisia nuoria. Nuorisoneuvosto on sivistyslautakunnan alainen ja toimii yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimen edustajana nuorisoneuvostossa on nuorisotyöntekijä. Nuorisoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta ja se kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään viisi kertaa vuodessa. Nuorisoneuvosto osallistuu moniin eri tapahtumiin, mm. kunnan sisäiset tapahtumat (puheiden pitäminen, erilaiset esiintymiset), itse järjestetyt tapahtumat (Kallipäivä, perheluistelupäivä). 3.5.4 Raittiustyö Nuorisotoimi järjestää yhteistyössä koulutoimen kanssa lasten ja nuorten päihdekasvatus-ja elämänhallintatunteja. Neljäs- ja viidesluokkalaisille järjestetään Lapselle selvä elämä-tunteja ja kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille Uskalla sanoa-ei-tunteja. Vanhempainilloissa käydään vuosittain kertomassa nuoriin liittyvistä asioista nuoriso- ja raittiustyön näkökulmasta. Kemi-Keminmaa-alueella toimii moniammatillinen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön keskittyvä työryhmä (Info-ryhmä). Tähän työryhmään kuuluu kaksi nuorisotoimen työntekijää. 3.5.5 Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu peruskoulun ykkös- ja kakkosluokan lapsille, jotka joutuisivat vanhempien työssäkäynnin vuoksi olemaan pitkään yksin kotona joko ennen koulua tai koulun jälkeen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on avoinna koulupäivisin klo 7.30 16.00. Toimipisteitä on viisi: nuorisotila Myötätuuli, Kirkonmäen pikkukoulu, Lautiosaaren nuorisotalo, Liedakkalan Seurala ja Lassilan toimipiste. Toimi-pisteissä on yhteensä 92 lasta (tilanne 20.9.2009). Hyvin toimii: - Nuorisotoimen avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana 40 70 nuorta - nuoret ovat avoimia ja positiivisia, yhteydenpito sujuvaa - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta antaa lapsille turvallisen ja virikkeellisen paikan ennen ja jälkeen koulupäivän
19 - Nuorisoneuvoston aktiivinen toiminta ja sitoutuneisuus Ongelmia aiheuttaa: Avoimessa tilatoiminnassa mm. sääntöjen rikkominen, tavaroiden ja paikkojen hajottaminen, päihteiden käyttö ja epäasiallinen käytös Lasten ja nuorten levottomuus ja sitoutumattomuus Kaikkia nuoria ei saada mukaan perusnuorisotyöhön Erityisnuorisotyöntekijä puuttuu, etsivään nuorisotyöhön eivät riitä resurssit 3.6 LIIKUNTATOIMI Keminmaan liikuntatoimi vastaa yhdessä teknisen toimen kanssa liikunta-alueiden ylläpitämisestä ja kunnostamisesta. Isoja hankkeita on toteutettu ja tavoitteena on parantaa kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Keminmaan keskuskenttä ja Pölhön kenttä on peruskorjattu vuonna 2009. Tavoitteena vuodelle 2010 on peruskorjata Lassilan kenttä ja saada Lassilan koulun alueelle lähiliikunta-alue. 3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (9.12.2005/1015) velvoittaa kunnat järjestämään maksuttoman palvelun, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille annetaan mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä omatoimisesti pyrkiä sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Lapin lääninhallitus on tehnyt kuntalain (365/1995 2 ) mukaisesti Kemin kaupungin kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan palvelun tuottamisesta omalla alueellaan ja sen lisäksi seitsemän muun (Simo, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello ja Kolari) kunnan alueella. Laki tuli voimaan 1.1.2006 ja Kemissä sovittelutoimisto aloitti 1.6.2006. Sovittelutoimiston henkilökuntaan kuuluvat sovittelutoiminnan vastaava ja kaksi sovitteluohjaajaa sekä noin 50 vapaaehtoista koulutettua sovittelijaa toiminta-alueella. Sovittelu voidaan aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua jutun saapumisesta. Kustannuksista vastaa valtio. Asiakasmäärä vuonna 2008 oli yhteensä 425. Keminmaasta asianomistajia oli 10 ja rikoksesta epäiltyjä 11. 3.8 ERITYISPALVELUT 3.8.1 Puheterapia Puheterapian tavoitteena on kommunikaatiohäiriöiden ja niihin liittyvien vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy, tutkiminen, diagnosointi sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuksen järjestäminen ja toteutumisen seuranta. Tavoitteena on myös yhteistyö perheiden, muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Keminmaan kunnassa työskentelee yksi puheterapeutti. Puheterapeutti tekee työtään terveyskeskuksessa, päiväkodeissa ja esikouluryhmissä. Aamupäivisin hän on pääosin päiväkodeissa tai esikouluryhmissä ja iltapäivisin terveyskeskuksessa. Asiakkaina on sekä alle kouluikäisiä että kouluikäisiä lapsia. Työ painottuu kuitenkin selkeästi alle