VIITASAAREN KAUPUNKI KENNÄÄNTIEN SEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVALUONNOS - VAIHTOEHDOT VE1 JA VE 2 Kaavaselostus ASIANUMERO 508/502/2014 Nähtävillä..-.. 2014 Kaupunginhallitus.. 2014 Kaupunginvaltuusto..
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (20) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 4 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 4 1.4 TIIVISTELMÄ... 4 1.5 Kaavaprosessin vaiheet... 4 1.6 Asemakaavan keskeinen sisältö... 5 1.7 Asemakaavan toteuttaminen... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö... 6 2.1.3 Tekninen huolto... 7 2.1.4 Maanomistus... 7 2.2 Suunnittelutilanne... 7 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 7 2.2.2 Maakuntakaavoitus... 8 2.2.3 Yleiskaava... 9 2.2.4 Asemakaava... 10 2.2.5 Rakennusjärjestys... 10 2.2.6 Tonttijako... 10 2.2.7 Rakennuskiellot... 11 2.2.8 Pohjakartta... 11 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 3.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 11 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 3.2.1 Osallliset... 11 3.2.2 Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistuminen... 12 3.2.3 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennemallit... 12 3.2.4 Luonnosvaihe... 12 3.2.5 Ehdotusvaihe... 13 3.2.6 Hyväksymisvaihe... 13 3.2.7 Viranomaisyhteistyö... 13 3.3 Asemakaavan tavoitteet... 13 3.4 Mielipiteet valmisteluvaiheessa... 14 3.5 Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet... 14 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 4.1 Kaavaluonnosvaihtoehdot... 14 4.2 Vaihtoehtojen vertailu... 16 4.3 Kaavan vaikutukset... 16 4.3.1 Kaupalliset vaikutukset... 16 4.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 17 4.3.3 Liikenteelliset vaikutukset... 18 4.3.4 Vaikutukset taajamakuvaan ja elinympäristöön... 18 4.3.5 Vaikutukset luontoon ja rakennettuun kulttuuriympäristöön... 18 5 KAAVAN TOTEUTUS... 19
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 2 (20) 6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 19 KAAVAKARTTA LIITE 1 / Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ramboll Finland Oy / Vts kaupunki. LIITE 2 / Ajoyhteysvaihtoehdot. Ramboll Finland Oy. 2014. LIITE 3 / Rakennemallivaihtoehdot (Viitasaaren kaupunki). LIITE 4 / Luonnosvaiheen palaute ja vastineet (täydennetään luonnosvaiheen jälkeen). LIITE 5 / Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet (täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen). LIITE 6 / Tilastolomake (täydennetään ehdotusvaiheen jälkeen). KAAVAN LIITEAINEISTOT: Kaavatyön aikana tehtävät erillisselvitykset: - Hulevesiselvitys. Ramboll Finland Oy. 2014. - Kaupallisten vaikutusten arviointi. Ramboll Finland Oy. 2014. - Liikenneselvitys. Ramboll Finland Oy. 2014. - Luontoselvitys. Ramboll Finland Oy. 2014. Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat: - Viitasaaren keskustan rakennusinventoinnin päivitys. Keski-Suomen museo / Juuso Väisänen. 2007. - Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014. Viitasaaren keskusta. Keski-Suomen museo / Sini Saarilahti. - Kaupan rakenneselvitys, FCG 2011. - Kaupallisten selvitysten täydentäminen Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista, Keski-Suomen liitto, FCG 2012. - Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio, Keski-Suomen liitto 2013. - Kaupan palveluverkkoselvitys, Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG, 2010.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 3 (20) KENNÄÄNTIEN SEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kennääntien seudun asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaavamuutos koskee kortteleita 75, 83 ja 85 sekä näihin liittyviä puisto- ja kaavatiealueita. Kaavan laatija: Viitasaaren kaupunki / Wiitaunioni maankäyttö Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 Osoite: Keskitie 10 44500 VIITASAARI Puhelin: 044 4597 389 Sähköposti: etunimi.sukunimi@viitasaari.fi Asianumero: 508/502/2014 Vireilletulo: 19.8.2014 (kuulutus) Kunnanhallitus hyv.:..201_ Kunnanvaltuusto hyv.:..201_
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 4 (20) 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Viitasaaren keskustassa Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalla alueella ja koskee kortteleita 75, 83 ja 85. Alueella on Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus ja niiden keskellä täysin luonnontilassa oleva viheralue / puistikko. Suunnittelualue on kooltaan noin 5 hehtaaria. KUVA 1. Alustava kaava-alueen rajaus. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kennääntien seudun asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on ratkaista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. 1.4 TIIVISTELMÄ 1.5 Kaavaprosessin vaiheet - Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen vireilletulosta 11.8.2014 192 - Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 19.8.2013 kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdessä sekä kaupungin internetsivuilla - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja kaavan selvitykset olivat nähtävillä 19.8.-1.9.2014.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 5 (20) - Samanaikaisesti asetettiin nähtävillä myös rakennemallit (3 vaihtoehtoa). - kaavaluonnos kaupunginhallitus 8.9.2014 - kaavaluonnos nähtävillä - kaavaehdotus kaupunginhallitus - kaavaehdotus nähtävillä 1.6 Asemakaavan keskeinen sisältö Keskeistä kaavassa on vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen alueen keskiosaan ja muiden kortteleiden käyttötarkoituksen muuttaminen liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Ratkaisulla parannetaan ympäröivän asuinalueen viihtyisyyttä ja luodaan edellytyksiä liiketoiminnalle, joka hakee synergiaetua suuryksiköiden läheisyydestä. Tavoitteena on ollut kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Korttelin 75 TY-korttelialue (tontti 3) on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1) tonttitehokkuuden säilyessä entisenä eli e= 0,40. Samalla K-1 ja K-merkinnällä osoitetaan myös kortteli 83, tonttitehokkuutena entinen eli e=0,40. Entinen puistoalue (VP) kaavamuutosalueen keskellä on muutettu liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa enintään 2800 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1). Tälle on osoitettu ajoyhteys Kennääntieltä sekä uuden kadun (Haapakuja) kautta, jonka liittymä on Haapaniementiellä. Korttelin 85 tontti 2 on muutettu asuinpientalo-merkinnän sijaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kaavamerkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu erityisesti hulevesien käsittely ja toimiva liikenneratkaisu. Tämä selostus koskee päivättyä kaavaluonnoskarttaa (luonnosvaihtoehdot VE1 ja VE2). 1.7 Asemakaavan toteuttaminen Kaavan voimaantulo mahdollistaa kaavan mukaisen rakentamisen heti, kun kaava on saanut lainvoiman. KUVA 2. Näkymä Haapaniementien kiertoliittymästä suunnittelualueen suuntaan.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 6 (20) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Viitasaaren keskustassa Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalla alueella ja koskee kortteleita 75, 83 ja 85. Alueella sijaitsee Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus. Alueen keskellä sijaitsee pääosin luonnontilassa oleva viheralue / puistikko, kooltaan noin hehtaarin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Suunnittelualueen ympärillä on kerrostalovaltaista asuinaluetta. 2.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö Alueella ei ole arvokkaita luontokohteita eikä arvokasta rakennuskantaa. Alue rajoittuu Ukontien tyyppitaloalueeseen, joka on määritelty paikallisesti arvokkaaksi. Suunnittelualue ei ole pohjavesialueella. Suunnittelualueella on kaksi mahdollinen pilaantuneen maan (PIMA) kohdetta entisen huoltoaseman kohdalla Haapaniementien varrella ja entisen TVH:n varikon kohdalla Kennääntien varrella. Kohteet huomioidaan kaavamääräyksissä. Kohteita ei ole tutkittu. KUVA 3. Suunnittelualueen keskiosan hoitamatonta viheraluetta.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 7 (20) 2.1.3 Tekninen huolto 2.1.4 Maanomistus KUVAT 4,5. Rakennuskantaa Haapaniementieltä liikerakennus ja asuinkerrostaloja.. Alueella on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkko sekä 20 kv sähkölinja. Sähköyhtiö Elenia korvaa tämän sähkölinjan maakaapelilla samalla, kun se tekee vastaavaa kaapelointia Kennääntien vastakkaisella puolella. Alueen maanomistajia ovat Viitasaaren kaupunki (violetti rasteri), Lidl Suomi Ky (punainen rasteri), kiinteistöyhtiöt sekä yksityiset maanomistajat. Rauh. VIITASAARI KUVA 6. Maanomistus.. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoit-
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 8 (20) teet (VN 1.3.2009), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Kaavamuutos vahvistaa hieman Viitasaaren asemaa seudullisena palvelukeskuksena, jonka kaupalliset palvelut houkuttelevat asiakkaita naapurikunnista ja nelostien liikenteestä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kaavamuutos parantaa elinympäristön laatua ottamalla rakentamiseen täysin hyödyntämätöntä luonnontilaista viheraluetta (kesantoa). Kaava muuttaa kaupan alueellista painopistettä S-Marketin ja Lidl:in suuntaan, pois aiemmasta liikekeskustasta - toriympäristöstä. Se tuo oman haasteensa toriympäristön tulevaan rakentamiseen. Kaavan tuomat autoliikenteen lisäykset lisäävät autoliikennettä Haapaniementien alkupäässä, mutta liikenneverkko on edelleen toimiva ja kaavan mahdollistama kevyen liikenteen reitistön täydentäminen parantaa palveluiden saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuuri- ja luonnonperintöön eikä virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta valtakunnantason yhteysverkkoihin ja energiahuoltoon. Paikallisesti ilmasähköjohtoja kaapeloidaan maahan, mikä parantaa alueen käyttöä ja taajamakuvaa. 2.2.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja kaava on saanut lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa alue sijoittuu keskustatoimintojen kohdemerkinnän alle (C). KUVA 7. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 9 (20) taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala Viitasaarella on 20 000 k-m². KUVA 8. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta ja Keski-Suomen maakuntakaavan yhdistelmästä (Keski-Suomen liiton www-sivut 23.5.2014). KUVA 9. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen aluevaraus. 2.2.3 Yleiskaava Viitasaaren keskusta-alueella on oikeusvaikutukseton yleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1982. Kaavaa on päivitetty nelostien liikennealueiden osalta vuonna 1989. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joka määrittelisi MRL:n tarkoittamien vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittamisen.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 10 (20) Viitasaaren keskustan osayleiskaavan laadinta on parhaillaan käynnissä. Kaava on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville kesällä 2013. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2014. 2.2.4 Asemakaava Alueella on voimassa 22.3.2004 ja 30.12.1999 hyväksytyt asemakaavat. Voimassa olevassa asemakaavassa alueen pohjoisosassa sijaitsee teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja keskiosassa sijaitsee puisto (VP). Haapaniementien varteen sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL), huoltoaseman korttelialue (LH), asuinpientalojen korttelialue (AP) sekä liikerakennusten korttelialue (KL). KUVA 10. Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus keltaisella. 2.2.5 Rakennusjärjestys Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2013. Siinä annetaan rakentamisessa noudatettavia ohjeita ja säännöksiä koskien mm. ympäristöä, piha-alueita, maisemaa ja rakennuksen sijoittelua sekä hyvää rakentamistapaa. 2.2.6 Tonttijako Tonttijako on ohjeellinen.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 11 (20) 2.2.7 Rakennuskiellot 2.2.8 Pohjakartta Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Kaavan pohjakarttana käytetään ajantasaista Viitasaaren kaupungin vektorimuotoista pohjakarttaa, joka tullaan hyväksymään kaavaehdotusvaiheeseen mennessä. (Täydentyy päivämäärä ja hyväksyjä Kaisa Honkakallio). 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Viitasaaren keskustan alueelle on etsitty aluetta, jonne voitaisiin sijoittaa 2 000-3 000 k-m² verran kaupan palveluja. Yli 2 000 k-m²:n liikerakentaminen on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty vähittäiskaupan suuryksiköksi (MRL 71 a). Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen (C) ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Tämä kaavamuutos sijoittuu 4. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueelle (C), jonka vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on Viitasaarella 20 000 k-m 2. Kaava on edelleen ympäristöministeriössä vahvistettavana. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Viitasaaren keskusta-alueella on 4. vaihemaakuntakaavan mukaan 3 000 k-m² päivittäistavarakaupan osalta ja 5 000 k-m² erikoistavarakaupan osalta. Asemakaavamuutosta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamiseksi Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle on valmisteltu ja hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että päätös rakentamiseen tarvittavien maa-alueiden hankkimisesta on ehdollisena tehty kaupunginvaltuustossa 16.6.2014 61. Kaupunginhallitus päätti 11.8.2014 192 kaavan vireilletulosta, käsitteli selvitykset, OAS:n ja rakennemallit. Kaupunginhallitus päätti, että kaavaluonnosta valmistellaan vaihtoehdon 2 pohjalta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 19.8.2014 asettamalla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), selitykset ja kolme rakennemallivaihtoehtoa nähtäville 19.8.- 1.9.2014 väliseksi ajaksi. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osallliset Kaavoitusmenettelyn tulee perustua riittävään vuorovaikutukseen osallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnit-
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 12 (20) telussa käsitellään. Alla on lueteltu suunnittelutyön keskeiset osalliset: Viitasaaren kaupungin viranomaiset ja luottamuselimet, joiden toimialaa kaavoitus koskee Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Viranomaiset - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos Vattenfall/Elenia, Wiitaseudun energia Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 3.2.2 Kaavoituksesta tiedottaminen ja osallistuminen Kaavoituksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä rakennemallien nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Viitasaaren kaupungin ilmoitustaululla, Viitasaaren Seudussa ja internetissä www.viitasaari.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, rakennemallit ja kaavaluonnos sekä kaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidetään nähtävillä Internetissä ja Viitasaaren kaupungintalolla. Kaavan mielipiteet (rakennemalli- ja luonnosvaihe) ja muistutukset (ehdotusvaihe) osoitetaan Viitasaaren kaupunginhallitukselle, osoitteeseen Keskitie 10, 44500 Viitasaari. 3.2.3 Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä rakennemallit 3.2.4 Luonnosvaihe Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kaupungintalon ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan 2 viikon ajaksi nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä rakennemallivaihtoehdot. Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä rakennemalleista. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia ja keskeisiä osallisia tiedotetaan kirjeitse. Aloitusvaiheessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Tässä vaiheessa neuvotellaan tarvittaessa myös kiinteistönomistajien ja muiden osallisten kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. Rakennemalleista valitaan yksi vaihtoehto, jonka pohjalta laaditaan kaksi luonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehdot asetetaan julkisesti nähtäville 30
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 13 (20) 3.2.5 Ehdotusvaihe 3.2.6 Hyväksymisvaihe 3.2.7 Viranomaisyhteistyö päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnosvaihtoehdoista mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kaupunginhallitus valitsee kaavaluonnosvaihtoehdoista toisen jatkosuunnittelun pohjaksi. Se tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunginhallituksessa ja niihin laaditaan vastineet. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu/viranomaisten työneuvottelu. Viitasaaren kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2 ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. Kaavasta järjestetään 16.9.2014 MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavasta pyydetään viranomaisilta lausunnot sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa. 3.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden n. 2800 k-m² vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen kortteleiden 75, 83 ja 85 väliselle nykyisen kaavan mukaiselle puistoalueelle. Asemakaavassa tutkitaan ja osoitetaan uuden kaupan vaatimat liikennejärjestelyt. Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Kaavoituksen alkuvaiheessa laaditaan koko alueelta 3 rakennemallivaihtoehtoa, joissa tarkastellaan erilaisia maankäytön ja liikennejärjestelyjen vaihtoeh-
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 14 (20) toja. Rakennemallivaiheella on tarkoitus saada riittävän laaja osallistuminen ja tietopohja hyvän kaavaratkaisun jatkovalmisteluun. Kaupunki tekee maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä. 3.4 Mielipiteet valmisteluvaiheessa Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää kirjallinen mielipiteensä OAS:sta ja rakennemalleista. Vireilletulosta ja rakennemalleista tiedotettiin kirjeitse ulkopaikkakuntalaisia osallisia. Nähtävilläolon aikana ei esitetty yhtään mielipidettä. Luonnosvaiheen kuulemisen mielipiteet ja lausunnot täydentyvät myöhemmin. 3.5 Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastineet Täydentyy kaavaprosessin kuluessa. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavaluonnosvaihtoehdot KUVA 11. Kaavaluonnosvaihtoehdot VE 1 ja VE 2.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 15 (20) Asemakaavamuutos koskee kortteleita 75, 83 ja 85 sekä niihin liittyviä puistoja katualueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu korttelit 75, 83 ja 85 sekä niihin liittyvät puisto- ja katualueet. Kaavamuutosalue sijaitsee Viitasaaren keskustassa Kennääntien, Haapaniementien, Ukontien ja Haapatien rajaamalla alueella, jossa on Lidl sekä muutama asuin- ja työpaikkarakennus ja niiden keskellä täysin luonnontilassa oleva viheralue / puistikko. Suunnittelualue on kooltaan noin 5 hehtaaria. Kaavan tarkoituksena on ratkaista vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kennääntien ja Haapaniementien nelostien puoleiselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella kevyen liikenteen, autoliikenteen ja logistiikan osalta viihtyisä, toimiva ja turvallinen ympäristö, jossa monipuoliset palvelut ja toiminnot yhdistyvät. Kaavaluonnosvaihtoehdot ovat valmistuneet päiväyksellä. Molemmissa vaihtoehdoissa on erona voimassa olevaan asemakaavaan nähden se, että entiset Haapaniementien varren korttelialueet AP (asuinpientaloja), LH (huoltoasema), AL (asuin-liikerakennus) on muutettu liike- ja toimistorakentamisen mahdollistavaksi korttelialueeksi (K, K-1). Alueen keskellä sijainnut lähes hoitamaton puistoalue (VP) on muutettu suurelta osin liikerakennusten korttelialueeksi, jolla vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen on mahdollista (KM-1). Myös Lidlin tontin kaavamerkintä on moemmissa vaihtoehdoissa muutettu vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaksi (KM-1), koska toiminta ja kerrosalan laajentaminen sitä käytännössä jo vastaavat. Kennääntiehen ja Ukontiehen rajoittuva TY-korttelialue (entinen varikko) muutetaan myös liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-1). Kaavamuutosalueen vähittäiskaupan suuryksiköiden ja muun liikerakentamisen aluekokonaisuudella haetaan synergiaetua ja vältetään liian erilaisten ja toisiaan häiritsevien toimintojen sijoittuminen vierekkäin. Korttelin 83 vähittäiskaupan suuryksikön max. kerroslala on 2 800 m 2 ja Lidlin vastaava max. kerrosala on 2 500 m 2. Molempien autopaikkamitoitus on 1 ap / 50 m 2. Muiden korttelien rakennusoikeudet määräytyvät tonttitehokkuusluvulla e=0,40 ja autopaikkamitoitus on 1 ap / 40 m2. Molemmissa vaihtoehdoissa hulevesien hallintaa on ohjeistettu erityisin kaavamääräyksin (hv-1 ja hv-2) ja osoittamalla korttelin 83 keskelle, sen alimpaan kohtaan, puistoalueet, jotka on tarkoitettu myös hulevesien hallintaan. Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu uusi katuyhteys (Haapakuja) vähittäiskaupan suuryksikön asiakkaille ja toinen liittymä Kennääntieltä. Molemmissa vaihtoehdoissa on osoitettu puistoalue myös vähittäiskaupan suuryksikön ja Ukontien asuinalueen välille. Molemmissa vaihtoehdoissa on viheralueiden kautta osoitettu kevyenliikenteet reitit osana laajempaa kevyenliikenteen verkostoa. Molemmissa vaihtoehdoissa aiemman korjaamo- ja huoltoasematoiminnan
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 16 (20) 4.2 Vaihtoehtojen vertailu kohteissa maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on huomioitu erityisellä kaavamääräyksellä kortteleiden 75 ja 83 K-1-korttelialueilla. Määräys edellyttää maaperän tutkimista ja tarvittaessa maaperän puhdistamista ennen rakentamisen aloittamista. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Kaupalliset vaikutukset Kaavaluonnokset VE 1 ja VE 2 eroavat toisistaan lähinnä korttelin 83 osalta. Vaihtoehdossa VE1 on kortteliin 83 osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistava KM-1-aluevaraus (max.kerrosala 2800 m 2 ) niin laajana, että se sisältää myös suurimman osan nykyisen liikerakennuksen tontista Kennääntien varressa muun tontinosan muuttuessa puistoalueeksi, jossa voidaan viivyttää ja imeyttää hulevesiä. Olemassa olevalle liikerakennukselle ei ole osoitettu rakennusoikeutta, mutta rakennusta voi korjata ja käyttää edelleen. Tosin rakennus ja sen ympäristö jää huomattavasti matalammalle kuin vähittäistavarakaupan suuryksikön piha-alue, jolloin hulevesien suunnitelmallinen hallinta on välttämätöntä. Pidemmällä aikavälillä vanhan liikerakennuksen tontti voi olla osa paikoitusaluetta. VE2:ssa on vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1) 2800 m 2 :n rakennusoikeuden lisäksi Kennääntien varressa erillinen liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) tonttitehokkuudella e=0,40. Liikerakennuksen rakennusoikeus ja toimintaedellytykset säilyvät, mutta ympäristön viihtyisyyden ja hulevesien hallinnan takia rakennus ja sen piha-alue jäävät nykyisellään liian matalalle suhteessa vähittäiskaupan suuryksikön piha-alueeseen. Maanpinnan tasoa joudutaan nostamaan, mikäli tontille rakennetaan uusi liikerakennus. Kaavan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat kauppaan ja liikenteeseen. Tähän kaavaselostukseen on poimittu keskeiset vaikutusarvioinnit erillisestä liikenneselvityksestä ja kaupallisten vaikutusten arvioinnista. Kaava-alueen kaupan ratkaisu suhteessa lisäpinta-alan tarpeeseen Kaupallisten vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaavamuutoksen mahdollistama vähittäiskaupan pinta-alan lisäys (noin 2500 k-m 2 ) ei ole huomattava (noin 20%) suhteessa nykyiseen yhteenlasketun tavaratalokaupan ja keskustahakuisen erikoistavarakaupan pinta-alaan (noin 11 000 k-m 2 ). Hanke lisää erikoistavarakaupan ja tavaratalojen pinta-alaa yli Viitasaaren vuoden 2030 tarpeen (lähes 11 000 k-m 2 ), mutta yhteenlaskettu pinta-ala jää silti alle koko vaikutusalueen vuoden 2012 pinta-alatarpeen (lähes 16 000 k- m 2 ). Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen ja ostosmatkoihin Hanke parantaa Viitasaaren erikoiskaupan tarjontaa kokonaisuutena, mutta
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 17 (20) saattaa vauhdittaa kaupan rakennemuutosta heikentäen joidenkin pienempien erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Selvitystä laadittaessa kaavaluonnos ei kuitenkaan ollut vielä käytettävissä ja asemakaavan lopullinen sisältö ei ollut tiedossa. Kaavaluonnos ei kuitenkaan poikkea merkittävästi selvityksessä käytetyistä tiedoista. Selvityksiä tarkennetaan kaavaehdotusvaiheeseen mennessä. Vaikutusalue ei maantieteellisesti juurikaan kasva, mutta joidenkin asukkaiden todennäköisyys asioida Viitasaarella verrattuna muihin keskuksiin kasvaa, kun Viitasaaren houkuttelevuus uuden pinta-alan myötä lisääntyy. Mallinnuksen mukaan Viitasaaren vaikutusalueen väestöpohja kasvaa noin 500 asiakkaalla muutoksen jälkeen. Toisin sanoen Viitasaari on muutoksen jälkeen todennäköisin asiointipaikka 500 uudelle asiakkaalle, jotka ovat aikaisemmin asioineet todennäköisemmin muissa keskuksissa. Tämä on vain 5 prosentin lisäys verrattuna Viitasaaren nykyiseen asiakaspohjaan. Kaupallisten selvitysten yhteenvetona voidaan todeta, että asemakaavamuutoksen mahdollistamalla vähittäiskaupan hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Viitasaaren keskustaajaman tai muiden keskusten kaupallisten palveluiden kehittämiseen päivittäis- ja tavaratalokaupan tai muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan osalta. Vaikutukset todennäköisesti jäävät marginaalisiksi. Arvio perustuu pääosin asiointitodennäköisyys-mallinnuksen antamiin tuloksiin. Viitasaaren vähenevän asukaspohjan vuoksi erikoistavarakaupan toimintaedellytykset heikkenevät tulevaisuudessa siitä huolimatta, että kulutuksen todennäköinen kasvu lisääkin pinta-alan laskennallista tarvetta. Hanke saattaa korvata joitakin yksittäisiä pienempiä erikoistavarakaupan toimijoita, joille ei enää jatkossa ole riittävää asiakaspohjaa. Hankkeen laaja tavaravalikoima mahdollistaa sellaisten erikoistavarakaupan tuotteiden (esim. käsityötarvikkeet, kalastus ja retkeily, kodintavara), joita ei voisi Viitasaaren kokoisessa keskuksessa kannattavasti myydä erikoisliikkeistä. Hankkeen toteutuminen voi vauhdittaa kaupan rakennemuutosta, mutta pienten erikoisliikkeiden toimintaedellytykset Viitasaarella olisivat tulevaisuudessa joka tapauksessa suhteellisen heikot. 4.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava-alue sijaitsee Viitasaaren keskusta-alueella eikä sillä ole näin ollen merkittäviä vaikutuksia Viitasaaren yhdyskuntarakenteeseen koko kunnan tasolla. Keskustarakenteen sisällä hanke kuitenkin siirtää osaltaan kaupallista painopistettä pois Keskitieltä ja torin ympäristöstä kohti itää, alueelle, jossa jo nyt on merkittäviä kaupallisia toimijoita, kuten Lidl ja S-market. Nämä kaupat ovat jo osaltaan muuttaneet keskustan rakennetta ja siirtäneet kaupallista painopistettä pois Keskitien ympäristöstä. Hankkeen sijoittuminen kaava-alueelle vahvistaa entisestään tätä kehitystä ja heikentää Keskitien ja toriympäristön erikoisliikkeiden toimintaedellytyksiä. Tilanne tuo haasteita myös toriympäristön elävänä pysymiseen pelkkä asuinrakentaminen ei sitä takaa. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kun asemakaava toteutuu tässä selvityksessä käytettyjen oletusten mukaisina, ei asemakaavamuutoksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia huomioiden, että Keskitien painoarvo kaupallisena painopisteenä on jo ennestään heikentynyt.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 18 (20) 4.3.3 Liikenteelliset vaikutukset Kaava-alue on hyvin autoliikenteen saavutettavissa Haapaniementien ja Haapakujan kautta. Pysäköinti- ja huoltoliikenne ohjataan alueelle Haapaniementien ja Kennääntien kautta. Uuden kaupan suuryksikön liikennetuotoksesta 80% oletettiin olevan uutta ja 20% muualta siirtyvää liikennettä. Tällöin Haapaniementien liikennemäärä kasvaisi noin 130 ajoneuvolla perjantaiiltahuipputunnin aikana ja siten lähes kaksinkertaistaisi kadun liikennemäärän. Lisääntyvä liikenne lisää liikenteen aiheuttamia häiriöitä (melu, päästöt, liikenneturvallisuusongelmat) lähialueella. Kaupan suuryksikön rakentumisella ei ole vaikutusta Viitasaaren liikenneverkon toimivuuteen. Toimivuustarkastelujen perusteella liikenneverkon liittymät toimivat erittäin hyvin kaupan rakentumisen jälkeen ja liittymissä on runsaasti liikenteen kasvunvaraa. Kaava-alueelta on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Viitasaaren keskustaan sekä asuinalueille. Haapaniementien ja Pappilantien kiertoliittymästä osoitetaan jalankulku- ja pyöräily yhteys Lidlin pihan kautta alueelle. Lisäksi Kennääntien kautta on yhteys jalan ja pyörällä kaupan suuryksikköön. Myöskään keskeinen ulkoilureitti Kennääntien pohjoispuolelta Haapatien kautta Ukontielle ei risteä kaupan suuryksikön tuottaman liikenteen kanssa. Yhteys alueelta linja-autoasemalle järjestyy olemassa olevia kävely- ja pyöräilyyhteyksiä pitkin. Suhteellisen vähäisestä liikennemäärästä johtuen turvalliset risteämiset autoliikenteen kanssa on järjestettävissä tasoylityksinä. 4.3.4 Vaikutukset taajamakuvaan ja elinympäristöön Vaikutus taajamakuvaan ja elinympäristön viihtyisyyteen on selkeästi positiivinen vähittäiskaupan korttelin osalta, vaikka puistoalue pienenee rakentamisen myötä. Puisto on todellisuudessa ollut lähes luonnontilainen ja hoitamaton eikä sitä ole voinut käyttää kulkureittinä tai virkistysalueena. Kevyenliikenteen reittien osoittaminen täydentää osaltaan kevyenliikenteen verkkoa ja parantaa luontaisia kulkuyhteyksiä. Toisaalta kaupallisen keskustan painopisteen siirtyminen voi näivettää torin ja Keskitien ympäristöä ja vaikuttaa siellä negatiiviseen suuntaan, mikäli ympäristön elinvoimaisuuden säilymiselle ei löydetä uusia ratkaisuja. Kaavaluonnosvaihtoehdot eivät juuri eroa toisistaan vaikutusten suhteen. 4.3.5 Vaikutukset luontoon ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavalla ei siten ole merkittäviä vaikutuksia luontoon eikä rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavaluonnosvaihtoehdot eivät juuri eroa toisistaan vaikutusten suhteen.
VIITASAAREN KAUPUNKI Kaavaselostus 19 (20) 5 KAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan toteuttaa heti, kun se on saanut lainvoiman. Toteuttajatahoja ovat yritykset ja Viitasaaren kaupunki. 6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat selostuksen erillisenä liitteenä. VIITASAAREN KAUPUNKI / Wiitaunioni maankäyttö Viitasaarella Tapani Savolainen Helena Raatikainen Teknisentoimen toimialajohtaja aluearkkitehti, YKS 413