VÄKIVALTATYÖN PILOTTI

Samankaltaiset tiedostot
LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön uusia rakenteita

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Istanbulin sopimuksen toimeenpano Suomessa

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

(LAPE) , 4 / STM

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖ JA SOSIAALIPÄIVYSTYS, Miia Ståhle, johtava sosiaalityöntekijä, HUS, Lohjan sairaanhoitoalue

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä

Väkivallan ehkäisy kunnissa ja maakunnassa -koulutus

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Ennaltaehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla Tampereen virastotalo, Aleksis Kiven katu C, ryhmähuone 4, 5.krs.

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

A P U A VÄ K I VA LTA A N

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Lakiuudistukset Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari

Väistö Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Olli Humalamäki

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka

Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus?

LÄHISUHDEVÄKIVALTYÖN OSAAMISVERKOSTO ETELÄ-SAVO. Olli Humalamäki LAPE Etelä-Savo Hankekoordinaattori ESSOTE LAPE-Päivät 5/2017


Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Päijät-Häme Luonnos

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari Sinikka Mikola

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Miten ottaa huoli puheeksi asiakastapaamisella Viranomaisen näkökulma. Välitä viljelijästä verkostotilaisuus Lauri Poso

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Mitä valtakunnallisesti tarvitaan, että lastensuojelu muuttuisi?

Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaan LAPE Pippuri

Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä MONITOIMIJAPÄIVYSTYS/ SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYS

Pirkanmaan LAPE. Ehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen Pirkanmaalla

Lapin ensi- ja turvakoti ry

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Näkökulmia koulun/oppilaitoksen johtamisesta ja työn muutoksesta. Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Timo Kettunen

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Ylä-Savon toiminta-alue

Tavoitteena turvallisuus

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

Transkriptio:

VÄKIVALTATYÖN PILOTTI Irina Remes, YTM & Katri Pihlaja, YTM LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ Torstai 21.4.2016 klo 12.00 15.30 20.4.2016

Väkivaltatyön pilotti Tampereen kaupunki 11.1.2016-31.12.2016, mahdollisesti jatkuva Väkivaltatyön koordinaattorit Irina Remes ja Katri Pihlaja Asiakasvastaanotto sosiaalipäivystyksen yhteydessä osoitteessa Sorinkatu 12 D Väkivaltatyön työpari kuuluu moniammatilliseen työryhmään yhdessä poliisin ja nuorten rikosasioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Moniammatillisen ryhmän tavoitteena puuttua nopeasti lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä nuorten tekemiin rikoksiin. Irina Remes & Katri Pihlaja

Laki ohjaa: - 11 Sosiaalipalveluja on järjestettävä lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. - Euroopan neuvoston yleissopimus, eli ns. Istanbulin sopimus 1.8.2015 Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisy ja poistaminen. - Sisäministeriön linjaus osana kuntien hyvinvointistrategiaa ja turvallisuussuunnitelmaa. - Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset väkivaltatyön kuntakohtaisista koordinaattoreista - Muut toimintaa ohjaavat lait ja suositukset mm. lastensuojelulaki, vanhuspalvelulaki, uhridirektiivi

Meidän velvollisuudet Sosiaali- ja terveysministeriön suositus kunnille on selkeä: kunta on vastuussa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisystä, riittävästä palvelujen tarjonnasta, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön johtamisesta, koordinoinnista ja tilanteen seurannasta. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnalle ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille hallinnonaloille. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön tulee sisältyä kuntien hyvinvointistrategioihin ja turvallisuussuunnitelmiin omana toimintaohjelmanaan. Koordinaattori Katri Pihlaja

Kuntien johdon tulee huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksesta liittyen lähisuhde- ja perheväkivallan kysymyksiin. Henkilökunnalla tulee olla perustietoa lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä, väkivallan vaikutuksista hyvinvointiin ja terveyteen sekä väkivallan uhrin kohtaamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan tulee tuntea kuntansa toimintatavat lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa. Paikallisen palveluverkoston tunteminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten kesken ovat tehokkaan väkivallan ehkäisytyön edellytyksiä. Palvelujen etsiminen ei saa jäädä asiakkaan vastuulle.

Mitä Pilotilla tavoitellaan? Väkivaltatyön osaamisen vahvistaminen Väkivaltatyön osaamisen ylläpito ja jatkuva kehittäminen yksikkökohtaisesti Avainhenkilöiden tukemana (toiminnan jatkuvuus myös Pilotin jälkeen) Akuuttivaiheen asiakastyön kehittäminen sekä järjestelmällinen ohjaaminen erityisen tuen palveluihin Yksiköistä nousevien erityistarpeiden esiin nostaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä Koulukiusaamisen jälkihuollon vahvistamista Verkostotyö Vastataan kunnan Mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteisiin 6

Keinot Koulutukset Avainhenkilötoiminta Asiakastyö Erityisten tarpeiden kerääminen ja niistä tiedottaminen Koulukiusaamisen jälkihuollolliset ryhmät ja ryhmänohaajien koulutus Yhdyspintojen vahvistamista ja verkostojen ja järjestöjen kanssa tehtävä työ ja siitä tiedottaminen Kysely 7

Koulutukset Kaupungin hyvinvointipalveluiden työntekijöiden koulutukset 16.2.-15.11.2016: Kotihoito ja asumispalveluiden työntekijät Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sosiaalityöntekijät, kaupungin sosiaalityö Työterveyspalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, terveyspalvelut 2 avointa koulutusta Lisäksi tarpeen mukaan erityistarpeisiin koulutuksia (esim. Trappan tms.) 8

Koulutusten sisältö Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muodot ja ilmeneminen Tunnistamisen keinoja Puheeksi ottamisen keinoja Lainsäädäntö sekä velvollisuudet ammatissa toimiessa Palveluverkostojen esittely Työkalupakin esittely (Väylä) Erityisten kysymysten ja palveluntarpeiden esiin nostaminen 9

Avainhenkilöverkostosta vahvuutta työhön Luodaan hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä avainhenkilöiden toiminnallinen kehittäjäporukka, joka vastaa siitä että oman hyvinvointialueen yksiköissä: on malli ja menetelmät joiden avulla väkivallasta kysytään suoraan tuetaan avun ja ohjauksen tarpeessa olevia ihmisiä osataan ohjata oikeisiin jatkopalveluihin tehdään tarvittavat henkeä- ja terveyttä uhkaavat interventiot Tavoitteena on saada avainhenkilöiden avulla yksiköt kantaman vastuuta väkivaltatyön osuudesta myös Pilotin jälkeen 10

Koulussa kiusaamisen jälkihuolto Pilotissa toteutetaan MTPP:n puolella kehitetyn Koulukiusaamista kokeneiden nuorten aikuisten ryhmämallia. Ryhmiä järjestetään Hallituskadun ja Tipotien psykiatrian yksikössä. Ryhmät ovat mahdollisia MTPP:n potilaille. Pilotissa koulutetaan Koulukusaamisen jälkihuollollisen ryhmän ryhmänohjaajien koulutuksia. Tulevat koulutukset ovat 11.5.2016 ja 29.8.2016. Koulutukset ovat kaikille ammattilaisille avoimia. Tämä toiminta jatkuu myös Pilotin jälkeen MTPP:n koordinoimana. 11

Kiusattujen ryhmän sisältö Suljettu ryhmä 5 kokoontumista (1,5h kerrallaan) ja 5 kertaa verkossa tehtävä omahoito-ohjelma sosiaalisiin pelkoihin ja jännittämiseen, johon saa psykologin viikoittaisen palautteen (yhteistyö Hedadstedin kanssa). Verkossa tehtävä työskentely alkaa 3 ryhmäkerran jälkeen. Sisältyy hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan, sisältää pohdintatehtäviä ryhmäkertojen välillä 5-8 osallistujaa kerrallaan Teemat ryhmässä: väkivallan muodot, omat kokemukset, itsetunto, viha ja syyllisyys, puhumisen taidot ja vuorovaikutus, psykosomatiikka ja terveydentila 12

Väkivalta jättää jäljet ja voi pahimmillaan estää ihmistä nauttimasta elämästä ja saavuttamasta tavoitteita. Väkivaltakokemus on hyvä purkaa ja pilkkoa, että asiat saavat oikeat mittasuhteet ja asioita päästään jäsentämään yhdessä. Ikävien kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa koko elämään. Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarjolla Nuorten aikuisten väkivaltaa (Kiusatut) kokeneiden ryhmä. Ryhmä on suljettu viiden kerran strukturoitu kokonaisuus. Tavoitteena on huolellinen jälkihuoltokokemus väkivaltaan liittyen. Ryhmä soveltuu sellaisille ihmisille, joiden elämää koettu väkivalta varjostaa. Palaute ryhmästä on ollut hyvä. Tarjoamme ilmaisen koulutuksen tähän ryhmään liittyen, siten että ryhmää olisi mahdollisuus jatkossa toteuttaa laajasti eri organisaatioissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiaan puututaan sen enemmän saavutetaan! Ammattilaisille suunnatut maksuttomat ryhmäkoulutukset järjestetään 19.1.2016, 1.3.2016, 11.5.2016 ja 29.8.2016 klo 9.30 12.30 Hallituskadun psykiatrian yksikössä, Hallituskatu 8b, 4 krs. Ryhmäkoulutukseen pääsee mukaan 19 ilmoittautunutta per koulutus. Koulutukseen osallistuminen ei sido mihinkään, mutta tavoitteena olisi että mahdollisimman moni taho järjestäisi ryhmän omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Koulutukseen ilmoittaudutaan s- postitse katri.pihlaja@tampere.fi, kerrothan samalla jos sinulla on jokin ruokaaine allergia. Lisätietoja Koordinaattori Katri Pihlaja 040 806 3244 katri.pihlaja@tampere.fi 13

Kysely väkivallasta kunnan työntekijöille Tampereen hyvinvointipalveluissa on tavoitteena vahvistaa monella tasolla lähisuhdeväkivallan osaamista ja työkäytäntöjä sekä luoda ja ylläpitää moniammatillista yhteistyötä kuntalaistemme turvaksi Kyselyn tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden kokemuksia väkivaltaan liittyen. Kysely on avoinna 15.12.2016 saakka. https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/11816/lomake.html Vastanneita 11.4.2016 N.326 14

Asiakastyö Sosiaalihuoltolaki (2014) Ammattihenkilöllä on lastensuojelulain, vanhuspalvelulain ja uuden sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus tehdä lähisuhdeväkivallasta ilmoitus silloin, kun: - On kyse alaikäisestä lapsesta (lastensuojelulaki 25 ) - On kyse iäkkäästä ihmisestä (vanhuspalvelulaki 3, 25 ), - On kyse 18-64 vuotiaasta aikuisesta, joka on ilmeisen sosiaalihuollon avun tarpeessa ja on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan (sosiaalihuoltolaki 35 ). Työntekijällä on uuden sosiaalihuoltolain mukaan myös oikeus tehdä poliisille lähisuhdeväkivallasta ilmoitus lievemmissäkin tilanteissa silloin, kun on perusteltu huoli asiakkaan turvallisuudesta. 15 22.4.2016

Asiakkaat ohjautuvat: - Sosiaalipäivystys: lapsiperheet ja alle 18-vuotiaat, sekä ikäihmiset (lastensuojeluilmoitus, vanhusilmoitus) - poliisi ( asiakkaan luvalla, ilmeisen sosiaalihuollon tarpeessa olevat) - Acuta Asiakastyö: - Aiemmat kirjaukset ja tuen tarpeen arviointi, Yhteydenotto puhelimitse, tapaaminen -> jatko-ohjaus kunnan tai kolmannen sektorin palveluihin - Sovittu tapaaminen 1-3 kpl, (kriisitapaaminen, palveluohjaus, lyhyt palvelutarpeen arviointi) Haasteet: - Tiedon luovuttamiseen liittyvät kysymykset

Lapsi ja väkivalta Lapsi tekijänä: -toimijana pääsääntöisesti lastensuojelu, terveydenhuolto ja rikosasioiden puitteissa myös Risu-tiimi (yksilö- tai ryhmämuotoinen Art) Lapsi kokijana: -fyysinen/ seksuaalinen väkivalta lapseen kohdistuvana (toimintamalli Kaltoin kohdeltu lapsi) -henkinen väkivalta (kiusattujen ryhmä/ ryhmänohjaajakoulutus) -näkijänä (kriisi-istunto, yhteistyö perhepalvelujen/lastensuojelun kanssa) 17 22.4.2016

Erityiset tarpeet Pilotin avulla kerätään koulutusten sekä asiakastapaamisten yhteydessä tietoa eri asiakkaita palvelevien hyvinvointipalvelujen tarpeista: maahanmuuttajien parissa tehtävä väkivaltatyö, tavoitteena koota ryhmä asiantuntijoita miettimään miten apua ja ehkäisyä olisi järkevintä toteuttaa ja mitä ylipäätään tarvitaan korkean riskin omaavat yksilöt, miten ja millaisia moniammatillisia interventioita voidaan tehdä ja toteuttaa ja mihin kunnassa ollaan ylipäätään valmiita ikäihmisten palveluiden erityiset kysymykset mm. turvallisuus omassa kodissa, taloudellisen väkivallan ulottuvuudet lasten roolista väkivaltaisissa perheissä mm. miten auttaa lapsia kun perheen vanhemmat ovat väkivaltaisia, Yhteistyötä lasten kaltoinkohtelun verkoston kanssa. Kerättyä tietoa esitellään laajasti eri foorumeissa ja pyritään saamaan päättävät tahot ottamaan kantaa siihen kuinka asioissa edetään 18

Yhdyspintatyö ja verkostot Pilotti kuuluu Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkostoon, jossa ovat mukana: Kriisikeskus Osviitta, Maria Akatemia, Pirkanmaan rikosuhripäivystys, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Poliisi, Pro Tukipiste, Tampereen ensija turvakoti ry, Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelut, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys, Setlementti Naapuri ry:n Perheväkivaltaklinikka, Välitä!-toiminta ja Rikosseuraamuslaitos Tapaamme johtoryhmiä, ohjausryhmiä, kolmannen sektorin toimijoita ja osallistumme alamme tapahtumiin ja seminaareihin mahdollisuuksien mukaan Meidät löytää helposti Tampereen kunnan verkosta ja intrasta ja tarjoamme matalan kynnyksen konsultaatiota ammattilaisille puhelimitse ja s-postilla 19

Yhteistyössä: - Katri Pihlaja (katri.pihlaja@tampere.fi) puh. 040-8063244 - Irina Remes (irina.remes@tampere.fi) puh. 040-6397899 - Loora: lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Sosiaalipäivystys/ Väkivaltatyön pilotti - www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-jatoimeentulo/perhevakivalta/vakivaltatyon-pilotti 20 22.4.2016