ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Vuorovaikutteinen Natura-arviointiprosessi ja ennakollinen ohjaus

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Natura-arvioinnin sisällöt

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Viite: ESAVI/4485/2017, Etelä-Suomen aluehallintoviraston selityspyyntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Vedenottolupaseminaari

Vedenotto ja luonnonsuojelu case tapauksia Lounais-Suomesta. Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Yhteisvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

MUISTUTUS Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL HELSINKI ESAVI/89/04.09/2011

Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

Kuninkaanmännyn Vesi Oy. Tiedotus/keskustelutilaisuus Tuiskulan seuratalo

ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa

Kuva: Seppo Tuominen

SELVITYKSET JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ LUPAPROSESSISSA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Vesien tila ja vesiluvat

BIODIVERSITEETTI JA VALTION KIINTESITÖLIIKETOIMINTA

Natura-arvioinnin menettelytavat ja Natura-ilmoitukset. Tapio Aalto

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

NATURA VERKOSTO

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto Turtola 29. tammikuuta 2019

Pohjavedenottamoiden velvoitetarkkailu. Esityksen sisältö. -nykytila ja kehitystarpeet

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA

METSÄHAILITUS 1(9) MH 5399/ Lapin liitto PL Rovaniemi. Lausuntopyyntö

NATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi

1 (6) LAUSUNNON LIITE: Rantaviivan mitoitusta ja luontoselvitystä tarkentava liite

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Ramoninkadun luontoselvitys

Kuva Pohjaveden aleneman epäsuoran vaikutuksen alue kaivoksen elinaikana hankevaihtoehdossa 4 (HIA2, SRK 1/2013).

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

NATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Ratkaisumalleja luontoarvojen asettamiin haasteisiin Ekosysteemihotelli. Liisa Suhonen 13.6.

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

Malminetsintään liittyvä lainsäädäntö, ohjeistus ja viranomaisten prosessit Luonnonsuojelualueet ja arvokkaat luontokohteet

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

Euroopan unionin tuomioistuimen (= EUTI) ja Korkeimman hallinto-oikeuden (= KHO) oikeuskäytäntöä Natura-asioissa

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Pohjavesialueen määrittäminen

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Luontoselvitysten tilaaminen. Luonnonsuojeluyksikkö

Tammelan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Transkriptio:

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016

Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia tai hyötyviä elinympäristöjä ovat: Lähteiköt (lähteensilmäkkeet, tihkupinnat, lähdepurot ja norot sekä niiden lähdevaikutteiset lähiympäristöt) Lähdelammet Pohjavesivaikutteiset suot Pohjavesivaikutteiset joet ja järvet Ravinteisuuden ja erityisen pienilmaston ansiosta elinympäristö vaateliaalle putkilokasvi-, sammal- ja hyönteislajistolle. Monet pohjavesistä riippuvaiset elinympäristöt on luokiteltu uhanalaiseksi (mm. lähteiköt koko maassa ja lähdelammet Etelä-Suomessa). 2

Pohjavesiin liittyvien luontoarvojen suojelu lainsäädännössä Vesilaki (2 luku,11 ) Metsälaki (10 ) Suojellut luontotyypit (LSL 29 ) Erityisesti suojeltavat lajit (LSL 47 ) Luontodirektiivin liitteen IV a lajit (LSL 49 ) Natura 2000 alueet (LSL 10 luku) 3

Pohjavedenoton vaikutuksia Otettu pohjavesi on aina jostakin poissa, josta johtuen keskeiset kysymykset selvityksissä ovat: mistä poissa ja mitä se vaikuttaa? Voi alentaa pohjavedenkorkeutta Voi muuttaa pohjaveden virtaamia Voi pienentää pintavesien virtaamia Seurauksena voi olla mm. lähteikköjen kuivuminen, jäätyminen talvella, lähdevaikutteisuuden vähentyminen, umpeenkasvua, veden laadun heikkeneminen 4

Luontovaikutusten arvioinnissa huomioitava Kaikki tarvittava tieto ei ole saatavilla valmiina, tarvitaan usein myös uusia maastoinventointeja Luontoselvitykset vaativat aikansa ja soveliaan vuodenajan Luontovaikutusten selvittäminen ja arviointi tulee olla keskeisenä näkökulmana, kun suunnitellaan ja tehdään hydrologisia tutkimuksia (esim. koepumppaukset, virtaamamittaukset, mallinnukset) Tavoitteena löytää ratkaisut, jotka eivät heikennä Arviointia ei kannata lykätä prosessin loppuun, jotta vaikutusten arviointeja voitaisiin hyödyntää suunnittelua ohjaavana instrumenttina Vaikutusten seuranta 5

Natura-arviointi (LSL 65 ) Arviointivelvollisuus on olemassa, kun pohjavedenoton vaikutukset: kohdistuvat Natura 2000 alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan mahdollisesti merkittäviä, eikä niitä voida objektiivisiin seikkoihin perustuen pitää ennalta poissuljettuina. Varovaisuusperiaate huomioiden arviointikynnys on matalalla 6

Millaisia tietoja luontoarvoista tarvitaan Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontotyypit ja lajit ilmenevät alueen tietolomakkeesta Vaikutukset arvioitava eritellysti kuhunkin näistä luontotyypeistä ja lajeista Edellyttää sijaintitiedon ja esiintymien merkittävyyden selvittämistä Mahdollisten heikentävien vaikutusten määrällinen ja laadullinen merkitys luontoarvoille 7

Yhteisvaikutusten arviointi Samaan Natura-alueeseen kohdistuvat muut hankkeet ja suunnitelmat huomioitava. Yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioidaan menneet, nykyiset ja tulevat hankkeet ja suunnitelmat. Tulevien osalta huomioitava ainakin ne jotka on jo hyväksytty tai joille on jo myönnetty lupa. Voimassa olevat vedenottoluvat huomioitava enimmäisottomäärän perusteella, vaikka toteutunut määrä olisi pienempi. Joukko yksinään vähäisiä vaikutuksia voi aiheuttaa yhdessä merkittävän vaikutuksen. 8

Vaikutusten merkittävyyden arviointi Luontotyypin pinta-ala supistuu tai sille ominaisten lajien kannalta tarpeellinen ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat Lajin elinympäristö tai sen laatu heikkenee, levinneisyysalue supistuu tai jos lajin populaatio vähenee tai se häviää Natura-alueen eheyden korostaminen, ekologisen rakenteen ja toiminnan tulee säilyä elinkelpoisena myös pitkällä aikavälillä EUTI C-258/11, pieni pysyvä muutos luontotyypin pinta-alassa (1,5 ha) oli merkittävä. Esim. Lähteet ja lähdesuot luontotyypin suojelutaso arvioitu Suomessa epäsuotuisaksi, lähteiköt uhanalainen luontotyyppi Merkittävän vaikutuksen kynnys ei kovin korkealla 9

Mitä Natura-arvioinnilta odotetaan Varmuuden saavuttamista merkittävästi heikentävien vaikutusten (yhdessä tai erikseen) aiheutumatta jäämisestä. Kaikkien tieteelliseltä kannalta järkevien epäilyjen poistamista tällaisista vaikutuksista. Arviointiin sovelletaan varovaisuusperiaatetta, jos johtopäätöksiin sisältyy epävarmuutta tulkitaan vaikutukset merkittäviksi. 10

Kohti vuorovaikutteisempaa suunnittelua ja luontovaikutusten arviointia Ennakollinen ohjaus ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken (vesilaitos, konsultti, ELY-keskus, AVI) Parantaa arvioinnin laatua ja sujuvoittaa prosessia Vähentää tarvetta lisätietopyyntöihin Luontovaikutusten arviointi suunnitteluprosessin alusta lähtien mukana Tunnistetaan yhdessä kriittiset vaikutukset ja selvitystarpeet Suunnitellaan veden oton tutkimukset niin, että ne palvelevat myös luontovaikutusten arviointia mahdollisimman hyvin 11

Kiitos! ilpo.huolman@ely-keskus.fi 12