Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Transkriptio

1 NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin, sosiaalitoimen, seurakunnan, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoista. Vastuuryhmä järjestää koulutusta eri toimijoille, jotta tunnistetaan lähisuhdeväkivalta asiakastyössä. Miestyöryhmä kehittää miestyötä Savonlinnan seudulla. Useimmissa lähisuhdeväkivaltatilanteissa mies on tekijä. Tekijän auttaminen pois väkivaltaisesta käyttäytymisestä lisää turvallisuutta myös uhreille. Miestyöryhmän miespuoliset henkilöt pitävät pari kertaa kuukaudessa miesryhmää, johon voi osallistu jokainen mies karvoihin katsomatta. Turvallinen lapsuus-työryhmä, johon kuuluu Sosterin ja päivähoidon henkilöstöä. Työryhmän tehtävänä on tunnistaa lapsen turvallisuuteen liittyviä asioita. Avainkouluttajat ovat THL:n kouluttamia henkilöitä, joiden tehtävänä on kouluttaa eri työpisteitä tunnistamaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tätä osaamista ei ole aivan pystytty hyödyntämään, koska koulutetut henkilöt tekisivät sitä oman työn ohessa ja siihen ei ole ollut riittävästi resursseja. 1. Miten yleisiä eri väkivallan muodot ovat? Erilaisia lähisuhdeväkivallan muotoja ovat: - Fyysinen väkivalta - Henkinen väkivalta - Latentti eli piilevä väkivalta - Taloudellinen väkivalta - Seksuaalinen väkivalta - Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti - Syrjintä - Hengellinen väkivalta

2 Savonlinnan poliisiasemalle kotihälytystehtäviä, jotka on hätäkeskuksessa kirjattu perheväkivaltakoodilla, on ollut seuraavanlaisesti: vuosi kpl (elokuuhun) 130 joista tutkintaan on johtanut: vuosi kappale (elokuuhun) 14 Poliisille tulleet lähisuhdeväkivaltatilanteet ovat olleet pääasiassa fyysisiä. Kriisikeskuksen tilastojen mukaan lähisuhdeväkivalta painottuu fyysiseen väkivaltaan, mutta myös henkistä väkivaltaa ilmenee. Fyysinen ja henkinen väkivalta ilmenee yhtä aikaa. Rikosuhripäivystykseen ohjautuu seksuaalisen väkivallan kokeneita, yleisemmin raiskauksen uhreja. Perheasian neuvottelukeskuksen tilastot vuosilta kertovat, että väkivalta asiakkaan tulosyynä on yleistynyt. Vuonna 2005 väkivalta oli tulosyynä kahdeksalla asiakkaalla, vuonna 2006 kuudellatoista. Ilmeisesti kasvu perustui osin siihen, että Savonlinnassa on verkostoyhteistyönä kehitetty malli väkivaltatyöhön ja perheasian neuvottelukeskukseen on mm. poliisin kautta ohjattu tekijöitä ja väkivaltaa kohdanneita pareja. Vielä vuonna 2010 kahdenkymmenen asiakkaan tulosyy oli väkivalta, 2012 vain viiden. Asiakkaita on vuositasolla n Työntekijöiden vaihtuminen on voinut olla yksi syy muutokseen ja ilmeisesti tällä hetkellä asiakkaita ohjautuu muille toimijoille. Henkinen väkivalta nähdään usein hankalampina ja usein siihen kuuluva mitätöinti ulottuu helposti myös puolison sukulaisiin ja ystäviin tai seksuaalisuuteen, jolloin väkivalta ulottuu sosiaaliselle ja seksuaaliselle puolelle. Taloudellinen ja hengellinen väkivalta tulevat esiin silloin tällöin erotilanteissa painostuksena. Sosiaalipäivystykseen on tullut hätäkeskukselta 78 ilmoitusta, joista 18 tapausta käsitti suoraan lähisuhdeväkivaltaa. Eli näissäkin tapauksissa oli kyse fyysisestä tai henkisestä väkivallasta. Henkinen väkivalta oli lähinnä uhkailua ja kiristystä.

3 1. Miten ja missä väkivalta otetaan puheeksi? - Äitiys- ja lastenneuvola, malli on liitetty keväällä 2010 osaksi äitiys- ja lastenneuvolan runko-ohjelmaa - Ikääntymisen auttamispolku perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen, malli on kehitetty Sosterin omana työnä SEULA hankkeessa kehitetyn mallin pohjalta. - Maahanmuuttajapalvelut: Virastossa ei ole pidetty tilastoja väkivaltaan liittyvissä asioissa, niihin on reagoitu, jos niihin on törmätty. Tietoon ei ole tullut monia. Kahden kulttuurin liitoissa väkivallan muotoja on paljon, esim. piilotetaan passi, uhkaillaan jne. Maahanmuuttajataustaiset kuntalaiset voivat olla tietämättömiä väkivallan uhreiksi joutuneena siitä, mistä voisivat saada apua. Automaattisesti sitä ei oteta puheeksi (ainoastaan pakolaistaustaisilla ensimmäisellä terveystarkastuksessa), aihe tulee esille, mikäli asiakas itse kertoo siitä tai työntekijöille herännyt epäily asiasta tai joku on työntekijälle kertonut epäilystään väkivallan suhteen. Riippuen tapauksesta asiakas ohjataan esim. Kriisikeskukseen, myös lääkäriin, mikäli tarvetta ilmenee. - Kriisikeskus: Asia otetaan puheeksi asiakastapaamisissa sekä kriisipuhelimessa heti kun epäily (kysytään) väkivallan mahdollisuudesta, millaista se on ollut ja kuinka kauan jatkunut. Paritapaamisissa, sekä yksilötapaamisissa asia tulee usein esille, jo vuosia vanhat väkivaltakokemukset tai sen hetkisen tilanteen väkivallan uhka. - Psykiatrinen akuuttityöryhmä: Psykiatrian akuuttityöryhmä kohtaa pääasiassa akuutissa tilanteessa olevia parisuhdeväkivallan muotoja. Väkivallan uhri ajautuu asiakkaaksi suoraan päivystyksestä tai somatiikan osastolta (jonne ohjattu saamaan apua vammoihin). - Perheasian neuvottelukeskus: Kun asiakas varaa aikaa ja vastaanottosihteeri kysyy, onko suhteessa väkivaltaa. Tästä huolimatta asia ei aina tule esille: ei ehkä ole riittävää luottamusta asian esille tuomiseen, väkivaltaa on ollut aiemmin tai sitä ei tunnisteta. - Poliisi: poliisi kuulustelussa tekijältä kysytään haluaako hoitoonohjaukseen väkivaltaisuutensa vuoksi, jos haluaa, tieto välitetään syyttäjälle. Tekijä ohjataan Perheasian neuvottelukeskukseen. Hoitoonohjaus kestää tekijälle noin puoli vuotta. Uhri ohjataan kriisikeskukseen, psykiatriseen akuuttityöryhmään tai perheasian neuvottelukeskukseen. Poliisipäällystöön kuuluva poliisihenkilö pystyy määräämään 3 kuukauden perheensisäisen lähestymiskiellon tekijälle, jonka käräjäoikeus vahvistaa 7 päivän kuluessa. Muuten lähestymiskielto haetaan suoraan käräjäoikeudelta.

4 - Sosiaalipäivystys: Jos tilanne on akuutt, paikalle luonnollisesti menee ensiksi poliisi ja sen jälkeen sosiaalipäivystys kartoittaa tilanteen muuten. Lähin turvakoti on Kiteellä ja Imatralla. Monessa tapauksessa uhri ja lapset menevät ystävien ja tuttaviensa luokse siksi aikaan, kunnes virka-aikaan pystytään järjestämään asunto ym. asioita. Haasteellista on viikonlopun alussa tapahtuneet tilanteet, kun viranomaistapaamisen ovat vasta seuraavana arkipäivänä. Turvakoti, sukulaiset, lähipiiri ja jossain tilanteissa hotellimajoitus on paikkoja jonne uhri saadaan turvaan. Kriisiapua näihin tilanteisiin saadaan psykiatrisesta akuuttityöryhmästä. - Poliisilaitoksen sosiaaliohjaaja: Joitain tapauksia on, jossa asiakas tulee kertomaan olevansa vainon kohteena entisen puolisonsa taholta. Näissä tilanteissa lähestymiskiellon hakeminen on yksi toimenpide ja turvasuunnitelman laatiminen ( miten asuu, onko asuntoon helppo tulla, onko työympäristö tietoinen asiasta, puhelinnumeron vaihto jne.) 2. Millaisia palveluja väkivallan uhreille on tällä hetkellä? - Perheasian neuvottelukeskus: Kun asiakasparin välillä on väkivaltaa, heidän kanssaan työskentelee kaksi työntekijää. Aluksi riittävä yksilötyöskentely, jossa kummallakin on oma työntekijä. Jos väkivallan uhka väistyy ja molemmat puolisot haluavat, voidaan aloittaa parityöskentely. - Kriisikeskus: Yksilöllinen kriisiapu vastaanotolla. Sekä väkivallan tekijöiltä, että kokijoita tavataan. Väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä, rikosuhripäivystyksen palvelupisteen toiminta, johon kuuluu akuutti kriisiapu (esim. raiskauksen jälkeen) sekä tukihenkilöiden tuli rikoksen uhreille rikosprosessin ajaksi. Lisäksi on palveluohjausta sekä konsultointia muiden toimijoiden kanssa. Verkostotapaamisia, joissa on mukana esim. lastensuojelutyöntekijä. - Psykiatrinen akuuttityöryhmä: psykiatrinen akuuttityöryhmä tapaa ensin uhria ja sen jälkeen pyritään tapaamaan molempia osapuolia alkuun kriisiluonteisesti, jatkossa paritapaamisen merkeissä. Aina toinen työpari on miespuolinen. Pariskuntaa tavataan sekä yhdessä, että erikseen. Lisäksi ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kesken (lastensuojelu, jne.) esim. yhteispalaverien muodossa (tiedonkulku ja turvallisuus!). Tarvittaessa jatkohoito suunnitellaan kunkin kohdalla yksilöllisesti ja tarpeen mukaisesti: perheasian neuvottelukeskus, kriisikeskus, aikuispsyk.plk/pariterapia. - Kitke! hanke. Ihmisoikeusliitto on avannut uudelleen päivystävän puhelinpalvelun osana kunniaan liittyvien konflikteja ehkäisevää Kitke! hanketta. Kitke! hanke on toiminut vuodesta Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat ne Suomessa asuvat maahanmuuttajaryhmät, joissa esiintyy kunniaan liittyviä konflikteja. Viranomaisilla on ensisijainen vastuu kunnian liittyvien konfliktien käsittelyssä. Kunniaan liittyvien

5 konfliktien käsittely on Suomessa suhteellisen uusi ilmiö eikä ilmiön laajuudesta ole tarkkaa tietoa. 3. Pohdintaa ja kehitettävää - Poliisille tulleista kotihälytyksistä suurin osa on fyysistä väkivaltaa, kotihälytykset lisääntyneet, joista kuitenkin pieni osa päätyy rikostutkintaan. Nämä kotihälytykset ovat kuitenkin jäävuoren huippu. - Poliisille, Kriisikeskukseen, psykiatriseen akuuttityöryhmään sekä sosiaalipäivystykseen ohjautuu useimmiten akuutissa lähisuhdeväkivaltatilanteessa olevat. - Miten esim. kouluterveydenhuollossa, sosiaalityössä, perhetyössä ja päivähoidossa otetaan asia esille, sitä ei pystynyt tähän selvitykseen selvittämään laajemmin. On kuitenkin hyvin oletettavaa, että asia otetaan puheeksi, jos asiakas kertoo asiasta tai tieto on tullut työntekijän tietoon muuten, jolloin asiakasta pystytään auttamaan. - Perhe- ja lähisuhdeväkivallassa on useimmiten uhrin ja tekijän lisäksi näkijä, joka useimmiten on lapsi. Pystytäänkö kaikkia auttamaan käsittelemään kokemaansa väkivaltaa. Sukupolvilta toiselle siirtyvä väkivaltainen käyttäytyminen on valitettavaa. - Miestyön kehittäminen on osana naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyössä, kun oletetaan, että väkivallan tekijänä on mies.