Wirtaa vihtiläisille vanhuksille - liikunnallisia kotikäyntejä ikääntyneille Väliraportti Johdanto Wirtaa vihtiläisille vanhuksille- hanke aloitti varsinaisen toimintansa 1.9.2014. Tämä väliraportti antaa kuvan toiminnan käynnistymisestä ensimmäisen viiden kuukauden aikana. Vanhusten fyysisien kunnon parantumista ei voida vielä tässä ajassa osoittaa selkeästi, se jää loppuraportin tehtäväksi. Vanhusten muutokset liikunnallisessa toimintakyvyssä ovat hitaita ja tulosten havaitseminen vaatii aikaa. Kuitenkin pieniä konkreettisia esimerkkejä hankkeen positiivisista vaikutuksista tässäkin väliraportissa on jo esittää. Tämä raportti kertoo, että hanke on alkanut onnistuneesti. Asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan, vanhusten määrä toiminnassa on ylittänyt tavoitteet, pieniä positiivisia tuloksia on osoitettavissa ja etenkin yhteistyö eri toimijoiden välillä on alkanut todella hyvin. Tavatut vanhukset ja liikunnan määrät Yhteyttä on otettu kaiken kaikkiaan 45 ikäihmiseen, joista neljäkymmentä on tavattu kotikäynnin muodossa. Tämä joukko koostuu seitsemästä pariskunnasta, 27:stä yksin asuvasta, sekä yhdestä neljän hengen ryhmästä. Alussa asiakaskäyntien tiheys on noin kerran viikossa. Neljän asiakkaan kanssa käyntejä on yhteispäätöksellä vähennetty niin, että käyntejä on joka toinen viikko. Käynnit on lopetettu kuuden asiakkaan kanssa. Lopettamisen syitä ovat olleet sairaalahoitoon siirtyminen, fysioterapian säännöllisten käyntien alkaminen, paikkakunnalta muutto tai käyntien tarpeettomuus. Neljä lopettaneista on kuitenkin kiinnostuneita jatkamaan käyntejä henkilökohtaisten tilanteiden muuttuessa. Valtaosa asiakkaista on ohjautunut fysioterapian tai kotihoidon kautta. Lisäksi yhteyksiä on tullut lääkäreiltä, veteraanineuvojalta, muistihoitajalta, kunnan vertaisohjaajilta sekä ikääntyneiden omaisilta. Käyntejä on aloitettu melko tasaisesti syystammikuussa, kuitenkin niin, että lokamarraskuussa ensikäyntien määrä on ollut suurinta. Käyntien pituus vaihtelee 30 minuutin ja tunnin välillä yksilöllisesti,
tarpeen mukaan. Maantieteellisesti vanhukset ovat keskittyneet erittäin vahvasti Nummelaan kuten edellä oleva kartta osoittaa. Keltaiset soikiot tarkoittavat yhtä vanhusta, punaiset pariskuntaa ja yksi sininen soikio Haimoossa neljän vanhuksen ryhmää. Liikuntatuokioiden käytännön toteutus Ensimmäinen käynti sisältää alkukartoituksen. Alkukartoitukseen kuuluu perustietolomake (liite1) ja lyhyt fyysisen toimintakyvyn testistö (liite2). Tämän lisäksi ensikäynnillä annetaan asiakkaalle tiedote hankkeesta (liite3). Ensikäynnillä on pääsääntöisesti ollut mukana fysioterapeutti, jonka kanssa yhdessä mietitään mahdollisia liikuntamuotoja ja tulevaa liikuntasuunnitelmaa. Ensikäynnin perusteella luodaan asiakkaalle alustava liikuntasuunnitelma (liite4), jota täydennetään ja tarvittaessa korjataan matkan varrella. Ensikäynnin jälkeen käyntejä jatketaan suunnitelman mukaan asiakkaan toiveita kuunnellen. Myös olosuhteet otetaan huomioon. Jos sää ei suosi, on tuokio pidettävä sisällä. Yleisimmät liikuntamuodot ovat kävely, sekä jumppa istuen tai seisten. Kävelylenkillä apuvälineinä voivat toimia rollaattori, kävelysauvat tai potkukelkka. Jumpatessa apuvälineinä on käytetty vanhusten omia kuntoiluvälineitä. Lisäksi on hankittu kuminauhoja, palloja sekä jumppakeppejä harjoittelun tueksi. Hankitut välineet voidaan jättää asiakkaalle kotiin omatoimista harjoittelua varten. Kotiin on myös käyntien yhteydessä toimitettu Karviaisen apuvälinelainaamosta mm. sängyn, sohvan, tai tuolin korotuspaloja, liukuesteitä ja rollaattoreita arjen avuksi. Välineiden lisäksi asiakkaille on annettu kuvallisia harjoitteluohjeita ja liikuntapäiväkirjoja omatoimisen harjoittelun ja seurannan helpottamiseksi. Alkukartoituksen jälkeen seuraava testaus tehdään touko-kesäkuussa, joten varsinaista dataa fyysisen toimintakyvyn kehityksestä ei vielä ole. Konkreettisia esimerkkejä päivittäisestä arjesta voi kuitenkin antaa: Tapaus 1: Henkilö ei ollut ulkoillut ennen käyntien aloittamista. Toisella käynnillä kävelylenkin pituus oli noin. 30m, jonka jälkeen voimat olivat vähissä. Kävelymatka piteni viikko viikolta, ja lopulta pääsimme tavoitteeseen. Kävelimme 200 metrin matkan lähikauppaan mäen päälle. Kaupalla pidimme pienen tauon ja kävelimme takaisin. Harjoittelun tuloksena alaraajojen voimat sekä kestävyyskunto ovat parantuneet. Kaupassa käynti omatoimisesti helpottaa arkea, lisää liikuntaa ja tuottaa mielihyvää. Tapaus 2: Henkilö ei ulkoillut säännöllisesti ennen käyntien aloittamista. Puoliso hoiti raskaat arjen askareet. Käynnit saivat henkilön innostumaan liikunnasta ja omatoiminen liikunta lisääntyi huomattavasti. Nyt henkilö osallistuu mielellään arjen askareisiin, hakee postin joka päivä 100 metrin päästä, ja käy viikottain puolisonsa kanssa lenkillä. Lisäksi on esimerkkejä, joissa henkilö on voinut jättää rollaattorin käytön sisätiloissa. Tai henkilö pääsee istumaan ja nousemaan tuolilta ilman apua tai suuria ponnisteluja. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi käynnit ovat vaikuttaneet virkistävästi moniin ikäihmisiin. Monelle vanhukselle viikottainen käynti voi olla ainoa sosiaalinen kontakti ja odotuksen arvoinen tärkeä tapahtuma. Tämän lisäksi liikunta rytmittää vanhuksen arkea.
Eri toimijoiden välinen yhteistyö Hankkeen aikana yhteistyötä on tehty laajasti. Eniten yhteistyötä on tehty Karviaisen fysioterapian kanssa. Tähän on kuulunut työntekijän kokonaisvaltainen perehdytys, asiakkaiden konsultointi sekä fysioterapeutin mukana olo ensikäynneillä. Karviainen on myös tiedottanut kotihoitoon, lääkäreille ja muille alan toimijoille hankkeesta. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa asiakasmäärän ollessa pienempi, kävi hankkeen liikunnanohjaaja vuodeosastolla ohjaamassa tuolijumppaa kaksi kertaa viikossa. Kunnan erityisliikunnanohjaajan kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Hankkeesta käytiin kertomassa kunnan lähimmäisten liikuttajien kokouksessa. Kokouksessa syntyi paljon positiivista keskustelua, molemminpuolista oppia ja mikä tärkeintä, kaksi uutta asiakasta. Myös SPR:n Vihdin osastoon on oltu yhteydessä joidenkin asiakkaiden siirtämisestä heidän ystäväpalveluun hankkeemme jatkoksi. Tällaista ei vielä ole toteutunut, mutta mahdollisuudet on tarvittaessa. Lisäksi Kisakallion urheiluopiston kanssa on keskusteltu hankkeen esittelystä opiskelijoille. Liikunnanohjaajan työajan käyttö Projektin alkaessa aika kului perehtymiseen ja suunnitteluun. Suunnitteluun käytössä ollut aika ja tarve vähenivät sopivassa suhteessa hankkeen edetessä. Mitä enemmän käyntejä oli tehty sitä nopeammin asiakkaiden liikuntasuunnitelmat syntyivät. Marraskuusta eteenpäin suunnitteluaikaa ei juurikaan ole jäänyt, ellei ole tullut peruutuksia. Aamuisin käynnit alkavat pääsääntöisesti yhdeksältä, jota ennen on aikaa tarkistaa päivän ohjelma, ja valmistautua päivän käynteihin. Tämän jälkeen aika kuluu käynneillä ja matkustaessa. Aikataulu on kuitenkin joustava, yhdellä käynnillä voi kestää suunniteltua enemmän tai vähemmän aikaa. Sairaspäiviä on ohjaajalle kertynyt neljä viiden kuukauden aikana. Tämän lisäksi peruutuksia tulee vanhusten puolesta silloin tällöin. Peruutukset johtuvat useimmiten terveydentilasta tai muusta menosta. Peruutuksista ilmoitetaan puhelimitse. Jos vanhus kokee, ettei jaksa liikkua tai terveydentila ei ole sen mukainen voidaan liikunta korvata seurustelulla. Käyntien seuranta Käynneistä ja käyntien sisällöstä pidetään seurantaa päivittyvän liikuntasuunnitelman avulla, johon merkataan käynnin jälkeen, jos on tehty jotain suunnitelmasta poikkeavaa. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan muita huomioita. (liite5) Asiakaspalaute Tammikuun 2015 aikana vanhuksille lähetettiin yhteensä 25 kyselylomaketta postin välityksellä. Kyselylomake lähettiin kaikille niille, joiden kanssa oli ehditty tavata muutamaa kertaa enemmän. Vastauksia palautui 18 kappaletta eli vastausprosentti oli 75%. Kysely sisälsi kaksi avointa kysymystä, kolme kyllä/ei kysymystä ja yhden monivalintakysymyksen. Yleisesti voidaan vastauksista todeta että vanhukset ovat erittäin tyytyväisiä toimintaan. Liitteessä 6 on esitetty kyselyn kaikki vastaukset koottuna.
Talousseuranta Säätiön kokonaistuki hankkeelle oli 42 109, joka maksetaan kahden kuukauden välein. Tammikuun loppuun mennessä tukea on maksettu hankkeelle n. 14 036. Tästä summasta hankkeelle on kirjautunut kuluja tammikuun loppuun mennessä palkkakuluina n. 12 300, matkakuluina 1252 ja tarvikehankintoina 685,50. Yhteensä 14237,50. Tähän on laskettu jo tammikuun palkka eli hanke on pysynyt hyvin ennakoiduissa kuluissa, jopa alittanut ne. Matkakustannukset eivät ole vielä nousseet arvioidulle tasolle, koska suurin osa vanhuksista on Nummelasta. Myös tarvikehankintoihin varattu 2500e budjetti on riittämässä hankkeen välinehankintoihin. Jatkorahoitus Hanke on pilottihanke, jonka tavoitteena on kehittää toimintamallia ja juurruttaa se jokapäiväiseksi toiminnaksi Vihdin kunnassa. Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa toiminnan rahoituspohjaa. Hanketyöryhmä on käynnistänyt neuvotteluja eri toimijoiden kesken tulevan vuoden rahoituksesta. Neuvotteluyhteyteen on päästy mm. Vihdin kunnan, Karviaisen ja RAY:n kanssa. Lisäksi neuvotteluita tullaan käymään mm. vanhusjärjestöjen, KKI-ohjelman ja eri säätiöiden kanssa. Yhteenveto Hanke on saanut tähän mennessä näkyvyyttä tv-uutisista, paikallislehdistä sekä wwwsivuilta. Kuitenkin tavoitteena olisi saada entistä enemmän näkyvyyttä julkisuudessa. Vanhusten sijoittuminen pääasiassa Nummelaan on yllättänyt. Hankeryhmä on ideoinut yhteistä palaveria kylätoimikuntien kanssa kylien vanhusten aktivoimiseksi toimintaan mukaan. Kaikki hankkeessa olevat tahot ovat vahvasti sitoutuneet toimintaan ja uskomme että hanke tulee saavuttamaan tavoitteensa loppuraportointiin mennessä. Samalla todetaan että hankkeen jatko olisi tärkeää toiminnan juurruttamiseksi osaksi vihtiläistä liikuntakulttuuria ja vanhustenhoitoa. Hankkeen avulla tullaan parantamaan monien vanhusten elämänlaatua ja lisäämään kotona asumisen mahdollisuutta.
Vihdissä 5.2.2015 Hankeryhmän puolesta Timo Tuomi, urheilutoimenjohtaja, Nummelan Palloseura timo.tuomi@nups.fii, 0500-670254 Valtteri Kokkila, liikunnanohjaaja, Nummelan Palloseura valtterikokkila@luukku.com, 0400-525315 Tarja Marsalo, fysioterapian osaston hoitaja, Karviainen tarja.marsalo@karviainen.fi, 0440-421243 Erkki Hakkarainen, hallituksen puheenjohtaja, Vihdin Vanhusten Tuki ry eki.hakkarainen@hotmail.com, 044-2979995 Maija Huhta, erityisliikunnanohjaaja maija.huhta@vihti.fi, 0500-818014 Liitteet: Liite 1 Perustietolomake, esimerkki Liite 2 Fyysisen toimintakyvyn testistö Liite 3 Vanhuksille jaettu tiedote hankkeesta Liite 4 Liikuntasuunnitelma, esimerkki Liite 5 Asiakaskyselyn tulokset
Liite 1 Perustietolomake esimerkki Liikuntasopimus Nimi: Syntymäaika: Onko sinulla todettu? verenpainetauti Ei Kyllä vuonna hengityselinten sairaus Ei Kyllä vuonna sydän tai Ei Kyllä vuonna verenkiertoelimistön sairaus Muuta vakavaa sairautta, mitä? Mitä lääkkeitä sinulla on käytössäsi? Onko sinulla tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia, mitä? Harjoittelen itsenäisesti omalla vastuullani päiväys ja allekirjoitus
Liite 2 Fyysisen toimintakyvyn testistö FYYSISEN SUORITUSKYVYN TESTISTÖ Tasapaino Puolitandem: s Jalat rinnakkain: s Tandem: s Pisteet: Kävelynopeus Pisteet: Oma kävelyvauhti Oma kävelyvauhti Tuolilta ylösnousu (5 kertaa) Pisteet: aika s Jos tulos 0: Kädet vartalon vieressä, toistot aika s Kevyesti tukea ottaen, toistot aika s Voimakkaasti tukea ottaen, toistot aika s Kokonaispisteet: /12 Kätisyys: Vasen Oikea Puristusvoima: Vasen:, Oikea:,
Liite 3 Vanhuksille jaettu tiedote hankkeesta Tervetuloa Wirtaa vihtiläisille vanhuksille hankkeen liikutettavaksi Hankkeen tarkoitus on liikuttaa Vihtiläisiä vanhuksia ja kohentaa heidän elämänlaatuaan. Hankkeen toteuttaa Nummelan palloseura ry. Tuovi Siiri Hännisen säätiön rahoituksella. Mukana hankkeessa ovat myös peruskuntayhtymä Karviainen sekä Vihdin kunnan liikuntapalvelut. Teitä ohjaa Valtteri Kokkila, liikunnan ohjauksen ammattilainen. Valtteri Kokkila puh. 0400 525 315 Liikuntapäivä on: Ohjaaja kertoo mahdollisista poikkeuksista. Nummelan Palloseuralla on vakuutus sekä liikunnanohjaajan itsensä että vanhusten varalle. Nummelan Palloseuran puolesta tiedosteluihin vastaa urheilutoimenjohtaja Timo Tuomi, 0500-670254. Mukavia liikuntahetkiä!
Liite 4 Liikuntasuunnitelma, esimerkki Liikuntasuunnitelma PVM Suunnitelma Raportti 10.9 Kartoitus ja tutustuminen Hyvin meni! 15.9 Rollaattorin käyttö(kävelylenkki) Kuntosalilaitteen käyttö+liikkeet Liikuntaohjelman suunnittelu 22.9 Pidempi kävelylenkki, liikuntapäiväkirja toteutui toteutui, liikuntapäiväkirja täytetään ensiviikoksi 29.9 Tuolijumppa toteutui+ pieni kävely. Paljon tavaraa päiväkirjassa! 8.10 Kävelylenkki + kuntosaliharjoittelun tsekkaus toteutui, päiväkirja hyvä! 15.10 Kävelylenkki (tavoitteena iso kivi) vähän vajaa, flunssa, päiväkirjassa vähän. 22.10 Kävelylenkki (tavoitteena iso kivi) Toteutui, päiväkirja hyvä! 29.10 Tuolijumppa (Pallo) (ohjeet!)+ pieni kävely Toteutui, Pallo jäi kotiin käytettäväksi, pvkirja ok! 5.11 Kävelylenkki+ kuntosalitsekkaus Peruttu, sairaana. 12.11 Kävelylenkki+ kuntosali tsekkaus Toteutui, päiväkirja ok! 19.11 Kävelylenkki (RISTEYS!) Toteutui!! 26.11 tuolijumppa+tasapainoharjoituksia (ohjeet) Toteutui, päiväkirjan täyttäminen lopetettu > suullinen 3.12 Kävelylenkki (risteys) Voimat pois > kävely kotipihassa + juttelu 10.12 Jumppa (kuminauha)(ohjeet) Toteutui, kuminauha jäi kotiin!
17.12 Kuntosaliharjoitus+ kävelylenkki, korotuspalat, tyyny, tuoli Toteutui, apuvälineet asennettu 7.1 Kävelylenkki Toteutui + potkukelkka 14.1 Tuolijumppa (pallo) + kävely Siirretään 16.1 16.1 tuolijumppa (pallo) + kävely Toteutui. 21.1 Kävely+ kuntosalitsekkaus Toteutui, kuntosaliharjoittelu lisääntynyt! 28.1 Kävelylenkki+ venyttelyohjeet Toteutui 4.2 Kävelylenkki risteykseen, puolessa välissä jumppaa. 11.2 Tuolijumppaa (kuminauha)+ pieni kävely+venyttely 18.2 kävelylenkki risteykseen, puolessa välissä jumppaa.
Liite 5 Asiakaskyselyn tulokset Asiakaspalaute Valtterin liikuntapalvelusta nimi Tällä lomakkeella voitte antaa palautetta saamastanne liikuntapalveluista. Palvelun on toteuttanut liikunnanohjaaja Valtteri Kokkila Tiedot käsitellään luottamuksellisesti 1. Mitä olette tehneet Valtterin kanssa liikuntatuokioiden aikana? Kuvailkaa vapaasti alle. Jatkakaa tarvittaessa kääntöpuolelle. Tehty 30 min lenkki, juteltu verrytelty. Juttu seura tärkeää. Hän on käynyt vasta kaksi kertaa, emme osaa oikein sanoa. Ensimmäisellä kerralla kävelyä ilman keppiä ja rollaattoria. Toisella kerralla omaishoitaja Toini ei ollut paikalla. On he jotain, kun Väinö oli pirteämpi sinä päivänä. Voimistelua, jalat, kädet, olkapäät. Kävelyä ja jalkojen nostoa. Sitten ollaan soudettu. Tuolivoimistelua. Käyty pieni lenkki kävelyllä. Puristusvoimaa mitattu käsistä. Sisäjumppaa tuolilla istuen, jumpattu käsiä, jalkoja, niskaa ja olkapäitä. Tasapainon harjoitusta. Seistä jalat peräkkäin tai puoliksi vierekkäin ( hankala homma ) Mitattu käsien puristusvoimaa. Käyty kävelyllä noin 1km. Jumpattu sisällä tuolilla istuen, ylös ja takaisin tuolille istumaan. Jumpattu käsiä, jalkoja, niskaa ja olkapäitä. Tasapainoharjoittelua. Seistä jalkaterät peräkkäin tai puoliksi vierekkäin ilman tukea. Hankala pysyä tasapainossa. Tuolijumppaa aluksi, joka ei ole mitään istumista, vaan voimistelua joka tuntuu. Sitten noustaan tuolin taakse ja sitten saa alakroppa kyytiä. Eipä tee iltapäivällä jatkaa. Pari kertaa noin puolen tunnin lenkki ulkona. Sisällä liikunta elinten harjoituksia. Harjoiteltu eri voimistelu liikkeitä, ja on käyty ulkona. Hän näyttää hyvin miten pitää tehdä. Rauhallinen, jaksaa kuunnella vanhaa ihmistä. Neuvoo hyvin. Polvien koukistuksia ja suoristuksia. Ilman tukea istuimelta ylös ja takaisin istumaan. Kävelyä tuen kanssa. Ulkoilua rollaattorin kanssa. Erilaisia jalkaliikkeitä ym. Olemme tehneet pieniä kävelyretkiä pihalla. Tätä varten halusinkin kaverin ulkoiluun, koska en yksin uskalla lähteä. Sisällä olemme kokeilleet, miten seisominen onnistuu yhdellä jalalla. Tuolilta nousemista ja käsien ja jalkojen venyttelyä ja pyörittelyä. Valtterille ala on oikein sopiva. Hän on rauhallinen ja kohtelias. Muutenkin mukava ja kärsivällinen. Malttaa odottaa vaikka olen huono liikkumaan. Olemme ulkoilleet, tehneet muutamia liikunta harjoituksia. Kannattaa Valtteria koulutta, hän on mukava ja asiansa osaava. Kiitos.
Olemme jumpanneet tuolijumppaa. Olisi kiva kokeilla jotain välineitä, niitä Valtteri ei ole vielä tuonut. Ihan mukava tuokio katkaisee arkipäivää. Olemme kävelleet, mutta valitettavasti minun piti lopettaa joulusta. En kyennyt. Voimat loppuivat kesken. Minulta on viety sairaala Peijaksessa tasapaino kokonaan, kun korjattiin lonkkaa. En tiedä mikä tästä eteen tulee. Olen nyt 91 vuotta ja minulla käy kerran viikossa pesijä. Tyttö käy kerran viikossa ja toimittaa kauppaostokset. Sillä pitää pärjätä. On soittokello käsivarressa. Tulevat nostamaan kun kaadun. Ruoka tuodaan päivittäin. Venytetty ennen kävelyä, myös jälkeen kävelyn. Olemme tehneet tuolijumppaa sitten seisoenkin tasapainoa jumpattu. Aivan hyvää liikuntaa. Olen tyytyväinen. Tunnin kestävä kävelylenkki + kahvilla käynti. 2. Antoiko Valtteri luotettavan kuvan toiminnastaan? kyllä 18 kpl ei 0 kpl, miksi Hän on rauhallinen, ystävällinen ja hillitty. Olen 88 vuotias, joten luotan häneen täysin. Ystävällinen 3. Onko yhden liikuntakerran pituus sopiva? kyllä 15 kpl ei 2 kpl, tyhjiä 1 kpl miksi Ei, hyvä useammin tulee tehtyä paremmin Kyllä, en varmaan jaksaisi enempää Ei, Aika menee niin nopeasti, ei keretä juttelemaan. 4. Onko liikuntakertojen määrä viikkoa kohden sopiva? kyllä 13 kpl ei 1kpl tyhjiä 4 kpl, miksi Kyllä, no vanha mies olisi hyvä kun vähänkin liikkuisi. Ei, ohjattu liikunta on hyvää yksin ei tule tehtyä. tyhjä, Valtteri käy kerran kahdessa viikossa. tyhjä, Valtteri käy joka toinen viikko hänen ehdotuksensa. Kyllä, en varmaan jaksaisi enempää.
Kyllä, Aika menee niin nopeasti. 5. Arvioikaa Valtterin liikunnanohjaustaitoja seuraavissa osa-alueissa. Rastittakaa sopiva kohta Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Huono Osasiko Valtteri laatia kanssanne teille sopivat liikunnan tavoitteet? TYHJIÄ 3 Ymmärsikö ja kuunteliko Valtteri teidän mielipiteitänne toiminnasta? TYHJIÄ 3 Kertoiko Valtteri liikunnan vaikutuksista ymmärrettävästi? (mitä tehdään ja miksi?) TYHJIÄ 3 Onko liikuntaharjoitteiden toteutus mielestänne onnistunut TYHJIÄ 3 Osasiko Valtteri miettiä ongelmatilanteissa ratkaisuja kanssanne? TYHJIÄ 3 Arvioikaa saamanne liikuntapalveluiden kokonaisuus TYHJIÄ 3 8 6 1 8 6 1 8 5 2 7 8 8 5 2 6 8 1 6. Vapaa sana toiminnan kehittämiseksi. Antakaa toiminnasta ruusuja, risuja ja kehittämisehdotuksia vapaasti. Jatkakaa tarvittaessa kääntöpuolelle. Ruusuja Ehdottomasti ruusuja lisää tälläistä. Valtterin ja minun tapaamiset loppuu nyt koska muutan Vantaalle. Kiitos Valtterille. Hyvää palautetta. Hän näyttää hyvin miten tulee reenata. On ystävällinen ja rauhallinen. Kuuntelee ja jaksaa neuvoa. Erilaisten liikuntojen vaikutusta kokonaisuuteen voisi ehkä korostaa. Minä olen täysin tyytyväinen tähän järjestelyyn. Minulla ei ole autoa eikä korttiakaan enää, joten tämä sopii hyvin. Pidän näitä Valtterin kotijumppa tuokioita ruusujen arvoisina. Koska täältä on nummelaan hankala päästä ilman yleisiä kulkuneuvoja ja omaa autoa. Toivoisin että jumppatuokiot jatkuisivat.
Annan ruusuja Valtterin kotijumppa tuokiolle. Hyvä keksintö. Liikkuminen täältä haja-alueelta Nummelaan on hankalaa. Toivottavasti jumppatuokiot jatkuisivat. Valtteri on hyvä poika. Saa vanhuksen iloisen mielelle, odotan oikein hänen käyntiä. Nuori poika saa vanhuksen vetreäksi ja iloiseksi, odotan aina hänen käyntiä. Sanon aina ystävälleni että, Valtteri tulee maanantaina. Valtteri on ilon aihe ja toivon ja odotan hänen käyntiä jo edellisenä päivänä. Kiitos Valtterille. Vastataan kysymyksiin kun on käynyt useamman kerran. Päivä voisi olla toinen, vois nähdä mitä he jumppaavat. Ei osaa itse oikein sanoa. Ruusuja ystävällisyydestä.