Kehityspsykologia. Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd)



Samankaltaiset tiedostot
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Psyykkinen toimintakyky

Vauvaikä. Toinen kolmannes kehonosat syntyneet,

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

KEHITYS: YLEISIÄ PERIAATTEITA

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Mielekästä ikääntymistä

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

Virva-Liisa Pekkarinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Mielenterveys voimavarana

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Opetuksen tavoitteet. Arviointi

VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2-VUOTIS- RYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA)

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Murrosikäisen kehitys

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Oman ikääntymisen suunnittelu ja voimavarat käyttöön

KYKYISENÄ ELÄMÄNKAAREN ERI VAIHEISSA

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Mielenterveys voimavarana

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

T U I J A H E L L S T E N

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen

Hyvinvointi ja liikkuminen

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Miten sinä voit? Miten

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

6.10 Psykologia. Opetuksen tavoitteet

Jalkapallo Biologinen ikä

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

HOIVAKOKEMUS HOITOSUHTEEN TARKASTELUA PEDAGOGISEN TEORIAN VALOSSA - ASIAKKAAN PSYYKKINEN TARVITSEVUUS JA SIIHEN VASTAAMINEN

RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen

ProSophie Marjukka Westerlund. Martina Reis: Sein Gewissen

Transkriptio:

Kehityspsykologia Jokisaaren huijaus & petkutus Oy Kapitalismi on väärin (ltd)

Mitä kehityspsykologia on? psyykkisen kehityksen (muutoksen) tutkimus: selittäminen ja ymmärtäminen yhteys biologiseen kehitykseen ja sosiaaliseen toimintaan elämänkaariajattelu: kehitys jatkuu läpi elämän yksilöiden kehityksessä on yleisiä lainalaisuuksia yksilön kehitystä ymmärretään ja selitetään lainalaisuuksien avulla sovelletaan laajalti yhteiskunnassa: lastenhoito ja kasvatus koulutus vanhusten hoito

POHDINTA Piirrä suora viiva: viivan alku on syntymähetkesi. Sijoita viivalle elämääsi vaikuttaneet tapahtumat nykyhetkeen saakka. Mitä toivot nuoruudelta, aikuisuudelta tai vanhuudelta? Mikä on mielestäsi elämäsi parasta aikaa? Miksi?

Elämänkaari jaetaan ikävaiheisiin lapsuus: vauvaikä leikki-ikä kouluikä nuoruus: varhaisnuoruus keskinuoruus myöhäisnuoruus aikuisuus varhaisaikuisuus keski-ikä vanhuus ikävaiheet vaikuttavat seuraaviin, mutta eivät määrää tulevaa täysin kehitystä

E.H. Eriksson psykodynaaminen näkemys: egopsykologia biologinen kehitys ja sosiaaliset odotukset (esim. ikä) elämänkaaressa 8 ikävaiheisiin liittyvää kehityskriisiä biologinen kehitys ja sosiaaliset odotukset kehityskriisi uudet taidot kehityskriisin ratkaisu uusi käsitys itsestä ja ympäristöstä ratkaisematon kriisi vaikeuttaa kehitystä, kunnes se ratkaistaan positiivinen psyykkinen kehitys edellyttää myönteisiä tunne-elämyksiä kehityskriiseistä kehitys luonteeltaan kumuloituvaa (vrt. matteusvaikutus) kritiikki: länsimaisen normaaliuden kuvaus?

Kehityspsykologinen tutkimus vrt. psykologinen tutkimus tutkimuksen yleisiä selvityskohteita: kehityksen lainmukaisuudet ns. normaalikehitys kehitysviipymät kehityshäiriöt vahva yhteiskunnallinen merkitys

Esimerkkejä keh.ps:sta tutkimuksesta kokeelliset järjestelyt: aggressiivisten elokuvien vaikutus eri ikäisiin kvasikokeelliset tutkimukset: huostaan otettujen lasten ja ns. normaaleissa ympäristöissä kasvaneiden lasten erot erilaisten taustojen tilastolliset analyysit verrattuna nykytilaan: varhain lastentarhaan menneiden lasten nykytila verrattuna kotona hoidettuihin lapsiin

Kehityspsykologialle tyypillisiä menetelmiä pitkittäistutkimukset: tiedonkeruu samoista koehenkilöistä pitkältä ajalta esim. lasten neuvolasta aikuisikään kesto vuosia tai jopa vuosikymmeniä poikittaistutkimukset: tiedonkeruu ajallisesti lyhyeltä ajalta yhden hetken tai parin vuoden ajalta esim. viisivuotiaiden käsitys sosiaalisista suhteista kaksostutkimukset: identtisten kaksosten perimä sama joskus identtiset kaksoset adoptoidaan erilaisiin kasvatusympäristöihin -> mikä on perimän ja mikä ympäristön vaikutusta

Kehitystä ohjaavat tekijät biologiset tekijät ympäristö oma suuntautuneisuus

keho ja sen toiminnot perimä: kypsyminen perinnölliset sairaudet Biologiset tekijät herkkyyskaudet: milloin jokin kyky tyypillisesti kehittyy kriittiset kaudet: milloin tietyt virikkeet ovat välttämättömiä jonkin kyvyn kehittymiselle äidin hormonitoiminta ja ravintotekijät sikiöaikana synnynnäinen temperamentti

Ympäristö mikroympäristö (lähiympäristö): läheiset ihmiset, välitön elinympäristö (päiväkoti, harrastukset) makroympäristö (etäympäristö): yhteiskunnan palvelut, historiallinen tila, kulttuuri eksoympäristö: ympäristö, jos vaikuttaa yksilöön, mutta johon yksilö itse ei vaikuta (esim. televisio) fyysinen ympäristö: esim. ravinto, kemikaalit vanhemmat: kasvatustyyli ajankäyttö vertaisryhmät

Oma suuntautuneisuus tietoisuus tavoitteet (<- unelmat, haaveet) motivaatio itsesäätely itsenäistynyt toiminnan ohjaaminen

Mikä määrää yksilön kehityksen? kehityksen kumuloituvuus ns. matteusvaikutus: kehityksen suunta vahvistaa itseään -> haaste yhteiskunnalle: miten katkaista negatiivinen kehitysura ja edistää positiivisia kehitysuria? missä on vika, jos yksilö tekee rikoksia? tutkimukset: esim. nuorisorikollisuuden taustalla vaikeat kasvuolosuhteet -> pitäisikö yhteiskunnan pyrkiä vaikuttamaan kasvuolosuhteisiin? kaksostutkimuksissa ei ole löydetty kehityksen yleisen suunnan määrääjiä historialliset tapahtumat: sodat, olosuhteiden muutokset? satunnaiset tapahtumat: sairaudet, onnettomuudet? yksilön kehitys määräytyy yleensä lukemattomien tekijöiden yhteistuloksena, joista yllättävin on yksilön vapaus?

Elämänkaaren kehitys ikävaiheittain Kehityksen osa-alueet: fyysinen, kognitiivinen ja psykososiaalinen Lapsuus: varhaislapsuus leikki-ikä kouluikä nuoruus aikuisuus vanhuus

Lapsuus: syntymä ja varhaislapsuus hedelmöittymisestä syntymään - alkio - sikiö - vastasyntynyt aluksi kehittyy alkeellisten elintoimintojen säätely n. 5 kk alkaen tunneilmaisujen, liikkeiden ja ääntelyn toiminnot korkeimmat inhimilliset toiminnot kehittyvät vasta suhteessa ympäristöön syntymän jälkeen

Lapsen syntymä ja vanhemmuus miten äiti vastaanottaa vauvan? elämäntilanne: suhde elämänkumppaniin, vauvaan kohdistuneet odotukset äiti on herkistynyt vauvalleen (odotukset + hormonaaliset muutokset) läheisten tuki tärkeää (lapsen isän merkitys) vuorovaikutus lapsen kanssa: kaksisuuntainen tapahtuma äidin mielialat vauvaan ja vauvan mielialat äitiin esim. miten imettäminen onnistuu? isän rooli? Vaikuttavia tekijöitä: suhde omaan isään koulutus, elämäntilanne aikakauden käsitys isyydestä

Vauvan maailma ja syntymä vastasyntyneellä melko kehittyneet aistitoiminnot: kuulo hyvä, näköaisti tarkentuu n. 40 cm, alkeelliset tunneilmaisut äidin (ensisijaisen hoitajan) tarjoama psykologinen kohtu välttämätön: rakkaus, hellyys tarpeista huolehtiminen: hajoamiskokemukset, jos tarpeista ei huolehdita viivästetty tyydytys -> oppiminen odottamaan - > erillisyyden kokeminen