PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON HANKKEEN LOPPURAPORTTI OULUN KAUPUNGISSA 15.8.2007 28.2.2009
SISÄLTÖ 1 HANKETIIVISTELMÄ... 3 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 Projektin tavoitteet... 5 2.2 Projektin kohderyhmä... 6 2.3 Projektin toimintaympäristö... 6 2.4 Oulun kaupungin väestöpohja, työttömyysaste ja sen kehitys... 7 3 OULUN KAUPUNGIN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLI... 9 3.1 Toimintamallin kuvaus... 9 3.2 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen lähete/palaute työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välillä... 10 3.3 Terveystarkastuksen ominaispiirteet ja menetelmät... 11 3.4 Moniammatillinen verkostotyö Oulun kaupungissa... 12 4 PROJEKTIN TOTEUTUS, HAASTEET JA RATKAISUT... 13 4.1 Projektin järjestämät koulutukset... 13 4.2 Terveystarkastuksien seurantatietoja... 15 4.3 Projektin tulokset suhteessa tavoitteisiin... 15 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 17 6 TOIMINNAN JATKUVUUS... 18 LIITE 2
1 HANKETIIVISTELMÄ Projektinumero: 2072 Toteuttava yksikkö: Hanketyyppi: Sosiaali- ja terveystoimi/ Avoterveydenhuolto Oulun kaupungin hanke, joka on osa Stakesin koordinoimaa kattohanketta Strategian painopiste: Asukkailla on hyvä itsenäinen elämänhallinta, ja he tekevät terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Yhteistyökumppanit: Oulun työvoiman palvelukeskus. Lisäksi yhteistyökumppaneita muodostuu mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista, työvoiman peruspalveluista, Oulun kaupungin eri hallintokunnista kuten liikuntatoimesta, sekä kolmannen sektorin taholta esim. asukastuvista ja Hyvän mielen talosta. Hankekuvaus: Oulun kaupunki on mukana luomassa kansallista pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon mallia yhteistyössä Stakesin ja 17 muun Suomen kunnan kanssa, jota voidaan hyödyntää Suomen kaikissa kunnissa, terveyskeskuksissa ja työvoimanpalvelukeskuksissa. Toteutusaika: 15.8.2007 28.2.2009 Tavoitekuvaus: Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda pitkäaikaistyöttömille avoterveydenhuoltoon yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa moniammatillinen toimintamalli ja terveystarkastuskäytäntö, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien terveydentilan, toiminta- ja työkyvyn paranemista sekä työllistymisen edistymistä. Oulun kaupungin terveydenhuollossa on aloitettu yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja sosiaalilääketieteellisen verkoston pilotointi. Laajempi moniammatillinen toimintamalli jalkautetaan kaikille Oulun kaupungin terveysasemille, jolloin järjestetään henkilöstön koulutus eri ammattiryhmille moniammatillisen verkostotyön osaamisen lisäämiseksi. Odotettavat tulokset: Hankkeen päätuloksena on pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja moniammatillisen verkostotyön käyttöönotto kaikilla Oulun kaupungin terveysasemilla. Tuloksena on myös henkilöstön osaamisen lisääntyminen moniammatillisessa verkostotyössä. Hankkeen oletettuja vaikutuksia ovat työttömien terveydentilan ja hyvinvoinnin edistyminen, toiminta- ja työkyvyn parantuminen, työllistymisen edistyminen sekä syrjäytymisen väheneminen. Saavutetut tulokset: Hankkeen aikana luotiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon toimintamalli, jossa olennaista ovat pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen verkostotyö. Toimintamalli on jalkautettu kaikille Oulun kaupungin terveysasemille. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta hankkeen aikana moniammatillisen verkostotyön osaamisen lisäämiseksi. Koulutuksessa pääkohderyhmänä olivat terveyskeskuslääkärit ja heidän kanssaan verkostoyhteistyössä 3
työskentelevät eri ammattiryhmät. Terveydenhoitajille järjestettiin perehdytyskoulutusta terveystarkastustoiminnan aloittamiseksi. Projektin vastuullinen johtaja: Keijo Koski terveysjohtaja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Kirkkokatu 18 PL 37 90015 Oulun kaupunki keijo.koski(at)ouka.fi Raportoija ja yhteystiedot: Pirjo Nevalainen projektityöntekijä/terveydenhoitaja Kajaanintie 48 A, 4 A PL 8 90015 Oulun kaupunki pirjo.nevalainen(at)ouka.fi Projektin ohjausryhmä: terveysjohtaja Keijo Koski, pj (terveydenhuolto tilaaja) palvelujohtaja Tuula Tähtinen vpj (terveydenhuolto palvelun tuottaja) palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva (sosiaalityö) palvelukeskuspäällikkö Maija Hänninen (työvoiman palvelukeskus) projektikoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs kanslisti Mirja Kivelä projektityöntekijä Pirjo Nevalainen, siht. Projektiryhmä: palvelujohtaja Tuula Tähtinen, pj (terveydenhuollon tuotanto) palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva (sosiaalityö) palvelukeskuspäällikkö Maija Hänninen (työvoiman palvelukeskus) sosiaaliohjaaja Marjukka Keränen (työvoiman palvelukeskus) palveluesimies Nina Tyvelä (työvoiman palvelukeskus) palveluesimies Inka Nenonen (mielenterveyspalvelut) palveluesimies Tuula Hursti (päihdepalvelut) erikoislääkäri Raija Kerätär (työvoimahallinto) fysiatriaylilääkäri Timo Pehkonen (lääkinnällinen kuntoutus) projektityöntekijä Pirjo Nevalainen, siht. 4
2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Valtaosa oululaisista voi hyvin. Hyvinvointi ei jakaudu vain tasaisesti vaan hyvinvoinnin puutteet kasautuvat yksilöille ja perheille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Syrjäytymisvaarassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät sekä päihteitä runsaasti käyttävät väestöryhmät. Työttömien terveydenhuollon kehittämistyön perustana on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia ja visio vuodelle 2011, mikä ohjaa sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja palvelutuotannon toimintaa. Palvelujärjestelmämme pystyy vastaamaan hyvin suurimman väestönosan tarpeisiin mutta erityisesti moniongelmaisten ja pitkittyneiden vaikeuksien kanssa elävien asiakkaiden auttaminen on muodostunut vaikeaksi tehtäväksi. Palvelujärjestelmältä huono-osaisuuden lievittäminen vaatii riskitekijöiden kokonaisvaltaista haltuunottoa, mikä edellyttää sektorirajat ja ammattiryhmät ylittävää työskentelyotetta. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien väestöryhmien elämäntilanteen kohentaminen edellyttää koko palvelujärjestelmältä heikkojen signaalien tunnistamista ja panostusta avainryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien ja mielenterveysongelmaisten ehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Painopiste asetetaan ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. http://www.ouka.fi/sote/lomakkeet/strategia_taitto.pdf Oulun kaupungin työvoiman palvelukeskus aloitti toimintansa vuonna 2004. Kokemus on siellä osoittanut, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on runsaasti sairaita, vajaassa hoidossa tai kokonaan hoidotta olevia asiakkaita. Hoidotta olevia sairauksia on paljastunut vasta kun on alettu tutkia syitä huonoon työ- ja toimintakykyyn. Käytäntö on lisäksi vahvistanut sen, että pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluja huomattavan vähän. Erityisen ongelmallista on ollut se, että pitkään hoitamattomana olleet kansansairaudet ovat usein ehtineet aiheuttaa vaikeasti hoidettavia ja pysyviä toimintakykyhaittoja. Moniongelmaisten pitkäaikaistyöttömien tukemisessa verkostoyhteistyö terveydenhuollon ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa on koettu tarpeelliseksi. Syksyllä 2006 aloitettiin kokeiluluonteisesti kahdella terveysasemalla (Tuira ja Rajakylä) sosiaalilääketieteellinen konsultaatiokäytäntö, jossa oli mahdollisuus monialaisesti toteuttaa verkostoyhteistyötä ongelmallisissa asiakastilanteissa. Käytännöstä saatujen hyvien kokemusten vuoksi toimintaa lähdettiin kehittämään pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektin avulla. Oulun kaupungin valtuusto on 29.11.2006 kokouksessaan hyväksynyt talousarvion 2007 ja suunnitelman 2008-2009, jossa sosiaali- ja terveystoimen alaisena tavoitteena on aloittaa pitkäaikaistyöttömien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset. Tämä osoittaa, että Oulun kaupunki on toiminnassaan sitoutunut tähän kehittämistyöhön. 2.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalli pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin ja moniammatilliseen verkostotyöhön. Tavoitteeksi asetettiin toimintamallin jalkauttaminen kaikille Oulun kaupungin terveysasemille, joita oli yhteensä 8 kpl. Vuoden 2009 alusta Oulussa on 9 terveysasemaa johtuen Ylikiimingin ja Oulun välisestä kuntaliitoksesta. Jalkauttamisen jälkeen toiminnan laajempana tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, hyvinvointia, toiminta- ja työkykyä sekä työllistymistä. Lisäksi toiminnalla ennalta ehkäistään syrjäytymistä. 5
Projektin toisena tavoitteena oli järjestää koulutusta henkilökunnan tieto-taidon lisäämiseksi moniammatillisen verkostotyön osalta. Projektin tavoitteena oli myös osallistua osahankkeena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan valtakunnalliseen hankkeeseen, missä tavoitteena on ollut hyödyntää Oulussa tehtävässä kehittämistyössä kehittämiskumppaneiden hyväksi koettuja toimintamalleja. Lisäksi osahankkeena pyrimme vaikuttamaan valtakunnallisen mallin luomiseen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämistyössä. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin pääkohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät. Tässä projektissa pitkäaikaistyöttömillä tarkoitetaan yli vuoden työttömänä olleita. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittiin yhdessä projektin alussa, että kaikille uusille työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan terveystarkastuksen mahdollisuutta. Lisäksi palkkatukityössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaville TYP:n asiakkaille. Myös nuorten työpajalaisille kohdennettiin mahdollisuus käydä terveystarkastuksissa. Huhtikuussa 2008 terveystarkastuksen mahdollisuus laajennettiin kaikille oululaisille pitkäaikaistyöttömille jalkauttamisen yhteydessä. Projektin toisena kohderyhmänä olivat koulutuksen osalta terveyskeskuslääkärit ja heidän kanssaan verkostoyhteistyötä tekevät terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, TYP:n työhallinnon virkailijat, mielenterveystyöntekijöitä, päihdetyöntekijöitä sekä Kelan vakuutusvirkailija. 2.3 Projektin toimintaympäristö Oulun kaupungissa on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tilaaja-tuottaja palvelukuntamalli. Sosiaali- ja terveyslautakunta tilaajana vastaa lakien ja asetusten mukaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtokunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta lakien, asetusten ja sopimusten mukaisesti. Terveydenhuollon palvelualue tuottaa oululaisille muun muassa lääkärien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanottopalvelut terveysasemilla, neuvolapalvelut, hammashoidon, opiskelijaterveydenhuollon, keskitettyä erikoislääkärin palvelua sekä lääkinnällistä kuntoutusta. Oulussa on yhdeksän terveysasemaa ja asiakkaita ottavat vastaan lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ja lähihoitajat. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tekee kullakin terveysasemalla valitut 2 terveydenhoitajaa, joita on yhteensä 18. Terveydenhoitajat työskentelevät omassa työssään äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa tai terveysasemien vastaanotoilla. Toimintatavassa on sovittu, että kullakin terveydenhoitajalla olisi mahdollisuus tehdä yksi pitkäaikaistyöttömän terveystarkastus viikossa. Oulussa on toiminut terveysasemilla väestövastuu omalääkärijärjestelmä, mutta syksyllä 2008 lisääntyvä lääkäripula edellytti työnantajalta, henkilökunnalta ja asiakkailta uudenlaista ajattelua, toiminnan kehittämistä ja muutosta. Avoterveydenhuollossa perustettiin terveysasemien tiimityömallin kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli Toimiva terveysasema-konseptin luominen. Lopputuloksena on syntynyt oululainen tiimityömalli, jossa yhden tiimin muodostaa terveysaseman koosta riippuen 5-9 lääkäri-hoitaja työparia sekä 2-3 terveyskeskusavustajaa. Työparityössä vastuu jakautuu osaamisen mukaan. Tiimityömallin käyttöön otolla on tavoitteena turvata laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus asiakkaille, parantaa hoitoon pääsyä, luoda Oulun kaupungin 6
avoterveydenhuollosta kiinnostava työpaikka sekä lääkäreille että hoitajille, selkiinnyttää henkilökunnan työn- ja vastuunjako koulutuksen antaman osaamisen mukaan sekä parantaa lääkäreiden ja hoitajien työn hallintaa. Mielenterveyspalveluiden palvelualue vastaa oululaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoitopalveluista ja laitospalveluista. Mielenterveyspalvelujen palveluyksikkö sisältää ennaltaehkäisevää työtä, tukea kriisitilanteissa, psykiatrista erikoissairaanhoitoa sekä mielenterveyskuntoutusta, päihdepalveluja ja perheneuvolan palveluja. Vuoden 2009 keväällä aloittaa Oulun kaupungin terveysasemilla 4-5 psykiatrista erikoissairaanhoitajaa vastaanottotoiminnan. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista voidaan tarvittaessa jatkossa varata suoraan aika erikoissairaanhoitajan vastaanotolle psyykkisen tilan kartoitukseen. Sosiaalipalvelut -palvelualue koostuu sosiaalisesta ja taloudellisesta tuesta, lastensuojelusta ja päivätoiminta- ja asumispalveluista. Sosiaalisen- ja taloudellisen tuen vastuualueita ovat alle 65-vuotiaiden oululaisten toimeentulotuen myöntäminen, aikuis- ja perhesosiaalityö vammaispalvelu sekä maahanmuuttajien sosiaalipalvelut ja elatusturvaa koskevat asiat. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa aikuis- ja perhesosiaalityöstä on lähetetty asiakkaita terveysasemille terveystarkastuksiin. Sosiaalityön palveluohjausta on ollut mahdollista saada alle 25-vuotiaille oululaisille nuorille sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Oulussa työvoiman palvelukeskuksen ovat perustaneet vuonna 2004 Oulun kaupunki, työvoimatoimisto ja kansaneläkelaitos. Palvelukeskuksessa oululaisia palvelevat sosiaalityöntekijät, sosiaalitoimen ohjaajat, työvoimaneuvojat ja -ohjaajat, psykologi, työhallinnon ostopalveluna asiantuntijalääkäri ja Kelan kuntoutuksen vakuutussihteeri. Työvoiman palvelukeskus on toiminut pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa pääyhteistyökumppanina pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallin luomisessa. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Efficassa on viisi toisistaan erillistä, omaa tietokantaansa. Nämä ovat terveydenhuollon-, mielenterveystyön-, päihdehuollon-, perheneuvolan sekä asumis- ja päivätoimintojen tietokannat. Tietojärjestelmien omistajat ovat keskenään sopineet, että asiakkaan luvalla voidaan katsella tietokannasta toiseen asiakkaan lomakkeita. Lukuoikeus on lääkäreillä, vastaanoton, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja perheterapeuteilla. Ns. AlueEffica on lisämahdollisuus vastaanottotyössä ja lupa on aina hoitosuhde- ja käyttäjäkohtainen. Kerran tehtyä lupaa ei tarvitse uusia ja se on voimassa hoitosuhteen ajan. Asiakas voi myös kieltää lupaa tarvitsevien lomakkeiden katselun. Tämä AlueEffica auttaa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa niiden asiakkaiden hoidossa, joilla on hoitosuhde yhtäaikaisesti mielenterveystyössä ja/tai päihdetyössä. Oulu osallistuu vuosittain kaikkien suurten kaupunkien terveydenhuollon vastaanottopalvelun asiakastyytyväisyyskyselyyn. Viimeisin kysely toteutettiin 6. 19.10.2008. Oulun terveysasemien asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kokonaisindeksillä mitattuna asiakastyytyväisyys on paremmalla tasolla Oulussa, Kuopiossa, Helsingissä ja Espoossa. 2.4 Oulun kaupungin väestöpohja, työttömyysaste ja sen kehitys Oulu tunnetaan yhteistyökykyisistä ja osaavista ihmisistä, kehittämisaktiivisuudesta, laadukkaista palveluista, monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja vahvasta taloudesta. Mahdollisuudet opiskeluun, työhön, tutkimukseen ja kehitykseen ovat Oulussa erinomaiset. Oulu on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu on ollut jo usean vuoden ajan yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista. Oulu eroaa muista kaupungeista sen nuoren ikärakenteen vuoksi: muuttoliikenne tuo opiskelijoita ja töihin tulijoita, ja syntyvyys on 7
alueella ollut perinteisesti korkea. Oululaisten keski-ikä oli 1.1.2008 36,7 vuotta. Työikäisten osuus Oulun kokonaisväestöstä on 69,9 %. Valtaosalla hyvinvoinnin kokonaistilanne on hyvä, mutta väestöryhmien väliset sosioekonomiset erot ovat suuria. Keskeinen hyvinvointia eriyttävä tekijä liittyy työssä olemiseen ja työttömyyteen. Oululle ominaisia piirteitä ovat nuorisotyöttömyys ja työikäisten halu siirtyä eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa elämänvaiheessa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat oululaisille ominainen syy menetettyihin elinvuosiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen suurimpia syitä ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tuli virallisesti voimaan 1.1.2009. Oulun asukasluku harppasi kuntaliitoksessa ylöspäin noin 3 500 asukkaalla. Marraskuun tilastotiedon mukaan Oulussa oli 133 386 asukasta ja Ylikiimingissä 3 499. Yhteensä asukkaita on siis vuodenvaihteessa ollut 136 885. Työvoiman määrä on kasvanut Oulun seutukunnassa ja Oulussa selvästi nopeammin kuin maassa keskimäärin, työttömyys on pysytellyt maan keskitasoa korkeammalla jo pitkään. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuonna 2008 työttömiä oli keskimäärin yhteensä 7 262 kun vuonna 2007 työttömiä oli yhteensä 7 184 eli 11,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2008 keskimäärin 1410 eli 19,4 % työttömistä. Nuorten työttömien määrä on ollut Oulussa pitkään korkealla tasolla 19 %. Työ- ja elinkeinoministerin tilastojen mukaan vuonna 2008 Oulussa oli keskimäärin nuoria työttömiä 1366 nuorta eli 18,8 % työttömistä. Vertailuna Helsinki 1221 nuorta (6,7 % työttömistä), Tampere 1322 nuorta (12 % työttömistä), Turku 831 nuorta (10,6 % työttömistä), Espoo 457 nuorta (8,1 % työttömistä) ja Vantaa 597 nuorta (9,2 % työttömistä). http://www.tem.fi/index.phtml?s=2619 Nuorten syrjäytymisvaaraa kuvaa myös se, että toimeentulotukiasiakkaista Oulussa noin 35 % on alle 25-vuotiaita. 8
3 OULUN KAUPUNGIN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLI 3.1 Toimintamallin kuvaus Asiakas itse, asiakkaan kanssa toimiva viranomainen tai 3. sektorin edustaja tunnistaa terveystarkastuksen tarpeellisuuden. Asiakas voi varata joko itse oma-aloitteisesti ajan terveystarkastukseen tai viranomaisen lähetteellä. Kun terveydenhoitajalle saapuu viranomaisen lähete terveystarkastukseen, terveydenhoitaja soittaa asiakkaalle terveystarkastusajan. Terveystarkastuksessa esiin nousseiden terveyden edistämiseen liittyvien asioiden perusteella terveydenhoitaja voi ohjata asiakkaan yksilö- tai ryhmäinterventioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi matalan kynnyksen liikuntaryhmät, alkoholin käyttö on taitolaji -ryhmät, tupakasta vieroitusryhmät, diabeteksen ensitieto ryhmät, painonhallintaryhmät sekä depressiokoulu ryhmät. Kaikkien ryhmäinterventioiden osalta asiakkaalla on mahdollisuus saada myös yksilöohjausta terveysaseman vastaanotolla, ehkäisevässä päihdetyössä ja liikuntaneuvonnassa. Käytäntö on osoittanut, että noin puolet asiakkaista ohjataan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Lääkärille varataan vastaanottoaika, mikäli terveystarkastuksessa herää epäily sairaudesta tai asiakkaan oireet vaativat tarkempia lääkärin tutkimuksia ja jatkoselvittelyjä. Asiakkaan terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden monikirjoisuus vaatii joskus moniammatillista näkemystä ja kokemusta. Mikäli asiakkaalla todetaan useita ongelmia, joihin tarvitaan 9
moniammatillista osaamista tai terveydenhoitajalla nousee huoli asiakkaan elämäntilanteesta, voidaan asiakkaan ja hänen läheisen/perheen kanssa lähteä hakemaan apua moniammatillisesta verkostosta ns. moniammatillisesta asiakastiimistä. Moniammatillisessa verkostossa mietitään yhdessä asiakkaan ja hänen läheisen kanssa asiakkaan palvelutarve ja sovitaan seurantavastuusta. Asiakastiimistä valitaan yksi henkilö, joka huolehtii asiakkaan jatkoajanvaraukset ja on yhteydessä asiakkaaseen huolehtien, että palvelu-, hoito-, kuntoutussuunnitelma tai muu suunnitelma etenee asiakkaan palveluprosessissa. Syvennetyn asiakaspalvelun jälkeen asiakas saa ratkaisun tai lopputuloksen esim. eläke, työllistyminen, koulutus, terveydentilan ja toimintakyvyn paraneminen. Ratkaisun tai lopputuloksen yhteydessä mietitään asiakkaan sen hetkinen palvelutarve. Esimerkiksi myönteisen eläkepäätöksen jälkeen asiakkuus työvoimatoimistossa loppuu, mutta terveyskeskuksessa asiakkuus jatkuu. Huomioitavaa on myös se seikka, että ratkaisu tai lopputulos ei aina ole myönteinen ja asiakkaan palautuminen alkupalveluihin on myös mahdollista. 3.2 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen lähete/palaute työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välillä Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa terveystarkastuksen lähete/palautteesta on sovittu hankkeen aikana työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Asiakas antaa tietojen siirtoon kirjallisen suostumuksensa TYP-suostumuksella. Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja kirjaa tarvittavat tiedot asiakkaasta lähetteeseen terveydenhoitajalle. Näitä tietoja ovat asiakkaan nimi, syntymäaika, puhelinnumero, osoite, tietoja siitä, mihin terveystarkastuksella halutaan selvitystä, lisäksi tietoa mikäli asiakas on aloittamassa kuntouttavassa työtoiminnassa tai palkkatuetussa työssä ja mitä aiempia tutkimuksia asiakkaalle on tehty työvoimahallinnon toimesta. Terveydenhoitajan on myös hyvä tietää, millaisia sosiaalityön tai työvoimahallinnon jatkosuunnitelmia asiakkaan kanssa on tehty. Asiakas ja terveydenhoitaja sopivat yhdessä tarvittavien tietojen siirtämisestä työvoiman palvelukeskukseen terveystarkastuksen jälkeen. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi tiedot sairauksista, mikäli näillä työhönsijoittumisen kannalta merkitystä, asiakkaan oma arvio työkyvystä ja terveydenhoitajan tekemä arvio soveltuvuudesta aloitettavaan työhön. Lisäksi palautteessa on hyvä mainita, mikäli terveydenhuollossa aloitetaan jatkotutkimuksia ja tehdään jatkoajanvarauksia. Palaute lähetetään työvoiman palvelukeskukseen asiakkaan omalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Asiakas voi myös kieltää terveydentilaan liittyvien tietojen lähettämisen, jolloin tietoja ei lähetetä eteenpäin. Tietojen siirtämiseen liittyvässä tiedottamisessa on tärkeää informoida asiakasta, että tietojen siirtäminen ei ole välttämätöntä ja mikäli asiakas haluaa tietoja siirrettävän, on tärkeää yksilöidä ne tiedot, joita siirretään. Asiakkaalta pyydetään kirjallinen suostumus tarvittavien tietojen siirtämiseen työvoiman palvelukeskukseen. Asiakkaalta on myös hyvä tiedustella, mikä hänen kannalta on oleellista tietoa, mitä tietoja hän haluaa siirrettävän lähettävälle taholle. Lähete/palaute kaavake on tärkeä apuväline, jotta terveystarkastus ei jää irralliseksi toimenpiteeksi, joka ei johda mihinkään työvoiman palvelukeskuksessa. Yleensä asiakkaat ovat toivoneet, että terveydenhuollosta siirretään tarvittavat tiedot työvoiman palvelukeskukseen, jotta heidän asiansa etenisi eteenpäin ja terveyteen liittyvät seikat otettaisiin huomioon työllistymisen edellytyksiä kartoitettaessa. 10
Jatkohankkeen aikana työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välinen lähete/palaute käytäntö siirretään myös aikuis- ja perhesosiaalityön ja työvoimatoimiston toimintaympäristöön. Jatkohankkeen aikana selvitetään myös sähköinen tiedonsiirtokanava sosiaalityön ja terveydenhuollon Effica tietojärjestelmään. 3.3 Terveystarkastuksen ominaispiirteet ja menetelmät Useissa yhteyksissä on mainittu, että pitkäaikaistyöttömien terveydessä verrattuna työllisiin on todettuja pitkäaikaissairauksia enemmän. Pitkäaikaistyöttömän oma arvio työkyvystä on usein heikompi verrattuna työllisiin ja usko työkykyyn eläkkeeseen saakka on horjuva. Osalla työttömistä terveyskäyttäytyminen on riskialttiimpaa, terveyspalveluja käytetään vähemmän ja moniongelmaisuus on kasautunut. Edellä mainitut asiat ovat ominaispiirteitä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten suhteen, jotka on otettava huomioon terveystarkastuksia suunniteltaessa. Pitkäaikaistyöttömän terveyden edistämisessä tulisi lisätä työttömän mahdollisuuksia oman terveyden hallintaan ja parantamiseen. Terveystarkastuksessa tärkeintä olisi herättää pitkäaikaistyöttömässä muutoshalukkuus oman terveyden edistämiselle. Muutoksen mahdollistamiseksi tärkeintä on ihmisen kohtaaminen, kunnioitus ja tasavertaisuus. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa terveystarkastuksessa pitkäaikaistyötöntä kannustetaan ottamaan omat voimavaransa käyttöön ja löytämään omat terveysriskinsä. Lähtökohtana on, että asiakkaan omia tarpeita ja toiveita kunnioitetaan ja annetaan työttömälle tilaa näiden tarpeiden esittämiselle. Keskustelun apuna voidaan käyttää erilaisia kyselylomakkeita tilanteen ja tarpeiden mukaan esim. työkykyindeksi, Audit-kaavake, diabeteksen riskitestikaavake, verkostokartta ja Beckin masennuksen oirekysely BDI. Mikäli asiakas toivoo elämässään johonkin kohtaan muutosta, terveydenhuollon tehtävänä on tukea asiakasta muutoksen aikaansaamiseksi. Tällöin on tärkeää, että jatkoajanvaraukset tehdään samalla vastaanottokäynnillä ja sovitaan seuraavasta kontrolliajasta sekä sen sisällöstä. Vuorovaikutuksessa tulee olla kannustava ilmapiiri ja työttömälle tulee antaa positiivista palautetta muutoksen jatkamisen suhteen. Terveyden edistämiseen ja elämäntapamuutokseen liittyvät oleellisena osana repsahdukset ja nämä on jatkossa käännettävä voimavaroiksi, ei kompastuskiviksi. Jo pienilläkin elämäntapamuutoksilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Hankkeen aikana Oulussa toteutui yhteensä 200 pitkäaikaistyöttömän terveystarkastusta. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastuksiin työvoimatoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, aikuis- ja perhesosiaalityöstä, nuorten työpajoilta sekä kolmannen sektorin taholta mm. työttömien yhdistyksestä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukseen ohjaaminen ei ole vielä kaikilta osin juurtunut eri toimintaympäristöissä työntekijöiden normaaliin toimintaan. Esimerkiksi aikuis- ja perhesosiaalityössä terveystarkastus tullaan jatkohankkeen aikana ottamaan palvelusuunnitelmassa yhdeksi menetelmäksi asiakkaan auttamistyössä. Työ- ja elinkeinotoimiston rooli tulee jatkossa olemaan varsin suuri asiakkaiden ohjaamisessa terveystarkastuksiin. Oulun työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa palveluitaan Oulun seutukunnille. Kaikissa Oulun seutukunnissa ei ole vielä järjestetty pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. 11
3.4 Moniammatillinen verkostotyö Oulun kaupungissa Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on sovittu yhteinen moniammatillisen verkostotyön aika joka kuukauden viimeinen tiistai klo 14.00 16.00. Tämä tarkoittaa, että kaikkien sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden sekä muiden verkostoyhteistyössä sovittujen työntekijöiden ajat ovat käytettävissä ennalta sovittuna aikana verkostotyötä varten. Terveydenhuollossa lääkäreiden ja terveydenhoitajien ajanvarauskirjat ovat ohjelmoitu kyseisenä aikana verkostotyötä varten. Mikäli kutsua ei tule työntekijälle viikkoa aikaisemmin verkostoon, voi ajan muuttaa johonkin muuhun toimintaan esim. avata ajanvarauskirjalle vastaanottoaikoja. Yhteinen säännöllisesti toistuva moniammatillinen verkostotyöajankohta helpottaa verkostojen koolle kutsumista. Verkoston kutsuu koolle työntekijä, jolla herää huoli asiakkaan tilanteesta. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa kutsun verkostoon voi tehdä esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, lääkäri, työvoimaohjaaja, päihdetyöntekijä, mielenterveystyöntekijä, terveydenhoitaja tai jokin muu taho. Verkostoon kutsutaan tarvittavat henkilöt riippuen asiakkaan elämäntilanteesta ja huolen aiheesta. Verkostossa voi olla mukana esimerkiksi asiakas ja hänen lähiomaisensa, lääkäri, työvoimaohjaaja, sosiaalityöntekijä, mielenterveystyöntekijä ja päihdetyöntekijä. Moniammatilliset verkostot eivät koske Oulun kaupungissa ainoastaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa vaan samaan aikaan voi kokoontua esimerkiksi lasten neuvolatyön asiakastiimi, jolloin jäseninä voivat olla perhe, joka tarvitsee erityistä tukea, perhetyöntekijä, lääkäri, terveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä ja sosiaalityöntekijä. Oulun kaupungissa on koulutettu Stakesin kanssa yhteistyössä verkostokonsultteja ohjaamaan verkoston kulkua. Tämä helpottaa verkoston koolle kutsujaa jättäytymällä puheenjohtajan roolista pois ja osallistumalla omalla asiantuntijuudella verkostoon, ja tuomalla oman huolen aiheensa asiakkaan tilanteesta moniammatilliseen verkostoon. Verkostokonsultin avulla voidaan moniammatillisessa verkostossa käsitellä vaikeitakin asioita tulevaisuuden muistelun avulla. Verkostokonsultin voi tilata tarvittaessa nimetyn verkostokoordinaattorin kautta. Verkostoyhteistyötä varten on pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa laadittu puhelinluettelo yhdyshenkilöistä, joiden kautta eri sektoreista voidaan työntekijät kutsua koolle. Verkostoissa kokoontuvat asiakkaan omat tutut työntekijät ja virkailijat. Moniammatillisessa verkostotyössä käytetään erillistä asiakkaan suostumuskaavaketta, jonka laatimisessa on hyödynnetty suostumusta kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. 12
4 PROJEKTIN TOTEUTUS, HAASTEET JA RATKAISUT Terveydenhuollon pääyhteistyökumppanina toimi hankkeessa työvoiman palvelukeskus. Pilottivaiheessa tarjosimme terveystarkastuksen mahdollisuutta kaikille työvoiman palvelukeskuksen uusille asiakkaille sekä tukityössä ja kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaville pitkäaikaistyöttömille. Pilotoinnin sovittiin jatkuvan toiminnan jalkauttamiseen asti eli huhtikuuhun 2008. Terveystarkastuksista sovittiin, että ne pilotoidaan keskitetysti yhdellä terveysasemalla. Vaikka toiminta keskitettiin pilotoinnissa yhdelle terveysasemalle, asiakkaat eivät kokeneet välimatkoja pitkiksi tai vaikeiksi. Terveydenhuollon ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa pilotoitiin moniammatillista verkostotyötä kahdella terveysasemalla. Asiakkaat ottivat työvoiman palvelukeskuksessa terveystarkastusmahdollisuuden positiivisena asiana vastaan. Lähes kaikki asiakkaat käyttivät terveystarkastusmahdollisuuden. Terveystarkastus tuotiin esille asiakkaalle, siten, että se on vapaaehtoista, ja sen käyttämättä jättämisestä ei tule mitään sanktioita. Ongelmaksi keskitetyssä toiminnassa muodostui lääkärin ajanvarausten tekeminen omalle terveysasemalle. Vaikkakin Effica- tietojärjestelmän ajanvarausohjelma toimii eri terveysasemien välillä, oli joskus hankala saada varattua lääkäriaika toisen terveysasemapiirin asiakkaalle. Hankkeen ensimmäisten 30 asiakkaan seurantatietoja kerätessä, selvisi, ettei yksikään asiakas, joka oli saanut tehtäväkseen varata omatoimisesti lääkäriajan omalle terveysasemalle, ollut ajanvarausta tehnyt 3 kuukauden sisällä. Kun toiminta jatkossa jalkautettiin omille terveysasemille, sovittiin, että terveydenhoitaja varaa terveydenhuollon jatkoajanvaraukset terveystarkastuskäynnin yhteydessä. Tiiviissä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa toimi pilotoinnin aikana työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja. Terveystarkastuksia tehdessään terveydenhoitaja törmäsi usein moniongelmaisten asiakkaiden palvelutarpeen epämääräisyyteen. Näissä tilanteissa terveydenhoitaja konsultoi työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajaa, ja nämä vuoropuhelut selkeyttivät asiakkaan palveluprosessia. Tämä toimintatapa osoittautui terveydenhoitajan ja asiakkaan kannalta hyödylliseksi toiminnaksi. Toimintaa toivoisi kehitettävän edelleen ja jatkettavan ns. palveluohjauksena myös muiden kuin työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla. Tällä hetkellä palveluohjausta saavat Oulun kaupungissa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ja aikuis- ja perhesosiaalityössä alle 25-vuotiaat oululaiset. 4.1 Projektin järjestämät koulutukset Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektin toisena tavoitteena oli henkilöstön tieto-taidon lisääminen moniammatillisen verkostotyön osalta. Terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien perehdyttämiskoulutus nähtiin myös tärkeänä ennen terveystarkastusten aloittamista ja Oulussa koulutettiin yhteensä 18 terveydenhoitajaa tekemään pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. Koulutusten suunnittelussa käytettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja työvoimahallinnon erikoislääkärin asiantuntijuutta hyväksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kaksi opiskelijaa teki opinnäytetyönä kyselytutkimuksen terveystarkastuksia aloittaville terveydenhoitajille ennen ja jälkeen koulutuksen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien osaamista tukea pitkäaikaistyöttömän elämänhallintaa ja löytää terveyttä yläpitäviä tekijöitä. Kyselyn vastausten perusteella terveydenhoitajat arvioivat osaamistaan enimmäkseen melko 13
hyväksi tai keskinkertaiseksi. Osaaminen lisääntyi saadun koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen. Terveydenhoitajien perehdytyskoulutuksessa (8 tuntia) sisältö koostui kokemuksista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista saadusta pilotista Oulun kaupungissa, toimintamalliin perehdyttämisestä, erityiskysymyksistä pitkäaikaistyöttömien terveyteen liittyvistä asioista, terveystarkastukseen liittyvä kirjaaminen/tilastointi, moniongelmaisen asiakkaan auttamismenetelmät sekä työkykyindeksikaavakkeen, huoliseulan, mikrospirometrian ja verkostokartan käyttöönotto työkaluksi omaan työhön. Terveydenhoitajien ja työhallinnon työntekijöille järjestettiin yhteinen iltapäiväseminaari, jossa käsiteltiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää seurantatutkimusta, työvoiman palvelukeskuksen toimintaa ja aikuissosiaalityön toimintaa. Lisäksi terveydenhoitajat kävivät tutustumassa paikan päällä työvoiman palvelukeskuksen toimintaan. Syksyllä 2008 pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa koulutettiin 4 terveydenhoitajaa ja 2 sosiaaliohjaaja työpareiksi ohjaamaan depressiokoulua. Depressiokoulussa käytetään työkirjaa Koffert, Kuusi: Depressiokoulu, Opi masennuksen ehkäisy ja hoitotaitoja. Syksyn 2008 aikana toteutettiin yksi depressiokoulu ryhmäohjauksena. Ryhmään osallistui 5 pitkäaikaistyötöntä. Syksyn moniammatillisen verkostotyön koulutus järjestettiin kahtena päivänä niin, että ensimmäisestä koulutuspäivästä järjestettiin neljä samanlaista koulutuspäivää ja toisesta koulutuspäivästä kaksi samanlaista koulutuspäivää. Koulutuspäivien välille jätettiin kahden kuukauden pituinen välijakso, jona aikana oli mahdollista toteuttaa omassa toimintaympäristössä omien asiakkaiden kanssa moniammatillista verkostoyhteistyötä. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistuja tunnistaa moniongelmaisen pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen vastaanotolla, osaa ohjata asiakkaan moniammatillisen verkostotyön piiriin, harjoittelee moniongelmaisen pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen tunnistamista ja verkostoyhteistyötä, syventää tietojaan ja taitojaan verkostotyössä osana asiakaspalvelua sekä ottaa käyttöön moniammatillisen toimintamallin omaan toimintaympäristöönsä. Koulutuksen sisältöinä olivat sosioekonomiset terveyserot ja syrjäytyminen Oulun kaupungissa, Oulun kaupungin strategiset painopistealueet, moniongelmainen asiakas lääkärin vastaanotolla sekä moniammatillinen verkostotyö avuksi avoterveydenhuollon työyksiköihin. Koulutuksen asiantuntijoina toimivat terveysjohtaja Keijo Koski Oulun kaupungista, erikoislääkäri Raija Kerätär työvoimahallinnon asiantuntijalääkärinä ja erikoislääkäri Birgitta Alakare Länsi-Pohjan aluesairaalasta. Koulutuksessa käytettiin toiminnallista menetelmää moniammatillisen verkostotyön opettelussa. Oulun yliopisto hyväksyi koulutuskokonaisuudesta yhteensä 11 tuntia teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi erikoislääkäreiden koulutuksessa: fysiatria, psykiatria, terveydenhuolto, työterveyshuolto ja yleislääketiede. Koulutukseen osallistui yhteensä 32 terveyskeskuslääkäriä, mitä voidaan pitää hyvänä osallistujamääränä syksyn poikkeuksellisen vähäisessä lääkäritilanteessa. Kaikkiin koulutuspäiviin osallistui kiitettävästi moniammatillinen joukko työntekijöitä kaikista pitkäaikaistyöttömien verkostotyön ammattiryhmistä. Kaikkiaan koulutuspäiville osallistui yhteensä 88 osallistujaa. Koulutuskokonaisuudesta kerättiin kirjallinen palaute osallistujilta. Palaute saatiin 38 osallistujalta. Palautteessa kerättiin 7 eri väittämän kohdalta arvio asteikolla 1 heikko, 2 välttävä, 3 tyydyttävä, 4 hyvä ja 5 erinomainen (taulukko 1). Hajontaa ei tullut merkittävästi palautteessa 14
vaan väittämät asettuivat pääsääntöisesti 3 5 välille. Kahdessa palautteessa hajonta asettui 1 2 välille. Koulutuksen palaute 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Asioiden laajuus ja monipuolisuus Asioiden käytännönläheisyys Teeman ajankohtaisuus Koulutuksen käytännön hyöty työtehtäviini Koulutuksen vaikutus ammatilliseen osaamiseeni Koulutuspaikka ja tilat Kokonaisarvio koulutuksesta 0,0 Keskiarvo Taulukko1 4.2 Terveystarkastuksien seurantatietoja Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehtiin projektin aikana yhteensä 200. Liitteenä (liite 1) on esitetty 100 terveystarkastuksesta kerättyjä seurantatietoja. Taulukoissa on tietoa asiakkaiden ikärakenteesta, sukupuolesta, peruskoulutuksesta, diabeteksen riskistä (D2Dmittari), alkoholin käytön riskistä (audit-mittari), tupakoinnista, verenpaineesta, vyötärön ympärysmitasta, painoindeksistä, asiakkaan omasta työkyvyn arviosta (työkykyindeksi), psyykkisistä voimavaroista (työkykyindeksi) sekä terveystarkastuksen jatkosuunnitelmasta. Liitteeseen otin myös joitakin sukupuoleen liittyviä ristiintaulukointeja. 4.3 Projektin tulokset suhteessa tavoitteisiin Projektille asetettuihin tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä, sillä kaikki projektille asetetut tavoitteet saavutettiin huomioiden projektin haasteellisen kohderyhmän. Asiakkaiden osallisuus toiminnan kehittämisessä on ollut tärkeää, jotta haasteet on saatu toiminnasta lähtöisin konkreettisesti esille. Syksyn 2008 aikana Oulua kohdannut suuri lääkäripula asetti myös toiminnalle haasteita, sillä asiakkaiden jonotusajat lääkärin vastaanotolle olivat pitkät, mutta lain velvoittamassa hoitotakuuajassa pystyttiin kuitenkin toimimaan. Lisäksi terveydenhoitajien työpaineet muiden asiakasryhmien osalta lisääntyivät neuvola- ja kouluterveydenhuollossa sekä terveysasemien vastaanotoilla lääkäreiden vähyydestä johtuen. Haastavaa työtä oli terveyskeskuslääkäreiden kouluttaminen ja motivointi moniammatilliseen verkostotyöhön. Terveydenhuollossa lääkärit ovat tottuneet työskentelemään yksin auttaen asiakkaita omilla vastaanotoilla ja lähettämällä lähetteellä asiakkaita eteenpäin eri 15
viranomaisille. Koulutuksella oli suuri merkitys moniammatillisen verkostotyön jalkauttamisessa, sillä toisen koulutuspäivän aikana oli nähtävissä jo selvää kiinnostusta asiaan ja moniammatillisten verkostojen määrä lisääntyi koulutuspäivien jälkeen. Positiiviset kokemukset verkostoyhteistyöstä lisäävät halukkuutta tehdä moniammatillista verkostotyötä jatkossa omien moniongelmaisten asiakkaiden kanssa. Tarvittavan ja oleellisen Tiedon siirtämistä terveystarkastuksesta on pohdittu projektin eri vaiheessa. Irrallinen terveystarkastus ei juuri johda asiakkaan asioita sosiaalityön tai työhallinnon puolella eteenpäin vaan tarvitaan tiedon siirtoa. Tiedon siirtämiseen tarvitaan asiakkaan suostumus. Haasteena projektissa nousi erityisesti esille sähköinen tiedonsiirtokanava sosiaalityön ja terveydenhuollon välille. Jatkoprojektissa paneudutaan kehittämään sähköistä tiedonsiirtokanavaa paperisen lähete/palaute käytännön tilalle. 15.8.2007 30.4.2008 terveystarkastusten pilotointi Tuiran terveysasemalla 15.8.2007 31.8.2008 moniammatillisen verkostotyön pilotointi ns. sosiaalilääketieteellisenä konsultaationa Tuiran ja Rajakylän terveysasemilla 1.5.2008 lähtien terveystarkastusten jalkauttaminen kaikille kaupungin terveysasemille.. 1.9.2008 lähtien pitkäaikaistyöttömien moniammatillisen verkostotyön jalkauttaminen kaikille kaupungin terveysasemille. 1.1.2009 lähtien pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli pysyvä toiminta Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen verkostotyö tuotteistettu omiksi palvelutuotteiksi, joita tilaaja tilaa palvelutuotannolta. 16
5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen aikana Projektityöntekijä on kiertänyt pyydetyissä kohteissa kertomassa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallista Oulun kaupungissa mm. työttömien yhdistyksessä YTYÄ:llä, aikuis- ja perhesosiaalityössä, Oulun KELA:n yhteistyötapaamisessa ja työvoiman palvelukeskuksessa järjestetyissä erilaisissa työryhmissä. Projektityöntekijä vieraili Raahessa, missä nähtiin tärkeänä aloittaa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoiminta. Oulussa on käynyt eri paikkakunnilta vierailijoita tutustumassa toimintamalliimme. Oulun alueen ympäristökunnista mainittakoon Yli-Ii ja Kiiminki, missä ollaan aloittamassa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa. Projektityöntekijä on kertonut myös halukkaille kyselijöille puhelimitse ja sähköpostitse Oulun kaupungin toimintamallista. Oulun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti ja asiasta on uutisoinut mm. YLE aamu-uutiset ja STT. Lisäksi eri paikkakuntien sanomalehdissä on uutisoitu Oulun pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoiminnasta. Projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja ovat osallistuneet Stakesin ja THL:n järjestämiin verkosto- ja seminaaripäiviin. Terve kunta päivillä Oulun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli esitettiin moniammatillisesti 360- menetelmällä. Projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja kiersivät eri terveysasemien terveysasemapiirien meetingeissä tiedottaen terveydenhuollon henkilöstöä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallista ja työvoiman palvelukeskuksen toiminnasta. Elokuussa 2008 tiedottamista painotettiin henkilökunnalle moniammatillisen verkostotyön koulutuksesta. Tiedottaminen eri hallintokuntien välillä on osoittautunut haasteelliseksi toiminnaksi. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on yhteinen intratietojärjestelmä, mutta tiedottamiseen pelkästään intran välityksellä ei voi luottaa, sillä työyhteisöissä on työntekijöitä, joiden aktiivisuus intran käyttäjinä on vähäistä. Suullinen tiedottaminen on koettu hankkeessa kaikista tehokkaimmaksi keinoksi toimintamallin juurruttamistyössä eri hallintokuntiin. Vapaaehtoisjärjestöjen osuus tiedottamisessa on jäänyt vähäiseksi tämän hankkeen aikana. Tiedottamista on tapahtunut työttömien yhdistyksen (YTYÄ), asukastupien ja Hyvän mielen talon välityksellä. Jatkohankkeessa vapaaehtoisjärjestöjen välinen yhteistyö tulee korostumaan ja terveystarkastuksista tiedottamiseen tullaan panostamaan entistä enemmän 3. sektorin välityksellä. 17
6 TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen asiakkaista ja terveydenhuollon painopistealueista. Sopimuksessaan terveydenhuollon tilaaja on tilannut palvelun tuotannolta pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ja moniammatillista verkostotyötä vuodelle 2009. Tänä päivänä saamme kuulla runsaasti huolestuttavia talousuutisia. Maailmanlaajuinen laskusuhdanne näkyy jo meillä Suomessa ja kuntien verotulot tulevat vähentymään merkittävästi. Taloustilanteen vuoksi Oulun kaupungissa on valmisteilla toimenpideohjelma, jonka keskeisiä osa-alueita ovat mm. toiminnan kehittäminen ja tulevaisuuden menestyksen turvaaminen. Toivottavasti tulevina lamavuosina tämä toimintamalli pysyy rakenteissa, sillä työttömien määrä tulee lähivuosina ennusteiden mukaan nousemaan ja tälle toiminnalle tulee olemaan kysyntää. Ennaltaehkäisevillä toimilla ja varhaisella puuttumisella pystytään vähentämään yksilöiden ja perheiden ahdinkoa ja ongelmien vyyhtiytymistä niin, että alkavassa noususuhdanteessa meillä riittää hyvän työ- ja toimintakyvyn omaavia oululaisia työvoimatarpeen täyttämiseen. Vuonna 2008 Oulussa oli keskimäärin 1 410 pitkäaikaistyötöntä ja vuonna 2008 tehtiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa yhteensä 147 terveystarkastusta eli 10 % oululaisista pitkäaikaistyöttömistä kävi terveystarkastuksessa. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota kuinka usein terveystarkastuksessa tulisi käydä työttömyyden pitkittyessä. Tässä asiassa ei voida varmaankaan vetää yhtenäistä päätöstä, että kaikki työttömät tarkastettaisiin esim. viiden vuoden välein vaan tärkeää on huomioida kunkin asiakkaan kohdalla yksilölliset terveyteen vaikuttavat riskitekijät. Joidenkin asiakkaiden kanssa voidaan sopia käynneistä jopa vuosittain terveydenhoitajan seurannassa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimintaan on tärkeää, sillä toiminta on Oulun kaupungin normaalia avoterveydenhuollon palvelutoimintaa. Perehdyttämisestä sovitaan jatkossa jatkohankkeen aikana, miten perehdyttäminen tullaan jatkohankkeen jälkeen järjestämään. Jatkohankkeen aikana projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja jatkavat perehdyttämistyötä terveydenhuollossa työnhakijoiden terveydenhuollon toimintamallin ja työvoiman palvelukeskuksen toiminnasta uusille työntekijöille. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeen loppuvaiheessa yhteistyötä tiivistettiin aikuisja perhesosiaalityön kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa hyväksi koettu yhteistyömalli tullaan jatkossa siirtämään jatkohankkeen aikana terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön toimintaympäristöön. Aikuis- ja perhesosiaalityön asiakkaina ovat kaikista heikoimmassa asemassa olevat työttömät ja heidän auttamisessa terveydenhuollolla on myös tärkeä rooli, jotta saadaan seulottua ne asiakkaat terveydenhuollon piiriin, joilla terveydellisiä esteitä työ- ja toimintakyvyssä. Oletettavaa on, että heikoimmassa asemassa olevilla työttömillä on mielenterveys- ja päihdeongelmia enemmän kuin muilla työttömillä. Tulevaisuudessa lupaavana käytäntönä terveydenhuollossa voidaan pitää kaikkien terveydenhoitajien kouluttamista tunnistamaan omien asiakkaiden ja perheiden joukosta työttömiä. Työttömien asiakkaiden auttamisessa lähtökohtana voi olla terveystarkastus ja tämän jälkeen ohjaaminen oikean palvelun piiriin. Palvelu voi olla esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus ja sitä kautta aktivointitoimenpiteisiin. Tätä toimintaa tukee Matti Rimpelän hyvinvointineuvola ajatus, missä perheelle tehdään hyvinvointikartoitus. Hyvinvointineuvolassa tehdään jo ensimmäisillä käynneillä isälle ja äidille hyvinvointiarvio, jossa keskustellaan parisuhteesta, tulevasta vanhemmuudesta sekä selvitetään toimeentulon ja asumisen perusasiat ja läheistuen saatavuus sekä myös mielialaa ja 18
päihteiden käyttöä. Samalla arvioidaan mm sydäntautien ja diabeteksen riskitekijät. Arvioinnin päätteeksi sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Työttömällä vanhemmalla voi jatkotoimenpiteenä olla esim. työ- ja toimintakyvyn kartoitus terveystarkastuksen avulla ja jatkoohjaus kuntoutukseen, aktivoinnin piiriin tai moniammatilliseen verkostoon, missä yksilöllisesti suunnitellaan perheen tukitoimenpiteet. Oulun kaupunki on mukana kehittämistyössä työnhakijoiden terveydenhuollon jatkoprojektissa ajalla 1.3.2009 31.10.2010 yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä 16 muun hankekunnan kanssa. Tavoitteena on jatkoprojektin aikana laajentaa kohderyhmää kaikkiin työnhakijoihin mukaan lukien pätkätyöttömät, määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, jotka eivät kuulu opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Kohderyhmän laajentuessa kaikkiin työttömiin voidaan terveystarkastusten avulla edistää kaikkien työnhakijoiden toiminta- ja työkykyä noususuhdannetta ajatellen. Jatkoprojektin aikana tullaan kouluttamaan lisää terveydenhoitajia toimintaan mukaan ja täydennyskoulutusta suunnitellaan yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Täydennyskoulutuksessa huomioidaan terveydenhoitajan normaali toimintaympäristö ja tärkeintä on oppia tunnistamaan omien asiakasperheiden ja lasten vanhempien joukosta syrjäytymisvaarassa olevat työttömät vanhemmat, joihin kohdennetaan tarpeen mukainen auttamistyö työelämään suuntaavana päämääränä. Oulun omahoitopalvelu otetaan käyttöön kilpailutuksen mukaisessa laajuudessa työnhakijoiden terveydenhuoltoon. Viranomaisyhteistyötä ja hyväksi koettua työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä siirretään ja kehitetään edelleen terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinotoimiston sekä aikuis- ja perhesosiaalityön toimintaympäristöön. Jatkoprojektissa tehdään yhteistyötä Oulussa alkavan ESKO hankekokonaisuuden kanssa, jossa yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa työnhakijoiden terveydenhuollon käyttöön suunnitellaan erilaisia tuki- ja palvelupaletteja. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hanke toteutui noususuhdanne aikana, jolloin valtiovalta oli erityisen kiinnostunut syrjäytyneistä ja terveyserojen kaventamistyöstä. Hankkeen aikana luodut hyvät toimintamallit ja käytännöt vastaavat erinomaisella tavalla nyt kohtaamiimme lamavuosiin. Uskon, että näitä luotuja toimintamalleja voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä lisääntyvien työttömien ja sitä kautta syrjäytyneiden kuntalaisten hyväksi. 19
100 terveystarkastuksen otannalla koottuja tietoja Liite 1 Valid nainen mies Sukupuoli Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 40 40,0 40,0 40,0 60 60,0 60,0 100,0 100 100,0 100,0 Koulutus Valid Missing kansa-/peruskoulu lukio/ y lioppilas ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulu yliopisto Sy stem Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 38 38,0 38,4 38,4 6 6,0 6,1 44,4 52 52,0 52,5 97,0 2 2,0 2,0 99,0 1 1,0 1,0 100,0 99 99,0 100,0 1 1,0 100 100,0 Ikä (v) Valid - 29 30-39 40-49 50 - Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 24 24,0 24,0 24,0 26 26,0 26,0 50,0 26 26,0 26,0 76,0 24 24,0 24,0 100,0 100 100,0 100,0 Koulutus * Ikä (v) Crosstabulation Koulutus kansa-/peruskoulu lukio/ y lioppilas ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulu yliopisto % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) Ikä (v ) - 29 30-39 40-49 50-11 6 11 10 38 47,8% 23,1% 42,3% 41,7% 38,4% 4 1 0 1 6 17,4% 3,8%,0% 4,2% 6,1% 8 17 14 13 52 34,8% 65,4% 53,8% 54,2% 52,5% 0 1 1 0 2,0% 3,8% 3,8%,0% 2,0% 0 1 0 0 1,0% 3,8%,0%,0% 1,0% 23 26 26 24 99 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 20
Valid Missing tupakoi ei tupakoi Sy stem Tupakointi Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 53 53,0 55,2 55,2 43 43,0 44,8 100,0 96 96,0 100,0 4 4,0 100 100,0 Tupakointi * Sukupuoli Crosstabulation Tupakointi tupakoi ei tupakoi Sukupuoli nainen mies 15 38 53 38,5% 66,7% 55,2% 24 19 43 61,5% 33,3% 44,8% 39 57 96 100,0% 100,0% 100,0% Verenpaine * Sukupuoli Crosstabulation Verenpaine normaali ty ydyttäv ä koholla Sukupuoli nainen mies 23 18 41 62,2% 32,1% 44,1% 5 10 15 13,5% 17,9% 16,1% 9 28 37 24,3% 50,0% 39,8% 37 56 93 100,0% 100,0% 100,0% Verenpaineen raja-arvoina olivat normaali alle 130/85, tyydyttävä 131-140/86-89, koholla yli 141/90 Diabetesriski pieni Diabetesriski * Sukupuoli Crosstabulation jonkin verran lisääntynyt kohtalainen suuri hyv in suuri Sukupuoli nainen mies 9 24 33 32,1% 52,2% 44,6% 13 10 23 46,4% 21,7% 31,1% 4 7 11 14,3% 15,2% 14,9% 1 4 5 3,6% 8,7% 6,8% 1 1 2 3,6% 2,2% 2,7% 28 46 74 100,0% 100,0% 100,0% Diabetesriskissä käytettiin mittarina D2D kaavaketta, jossa pieni riski alle 7 pistettä, jonkin verran lisääntynyt riski 7 11 pistettä, kohtalainen riski 12 14 pistettä, suuri riski 15 20 pistettä ja hyvin suuri riski yli 20 pistettä. 21