S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Talouden hidastuneen kasvun myötä vuosien 2001 aikana tuotannon, työllisyyden ja muuttoliikkeen erot maakuntien välillä kaventuivat. Tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan vuosina, jos tuotannon kasvuvauhti pysyy 2 3 %:n tasolla. Kuitenkin elinkeinotoimintaan liittyvät rakenteelliset ongelmat ovat samanaikaisesti syventymässä erityisesti maaseudulla ja pienillä kaupunkialueilla, joissa väestö- ja työvoimaresurssit vähenevät voimakkaasti ikääntymisen johdosta. Kansainvälistyvät markkinat kiristävät kilpailua yritysten ja alueiden välillä muuttaen niiden toimintaedellytyksiä. Osaamiseen perustuva kilpailukyky on menestystekijä, jonka vahvistaminen edellyttää julkiselta vallalta monipuolista tukea. EU:n laajeneminen ja rakennerahastopolitiikan uudistuminen vuoden 2007 alussa edellyttävät muutoksia kansallisessa aluepolitiikassa. Venäjän talouden uudistuminen hyödyttää erityisesti Itä- ja Kaakkois- Suomen maakuntia. Globalisoituminen ja Euroopan unionin laajentuminen asettavat suuria haasteita myös julkiselle sektorille. Samanaikaisesti julkiseen hallintoon kohdistuu kuitenkin yhä voimakkaammin muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeiden kasvua. Julkisen hallinnon henkilöstön eläkkeelle siirtyminen lisääntyy lähivuosina nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat entistä pienempiä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä palvelujen saatavuuden turvaaminen ja hallinnon kustannustehokkuuden merkitys korostuvat entisestään. Kuntien talouden arvioidaan vahvistuvan vuonna, mutta kuntatalous pysyy kireänä lähivuosina. Vuosikate ei riitä kattamaan kuntien nettoinvestointien rahoitustarpeita vuonna ja kuntien lainakanta kasvaa. Erityisissä vaikeuksissa tulevat olemaan pienet, taantuvan talouden ja vähenevän väestön kunnat. Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Tällöin Suomessa järjestetään huomattava määrä kansainvälisiä kokouksia, joista merkittävin on syksyllä Helsingissä järjestettävä Euroopan unionin ja Aasian maiden valtioiden kokous. Kansainväliset tapahtumat lisäävät turvallisuusjärjestelyjen tarvetta ja niiden vuoksi joudutaan varautumaan myös terroristi-iskujen uhkaan. Alkoholilainsäädännössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet erityisesti pahoinpitelyjen ja päihtyneiden säilöönottojen määrään. Alkoholin kulutuksen pysyessä nykyisellä tasolla tai mahdollisesti edelleen kasvaessa tullee alkoholin käytön haitat näkymään jatkossakin myös poliisin tehtävissä. Viranomaisten välinen yhteistyö kehittyy edelleen poliisin, tullin ja rajavartioston yhteisten analyysikeskusten toiminnan vakiintuessa. Väkivallan vähentämiseen tähtäävän laajan poikkihallinnollisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpano käynnistyy. Perhe- ja lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan torjunta ja ennalta estäminen on yhä tärkeämpi yhteiskunnallinen tavoite. Poliisin ja sosiaali- ja terveysviranomaisten välistä yhteistyötä lisätään tavoitteena luoda sosiaalipäivystys koko maahan. Lapsiin kohdistuva väkivalta tulee aiempaa useammin ilmi. Poliisi, rajavartiolaitos ja ulkomaalaisvirasto lisäävät panostusta ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjuntaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskusalueille vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen väestökatoalueilla vaikeutuu. Eläköitymisestä johtuva henkilöstön nopea poistuma vaikuttaa lähivuosina myös pelastustoimeen ja aiheuttaa paineita erityisesti koulutuksen järjestämiseen. Kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä myös henkilöstörakenteessa. Pelastustoimen kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät avunantotehtävät ovat lisääntymässä. Ulkomaalaishallinnon palvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Työvoiman maahanmuuttoa pyritään aktiivisesti lisäämään lähivuosina. Myös turvapaikanhakijoiden määrän nopeisiin muutoksiin tulee varautua. Tämä edellyttää hallinnon tehostamista ja tarvittaessa myös sen uudelleenjärjestämistä. Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö, turvapaikanhakijoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
den epäselvä henkilöllisyys, palautusten tehokkuus sekä laiton työnteko ovat kasvavia ongelmia, jotka vaativat lisähuomiota. Rajaturvallisuustilanne Keski-Aasiassa ja Kaukaasiassa säilyy pitkään epävakaana ja vaikeasti hallittavana. Venäjän rajavartiopalvelu jatkaa lähivuosina resurssiensa suuntaamista etelärajoille, missä yleinen tilanne sekä huumeiden ja ihmisten salakuljetus on vakava ongelma. Henkilöstöä supistetaan muun muassa Suomen vastaiselta rajalta. Vastuu yhteisen rajan valvonnasta jää enenevästi Suomen rajavartiolaitokselle. Laiton siirtolaisuus, ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa sekä terrorismin uhka heijastavat pysyvät vaikutuksensa Suomeen. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi vuonna edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Rajaliikenteen arvioidaan edelleen vilkastuvan, viisumivelvollisten matkustajien osuuden kasvavan ja laittoman maahantulon pyrkimysten lisääntyvän. Suomenlahdella on olemassa riski vakaville ympäristö- ja merionnettomuuksille risteävien öljykuljetusten ja matkustaja-alusliikenteen vuoksi. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Sisäasiainministeriö asettaa seuraavat alustavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluerakennetta kehitetään tukemalla alueiden osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luomalla edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden ylläpitämiselle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti sekä määrällisillä mittareilla että laadullisella arvioinnilla. Tunnusluvut kuvaavat koulutustasoa, työmarkkinatilannetta, muuttoliikettä ja väestöä, alueellista bruttokansantuotetta ja tuotantoa, kuntataloutta eri tyyppisissä kunnissa sekä hyvinvointia. Maakunnan liitot ovat maakuntaohjelmissaan asettaneet alueensa kehitystä koskevia tavoitetasoja em. tunnusluvuille. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tunnusluku tavoite tavoite Katuturvallisuusindeksin arvo 90,7 96 96 Liikenneturvallisuusindeksin arvo 136 128 132 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 47,7 48,7 49,7 Toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen Valtion palvelujen saatavuus turvataan kaikilla seuduilla kehittämällä valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutuotantoa ja säilyttämällä paikallishallinnon toimipaikkaverkko riittävän kattavana. Valtioneuvosto vahvistaa alueelliset palvelutavoitteet alue- ja paikallishallinnolle. Palveluja tarjotaan entistä enemmän verkkopalveluina ja yhteispalveluna. Hallinnon rakenteita uudistetaan ja jatketaan keskushallinnon toimintojen alueellistamista ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tavoitteen toteutumista seurataan säännöllisesti konkreettisen toimenpidesuunnitelman ja valtion alue- ja paikallishallinnolle asetettujen sitovien palvelutavoitteiden avulla. Kainuun hallintokokeilulla turvataan kunnallisten palvelujen laatu ja saatavuus kokeilualueella. Kokeilussa turvataan kansalaisten osallistuminen kuntien yhteistyönä hoidettavia palveluita koskevaan päätöksentekoon. Poliisin palvelut ovat saatavissa koko valtakunnan alueella asetettujen palvelutavoitteiden mukaisesti. Mittarit: asetetut kihlakuntakohtaiset palvelutasotavoitteet A+B luokan toimintavalmiusaika, rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitystaso ja tutkinta-aika. Turvallisimmat ja sujuvimmat liikenneyhteydet Venäjän ja Euroopan unionin välillä kulkevat Suomen kautta. Kuntien toimintakyvyn turvaaminen peruspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi Kunnallisten peruspalvelujen saatavuus ja laatu turvataan koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasitteella. Kuntatalouden tasapaino turvataan ja kuntatalouden ennakoitavuutta sekä vakautta lisätään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Kuntien hallintoa ja henkilöstöä koskeva sääntely tukee kuntien toimintaedellytyksiä ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvaa kansanvaltaista päätöksentekoa. Kuntarakenne, kuntien toimintajärjestelmät sekä kuntien välinen yhteistyö tukevat laadullisesti riittävän korkeatasoisten ja kustannustehokkaiden palveluiden tuottamista. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Poliisi osallistuu sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tunnusluku Mittarin arvo Tavoitetaso/määräaika Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, surma ja tappo), lkm 142 1) alle 100/vuosi 2007 Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm 15 837 2) enintään 14 000/vuosi 2007 Pahoinpitelyrikosten määrä 29 783 enintään 25 000/vuosi 2007 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset 14 496 alle 13 000/vuosi 2007 Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lkm 1 485 alle 1 000/vuosi 2007 Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk 422 enintään 210/vuosi 2007 Omaisuusrikosten selvitystaso, % 37,3 vähintään 40,2/vuosi 2007 Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten lkm 273 895 enintään 270 000/vuosi 2007 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm 370 enintään 250/vuosi 2010 Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja tehokas pelastustoimen järjestelmä. Tämä tarkoittaa turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta, motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä, uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluita sekä hyvää kumppanuusverkostoa. Tunnusluku arvio tavoite Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsä- ja maastopalot) (kpl) 9 519 9 700 9 600 Palokuolemien määrä, enintään (hlö) 110 94 79 Rakennuspalovahinkojen arvo (milj. ), enintään 102 100 90 Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistäminen Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan, laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa torjutaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan edellytykset maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Ulkomaalaishallinnon rakenteita kehitetään erityisesti selvittämällä mahdollisuuksia saada eri viranomaisten palveluita entistä enemmän yhdestä pisteestä. Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Sisäasiainministeriön hallintoon on 1.7. lukien perustettu palvelukeskus, johon siirretään pääosa hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon sekä puhelunvälityksen tukipalveluista. Varsinaisen toimintansa palvelukeskus aloittaa 1.1.. Palvelukeskuksen tavoitteena on parantaa hallinnon tuottavuutta ja laatua ja samalla mahdollistaa voimavarojen suuntaaminen hallinnonalan ydintehtäviin. 1) Tilastokeskuksen ennakkotieto 19.1. 2) Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistämistä tehdään keskitetysti Kieku-ohjelmassa yhteistyössä hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöpalvelujen tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi perustettavat palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita. Sisäasiainministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) 2007 2008 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 124,004 94,079 39,399 257,482 Vuoden sitoumukset 39,739 71,839 39,962 151,612 Valtuudet yhteensä 163,743 165,990 79,361 409,094 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 Muutos 1000 % 01. Sisäasiainministeriö 83 877 87 793 94 772 6 979 8 02. Ulkomaalaisvirasto 9 124 12 960 12 942-18 - 0 05. Lääninhallitukset 51 480 52 110 51 415-695 - 1 06. Rekisterihallinto 27 818 27 894 28 569 675 2 07. Kihlakunnat 43 985 43 937 43 748-189 - 0 75. Poliisitoimi 554 289 560 455 571 067 10 612 2 80. Pelastustoimi 52 189 66 463 66 394-69 - 0 90. Rajavartiolaitos 201 861 193 772 197 465 3 693 2 97. Avustukset kunnille 221 700 231 362 254 476 23 114 10 98. Alueiden kehittäminen 179 172 230 328 230 448 120 0 Yhteensä 1 425 495 1 507 074 1 551 296 44 222 3 Henkilöstön kokonaismäärä 17 340 17 770 17 720 01. Sisäasiainministeriö S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö rakentaa toiminta-ajatuksensa mukaisesti turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Sisäasiainministeriön vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Sisäasiainministeriö arvostaa toiminnassaan luotettavuutta, muutos- ja yhteistyökykyisyyttä sekä avoimuutta. Ministeriön toiminnan tavoitteet ovat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Aluekehitys ja aluehallinto aluepolitiikan strategisen suunnittelun ja välineistön vahvistaminen, aluehallinnon toimivuuden ja yhteistyön parantaminen, päätösvallan lisääminen sekä kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen, laadukkaiden ja taloudellisesti tuotettujen julkisten palvelujen, erityisesti valtion palvelujen saatavuuden turvaaminen maan eri osissa sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen ja Suomen etujen valvominen siinä sekä EU-ohjelmatyön tuloksellinen toteuttaminen. Strategista suunnittelua ja välineistön vahvistamista sekä aluehallinnon toimivuutta ja yhteistyön parantumista seurataan mm. hallituksen strategia-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumisen perusteella. Toteutettavissa hankkeissa on tavoitteena laadullisesti hyvät ja optimaalisella taloudellisten ja henkisten voimavarojen käytöllä aikaansaadut tulokset. Valtioneuvoston päätöksen mukaisten valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Seuranta kytketään valtion talousarvion valmisteluun. Ehdotukset toimenpiteiksi mitoitetaan riittäviksi ja oikea-aikaisiksi. Maakuntaohjelmat suunnitelmineen sekä hallinnonalan alueiden kehittämisen strategia tavoitteineen ja toimenpiteineen ovat osa kehys- ja talousarviovalmistelua tavoitteena nykyistä vuorovaikutteisempi alueiden kehittämisen kokonaisuus. Keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämistä koskevan hallintoselonteon linjausten ohjaaminen ja toimeenpano toteutetaan tehokkaasti asetetuissa aikatauluissa. Palvelurakenteita kehitetään hallintoa keventämällä jo samalla kun pitkäjänteisempää selvitystyötä tehdään mm. aluehallinnon toimijoiden kokoamiseksi ja työnjaon kehittämiseksi. Alueellistamisohjelma tarkistetaan ja päivitetään vuosittain helmi-maaliskuussa. EU-rakennerahasto-ohjelmien valmistelussa tavoitteena on, että kansalliset strategiat ja hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat tarkoituksenmukaiset ja tulokselliset sekä vastaavat EU:n vaatimuksia niin, että ohjelmien toteuttaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti vuoden 2007 alussa. Varainhoitovuonna aloitetaan kansallisen hallinnon sopeuttaminen vastaamaan EU:lta saatavien rakennerahastovarojen tasoa niin, että uuden ohjelmakauden alussa vuonna 2007 tehtäviä hoitamassa on vain uudelle ohjelmakaudelle ja ohjelmien sulkemiseen välttämätön henkilöstö. Suomen tavoitteena EU:n alue- ja rakennepolitiikkaneuvotteluissa on muun muassa, että Suomen pohjoiset ja itäiset alueet sisällytetään korkeimman aluetuen piiriin myös jatkossa. Kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistusta toteutetaan. Siinä kuntahallinnon palveluja arvioidaan siitä näkökulmasta, millaista väestöä ja taloudellista pohjaa kunkin palvelun tuottaminen edellyttää ja millä hallinnon tai hallinnollisen yhteistyön tasolla palvelut on tarkoituksenmukaista tuottaa. Samalla arvioidaan, edellyttääkö järjestäminen lainsäädännön muuttamista. Valtion ja kuntien välistä peruspalveluohjelmaa ja -budjettia kehitetään ja vakiinnutetaan peruspalveluohjelman asema keskeisenä osana valtio kunta yhteistyötä. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista koskevat ensimmäisen vaiheen esitykset toteutetaan siten, että uudistus astuu voimaan vuoden alusta. Uudistuksen toisen vaiheen valmistelua jatketaan mm. verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän osalta. Kunnallista itsehallintoa kehitetään turvaamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuudet seutuistumisen, yhtiöittämisen ja muiden uudentyyppisten palveluiden tuotantomuotojen myötä syntyneissä tilanteissa. Peruspalveluiden arvioinnilla tuetaan palveluiden saatavuuden, laadun ja rahoituksen kehittämistä sekä palveluiden järjestämistä taloudellisesti tuloksellisesti. Kuntien välisen yhteistyön muotoja kehitetään siten, että ne sopeutuvat kilpailu- ja hankintalain säädännön vaatimuksiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Poliisitoimi Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset on vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman toimeenpanon painopisteenä on väkivallan vähentäminen ja muu ennalta ehkäisevä toiminta. Työtä ohjaa valtioneuvoston vahvistama toimenpideohjelma, jonka toimeenpano edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä. Talousrikostorjunnan tehostamistyötä jatketaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi turvallisuussuunnittelua kehitetään edelleen vahvistettujen linjausten mukaisesti ja yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa toteutetaan yritysturvallisuusstrategian mukaisesti. Poliisitoimi varautuu kansainvälisen tilanteen vaatimusten mukaisesti torjumaan terrorismia kotimaassa erityisesti Suomen puheenjohtajuuskaudella järjestettävien suurten kansainvälisten tapahtumien yhteydessä sekä osallistuu terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Pelastustoimi Pelastustoimen johtamis-, valvonta- ja hälyttämisjärjestelmän sekä tilannekuvan muodostamiseksi tarvittavaa järjestelmää uudistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ja siihen liittyvän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian pohjalta. Huolehditaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden toimeenpanosta ja EU-puheenjohtajuuskauden toimista. Pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen toimintavarmuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi annettuja sisäasiainministeriön asetuksia uudistetaan. Ulkomaalaishallinto Ulkomaalaislain ja kansalaisuuslain toimivuutta seurataan ja lainsäädäntöön tehdään tarvittavat muutokset. Ulkomaalaishallinnon toimintakyvystä huolehditaan. Ryhdytään toteuttamaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman sisäasiainhallinnolta edellyttämiä toimenpiteitä ottaen huomioon ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä sisäisen turvallisuuden ja kansallisten etujen vaatimukset. EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan luomiseen vaikutetaan erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana edistämällä lainsäädännön harmonisointia tuoden samalla esiin Suomen kansalliset edut. Huolehditaan siitä, että Suomella on toimivat yhteistyösuhteet Venäjän, Ukrainan ja muiden EU:n lähialueiden ulkomaalaishallintoihin. Samalla huolehditaan siitä, että kahdenväliset suhteet lähialueiden EU-jäsenmaihin ja muihin Pohjoismaihin ovat toimivat. Siviilikriisinhallinta Sisäasiainministeriön vuoden tavoitteisiin kuuluu siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittäminen ja ylläpitäminen vastaamaan lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Vuoden aikana perustetaan siviilikriisinhallintakoulutusta antava koulutuskeskus Kuopioon pelastusopiston yhteyteen. Siviilikriisinhallinnan koulutusjärjestelmän perustamisella parannetaan ulkomaille lähetettävän henkilöstön kykyä vastata entistä paremmin siviilikriisinhallintatehtävien kansainvälisiin haasteisiin. Palvelukeskus Henkilöstöhallinnon, taloushallinnon ja puhelinvälityksen palvelukeskus on perustettu valtioneuvoston asetuksella 1.7. lukien päätoimipaikkana Joensuu ja puhelinvälityspalvelujen sijaintipaikkana Kajaani. Siirtymäkauden ajan toimitaan myös sivutoimipisteissä. Vuoden aikana luodaan asiakassuhteet talous- ja henkilöstöpalvelujen osalta kaikkiin hallinnonalan virastoihin ja laitoksiin vahvistetun siirtymäsuunnitelman mukaan. Palvelukeskus tuottaa asiakkailleen toimintavarmat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelusopimusten mukaisesti. Palvelukeskus valmistautuu hallinnonalan puhelunvälitystehtävien keskittämiseen Kajaanin toimipisteeseen vuoden 2007 alusta lukien. Rekisterihallinto Väestörekisterikeskuksen osittaista liikelaitostamista selvitetään. Sisäasiainministeriö asettaa ministeriön henkisten voimavarojen kehittämiselle seuraavat tavoitteet: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Henkisten voimavarojen kehittäminen arvio tavoite Sairauspoissaolot (pv/htv) 7,5 7,0 enintään 7,0 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,2 3,3 vähintään 3,4 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 60 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta 26.98.63 hankittavaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työllisyysperusteisiin valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. talousarvio 60 000 000 talousarvio 60 000 000 tilinpäätös 56 878 988 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 21. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 457 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 250 000 euroa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman rahoitukseen ja kertaluonteisena menona 45 000 euroa hallitusohjelman mukaisiin kuntapolitiikan kehittämistoimiin. Lisäksi määrärahasta on tarkoitettu kertaluonteisena menona 60 000 euroa kansallisen demokratiatilinpäätöksen kehittämiseen ja kokeiluun yhdessä Kuntaliiton kanssa kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman mukaisesti. budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 22 551 22 921 23 257 Bruttotulot 962 800 800 Nettomenot 21 589 22 121 22 457 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 775 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 973 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 310 000 euroa valtiosihteerien ja heidän sihteeriensä palkkausmenojen siirtona momentilta 23.01.01 ja 100 000 euroa Jyväskylän johtokeskuksen vuokrausmenojen siirtona momentilta 26.80.21 sekä vähennyksenä 148 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23 ja 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille 26.05.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 200 000 euroa ministeriön toimitilojen vuokramenojen tilapäisen nousun johdosta. Tarkoitus on, että vuosina 2008 myönnetään 200 000 euron lisämääräraha, joka otetaan vähennyksenä huomioon vuosina 2009 2011. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 78 000 euroa talousarvioesityksen 22 535 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 26.01.23. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
S i v i i l i k r i i s i n h a l l i n t a. Ulkoasiainvaliokunta on talousarvioesityksestä antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota siviilikriisinhallinnan rahoitukseen. Valiokunta on pitänyt myönteisenä, että siviilikriisinhallinnan voimavaroja on viime vuosina lisätty. Se on kuitenkin todennut, että suhteessa sotilaalliseen kriisinhallintaan voimavarat ovat edelleen pienet. Talousarviossa olevat määrärahat on tarkoitettu ensisijaisesti siviilikriisinhallintaan ulkomailla osallistuvista suomalaisista asiantuntijoista aiheutuvien menojen kattamiseen. Ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että Suomessa kehitetään siviilikriisinhallinnan koulutusvalmiuksia. Koulutuksen tulee tukea monipuolisesti Suomen osallistumisvalmiuksia siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Sisäasiainministeriö on vastannut vuoden 2003 alusta lakisääteisesti siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista (rekrytointi, koulutus, materiaalituki). Siviilikriisinhallintakoulutusta varten ulkoasiainministeriö on asettanut tänä vuonna sisäasiainministeriön käyttöön poikkeuksellisena ja ainutkertaisena toimenpiteenä 390 000 euroa. Sisäasiainministeriön kokonaispanostus siviilikriisinhallintaan on saadun selvityksen mukaan 351 600 euroa henkilöstö- ja käyttömenoina. Sisäasiainministeriö on ehdottanut vuoden talousarvioesitykseen tälle momentille siviilihenkilöstön osallistumisen kriisinhallintaan edellyttämän koulutusjärjestelmän perustamiseen 1 500 000 euroa. Määrärahalla, jota ei sisälly hallituksen talousarvioesitykseen, varmistettaisiin siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain nojalla sisäasiainministeriön tehtäväksi kuuluvan siviilikriisinhallinnan kansalliset valmiudet turvaavan järjestelmän perustaminen. Kriisinhallintakeskusta esitetään perustettavaksi Kuopioon Pelastusopiston yhteyteen. talousarvio 22 457 000 I lisätalousarvio 340 000 talousarvio 21 781 000 tilinpäätös 21 786 000 22. Tietohallinnon yhteiset menot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 5 212 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sisäasiainhallinnon yhteisen tietoverkon ja yhteiskäytössä olevien tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Runkoverkko 1 659 000 Hallinnonalan tietoliikenneverkot 1 634 000 Asiankäsittelyjärjestelmät 600 000 Sähköposti 150 000 Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät 150 000 Muut järjestelmät 290 000 Sähköinen asiointi 435 000 Muut tietohallintomenot 294 000 Yhteensä 5 212 000 talousarvio 5 212 000 talousarvio 5 212 000 tilinpäätös 5 212 000 23. Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 103 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon muilta kuin sisäasiainministeriön hallinnonalan virastoilta ja laitoksilta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Sisäasiainhallinnon palvelukeskus on perustettu valtioneuvoston asetuksella (386/) 1.7. lukien. Varsinaisen toimintansa palvelukeskus aloittaa 1.1.. Vuonna viraston menot maksetaan momentilta 28.80.27. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 148 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.01.21 (Sisäasiainministeriön toimintamenot), 141 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.02.21 (Ulkomaalaisviraston toimintamenot), 2 203 000 euroa 29 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.05.21 (Lääninhallitusten toimintamenot), 330 000 euroa viiden henkilötyövuoden palkkausja muiden menojen siirtona momentilta 26.06.21 (Rekisterihallinnon toimintamenot), 418 000 euroa seitsemän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.07.21 (Kihlakunnanvirastojen toimintamenot), 2 661 000 euroa 33 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.75.21 (Poliisitoimen toimintamenot), 189 000 euroa kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.80.21 (Pelastustoimen toimintamenot) ja 1 013 000 euroa 13 henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 26.90.21 (Rajavartiolaitoksen toimintamenot). Tarkoitus on, että määrärahat palautetaan vuoden 2008 valtion talousarviossa momenteille, joilta ne on siirretty. Vuoden 2008 alusta lukien siirrytään kaikilta osin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
tilaaja tuottaja -mallin mukaiseen maksulliseen toimintaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio Bruttomenot 7 103 Bruttotulot - Nettomenot 7 103 T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen 5 000 000 euroon nähden lisäys on 2 103 000 euroa, mistä 78 000 euroa aiheutuu yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.01.21, 41 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.02.21, 603 000 euroa kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.05.21, 90 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.06.21, 58 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausja muiden menojen siirrosta momentilta 26.07.21, 861 000 euroa viiden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.75.21, 59 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.80.21 ja 313 000 euroa kahden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta 26.90.21. talousarvio 7 103 000 (63.) Julkiset palvelut verkkoon -hanke (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio 800 000 02. Ulkomaalaisvirasto S e l v i t y s o s a : Ulkomaalaisviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on päätöksenteossa huolehtia siitä, että sen toiminta edistää hallittua maahanmuuttoa ja virasto tuottaa tietopalveluja maahanmuuttopoliittisen päätöksenteon tueksi. Ulkomaalaisviraston päätöksenteossa korostuvat ihmis- ja perusoikeuksien, hyvän hallinnon ja oikeusturvan periaatteet sekä maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten estäminen. arvio tavoite Perustiedot Toimintamenot (1 000 ) 11 850 12 960 12 942 Henkilötyövuodet (htv) 214 225 225 Tunnusluvut Toiminnallinen tuloksellisuus tuottavuus (päätöstä/htv) 196 200 205 taloudellisuus (nettomenot /päätös) 280 309 300 Sisäasiainministeriö asettaa ulkomaalaisvirastolle alustavasti seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet: Päätöksenteko on nopeaa ja oikeusvarmaa. Päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Vireille tulleiden hakemusten läpivientiajat pidetään saavutetulla tasolla. Asiakkaiden oikeusturva säilyy hyvänä. Henkilö- ja teknisiä resursseja käytetään joustavasti ja tehokkaasti. Päätöksentekoprosessit ovat laadullisesti mitattavia sekä läpinäkyviä, ohjaavia ja rutiinityötä säästäviä. Tavanomaiset soveltamiskysymykset linjataan. Toiminnallisten pääprosessien sähköistämistyötä jatketaan. Maahanmuutto arvio tavoite Perustiedot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Vireille tulleet (kpl), arvio oleskelulupa 16 585 18 000 19 000 maasta poistaminen 3 208 3 000 3 300 turvapaikka 2 864 2 500 3 300 matkustusasiakirjat 3 477 3 000 3 500 Ratkaisut (kpl) oleskelulupa 16 399 18 700 19 700 maasta poistaminen 3 608 3 000 3 300 turvapaikka 3 581 2 500 3 600 matkustusasiakirjat 3 596 3 000 4 000 Vireillä vuoden lopussa 8 563 9 000 7 000 Tunnusluvut Käsittelyaika (vrk): oleskelulupa 75 90 70 työntekijän tai elinkeinonharjoittajan oleskelulupa 33 60 30 turvapaikka, tavallinen menettely 243 180 180 turvapaikka, nopeutettu menettely 90 90 90 matkustusasiakirjat 161 153 120 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) oleskelulupa 75 75 80 turvapaikka, tavallinen menettely 50 80 95 turvapaikka, nopeutettu menettely 91 98 98 maasta poistaminen 60 70 70 Ratkaistu vireille tulleista (%) 112 104 105 Ratkaisut/htv 312 370 390 Tuottavuus (ind 385=100), suurempi luku parempi 81 100 101 Taloudellisuus (ind 150=100), pienempi luku parempi 157 130 100 Kansalaisuus arvio tavoite Perustiedot Vireille tulleet (kpl), arvio kansalaisuushakemukset 2 004 2 600 2 300 kansalaisuusilmoitukset 2 515 2 000 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 990 1 400 1 000 Ratkaisut (kpl) kansalaisuushakemukset 3 800 4 000 3 900 kansalaisuusilmoitukset 2 400 2 000 2 000 kansalaisuusselvitykset ja tiedustelut 985 1 700 1 000 Vireillä vuoden lopussa 7 500 5 800 4 200 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Tunnusluvut Käsittelyaika (vrk): kansalaisuushakemukset 937 730 540 kansalaisuusilmoitukset 77 50 50 Päätösten pysyvyys muutoksenhaussa (%) 77 88 90 Ratkaistu vireille tulleista (%) 149 150 130 Ratkaisut/htv 184 200 210 Tuottavuus (ind 172=100), suurempi luku parempi 107 122 122 Taloudellisuus (ind 333=100), pienempi luku parempi 110 90 90 Ulkomaalaisrekisterin ylläpito ja tietopalvelu Ulkomaalaisrekisteri tarjoaa luotettavan ja ajantasaisen perustan ulkomaalaisasioiden päätöksenteolle. Ulkomaalaisvirasto tuottaa ajankohtaisia tilastotietoja ja tietoja ulkomaalaislain soveltamisesta ja muusta toiminnastaan siten, että ministeriöllä on käytettävissään kotimaisen politiikan valmistelun, toiminnan suunnittelun ja EU:n tilastoyhteistyön edellyttämät tiedot. Ulkomaalaisrekisterin tekninen toimivuus oli vuonna 99,8 prosenttia ja sen arvioidaan säilyttävän tasonsa myös vuosina ja. Henkisten voimavarojen hallinta arvio tavoite Henkiset voimavarat Lähtövaihtuvuus (%) 29 20 20 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 44 52 52 Koulutuspäivät/htv 5,4 2 vähintään 2,5 Sairaspoissaolot (työpäivää/htv) 12 12 enintään 11 21. Ulkomaalaisviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 942 000 euroa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 14 265 16 122 15 442 Bruttotulot 2 415 3 000 2 500 Nettomenot 11 850 13 122 12 942 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 251 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 525 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 141 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 41 000 euroa talousarvioesityksen 12 983 000 euroon nähden aiheutuu yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 26.01.23. talousarvio 12 942 000 I lisätalousarvio 162 000 talousarvio 12 960 000 tilinpäätös 9 124 000 05. Lääninhallitukset S e l v i t y s o s a : Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen ja monialainen asiantuntija. Lääninhallitukset edistävät, arvioivat ja valvovat läänin elinoloja, asukkaiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista. Perustietoja lääninhallituksista Lääninhallitusten suurimmat toimialat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi. Lääninhallitusten poliisiosastojen menot maksetaan poliisin toimintamäärärahoista lukuun ottamatta lääninhallituksen virastona tarjoamia palveluja, joita ovat mm. toimitilat, henkilöstö- ja taloushallinto sekä virastopalvelut. Ahvenanmaan lääninhallituksella on Manner- Suomen lääninhallitusten tehtävistä poikkeavia tehtäviä, jotka johtuvat valtionhallinnon ja maakunnallisen itsehallinnon erityispiirteistä Ahvenanmaalla. Sisäasiainministeriö asettaa lääninhallituksille seuraavat alustavat tulostavoitteet: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lääninhallitusten tärkeä yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite on huolehtiminen eri toimialojensa kautta siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Toiminnan painopisteet Sosiaali- ja terveysosastoissa hoidetaan kolmen eri ministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä. Sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan sosiaali- ja terveyspolitiikan strategisia linjauksia yhteistyössä kuntien kanssa. Lähivuosien tavoitteina ovat toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, hoitoon pääsyn turvaaminen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä edellyttää toimintakäytäntöjen ja alueellisen yhteistyön kehittämistä. Lääninhallitusten keskeisenä tehtävänä on ohjata, seurata ja valvoa sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa ja ehkäisevää työtä. Näihin liittyvien kantelujen määrä on lisääntynyt ja käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet viime vuosina. Lääninhallituksilla on merkittävä rooli kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suunnattavan määrärahan hallinnoinnissa. Alkoholilupahallinnon valvontatehtävät ovat suurimmalta osin lääninhallituksissa. Eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon keskeisinä kehittämiskohteina ovat eläinten terveydenhuoltojärjestelmä, eläintautien valmiussuunnitelmat, ympäristöterveydenhuollon valvonnan vahvistaminen paikallistasolla, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä eläimistä ihmisiin leviävien tautien valvonnan tehostaminen. Toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen liittyvien täydentävien ehtojen valvonta. Lääninhallitukset osallistuvat valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman toteuttamiseen. Sivistysosastot hoitavat niille säädöksissä osoitettuja ja delegoituja opetus- ja kulttuurihallinnon sekä liikunta- ja nuorisotoimen tehtäviä. Lääninhallitukset huolehtivat rakennerahastojen (EAKR, ESR) tavoiteohjelmissa noin 33 milj. euron rahoituksesta. Lääninhallituksissa päätetään entistä merkittävämmin kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimeen liittyvistä valtionavustuksista sekä liikuntapaikkarakentamisesta. Liikenneosastojen toiminnan kehittämisen painopisteenä on julkisen liikenteen palveluverkoston turvaaminen liikennelupia myöntämällä ja täydentävillä peruspalveluliikenteen ostoilla. Painopisteenä on myös matkapalvelukeskusten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
perustamisen koordinointi. Liikenneosastojen asema turvallisuusviranomaisten infrastruktuuripalvelujen tuotannossa korostuu. Kilpailu- ja kuluttajayksiköissä panostetaan kilpailun valvontaan, markkinoiden toiminnan edistämiseen ja puuttumiseen haitallisiin kilpailurajoituksiin aluetasolla. Kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan edistetään osallistumalla lainsäädännön noudattamisen valvontaan. Kuluttajien taloudellista turvallisuutta parannetaan talous- ja velkaneuvonnan keinoin sekä edistämällä hintatietoisuutta. Tuoteturvallisuusvalvonnan painopisteenä on seudullisten valvontayksiköiden muodostumisen tukeminen. Pelastusosastot toteuttavat osaltaan pelastustoimen valtakunnallisia tavoitteita ja aluehallinnon viranomaisten yhteistyötä. Painopistealueina ovat pelastustoimen alueilla tehtyjen palvelutasopäätösten toteutumisen seuranta ja valvonta sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumisen edistäminen läänin alueella. Oikeushallinto-osastoja kehitetään osana ulosottolaitoksen uudistusta, jossa korostuu ulosoton yhtenäisyys, vaikuttavuus ja lainmukaisuus. Oikeushallinto-osastojen erityisenä osana tässä uudistuksessa on ohjaustehtävän tehostuminen. Poliisiosastot toteuttavat paikallispoliisin ohjaajina ja alueellisina yhteistyökumppaneina sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, jossa varaudutaan määriteltyihin turvallisuusuhkiin. Hallinto-osastojen ja viraston yhteisten toimintojen painopisteenä on palvelun ja asioinnin turvaaminen, hallinnon ohjattavuuden parantaminen sekä tukipalvelujen tehokas tuottaminen. Palvelujen sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi lääninhallitusten verkkopalveluja kehitetään kaikilla toimialoilla verkkopalvelustrategian mukaisesti. Vuorovaikutteinen verkkoasiointi otetaan käyttöön alkoholilupahallinnossa ja liikennelupajärjestelmässä. Samoin kehitetään edelleen peruspalvelujen arviointia palvelemaan yhteiskunnan tietotarpeita. Toiminnalliset tulostavoitteet Eräitä volyymitietoja arvio arvio Kantelut ja valitukset, kpl 4 850 5 000 5 000 Taksilupia, kpl 1 096 1 100 1 100 Taksilupia/htp 1,26 1,24 1,30 Alkoholijuomien anniskelulupia, kpl 3 198 3 200 3 200 Alkoholijuomien anniskelulupia/htp 1,09 1,10 1,15 Lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen, kpl 1 518 1 500 1 550 Lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen/htp 0,92 0,92 1,00 Pelastustoimen rahoituspäätös, kpl 576 500 500 Pelastustoimen rahoituspäätös/htp 1,48 1,50 1,60 Maa- ja metsätalouden lainojen vuosimaksuja, kpl 113 352 113 000 113 000 Maa- ja metsätalouden lainojen vuosimaksuja/htp 34,4 34 35 Palvelujen saatavuus Asiakas saa päätöksen julkisen liikenteen ei-tarveharkintaiseen lupahakemukseen 14 päivän kuluessa. Laadunhallinta Lääninhallitukset kehittävät vuorovaikutteisia verkkopalveluja. Pilottihankkeina ovat alkoholilupahallinto ja tavaraliikenneluvat. Lääninhallitukset tekevät laadunhallintatyötä yhteiseen menetelmään (CAF) perustuen. Henkiset voimavarat Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen kiinnitetään järjestelmällistä huomiota. Kaikki lääninhallitukset tekevät ns. henkilöstötilinpäätöksen. Työtyytyväisyyttä mitataan säännönmukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Eräitä henkilöstötilinpäätöksen tietoja arvio arvio Henkilötyövuodet (26.05.21) 1 082 1 080 1 065 Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä (N/M %) 68/32 68/32 68/32 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) 3,25 3,20 3,30 Sairauspoissaoloja henkilötyövuotta kohti (työpv) 6,9 6,9 6,6 21. Lääninhallitusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 415 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeisiin, joihin saadaan EU-rahoitusta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) Määrärahasta osoitetaan 600 000 euroa sihteerien virkojen perustamiseen alueellisiin romaniasiain neuvottelukuntiin. S e l v i t y s o s a : budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 57 864 60 548 58 815 Bruttotulot 7 223 7 300 7 400 Nettomenot 50 641 53 248 51 415 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 468 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 307 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 208 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, 32 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkausmenojen siirtona momentilta 26.01.21 sekä vähennyksenä 2 203 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 26.01.23. Lääninhallitukset ryhtyvät vuoden aikana riittäviin ja välttämättömiin toimenpiteisiin niin, että EU:n kuluvan rakennerahastokauden sulkeminen voidaan toteuttaa vuosina 2007 ja 2008 asianmukaisesti ja käyttämällä lähinnä tekniseen apuun käytettävissä olevia varoja. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 0 1 / 2 0 0 5 v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys 603 000 euroa talousarvioesityksen 51 418 000 euroon nähden aiheutuu kolmen henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 26.01.23. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtioneuvosto asetti 1.1. lääninhallitusten yhteyteen neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa, joiden tarkoituksena on edistää romaniväestön yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita alueellisella tasolla. Neuvottelukunnilla on ollut myönteinen vaikutus romanien asemaan alue- ja kuntatasolla. Ne ovat vaikuttaneet muun muassa romanilasten varhaiskasvatuksen kehittämishankkeiden ja romanien työllisyysprojektien käynnistämiseen. Neuvottelukuntien sihteerin tehtävät ovat tällä hetkellä sivutoimisen henkilöstön varassa, jonka palkkaus on hoidettu työllistämistukivaroin. Virkojen puute hankaloittaa alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa ja vaikeuttaa romaniväestön aseman ja kulttuurin myönteisenä alkanutta kehitystä. Edellä olevan ja talousarvioaloitteiden TAA 54/ vp ja TAA 95/ vp perusteella momentille lisätään 600 000 euroa sihteerien virkojen perustamiseen alueellisiin romaniasiain neuvottelukuntiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
talousarvio 51 415 000 II lisätalousarvio 250 000 I lisätalousarvio 888 000 talousarvio 52 110 000 tilinpäätös 51 480 000 06. Rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Rekisterihallinnon paikallisviranomaisina toimii 36 maistraattia, joiden toimialueena on yksi tai useampia kihlakuntia. Maistraateista 23 toimii kihlakunnan viraston osastona ja 13 erillisenä virastona. Ahvenanmaalla rekisterihallinnon paikallisviranomaisen tehtävät hoitaa lääninhallitus. Maistraatit tarjoavat ihmisen koko elämänkaaren kattavia, laadukkaita rekisteri- ja oikeusturvapalveluja. Maistraatit hoitavat väestökirjanpidon, kaupparekisterin ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaisen tehtäviä sekä yleishallintotehtäviä ja holhousviranomaisen tehtäviä. Väestökirjanpidon keskusviranomaisena toimii Väestörekisterikeskus. Väestörekisterikeskus kehittää ja ohjaa väestökirjanpitoa sekä pitää yllä valtakunnallista väestötietojärjestelmää yhdessä maistraattien kanssa. Väestörekisterikeskus vastaa myös väestötietojärjestelmän valtakunnallisista tieto- ja verkkopalveluista. Väestörekisterikeskuksen tehtäviin kuuluvat myös varmenteen tuottaminen sähköiseen henkilökorttiin ja muut varmennepalvelut, vaalien äänioikeusrekisteri, julkishallinnon yhteyspalveluhakemisto Julha sekä holhousrekisteri. Sisäasiainministeriö asettaa rekisterihallinnolle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuus ja painopisteet arvio tavoite Vaikuttavuustavoite Väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia Vakinaisista osoitteista vastaa tosiasiallisen kotikunnan ja asuinpaikan osoitetta, % 99,2 99 99 Tilapäisistä osoitteista on oikein, % 78,7 79 80 Toiminnalliset tulostavoitteet Muuttoilmoituksista saadaan puhelimitse tai verkon välityksellä, % 43,1 44 48 Muiden henkilötietojen konekielistä ilmoitusliikennettä edistetään siten, että vuoden lopussa viranomaisten tekemistä ilmoituksista tulisi väestötietojärjestelmään konekielisesti, % 60 63 70 Taloudellisuustavoite Väestörekisterikeskuksen antaman tietopalvelun kokonaistulot, milj. euroa 9,8 9,6 9,8 Rekisterihallinnolle asetetaan lisäksi seuraavat alueelliset palvelutavoitteet: Alueelliset palvelutavoitteet tavoite Edunvalvontaan määrääminen Maistraatin päätöksellä ratkaisut, aika enintään kk 3 Hakemukset käräjäoikeudelle, aika enintään kk 4 6 Edunvalvonta-tilintarkastus Määräaikana maaliskuun loppuun mennessä saapuneiden vuositilien tarkastusaika saapumisvuoden loppuun mennessä Julkinen notaari Palvelujen saanti, enintään pv 2 Isyyden tunnustamisen vahvistaminen Käsittelyaika enintään, pv 2 Muuttoilmoitus/osoitteet Palvelupuhelimeen vastaamisaika, aika normaalitilanteissa enintään min. 1 Kaupparekisteri Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Asunto-osakeyhtiöiden kaupparekisteri-ilmoitusten käsittely, aika keskimäärin kk 0,5 Väestörekisterikeskuksen asiakastuki Päivystäjän tavoitettavuus, enintään min. 1 Asiantuntijan tavoitettavuus, enintään h 2 Väestörekisterikeskuksen asiakaspalautteen käsittely Vastausaika internet-yhteydellä, arkisin enintään vrk 1 Alueellisten palvelutavoitteiden ja vaikuttavuustavoitteiden ohella rekisterihallinnossa korostuvat seuraavat seikat: Yleistä Työmäärää maistraattien kesken tasataan ja maistraattien erikoistumista edistetään siten, että erikoistumiseen ja toimivallan jakoon liittyvät toimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu vuoden aikana. Maistraattien toimialueita laajennetaan siten, että tarvittavat toimenpiteet on pääsääntöisesti toteutettu vuoden aikana. Puhelinpalveluja järjestetään edelleen aikaisempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin toimiviksi. Rekisterihallinnon vastuulla olevien järjestelmien käytettävyyttä ja toimintavarmuutta sekä tietojen laatua ja sähköisen asioinnin toimintaedellytyksiä parannetaan. Väestötietojärjestelmä Maistraatit huolehtivat henkilöiden osoitetietojen korkeasta tasosta tarkistaen erityisesti tilapäisiä ja postiosoitteita. Maistraatit kehittävät paikallistason yhteistyötä rakennusten osoite-, koordinaatti- ja tunnustietojen laadun parantamiseksi ja osallistuvat näiden tietojen korjaamiseen. Taloyhtiöille tarjotaan asukastietopalveluja verkkopalveluna kehitettyjen menetelmien avulla. Eri tavoin tehostetun tietojenvaihdon tarkoituksena on erityisesti tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Ulkomaalaisten rekisteröinnin ja rekisteritietojen oikeellisuutta parannetaan. Holhoustoimi Maistraatit selvittävät entistä tarkemmin ennen edunvalvojan määräämistä tai edunvalvontahakemuksen tekemistä, voidaanko edunvalvonta hoitaa muiden, ensisijaisena pidettävien palvelujen avulla. Maistraatit parantavat edunvalvonnan laatua huolehtimalla erityisesti siitä, että vuositilit tarkastetaan entistä nopeammin ja riittävällä tarkkuudella. Kauppa- ja yhdistysrekisteri Maistraattien tavoitteena on yhtenäinen ja yhdenmukainen neuvonta asiakkaille alueesta riippumatta. Henkiset voimavarat Työyhteisön kehittämistoimenpiteillä tuetaan Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien kehittymistä entistä toimivammiksi, vuorovaikutteisemmiksi ja paremmin johdetuiksi työyhteisöiksi. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen arvio tavoite Henkilötyövuodet maistraatit 815 818 818 Väestörekisterikeskus 106 107 106 Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä, % maistraatit (naiset/miehet) 86/14 86/14 86/14 Väestörekisterikeskus (naiset/miehet) 64/36 64/36 64/36 Työtyytyväisyysindeksi (1 5) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16