JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 1 Kaupunginhallitus Aika 21.11.2016 klo 15:00-17:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupugintalo Käsitellyt asiat Sivu 408 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 409 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 410 Wärtsilätalon keittiön korjaukset, Hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 411 Hammaslahden uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 412 Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 5 7 9 413 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus kaupunginvaltuustolle 11 414 Saimaa Capital Oy:n SVOP-järjestely 15 415 Kiteen kaupungin tulo osakkaaksi Siun Talous Oy:hyn ja yhden osakkeen myyminen PTTK Oy:lle 416 Hallintokuntien vastineet ja tarkastuslautakunnan lausunto vastineista vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta 417 Vastaus Perussuomalaisten Joensuun valtuustoryhmän valtuustokysymykseen seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä 418 Vastaus Leo Leinon ynnä muiden valtuustoaloitteeseen kaupunginvaltuuston kokousten välittämisestä internettiin 17 19 22 26 419 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma vuosille 2017-2019 28 420 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston kokous 29.11.2016 30 421 Joensuun yrittäjäpalkinto vuonna 2016 31 422 Joensuun Oopperayhdistys ry:n tukihakemus 32 423 Pohjois-Karjalan Teatteriyhdistys ry:n syyskokous 30.11.2016 34 424 Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 35 425 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 36 426 Nuorisovaltuuston vaalit 2016 37
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 2 Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Bogdanoff Eero jäsen Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Järvinen Anni jäsen poistui klo 17.35 Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Wihonen Jussi jäsen poistui klo 17.15 Tolkki Jaana varajäsen Hattunen Jenna varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston poistui klo 17.30 puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. poistui klo 16.50 varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Horttanainen Jari kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja läsnä klo 14.05-16.15 Poissa Ikonen Päivi jäsen Törmälä Anssi jäsen Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu 21.11.2016 Pentti Keskisalo pöytäkirjan tarkastaja Eero Bogdanoff pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) 22.11.2016 kello 9.00 alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 3 Kaupunginhallitus 408 21.11.2016 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 21.11.2016 408 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 4 Kaupunginhallitus 409 21.11.2016 Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 21.11.2016 409 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Pentti Keskisalon ja Eero Bogdanoffin. Hyväksyttiin yksimielisesti.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 5 Kaupunginhallitus 410 21.11.2016 Wärtsilätalon keittiön korjaukset, Hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 8833/10.03.02/2016 KH 21.11.2016 410 Wärtsilätalo sijaitsee Niinivaaran kaupunginosassa, korttelissa 588 ja tontilla 6, osoit tees sa Karjalankatu 3 80200 JOENSUU. Wärtsilätalon vanhin osa on rakennettu yli 50 vuotta sitten, minkä jälkeen sitä on laa jen net tu ns. ruokala-siiven osalta vuonna 1986. Vanhimpia osia (A- ja B-talot) pe rus kor jat tiin noin kymmenen vuotta sitten. C-talo (keittiösiipi) ei sisältynyt tuol loin peruskorjaushankkeeseen, vaan 30 vuotta vanhat keittiötilat ovat al kupe räi ses sä kunnossaan. Keittiössä on vuosien varrella tehty normaalin kiin teistön hoi don lisäksi muutoksia ruoanjakelulinjastoon ja uusittu keittiökoneita. Wärtsilä-talon nykyinen keittiö ei pysty enää palvelemaan asiakkaita ny ky vaa timus ten mukaisesti kasvaneista opiskelijamääristä johtuen. Karelian am mat tikor kea kou lu on keskittänyt toimintoja kahdelle kampukselle ja luopunut mm. Sirk ka lan tiloista. Keittiön toimivuuden ja kapasiteetin lisäksi myös rakenteet alkavat olla elin kaaren sa päässä ja kaipaavat pikaista saneerausta. Keittiö on valmistuskeittiö. Hankesuunnitelman sisältö Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja (tilankäyttö, tekniikka ja kus tan nus las ken ta). Hankkeen lähtökohtana on peruskorjata keittiön tilat ja siihen liittyvät koneet, lait teet sekä kylmäsäilytystilat. Peruskorjaus edellyttää C-taloa palvelevan ilman vaih to ko ne huo neen laajentamista ja uusimista (mm. kaikki iv-koneet). Peruskorjauksen laajuustiedot: - keittiötilat n. 240 m 2 - aula- ja eteistilat n. 110 m 2 - ruokasali n. 325 m 2 - uusittava iv-konehuone 89 m 2 - iv-konehuoneen laajennus n. 140 m 2 Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm. 28.9.2016 perustuva kus tannus ar vio on 2.150.000 (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus 241.000 B2 Rakennustekniset työt 691.000 B3 LVI-työt 485.000 B4 Sähkötyöt 299.000 B5 Erillishankinnat 294.000
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 6 Kaupunginhallitus 410 21.11.2016 Varaukset 140.000 Yhteensä 2.150.000 Toimintavarustus on käyttäjän hankinta ja on arvion mukaan 36.000 (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu Rakennustyöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 alusta ja töiden tulisi val mistua elokuussa 2018. Koska C-talon ilmanvaihtojärjestelmä joudutaan uusimaan, on kyseisen talon käyt tö töiden aikana hankalaa. Käyttäjän kanssa joudutaan miettimään C-talon käyt tö mah dol li suuk sia ja/tai korvaavia tiloja. Rahoitus Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointiohjelmaan vuosille 2017-2018 tul laan esittämään hankkeelle rahoitusta seuraavasti: vuodelle 2017 200.000 vuodelle 2018 1.950.000 yhteensä 2.150.000 Käyttäjän toimintavarustuksen kustannus kohdistuu pääosin vuodelle 2018. Vuokrasopimus Hankkeen myötä päivitetään kohteen vuokrasopimus. Kustannusarvion mukaan mää ri tet ty vuokran lisäys on n. 84.000 /vuosi. Käyttäjän hallinto on osaltaan hyväksynyt hankesuunnitelman. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian konsernipalveluille valmisteltavaksi. Valmistelun yhteydessä on mm. selvitettävä konsernin keittiökapasiteetti ja käyttöaste, tehdyt investoinnit ja konsernin mahdollisuudet lisätä käyttöastetta. Selvitys asiasta tuodaan kaupunginhallitukselle 31.5.2016 mennessä. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn aikana. Liitteet 1 Wärtsilätalon keittiön korjausten hankesuunnitelma
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 7 Kaupunginhallitus 411 21.11.2016 Hammaslahden uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 8832/10.03.02/2016 KH 21.11.2016 411 Hammaslahden uusi päiväkoti tulee sijaitsemaan Hammaslahdessa osoitteessa Pe rä län tie 3, 82200 HAMMASLAHTI. Asemakaavassa tontti on merkitty yleisten ra ken nus ten korttelialueeksi (Y). Tontin lohkominen on vielä tekemättä. Hankkeen sisältö Hammaslahden uusi päiväkoti on 5-osastoinen ja siihen tullaan rakentamaan tilat n. 100 lapselle. Yhden ryhmän osalta varaudutaan päiväkodin pien ryh mä toimin taan ja yksi ryhmä tulee palvelemaan vuorohoidon tarpeita. Ratkaisulla py ritään myös keskittämään palveluita ja näin saamaan myös toi min nal li sia sääs töjä. Hammaslahden alueen päivähoito järjestetään nykyisin 2-osastoisessa päi vä kodis sa, joka on jo tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Lisäksi päiväkotiryhmiä oli si joi tet tu na kahteen osakehuoneistoon, joista toinen sul jetaan si sä il ma on gelmien johdosta, mistä johtuen Hammaslahden kou lu kes kuk sen tontille joudutaan hank ki maan väliaikaisia siirtopäiväkotitiloja. Päiväkodin varsinaiset käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toiseen ker rokseen voidaan tehdä teknisiä tiloja. Osa päiväkodin yhteisistä tiloista suun ni tellaan siten, että tilojen ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa tullaan perinteisten järjestelmien rin nalla hyödyntämään kestävän kehityksen ratkaisuja pitäen mielessä vihreät arvot ja energiansäästön. Kohteen energiatehokkuusvaatimus on A. Laajuustiedot Hammaslahden päiväkodin huoneistoala on n. 1 090 hum 2 ja lämmin bruttoala (si säl täen tekniset tilat) n. 1 400 brm 2. Lisäksi pihalle tulee kylmiä varastotiloja n. 70 m 2. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm. 18.10.2016 perustuva kus tannus ar vio on 2.833.000 (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/1.2016 ja hintataso 83,3/10.2016. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus 246.000 B2 Rakennustekniset työt 1.913.000 B3 LVI-työt 343.000
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 8 Kaupunginhallitus 411 21.11.2016 B4 Sähkötyöt 219.000 B5 Erillishankinnat 59.000 Varaukset 54.000 Yhteensä 2.835.000 Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina han kintoi na ja ne ovat arvion mukaan 120-150.000 (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan KVR-urakkana, eli kohteen pääurakoitsija vastaa myös kohteen suunnittelusta sekä talotekniikan urakoista. KVR-urakkakilpailu järjestetään alkuvuodesta 2017. Rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin kesällä 2017, jolloin kohde valmistuisi syksyllä 2018. Rahoitus Omistajaohjausjaosto hyväksyi kokouksessaan 7.11.2016 97 Hammaslahden uu den päiväkodin toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella. Hankkeen kulut tu le vat jakaantumaan vuosille 2017-2018 seuraavasti: vuodelle 2017 1.100.000 vuodelle 2018 1.735.000 Yhteensä 2.835.000 Vuokrasopimus Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joensuun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Ham mas lah den uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn aikana. Liitteet 2 Hammaslahden uuden päiväkodin hankesuunnitelma
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 9 Kaupunginhallitus 412 21.11.2016 Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kustannusarvion hyväksyminen 8835/10.03.02/2016 KH 21.11.2016 412 Hukanhaudan uusi päiväkoti tulee sijaitsemaan Hukanhaudan kaupunginosassa kort te lis sa 1529, tontilla 12 osoitteessa Jakokunnantie 3, 80230 JOENSUU. Asema kaa vas sa tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Tontin loh kon ta päiväkodin tontiksi on suoritettu. Hankkeen sisältö Hukanhaudan uusi päiväkoti on 7-osastoinen ja siihen tulee tilat n. 135 lapselle päi vä hoi to ja esiopetusta varten. Hukanhaudan päiväkoti sijoittuu suojellun Hukanhaudan koulun lä hei syy teen naa pu ri ton til le. Hukanhaudan koulun huoltorakennus sijaitsee uudessa tont tijaos sa päiväkodin tontilla ja se puretaan pois päiväkodin tieltä. Vanha sau na raken nus on tarkoitus jättää paikoilleen esim. päiväkodin va ras to käyt töön. Hukanhaudan päiväkoti rakennetaan korjaamaan alueen päiväkotipaikkapulaa. Tik ka mäen ja Punahilkan päiväkodit on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien ta kia ja niiden korvaajiksi on hankittu siirtopäiväkotitiloja. Päiväkodin varsinaiset käyttötilat sijoittuvat yhteen kerrokseen. Toiseen ker rokseen voidaan tehdä teknisiä tiloja. Osa päiväkodin yhteisistä tiloista suun ni tellaan siten, että tilojen ulkopuolinen iltakäyttö on mahdollista. Rakennuksen taloteknisissä ratkaisuissa tullaan perinteisten järjestelmien rin nalla hyödyntämään kestävän kehityksen ratkaisuja pitäen mielessä vihreät arvot ja energiansäästön. Kohteen energiatehokkuusvaatimus on A Laajuustiedot Hukanhaudan päiväkodin huoneistoala on n. 1 550 hum 2 ja lämmin bruttoala n. 1 950 brm 2. Lisäksi pihalle tulee kylmiä varastotiloja n. 100 m 2. Hankesuunnitelman laadinta Hankesuunnitelman laadinnasta on vastannut työryhmä, johon on kuulunut raken nut ta jan ja käyttäjän lisäksi ulkopuolisia konsultteja. Rakennuskustannukset Hankkeesta laadittu tavoitehintalaskelmaan pvm. 18.10.2016 perustuva kus tannus ar vio on 4.145.000 (alv. 0%). Haahtela-indeksi on 81,0/1.2016 ja hintataso 83,3/10.2016. Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannus 375.000 B2 Rakennustekniset työt 2.653.000 B3 LVI-työt 505.000
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 10 Kaupunginhallitus 412 21.11.2016 B4 Sähkötyöt 317.000 B5 Erillishankinnat 71.000 Varaukset 224.000 Yhteensä 4.145.000 Irtaimisto-, kalusto- ja laitehankinnat tapahtuvat hallintokunnan omina han kintoi na ja ovat arvion mukaan 150-200.000 (alv. 0%). Toteutus ja aikataulu Hanke tullaan toteuttamaan KVR-urakkana, jossa pääurakoitsija vastaa myös koh teen suunnittelusta sekä talotekniikan urakoista. KVR-urakkakilpailu järjestetään alkuvuodesta 2017. Rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin kesällä 2017, jolloin kohde valmistuisi syksyllä 2018. Rahoitus Omistajaohjausjaosto hyväksyi kokouksessaan 7.11.2016 97 Hukanhaudan uuden päiväkodin toteuttamisen kiinteistöleasingrahoituksella. Hankkeen kulut tule vat jakaantumaan vuosille 2017-2018 seuraavasti: vuodelle 2017 1.700.000 vuodelle 2018 2.445.000 Yhteensä 4.145.000 Vuokrasopimus Käyttäjän kanssa tullaan tekemään uusi vuokrasopimus, jossa kiinteä vuok ra-aika on 20 vuotta. Vuokran määräytymisessä käytetään Joensuun kaupungin sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Valmistelija: Tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelman ja kus tan nus arvion. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen oli kokouksessa kuultavana asian käsittelyn aikana. Liitteet 3 Hukanhaudan uuden päiväkodin hankesuunnitelma Jakelu Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 11 Kaupunginhallitus 413 21.11.2016 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus kaupunginvaltuustolle 8836/00.03.01/2016 KH 21.11.2016 413 Tarkastuslautakunta on 25.10.2016 84 käsitellyt hankintoja koskevaa ar vioin tiker to mus ta, ja päättänyt poikkeuksellisesti antaa asiassa arviointikertomuksen kau pun gin val tuus tol le kesken tilikauden. Lautakunta on erityisesti kiinnittänyt huo mio ta tilakeskuksen vuoden 2012 sähkötöiden kilpailutukseen. Tar kas tus lauta kun ta on päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto vel voit tai si kaupunginhallitusta selvittämään, onko Tilakeskuksen sähkötöiden han kin nois sa noudatettu hankintalakia ja kaupungin hankintaohjeita sekä täyttyy kö rikoksen tunnusmerkistö sähkötöiden puitesopimusten al le kir joi tus menet te lys sä ja raportoimaan asian vaatimista lain ja hyvän hallintotavan edel lyt tämis tä toimenpiteistä kaupunginvaltuustolle. Tarkastuslautakunnan kertomuksessa oleva tarkastuslautakunnan viittaus ri koksen tunnusmerkkien täyttymisen selvittämiseen on erittäin vakava kannanotto. Näin ollen on ollut aiheellista pikaisesti selvittää, mistä asiassa on kyse, jotta viittaus rikoksen tunnusmerkkien täyttymisen selvittämiseen ei aiheuta tar pee tonta epävarmuutta asian käsittelyssä ja leimaisi tarpeettomasti asiaan hoitaneita hen ki löi tä, jos syytä epäillä rikoksen tunnusmerkkien täyttymistä asiassa ei ole. Kau pun gin hal li tuk sen on aiheellista omalta puoleltaan jo ennen kuin kau pun ginval tuus to tekee asiassa päätöksen tuoda esille seikat, jotka kaupunginvaltuuston on aiheellista tietää asiaa arvioidessaan. Kuten tarkastuslautakunta on todennut, tilakeskus on vuonna 2012 kil pai lut tanut sähköurakoitsijoita saadakseen puitesopimuksen sähkötöiden (jossa yk sittäi sen urakan arvo jää alle 40 t :n) tilaamiseksi vuosille 2012-2013. Kilpailutus on sisältänyt option vuodelle 2014. Kilpailutuksesta ei ole allekirjoitettu so pimuk sia valittujen urakoitsijoiden kanssa. Tarkastuslautakunta on todennut, että tar jous pyyn nös tä, hankintapäätöksestä tai puitejärjestelyn sopimuksista eivät käy ilmi ehdot, joiden perusteella hankinnat olisi voitu tehdä ilman kil pai lut tamis ta. Koska tarjouspyynnöstä, hankintapäätöksestä eikä han kin ta so pi muk sesta käy ilmi, miten tarjoajat on laitettu hankintajärjestykseen, jokainen pui te järjes te lyn perusteella tehty hankinta olisi tarkastuslautakunnan mukaan tullut mi ni kil pai lut taa. Tältä osin voidaan todeta, että hankintapäätöksen mukaan päätöksen pe rus teena ovat tarjousvertailun mukaan edullisimmat tarjoukset. Kaupungin eri alueille (kan ta kau pun ki, Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara) on valittu alu eelle tarjouksen tehneistä urakoitsijat, joiden vertailuhinta on ollut korkeintaan 35 % yli edullisimman vertailuhinnan. Tarjouksista on laadittu tar jous ver tai lu tau lukot eri kaupungin alueille, jolloin edullisimman tarjouksen tehnyt on taulukossa en sim mäi se nä ja toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt toisena jne. Han kin tapää tök seen urakoitsijat on listattu alueittain järjestyksessä edullisimmasta kalleim paan. Itse päätöksestä tämä ei suoraan käy ilmi, mutta vertaamalla tar jousver tai lu tau luk koa ja hankintapäätöstä, asia on selkeästi havaittavissa. Han kinnas sa on siis valittu kullekin alueelle useampia urakoitsijoita, jotka on asetettu edul li suus jär jes tyk seen. Puitejärjestelyn sisällä hankinnat on lähtökohtaisesti tehty niin, että yksittäistä
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 12 Kaupunginhallitus 413 21.11.2016 urak kaa on ensin tarjottu kunkin alueen edullisimmalle toimittajalle. Jos tämä ei ole pystynyt (esim. työtilanteestaan johtuen) ottamaan urakkaa vastaan, urakkaa on tarjottu seuraavaksi edullisimmalle jne. Tarkastuslautakunta on to dennut, että ao. ajanjaksona tilattujen urakoiden kokonaisarvosta eli n. 975 000 euros ta on yhdeltä yritykseltä tilattujen urakoiden arvo n. 672 000 euroa. Kyseinen yri tys on vuoden 2012 kilpailutuksessa valituista tarjoajista se, jonka tarjous vuoden 2012 kilpailutuksessa on ollut kantakaupungin alueella edullisin ja Py hä selän, Kiihtelysvaaran ja Enon osalta toiseksi edullisin. Toiseksi eniten säh kö urakoi ta on tehnyt yritys, jonka tarjous on ollut kantakaupungin alueella toiseksi edul li sin ja Pyhäselän, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Enon alueella edullisin. Ot taen huomioon että valtaosa sähkötöiden hankinnoista on koskenut kan takau pun gin alueella tapahtuneita töitä, urakoiden keskittyminen euromäärisesti kan ta kau pun gin alueella halvimman tarjouksen tehneelle on hankintapäätöksen mu kai nen lopputulos. Näin ollen puitesopimuksen sisällä urakoitsijoiden valinta on tehty edellä kuvattujen valintaperusteiden mukaisesti (urakkaa on ensin tarjot tu tarjouskilpailutuksessa edullisimmaksi osoittautuneelle urakoitsijalle ja sitten toiseksi edullisimmalle jne.) On totta, että hankintapäätökset ja asiakirjat ovat epätarkat ja että ne olisi ollut syy tä laatia selvemmiksi esim. toteamalla selkeästi (esim. numeroimalla) urakoit si joi den etusijajärjestys ja kirjoittamalla perusteluja laajemmin. Nyt han kinta pää tös on hyvin lyhyt ja pelkistetty, mistä syystä ulkopuolinen ei helposti hahmo ta kilpailutuksen lopputulosta ja sitä, miten urakoitsija valitaan pui te jär jes telyn sisällä. Näiltä osin kilpailutuksen dokumentoinnissa on parannettavaa. Olennais ta kilpailutuksen osalta kuitenkin on, että asiallisesti on toimittu kil pai lu tuksen lopputuloksen mukaisesti ja hankinnat on tehty edullisimman tarjouksen teh neel tä urakoitsijalta. Sopimuskaudella 2012-2013 ja optiokaudella 2014 on siis kullakin kaupungin alueella sähköurakoihin valittu urakoitsija tarjouskilpailun lop pu tu lok sen mukaisesti. On myös syytä muistaa, että tarjouskilpailun lopputulos ja hankintojen to teut tami nen puitejärjestelyn sisällä on täytynyt olla selvää tarjouskilpailuun osal lis tuneil le, koska he eivät ole hakeneet muutosta hankintapäätökseen eikä ura koit sijoi den kanssa ole syntynyt epäselvyyttä, keneltä hankinnat ensisijaisesti tehdään. Mikäli hankinnat puitejärjestelyn sisällä eivät olisi kohdistuneet jär jes tykses sä ensimmäisenä olevaan urakoitsijaan, on käytännön kokemuksenkin nojalla sel vää, että urakoitsijat olisivat reagoineet menettelyyn. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan sähkötöiden hankinnat on tehty ilman voi mas sa ole via sopimuksia 4.5.2012 20.7.2016. Hankintalain 76 :ssä sää detään tarkastuslautakunnan toteamin tavoin, että hankintasopimus syntyy kir jalli sen sopimuksen allekirjoittamisella. Tämän säännöksen taustalla on ollut tarve sel ven tää hankintasopimuksen syntyajankohtaa hankintojen oi keus suo ja kei nojen käytön kannalta. Yleisten sopimusoikeudellisten oppien mukaan sopimus syn tyy lähtökohtaisesti, kun tarjouksen vastaanottaja hyväksyy tarjouksen ja ilmoit taa tästä tarjoajalle. Sopimuksen syntyminen ei siis edellytä sopimuksen saat ta mis ta kirjalliseen muotoon. Hankintamenettelyssä tämä voi aiheuttaa ongel mia, koska tarjouksen hyväksyvään päätökseen on mahdollista hakea muutos ta. Tällöin sopimus yleisten sopimuksen syntymistä koskevien periaatteiden mu kaan on voinut syntyä jo ennen kuin sen pohjana oleva päätös on lain voi mainen. Sen, että myös julkisissa hankinnoissa sopimussuhde hankintayksikön ja tar joa jan välille voi kuitenkin edelleen syntyä hankintalain 76 :n sopimuksen kir-
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 13 Kaupunginhallitus 413 21.11.2016 jal li suus vaa ti muk ses ta huolimatta ilman kirjallista sopimusta, osoittaa han kin talain 94 :n 2 momentti. Kyseisen säännöksen mukaan markkinaoikeus voi eräitä 94 :n seuraamuksia määrätessään katsoa hankintasopimuksen syntyneeksi olosuh tei den perusteella, jos hankintayksikkö on nimenomaisesti ryhtynyt han kinnan toteuttamiseen. Em. säännös olisi tarpeeton, mikäli hankintasopimus ei voisi syntyä muuten kuin kirjallisen sopimuksen perusteella. Näin ollen jos kirjallista so pi mus ta ei ole tehty, sopimuksen syntymistä on arvioitava olosuhteiden perus teel la. Sähkötyöhankintojen tapauksessa saadun selvityksen mukaan kirjallisten so pimus ten tekeminen on kiireen ja inhimillisten syiden vuoksi viivästynyt vuonna 2012 ja lopulta niiden tekeminen on unohtunut. Kun valitusajan päätyttyä on kui ten kin tosiasiallisesti ryhdytty panemaan täytäntöön hankintapäätöstä ti laamal la sähköurakoita valituita toimittajilta, sopimusten on katsottava syntyneen olo suh tei den perusteella. Suomen oikeusjärjestelmässä suullinen sopimus on samal la tavoin pätevä kuin kirjallinenkin sopimus. Toki ehtojen yksiselitteisyyden ja yhteisymmärryksen varmistamiseksi sopimukset pyritään lähtökohtaisesti teke mään kirjallisesti. Kaiken kaikkiaan kirjallisen sopimuksen puuttuminen ei kuiten kaan merkitse sitä, että hankinnan osalta oltaisiin oltu sopimuksettomassa tilas sa, koska kilpailutus vuosille 2012-2013 ja optiona vuodelle 2014 on to teu tettu ja valitusajan päätyttyä on valituilta toimittajilta tilattu sähkötöitä kil pai lu tuksen mukaisessa järjestyksessä. Vuoden 2015 osalta voi todeta, että vuoden 2012 kilpailutuksen kausi op tio vuosi neen oli vuonna 2015 päättynyt. Tältä osin on toimittu niin, että urakat on edelleen tilattu vuoden 2012 mukaisilta toimittajilta samalla tavoin kuin vuosina 2012 2014; siis ikään kuin sopimuskausi olisi edelleen jatkunut vuonna 2015. Ura koitsi joi den hinnat vuonna 2015 ovat olleet edelleen vuoden 2012 tarjouskilpailun mu kai set. Saadun selvityksen mukaan kilpailutuksen venymiseen (uusi kil pai lutus on tehty keväällä 2016) osasyynä oli se, että 1.4.2015 osa LVI SA-kun nos sa pito töis tä siirtyi teknisen keskuksen kiinteistöpalveluille, mikä aiheutti epä sel vyyttä kilpailutettaviin töihin. Vaikka tehtävien hoidon järjestämisessä on ollut murros vai he alkuvuodesta, kilpailuttaminen olisi luonnollisesti tullut järjestää edel lisen sopimuskauden päätyttyä. Sinällään ottaen huomioon että vuonna 2015 on käy tet ty edelleen vuoden 2012 kilpailutuksen hintoja, kaupungille ei voine katsoa aiheutuneen kilpailutuksen viivästymisestä erityistä vahinkoa. Hankintoja te ke vien tulee kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kaikissa tilanteissa kilpai lu tuk sen hoidetaan ajallaan. Siltä osin kun on kyse puitesopimusten allekirjoittamisesta jälkikäteen, tar kastus lau ta kun ta oli pyytänyt nähtäväkseen allekirjoitettuja sähkötöiden pui te so pimuk sia. Tarkastuslautakunnalle oli ilmoitettu, että allekirjoitettuja sopimuksia ei ole. Tämän ilmoituksen jälkeen sopimuksiin oli kuitenkin haettu urakoitsijoilta al le kir joi tuk set 23.2.2016 jälkeen. Allekirjoitusten hakemiseen urakoitsijoilta on vai kut ta nut ilmeisesti pyrkimys täyttää tarkastuslautakunnan pyyntö saada nähtä väk seen allekirjoitetut sopimukset. Sinällään tässä vaiheessa vuonna 2016 alle kir joi tus ten hakeminen sopimuksiin on ollut merkityksetöntä, koska so pi muskau si oli jo päättynyt. Se, että osapuolet ryhtyvät täyttämään sopimusta ennen sen allekirjoittamista, ei ole mitenkään harvinaista eikä moitittavaa. Kirjallisen sopimuksen al le kir joitta mi nen jälkikäteen ja sen päivääminen taaksepäin voi muodostua moitittavaksi
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 14 Kaupunginhallitus 413 21.11.2016 me net te lyk si, jos sillä pyritään johtamaan ulkopuolisia harhaan tai muutoin anta maan asiasta virheellinen kuva. Tarkastuslautakunnalle oli saatujen selvitysten mu kaan ilmoitettu, että sopimuksia ei ollut alun perin allekirjoitettu. Sopimusten al le kir joit ta mi sel la jälkikäteen ei ole harhaanjohdettu ketään, vaan taustalla on ol lut saadun tiedon mukaan inhimillinen pyrkimys osoittaa, että hankinnoista on ol lut valittujen urakoitsijoiden kanssa sopimus, vaikka vuonna 2012 sopimusta ei ol lut kaan allekirjoitettu. Kuten edellä todettiin, allekirjoitusten hakeminen vuoden 2012 sopimuksiin vuonna 2016 on ollut tarpeetonta, koska sopimuskausi oli jo päättynyt. Menettelystä ei kuitenkaan ole aiheutunut kenellekään haittaa taik ka vahinkoa eikä sillä ole pyritty johtamaan taikka johdettu ketään harhaan. Näin ollen sopimusten jälkikäteisellä allekirjoittamisella ei ole erityistä mer ki tystä asian arvioinnissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden vuosille 2012 2014 sähköurakoiden kil pai lu tuk ses sa on dokumentoinnissa ja sopimusten saattamisessa kirjalliseen muo toon on puutteita ja epätäsmällisyyksiä. Itse sähkötöiden hankinta on kuiten kin toteutettu vuosina 2012 2014 tarjouskilpailun tarkoituksen mukaisesti, jol loin dokumentoinnin ja kirjallisen sopimusten puutteet eivät ole vaikuttaneet töi den hankintaan tai tehneet hankintoja asiallisesti hankintalain vastaisiksi. Kilpai lu tuk sen puute vuodelle 2015 on virhe, mutta sen ei lähtökohtaisesti voi katsoa aiheuttaneen kaupungille vahinkoa, koska vuonna 2015 hankinnat on tehty vuo den 2012 kilpailutuksen perusteella ja ao. kilpailutuksen hinnoilla. Vaikka ti la kes kuk sen sähkötyötilauksien hankintamenettelyssä on ollut puutteita, sel vi tys ten perusteella asiassa ei ole epäiltävissä, että kukaan olisi syyllistynyt rikolliseen me net te lyyn. Vastaisuudessa hankintoja tekevien on syytä kiinnittää huomiota siihen, että pää tök set ovat riittävästi perusteltua ja selkeitä, jotta niistä voidaan yk si se lit teises ti nähdä kilpailutuksen lopputulos ja se, miten esim. puitejärjestelyn sisällä han kin nat tehdään. Lisäksi hankinnoista on myös tehtävä kirjallinen sopimus. Valmistelija: hallintoyksikkö Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan hallintoyksikön selvityksen tiedokseen ja saattaa sen edelleen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 15 Kaupunginhallitus 414 21.11.2016 Saimaa Capital Oy:n SVOP-järjestely 8744/00.00.01/2016 KH 21.11.2016 414 Joensuun kaupunki omistaa 4,17 % Saimaa Capital Oy:n osakkeista. Saimaa Capi tal Oy syntyi kaksi vuotta sitten Itä Suomen Rahasto Oy:n ja Indekon Oy:n fuusios sa. 30.9.2016 Saimaa Capital Oy:hyn fuusioitui Luoteis-Venäjän Rahasto Oy, jo ka oli luontainen jatko Saimaa Capital Oy:n kehityksessä. Fuusioiden seu raukse na Saimaa Capitalin pääomaksi muodostui noin 17,2 M ja sillä on yli 20 si joitus koh det ta. Rahastojärjestelyiden keskeisenä tavoitteena on ollut entisestään vah vis taa rahaston sijoitustoimintaa sen toiminta-alueella Itä-ja Kaakkois- Suomes sa. Saimaa Capitalin sijoitusstrategiana on tehdä pääomasijoituksia pk-yrityk sien sukupolvenvaihdoksiin, omistusjärjestelyihin ja yhtiöiden kasvuun. Saimaa Capitalin hallitus on hahmottanut erilaisia tapoja tehdä rahastosta en tistä houkuttelevampi nykyisille ja uusille sijoittajille ja samalla kasvattaa rahaston lik vi de jä sijoitusvaroja, on esille noussut erilaiset osakeyhtiölain mahdollistamat ta se- ja lainajärjestelyt. Koska Saimaa Capital Oy:stä on haluttu tehdä entistä toi mi vam pi rahasto, joka palvelisi entistä paremmin omistajien sille asettamia ta voit tei ta, rahaston hallitus päätti esittää 9.11.2016 kokoontuneelle yh tiö kokouk sel le sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston palauttamista ja kor vaamis ta omistajilta otettavalla svop-lainalla. Tavoitteena on muuttaa rahaston pääomarakennetta muuttaa siten, että se palve li si paremmin rahaston sijoitusstrategiaa ja soveltuisi paremmin pk-yrityksen ny kyi seen toimintaympäristöön sekä antaisi samalla joustavuutta rahaston omis ta jil le. Rahaston hallitus on arvioinut, että lähivuosina tulee tapahtumaan lu kui sia pk-yrityksien sukupolvenvaihdoksia ja muita järjestelyitä, joissa ra hastol la tulisi olla roolia. Yhtiökokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen ja rahaston hal li tuk selle annettiin valtuus päättää varojen jaosta osakeyhtiölain 13 luvun 1 ja 6 :ien mu kai ses ti yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta enintään 15.000.000 euroon saakka. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan varojen jaka mi nen tapahtuisi käytännössä yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman ra hastos ta siten, että kukin osakkeenomistaja lainaisi laskennallisen svop-pa lau tuksen sa määrän takaisin yhtiölle. Toisin sanoen kunkin osakkaan tällä hetkellä rahas tos sa olevan svop-sijoituksen luonne muuttuu sijoituksesta lainasaamiseksi, jol le maksetaan vuotuista 2 % korkoa. Muutoksella ei toisaalta ole mitään vai kutus ta osakkaiden osakeomistuksen määrään eikä äänivaltaan rahastossa. Myös oi keu det rahaston jakamiin osinkoihin säilyvät ennallaan. Svop-palautus ja sen ta kai sin lai naus tapahtuisi oheisella svop-velkakirjalla. Svop-lainan ehdot ovat kai kil le osakkaille samat, joten kaikkia osakkeenomistajia kohdellaan tässäkin suh tees sa yhdenvertaisesti. Saimaa Capital Oy:n hallitus pyytää kutakin Saimaa Capital Oy:n osakasta te kemään oman päätöksensä siitä, että osakkaan rahastossa oleva svop-sijoituksen mää rä muutetaan Saimaa Capital Oy:ltä olevaksi saatavaksi. Jotta hallitus voi käyt tää yhtiökokouksen mukaista valtuutusta varojen jakoon, ja siten laittaa täy tän töön yhtiökokouksen päätöksen, tarvitaan yhtiön osakkailta päätös esityk sen mukaisen svop-lainan myöntämisestä.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 16 Kaupunginhallitus 414 21.11.2016 Asiallisesti järjestelyssä ei siis liiku rahaa eikä kaupunki tee yhtiöön uutta si joi tusta. Ainostaan kaupungin osuus (613 948,30 euroa) yhtiön sijoitetusta vapaasta pää omas ta muutetaan yhtiölle oman pääomanehtoisesta rahoituksesta lainaksi eli yhtiölle vieraan pääomanehtoiseksi rahoitukseksi. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kau pun gin valtuus to päättää hyväksyä, että Joensuun kaupungin osuus (613 948,30 euroa) Saimaa Capital Oy:n sijoitetusta vapaasta omasta pääomasta muutetaan Joensuun kaupungin Sai maa Capital Oy:lta olevaksi saatavaksi (ts. myöntää svop-sijoituksensa suurui sen lainan Saimaa Capital Oy:lle) ja hyväksyä oheisen velkakirjan ja sen ehdot. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Saate, SVOP-järjestely 5 SVOPn jako osakkaille 15.11.2016 6 Joensuu.pdf 7 Tilinpäätös osatilikaudelta 1.1. - 30.9.2016, Saimaa Capital Oy
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 17 Kaupunginhallitus 415 21.11.2016 Kiteen kaupungin tulo osakkaaksi Siun Talous Oy:hyn ja yhden osakkeen myyminen PTTK Oy:lle 7728/00.01.00/2016 KH 21.11.2016 415 Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kun ta yh tymä (Siun sote) ovat 9.8.2016 allekirjoittaneen talous- ja palkanlaskentapalveluja tuot ta van Siun Talous Oy:n perustamisasiakirjat. Jo yhtiön perustamisvaiheessa käytiin keskustelua muiden Pohjois-Karjalan kuntien halukkuudesta tulla osakkaaksi yhtiöön. Jotta yhtiö saatiin nopeasti pe rustet tua, perustajaosakkaita oli kuitenkin vain kaksi (Joensuun kaupunki ja Siun sote -kuntayhtymä). Nyttemmin Kiteen kaupunginvaltuusto on 24.10.2016 52 päättänyt, että Kiteen kaupungin talous- ja palkkahallinnon palvelut siirretään Siun Talous Oy:n tuot ta mik si 1.1.2017 alkaen ja valtuuttanut kaupunginhallituksen hyväksymään osa kas so pi muk sen ja muut mahdolliset asiakirjat. Päätös ei ole vielä lain voi mainen Joensuun kaupungin ja Siun soten hyväksymässä osakassopimuksessa on so vittu, että Siun Talous Oy:n osakkaat sopivat erikseen keskenään, kuinka paljon ja mis sä suhteessa ne luovuttavat omistamiaan yhtiön osakkeita yhtiön osakkaaksi ha lua val le. Lähtökohtana on, että osakkaiden omistusosuudet yhtiössä vas tai sivat pääpiirteissään osakkaiden henkilöstömäärän mukaista (ja siten palvelujen käy tön mukaista) suhdetta. Tältä pohjalta on Kiteen kaupungin kanssa sovittu siitä, että Joensuun kaupunki ja Siun sote myyvät Kiteen kaupungille yhteensä 150 Siun Talous Oy:n osaketta, kun Kiteen kaupungin asiaa koskevat päätökset ovat lainvoimaisia. Em. osa kemää rä vastaa 3 %:a yhtiön osakkeista. Osakassopimuksen hengen mukaisesti Kiteel le myytävät osakkeet jakautuvat Joensuun kaupungin ja Siun soten välillä suh tees sa 40/60 (mikä on yhtiön omistuksen jakautuminen tällä hetkellä kaupun gin ja Siun soten kesken). Näin ollen Joensuun kaupungin tulisi myydä Kiteen kau pun gil le 60 Siun Talous Oy:n osaketta. Vastaavasti Siun sote myy Kiteelle 90 Siun Talous Oy:n osaketta. Osakassopimuksen mukaan kauppahinta on osakkaan yhtiölle osakkeesta maksama merkintähinta, elleivät osakkaat keskenään muus ta sovi. Näin ollen kauppahinta on 100 euroa osakkeelta. Ostaessaan yhtiön osakkeet Kiteen kaupunki tulee osapuoleksi myös yhtiötä kos ke vaan osakassopimukseen. Osakassopimukseen on tässä yhteydessä syytä teh dä Kiteen mukaantulosta aiheutuvat muutokset, jotka koskevat lähinnä so pimus osa puo lia ja osakkeiden omistuksen jakaantumista. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy on myös pyytänyt, että sille myytäisiin yksi Siun Talous Oy:n osake PTTK Oy:n in house-aseman turvaamiseksi. Koska kaupugin osuus Siun Talous Oy:n omistuksesta on hiukan henkilöstömäärään nähden suurempi kuin Siun Sotella, on perusteltua, että kaupunki myy osakkeen PTTK Oy:lle. Osakassopimuksen mukaan osakkaat päättävät, tarvitseeko uusien osakkaiden liittyä osakasopimuksen osapuoleksi. Koska PTTK Oy:n omistus on vain yksi osake, PTTK Oy:n liittyminen osakassopimukseen ei ole tarpeellista.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 18 Kaupunginhallitus 415 21.11.2016 Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myydä Kiteen kaupungille yhteensä 60 Siun Talous Oy:n osaketta hintaan 100 eu roa osake (yhteensä kauppahinta on 6 000 euroa) ja muutoin tavanomaisin osa ke kau pan ehdoin ja hyväksyä liitteenä olevan päivitetyn osakassopimuksen. Lisäksi kaupunginhallitus päättää myydä yhden Siun Talous Oy:n osakkeen Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle hintaan 100 euroa ja muuten tavanomaisin osakekaupan ehdoin. Hyväksyttiin yksimielisesti. Pentti Keskisalo ei esteellisenä PTTK Oy:n hallituksen jäsenyyden vuoksi osallistunut asian käsittelyyn. Eero Bogdanoff ei esteelisenä Siun Talous Oy:n hallituksen jäsenyyden vuoksi osallistunut asian käsittelyyn. Liitteet 8 Päivitetty osakassopimus 9 Vertailu allekirjoitettuun osakassoimukseen Jakelu Siun Talous Oy /Anne Koskonen PTTK Oy / Kari Alvila Kaupunginlakimies / Mikko Kärkkäinen
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 19 Tarkastuslautakunta 2013-2016 83 25.10.2016 Kaupunginhallitus 416 21.11.2016 Hallintokuntien vastineet ja tarkastuslautakunnan lausunto vastineista vuoden 2015 arviointikertomuksen johdosta 7373/00.03.00/2016 TARKLK13 25.10.2016 83 Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2015 arviointikertomuksen kokouksessaan 24.5.2016 53. Kaupunginvaltuusto käsitteli arviointikertomuksen 20.6.2016 56, ja velvoitti kaupunginhallituksen, lautakuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta, ja pyysi raportoimaan näistä tarkastuslautakunnalle syyskuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen tarkastuslautakunta antaa lausuntonsa vastineista kaupunginhallitukselle. Tämän jälkeen kaupunginhallitus antaa oman lausuntonsa valtuustolle toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta, saattaen myös tarkastuslautakunnan lausunnon vastineista valtuustolle tiedoksi. Liitteenä hallintokuntien antamat vastineet. Puheenjohtajan päätösehdotus: Tarkastuslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi hallintokuntien antamat vastineet vuoden 2015 arviontikertomukseen ja tarkastuslautakunnan antaman lausunnon vastineiden johdosta. Hyväksyttiin yksimielisesti. Tarkastuslautakunnan lausunto hallintokuntien arviontikertomukseen 2015 antamista vastineista: 3.3.2. Kaupunginhallitukselta ei ole saatu vastinetta arviointikertomukseen. 3.3.5. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen tarkastamisen toimikunta. Sosiaali- ja terveyskeskuksen vastine: "Sosiaali- ja terveyskeskuksella ei ole tiedossa minkälainen sopimus Mediatrista on tehty, eikä sitä pyynnöistä huolimatta ole saatu nähtäväksi." Mediatrin toimivuudesta suhteessa sosiaali- ja terveyskeskukseen on vastuussa PTTK. Sama koskee myös muiden toimialojen tietojärjestelmäsopimuksia. Asiatarkastuksessa ja laskuja hyväksyttäessa tulee aina olla käytettävissä asiakirjat, joista selviää laskutusperusteet. Tämä koskee koko konsernia.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 20 Tarkastuslautakunta 2013-2016 83 25.10.2016 Kaupunginhallitus 416 21.11.2016 Joensuun kaupunki ja sen eri yksiköt ovat sopimussuhteessa PTTK:een, jolloin P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy:n ja kaupungin yksiköiden väliset sopimukset pitää olla kunnossa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset: Sosiaali -ja terveyskeskuksen vastineessa on selvitetty lastensuojelun sijoitukset. Tämä olisi voitu esittää tilinpäätöksessä. 3.3.8. Vapaa-aikalautakunta: "Talousarvion ylityksestä neuvoteltiin talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden 2015 mukaisesti tilaajan kanssa. Neuvottelun lopputulos oli, että talousarviomuutos ei ole tarpeen." Menettely talousarvion ylityksessä ei ole kaupungin talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukainen: "Talouden toteutumista on arvioitava kokonaisuutena. Mikäli talousarvio uhkaa ylittyä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Ennen talousarviomuutosesityksen esittämistä on käytävä viranhaltijatasolla tilaaja-tuottaja -neuvottelu ja etsittävä säästöjä ko. tulosalueen tai hallintokunnan sisältä. --- Talousarviomuutosesitys on valmisteltava lautakunnan hyväksymällä talousarvion sitovuustasolla. Muutosesityksen yhteydessä on arvioitava myös tilauksen toteutumista ja esitettävä niihin tarpeelliset muutokset. Kaupunginhallitus ei esitä toimintakatteen heikentämistä koskevaa asiaa valtuustolle, mikäli hallintokunnalla on kaupunginhallituksen käsityksen mukaan ollut mahdollisuus pysyä valtuuston hyväksymässä talousarviossa omilla päätöksillään." KH 21.11.2016 416 Tarkastuslautakunnan lausunnossa arviointikertomukseen 2015 annetuista vastineissa on kiinnitetty huomiota erityisesti tietojärjestelmäsopimuksiin ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin vapaa-aikalautakunnan talousarviomuutoksen osalta. PTTK:n ja kaupungin välillä on toiminnan siirtymisen yhteydessä solmittu siirtosopimus, jossa on sovittu toimintaperiaatteista kaupungin ja yhtiön välillä. Sopimuksen tarkistaminen on valmistelussa. Osana sopimuksen tarkistamista on tavoitteena tarkentaa muun ohella eri järjestelmiä koskevia ehtoja, mm. eri järjestelmien kriittisyysluokitusta ja vasteaikoja. Talousarvion sitovuustasot on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa on todettu muun ohella, että mikäli talousarvio uhkaa ylittyä, on ryhdyttävä toimenpiteisiin ylityksen pienentämiseksi ja etsittävä säästöjä paitsi ko. tulosalueen myös koko hallintokunnan sisältä. Vapaa-aikalautakunnan toteutumaa ja talousarviomuutostarvetta arvioitaessa on huomioitu paitsi tulosalueen toteutuma myös koko toimialan talousarvion toteutumaennuste. Menettelyitä on tarpeen selkeyttää vuoden 2017 ohjeistuksessa.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 21 Tarkastuslautakunta 2013-2016 83 25.10.2016 Kaupunginhallitus 416 21.11.2016 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä vastaukset arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Liitteet 10 Vastineet arviointikertomukseen 2015 Jakelu Kaupunginvaltuusto
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 22 Kaupunginhallitus 417 21.11.2016 Vastaus Perussuomalaisten Joensuun valtuustoryhmän valtuustokysymykseen seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä 8736/09.00/2016 KH 21.11.2016 417 Perussuomalaisten Joensuun valtuustoryhmä jätti 31.10.2016 kau pun gin val tuuston puheenjohtajalle valtuustokysymyksen seksuaalirikosten en nal ta eh käi seväs tä toiminnasta. Valtuustokysymyksen ovat allekirjoittaneet valtuutetut Teemu Arponen, Eero Bog danoff, Osmo Kokko, Sari Sallinen, Sirpa Hyökki, Sampsa Jääskeläinen, Jussi Wihonen ja Veijo Oinonen. Vastaus tulee antaa valtuuston työjärjestyksen 6 :n mukaisesti viimeistään siinä val tuus ton kokouksessa, joka ensiksi pidetään neljän (4) viikon kuluttua ky symyk sen tekemisestä, tai ilmoitettava silloin syy, minkä vuoksi vastausta ei voitu an taa. Kaupunginvaltuusto lähetti kysymyksen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi, jo ka 7.11.2016 391 päätti lähettää asian hallintoyksikön valmisteltavaksi. Poliisilta saatujen tietojen mukaan poliisi julkaisee säännöllisesti tilastoja Poliisin tie toon tulleista rikoksista. Näissä tilastoissa näkyvät siis poliisille ilmoitetut ri kokset. Nämä tilastot eivät kerro esimerkiksi sitä, onko ilmoitus johtanut esi tut kintaan, syyteharkintaan tai käräjäoikeuden tuomioon. Poliisin tilastoissa muutosta verrataan edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tar ken ne tun tiedon mukaan poliisille tehdyt ilmoitukset seksuaalirikoksista ovat li sään ty neet tammi-lokakuussa 2016 verrattuna tammi-lokakuuhun 2015 määräl li ses ti 35 ilmoitetulla rikoksella (166,7 %). Ilmoitetusta 56 rikoksesta syylliseksi epäil ty oli poliisin tiedossa 38 ilmoituksessa. Raiskausrikokset ovat lisääntyneet vastaavana aikana 21 ilmoituksella. Rais kausri kok sis ta on tehty tänä vuonna yhteensä 30 ilmoitusta. Luku pitää sisällään kaik ki tekomuodot ja myös niiden yritykset. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kirjattiin Joensuussa tammi-lokakuussa 2016 ri kos il moi tuk seen kuusi kertaa. Määrä on sama kuin viime vuonna vastaavana aika na. Vuonna 2014 tehtiin 11 ilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Suhteutettuna kokonaisrikollisuuteen seksuaalirikokset ovat 0,8 % kaikista po liisil le Joensuussa tammi-lokakuussa 2016 ilmoitetuista rikoksista ja 13 % il moi tetuis ta väkivaltarikoksista.. Poliisilta saatujen tietojen mukaan seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja polii si suhtautuu niihin tarpeellisella vakavuudella. Seksuaalirikosten ilmoitusmäärien lisääntyminen ei ole selitettävissä yhdellä tai kah del la syyllä. Tässä kuitenkin joitain: 1. Ihmisten kynnys ilmoittaa henkilöönsä kohdistuneista rikoksista näyttää jonkin verran madaltuneen; ihmiset ilmoittavat nykyisin aiempaa herkemmin myös
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 23 Kaupunginhallitus 417 21.11.2016 muis ta itseensä kohdistuneista rikoksista kuin seksuaalirikoksista. Näin pitää toki ollakkin, se heijastaa osaltaan luottamusta viranomaisiin. 2. Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen näkyy myös jonkin verran ilmoitettujen ri kos ten tilastoissa. Se on myös valtakunnallinen trendi. Ulkomaalaisten te kemik si ilmoitetut ja epäillyt seksuaalirikokset lisäävät ilmoitusten määrää. Suhteu tet tu na viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa maahan tulleiden ul komaa lais ten määrään luku ei ole kovin suuri. Seikka on vakavasti otettava siitä huo li mat ta. 3. Seksuaalinen ahdistelu tuli rikoslakiin syyskuussa 2014. Viime vuonna Joensuus sa tehtiin tästä rikoksesta kaikkiaan 4 ilmoitusta. Tänä vuonna tam mi-lo kakuus sa ilmoituksia on kirjattu 12. Seksuaalirikokset ovat rikoksia, joihin poliisin toimin ennalta ehkäisevästi on erit täin vaikea puuttua. Myös kaupungin mahdollisuudet estää näitä rikoksia ovat rajalliset, vaikka kaikki mahdolliset keinot tuleekin hakea jä käyttää ri kosten ehkäisemiseksi. Seksuaalirikokset tehdään useimmiten "neljän seinän si sällä" eikä niille ole useinkaan muita silminnäkijöitä. Poliisilta saadun tiedon mukaan poliisi pyrkii kuitenkin omassa ennalta estävässä työs sään korostamaan kaikille ihmisille myös seksuaalirikosten rangaistavuutta. Kou luis sa ja muissa erilaisissa tapaamisissa, myös nuorten aikuisten ja van hempien aikuisten kanssa asia otetaan esille muistuttaen ihmisen oikeudesta päättää omas ta kehostaan ja sen koskemattomuuden kunnioittamisesta. Ulkomaalaisille on erityisesti suunnattu tietoiskuja ja opaslehtisiä asioista, jotka ovat Suomessa sallittuja ja kiellettyjä. Tätä materiaalia on jaettu ja jaetaan edelleen mm. paikoissa, joissa ulkomaalaiset tapaavat sekä vastaanottokeskuksissa. Täl lais ta materiaalia löytyy mm. poliisin nettisivuilta: https://www.poliisi.fi/tietoaturvapaikanhakijoille Joensuun kaupunginvaltuuston 16.11.2015 127 hyväksymä tur val li suus suun nitel ma "Turvallista elämää Joensuussa" käsittelee kaupunkilaisten ja kaupungissa ole vien ihmisten arkiturvallisuutta. Arkiturvallisuudella tarkoitetaan nor maa liolo jen eli jokapäiväisen elämän turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä viranomaisten (mm. poliisi, pelas tus lai tos, rajavartiosto) sekä järjestöjen kanssa. Turvallisuussuunnitelma päivi te tään valtuustokausittain. Taustalla on Valtioneuvoston periaatepäätös kolman nes ta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta "Turvallisempi huominen" 14.6.2012. Joensuun kaupungin turvallisuussuunnitelmaan on sisällytetty ne asiat, jotka pai kal li sen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen pohjalta ar vioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi. Merkittävänä tausta-aineistona turvallisuussuunnitelman valmistelussa on po liisil le ilmoitetut rikokset. Turvallisuussuunnitelmaan sisältyneen poliisin arvion mukaan yleisen jär jes tyksen ja turvallisuuden tila on säilynyt kohtalaisen hyvänä koko maakunnan alu eella. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on kuitenkin pysynyt
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 24 Kaupunginhallitus 417 21.11.2016 kes ki mää räis tä korkeammalla tasolla. Turvallisuussuunnitelman toimeenpano-ohjelmassa on kirjattu toimenpiteitä, joi den avulla rikoksia pyritään ennaltaehkäisemään ja niihin puuttumaan. Po liisin toimenpiteiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia on kou lu tettu lähisuhdeväkivallan seulontaan, moniammatillinen Marak-riskiarviointiryhmä ko koon tuu säännöllisesti. Järjestöpuolella rikoksen uhri voi tukeutua erityisesti ri kok sen uhrin auttamiseen erikoistuneisiin toimijoihin kuten Ri kos uh ri päi vystyk seen (RIKU). Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos tekevät yhteistyössä ulkomaalaisvalvontaa säännöl li ses ti vuosittain erikseen laadittujen valvontasuunnitelmien mukaisesti. Kent tä val von taa on painotettu laittomaan maassa oleskeluun, laittoman maahan tu lon järjestämiseen ja luvattomaan työntekoon. Valvonnassa ja tutkinnassa kii nni te tään huomio turvapaikkahakemusten väärinkäyttöön ja sen yhteyteen liit ty viin rikoksiin. Ulkomaalaisvalvonta on nivelletty osaksi päivittäistä poliisin val von ta teh tä vää. Turvallisuussuunnitelman toimenpiteitä tarkastellaan kriittisesti ja seurannassa kat so taan kohdentuvatko ne oikein. Suunnitelmassa on päätetty, että to imen pide oh jel mi en toteutumista seurataan vuosittain. Tavoitteena on kehittää koko ajan enemmän mittareita, joilla voidaan havainnollistaa ja koota tietoja siitä, ollaan ko menossa haluttuun suuntaan. Turvallisuussuunnitelman seurantapalaveri on valmisteltavana ja siinä tullaan yh teis työs sä kaupungin ja muiden viranomaisten (jatkossa myös Siun Sote) kans sa arvioimaan toteutunutta kehitystä ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. Tällöin tarkastellaan myös nyt esillä olevien tilastotietojen mahdollisesti edel lyt tämiä jatkotoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveystoimella on seksuaalirikoksiin liittyvää koottua tietoa ja menettelytapaohjeita. Sosiaalipalvelujen antama selonteko aiheesta on liitteenä. Valmistelija: hallintoyksikkö Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena Perussuomalaisten Joensuun val tuus to ryhmän valtuustokysymykseen ja todeta kysymyksen loppuun käsitellyksi. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että esitetty kysymys on keskeisiltä osiltaan muiden kuin kaupungin viranomaisen toimivaltaan kuuluva asia, mutta asian tärkeyden vuoksi vastaus ja sen kautta valtuustolle annettava informaatio asiassa katsotaan perustelluksi. Keskustelun aikana Jussi Wihonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Eero Bogdanoff kannatti Wihosen esitystä.
JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 39/2016 25 Kaupunginhallitus 417 21.11.2016 Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat esitystä asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA -ääntä (Kauppinen, Tolkki, Heikura, Hattunen, Keskisalo, Heinonen, Tahvanainen, Järvinen, Huovinen) ja 2 EI -ääntä (Wihonen, Bogdanoff). Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa asian käsittelyä. Kaupunginhallitus hyväksyi tämän jälkeen kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti. Arto Pippuri poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Jussi Wihonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Liitteet 11 Perussuomalaisten Joensuun valtuustoryhmän valtuustokysymys seksuaalirikosten ennaltaehkäisystä Joensuussa 12 Seksuaalirikosten ennaltaehkäisy Jakelu Kaupunginvaltuusto