On yhteistyön tiivistämisen aika

R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 8. 1 2. 2 0 0 9 n : o 8 On yhteistyön tiivistämisen aika s. 6 Kuva: Jaana Ahjokangas

YMPÄRISTÖMERKKI tässä numerossa Puheenjohtaja Tarja Turtiainen Puh. (09) 5422 1522 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Ulla Riekkinen Liittosihteeri Seppo Juselius Puh. (09) 5422 1533 Taloussihteeri Eeva Pohjolainen Puh. (09) 5422 1544 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimistosihteeri Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Toimisto avoinna arkisin klo 8.15 15.25 Valtakunnallinen pääluottamusmies Henry Kulin GSM 040 862 0951 Valtakunnallinen työsuojelun erityisvaltuutettu Alpo Pietarila Puh. 0307 20015 GSM 040 596 4776 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy 12.2.10 Toimitusneuvosto Tarja Turtiainen Juha Lahtinen Ulla Riekkinen Marjatta Hakala Mervi Ylitalo Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Fax (09) 5422 1510 soile.olmari@rvlry.fi Lehden osoiteasiat Sini Mero Puh. (09) 5422 1500 Taitto ja kuvankäsittely Painotalo Auranen Oy www.auranen.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2300 kpl Painopaikka Painotalo Auranen Oy 4 Pitkiä sopeutusaikoja henkilöstöpolitiikkaa helpottamaan Tarja Turtiainen peräänkuuluttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. VR:n ytneuvottelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksiä, jotka rankimmillaan tarkoittavat irtisanomisia 3 kuukauden pooliajan jälkeen: - Pitkät sopeutusajat helpottaisivat huomattavasti tilannetta. Hänen mielestään pitkillä siirtymäajoilla saadaan firma uudistettua ja samalla säilytettyä hyvän työnantajan maine. 6 On voimien kokoamisen aika Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta, Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliitosta ja Risto Elonen Veturimiesten liitosta toteavat, että ay-liikkeen perusperiaatteena on liittojen välinen solidaarisuus. Nyt jos koskaan on voimien kokoamisen aika. Se tarkoittaa raideliikennejärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja liittopuheenjohtajien säännöllisten kokoontumisten lisäämistä. 10 Kiskojen väliin syntynyt VR-Radan keväällä 2010 eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sai ensimmäisen palkkansa VR:ltä 1965. Hän naurahtaakin olevansa kiskojen väliin syntynyt : - VR:llä työskentely on ollut sekä mielenkiintoista että mieliin painuvaa aikaa. Täällä tulee elämän koko kirjo vastaan myös ammatillisessa mielessä. Sivusen mielestä nyt VR-kon- sernissa meneillään olevat muutokset ovat välttämättömiä: - Toivottavasti henkilöstö osaa ajatella, että tämä on se meidän keino, jolla VR:läiset takaavat tulevaisuutensa. 14 Olen räplännyt aina koneitten kanssa Essi Salminen tarvitsee työssään haasteita ja niitä hän saa MIKU-järjestelmän pääkäyttäjänä: - Haluan ottaa asioista selvää. Jos tulee ongelmia, rupean selvittämään niitä. Essi on toinen VR Infokeskuksen kahdesta pääkäyttäjästä. Työt Infokeskuksessa alkoivat tammikuussa 2008: - Kiinnostuin järjestelmäpääkäyttäjän tehtävistä, kun oli mahdollisuus olla mukana tuottamassa ja kehittämässä kokonaan uutta järjestelmää. Kuva: Soile Laaksonen/VR-Yhtymä MILJÖMÄRKT 441 097 Painotuote

8 2009 28 Talvipäivillä tärähtää 5. 7.2.2010 Vuokatin tarunhohtoiset rinteet ja hanget kutsuvat jälleen RVL:n väkeä nauttimaan talvipäivistä Vuokatinhoviin. Uusia kujeita on tarjolla mm. jääkolkan eli alppicurlingin tiimellyksessä. Vanhemmista kestosuosikeista löytyy keilaus sekä perinteinen curling, lumikenkäily tai lentopallo ja sähläys. Talvipäiväpakettiin kuuluu myös kaksi kylpylälippua ja kaksi rinnelippua. Perjantaina on karaokeilta ja lauantaina annetaan vuoro orkesterille. Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi Minne matka, VR? Näin voi hyvällä syyllä kysyä, kun miettii konsernin tulevaisuutta tämän vuoden tapahtumien valossa. Ylin johto on vaihtunut ja taloustaantuma on antanut oman sysäyksensä käynnissä olevaan muutosohjelmaan. Vauhti miltei huimaa. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan täyttä päätä ja muutospooli on aloittanut toimintansa. Toimitusjohtaja Mikael Aro kirjoitti VR-konsernin henkilöstölehdessä, että häneen on erityisesti tehnyt vaikutuksen VR:n henkilöstön suuri sitoutuminen työhön. Sitoutuneisuus on totta ja siksi onkin tärkeätä, että VR:n kaltaisessa muutostilanteessa työelämän laatuun kiinnitetään erityistä huomiota siinä kuin tuottavuuteen. Laatuun kuuluu muun muassa se, että henkilöstö pysyy kutakuinkin työkykyisenä ja osaavana. Nyt esimerkiksi VR:n pääkonttorissa meneillään oleva muuttokaruselli pyörii lievästi sanoen hiukan holtittomasti. Tämänkaltaisia harmitustekijöitä ei tarvittaisi sen lisäksi, että ihmisillä on huoli työpaikoistaan. Tuntemattoman ajattelijan sanoin: Pysähdy vähän, jotta pääsisimme loppuun nopeammin. Siteeraan Tekesin teknologiajohtajaa Tuomo Alasoinia: - Viime taantumasta opittiin se, että laskukauden päättyessä menestyvät parhaiten ne organisaatiot, jotka ovat panostaneet toimintatapojen kehittämiseen ja samalla pysyneet osaavien työntekijöiden kannalta vetovoimaisina. - Useiden tutkimusten mukaan työn tuottavuus ja ihmisten kokema työelämän laatu ovat sidoksissa toisiinsa. Niitä on kehitettävä rinta rinnan. Tätä asiaa ei saa unohtaa. On autettava sekä työnsä menettäviä että työnsä säilyttäviä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Tässä muutostilanteessa ajantasainen tieto muutoksista on työnantajalla, joka ne suunnittelee ja toteuttaa. Omalla esimiehellä pitäisi olla se tieto, joka annettavissa on. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut auttavat jäseniä edunvalvontaja työsuojeluasioissa. He eivät kuitenkaan aina pysty aavistamaan avuntarvetta ilman yhteydenottoa. Kun koet tarvitsevasi apua, ota aktiivisesti yhteyttä. Osastojen järjestämiin tilaisuuksiin kannattaa myös osallistua. Toivottavasti meillä kaikilla on mahdollisuus rauhoittua loppuvuonna ja unohtaa hoppu hetkeksi. Venäläisen sanonnan mukaan kiire on paikallaan vain kärpästen pyydystämisessä. soile.olmari@rvlry.fi Päätoimittaja 3

tarja.turtiainen@rvlry.fi Puheenjohtaja Puheenjohtajan päiväkirjasta Helpottakaa henkilöstöpolitiikkaa pitkillä siirtymäajoilla SAK:n valtuusto otti voimakkaasti kantaa työttömyyden lisääntymiseen: Lomautettuja ja irtisanottuja on pian yli 300 000. Tälle maan hallitus on sokea ja kuuro. Se on laiminlyönyt työvoimapolitiikan, ja aktiiviseen työllistämiseen on käytössä vähemmän voimavaroja kuin lamaa edeltävänä aikana. Ministereiden piittaamattomuus johtaa työttömyyden pitkittymiseen ja köyhyyden lisääntymiseen sekä tekee tyhjäksi tavoitteet työurien pidentämisestä. Juuri tästä oli kyse RVL:n ja RL:n yhteisessä mielenilmauksessa kesäkuussa. Protestoimme juuri sitä vastaan, että valtion tiukat tuotto-odotukset kiristävät henkilöstöpolitiikkaa. Ja työntekijät tuntevat kiristyneen henkilöstöpolitiikan seuraukset. Valtion omistajapolitiikasta on saatu keskustelua aikaiseksi, mutta päättäjien taholta ymmärrystä ei löydy. Tämän osoittaa esimerkiksi ministeri Jyri Häkämiehen vastaus kansanedustaja Raimo Piiraisen kysymykseen VR:llä käydyistä yt-neuvotteluista. Häkämies korostaa kyllä vastauksessaan lainmukaisuutta, eettisyyttä ja vastuullista henkilöstöpolitiikkaa: VR:ssä tätä vastuullisuutta toteutetaan muun muassa henkilöstöpoolin perustamisella ja konsernin sisäisten uudelleensijoitusmahdollisuuksien hyödyntämisellä. Olisi todella hienoa, jos poolin kautta kaikille löytyisi työpaikka. Kolme kuukautta kestäneissä ytneuvotteluissa niitä ei löytynyt. Töitä hakevat kertovat turhautu- neena, että edes jatkokeskusteluihin ei ole päässyt. Toinen vastaava esimerkki on ministeri Anu Vehviläisen vastaus aktiivisen luottamusmiehen kysymykseen. Vehviläinenkin lataa paljon odotuksia juuri muutospooliin, mutta pitää VR-konsernin käynnistämää muutosohjelmaa harkittuna ja perusteltuna. Hän sanoo, että on välttämätöntä vastata äkillisesti ja osittain pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Näin varmaan onkin, mutta samalla pitää huolehtia työntekijöistä. Ehkä poliitikot eivät todellakaan huomaa, että yt-neuvottelujen jälkeen työnantaja tekee päätöksiä, jotka rankimmillaan tarkoittavat irtisanomisia 3 kuukauden pooliajan jälkeen. 4

Tätä en voi pitää hyvänä henkilöstöpolitiikkana. Pitkät sopeutusajat helpottaisivat huomattavasti tilannetta, mutta nyt tuntuu olevan tulipalokiire. Onko ihan mahdotonta katsoa vähän pitemmälle tulevaisuuteen ja luopua huonoina aikoina tuottovaateista, jolloin voisi myös hellittää henkilöstöpolitiikasta. Pitkillä siirtymäajoilla saadaan kuitenkin firma uudistettua, mutta samalla säilytettyä hyvän työnantajan maine. Merkittävä sopimus henkilöliikenteestä Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR allekirjoittivat kuukauden vaihteessa sopimuksen rautateiden henkilöliikenteen yksinoikeudesta kymmeneksi vuodeksi. Sopimuksessa LVM asettaa VR:lle henkilöliikennettä koskevan palvelun velvoitteen. Vastineeksi LVM myöntää VR:lle yksinoikeuden henkilöliikenteen harjoittamiseen. Yksinoikeus myönnetään niille rataosille, joilla VR tällä hetkellä hoitaa henkilöjunaliikennettä. Muille rataosille voi tulla muita yrityksiä kilpailutuksen kautta. Sopimus on VR:n kannalta erittäin merkittävä. Se turvaa yksinoikeuden vuoden 2019 loppuun asti. Lähiliikenteessä vastaavasta oikeudesta on sovittu jo aiemmin ja takaraja on vuoden 2017 loppu. Uudet virastot aloittavat toimintansa Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. TraFin muodostavat Ajoneuvohallintokeskus AKE, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto sekä Rautatievirasto. Rautatievirastolle aiemmin kuuluneet tehtävät siirtyvät siis TraFin vastuulle. TraFi antaa turvallisuusluvan rataverkon haltijalle, myöntää turvallisuustodistuksen rautatieyrityksille, pitää yllä rautatiekalustorekisteriä ja rautateillä liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilörekisteriä. Se vastaa vaarallisten aineiden kuljetusten valvonnasta ja rautatiealan toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien auditoinneista. Virastojen yhdistymisellä on tarkoitus saada aikaan synergiaetuja ja tehokkuutta. Uuden viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Lisäksi sillä on toimipisteitä muualla Suomessa. Virastossa tulee työskentelemään yli 500 liikenneturvallisuuden asiantuntijaa. Myös uusi Liikennevirasto aloittaa toimintansa 1.1.2010. Siihen yhdistyvät kaikki kuljetusmuodot: Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot, Ratahallintokeskus ja Tiehallinnon keskushallinto. Tämän uudistuksen takana on hallitusohjelma, jossa todetaan, että hallitus selvittää väylävirastojen yhdistämisestä väylänpidon tuottavuudelle koituvia etuja. Tavoitteena on, että liikennevirastojen yhdistämisellä vastataan liikennehallinnolle asetettuihin tuottavuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Toivotan kaikille lukijoille Rauhallisia ja Virkistäviä Joulunpyhiä sekä Toivontäyteistä Uutta Vuotta 2010. 5

Raideliikennealan liittojohtajat On voimien kokoamisen aika VR:n työntekijät ovat saaneet totutella muutaman kuukauden ajatukseen VR:n muutosohjelmasta ja työnantajan tavoittelemasta 1 200 henkilötyövuoden vähennyksestä. Vaikka VR:n ongelmat tiedettiin ja henkilöstövähennyksiäkin osattiin odottaa, niiden suuruus yllätti. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Jaana Ahjokangas 6 Raideliikennealan liittojohtajat Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta, Tarja Turtiainen Rautatievirkamiesliitosta ja Risto Elonen Veturimiesten liitosta epäilevät, että vähennykset ovat ylimitoitettuja ja haastavat toisensa ja jäsenistön voimien kokoamiseen. Liittojohtajat kantavat henkilöstövähennyksien lisäksi huolta työvoiman riittävyydestä ja siitä, miten rautatiealan työt hoidetaan tulevaisuudessa. Monet merkit antavat aihetta epäillä, että henkilöstövähennysten tavoitteissa on otettu liian vahva etunoja: kuljetusmäärät ovat lisääntymään päin, VR:n lomautuksia on peruttu, työntekijät eläköityvät ja ylitöitä paiskitaan edelleen. - En oikein usko, että näin suuret henkilöstövähennykset ovat mahdollisia ilman, että toiminnot muuttuvat aivan erilaiseksi kuin tänä päivänä. On syytä kysyä, onko tavoitteena työntää VR:ltä sellaista työtä ulos, jota tähän asti on pyritty tekemään VR:llä, Elonen pohtii. Turtiainen uskoo, että muutosohjelman lukuihin pääseminen merkitsee todella isoa muutosta: - Yhtään ki- veä ei jää kääntämättä niissä toiminnoissa, joita VR nyt hoitaa. Ei noilla luvuilla pystytä millään hoitamaan kaikkea, mitä tähän asti on hoidettu. Mauriala haluaa kiinnittää huomiota myös muutosohjelman jälkeisiin vuosiin 2013 ja 2014. Mitä VR haluaa? Liittojohtajat pitävät nurinkurisena järjestystä, jolla henkilöstövähennykset on määritelty: - Pistetään vain joku tietty määrä eläkkeelle tai irtisanotaan, ja sitten katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi, Elonen kuvailee. Liittojohtajien mielestä henkilöstö olisi pitänyt mitoittaa vasta sitten, kun tiedetään mitä ja miten kuljetetaan ja millainen logistinen järjestelmä tulee olemaan. Lisäksi pitäisi huomioida, millainen on taantuman jälkeinen kuljetusmaailmamme. - Nyt ei ole oikein selvyyttä siitä, mitä VR oikein haluaa ja minkä osan säilyttää kuljetuksista, Turtiainen ihmettelee. Mauriala uskoo, että taloudellisen taantuman aallonpohjasta on vain yksi suunta: tavaraliikenteen nousu. Metsäteollisuudessa ei tosin vielä kasvua näy, mutta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteet kehityksestä ovat samansuuntaisia kuin monilla yhtiöillä. Kun taloustaantuma alkoi viennin nopeasta sakkaamisesta, myös nousu alkaisi vientivetoisesti ja jo ensi vuonna. Samaan aikaan rautateiltä eläköidytään vinhaa vauhtia. Pelkästään VR Cargosta jää eläkkeelle vuoden 2013 loppuun mennessä 550 työntekijää, veturimiehistäkin yhteensä nelisensataa jo kahden seuraavan vuoden aikana. - Työnantajankin näkökulmasta muutosohjelmassa on kyse erittäin isosta liikennejärjestelmän kehittämisestä, mutta ainakaan vielä VR ei ole esittänyt avoimesti mallia, miten koko kuvio eläkepoistumineen hoidetaan, ja tokkopa sitä vielä tiedetäänkään. Nyt pitäisi jo miettiä sitä, miten työvoima riittää ja miten rautateiden työt ja kuljetukset hoidetaan, Mauriala selvittää. Elonen haluaa muistuttaa meneillään olevista kaivoshankkeista, joiden toteutuessa kuljetettava tulee lisääntymään.

Vesa Mauriala, Risto Elonen ja Tarja Turtiainen. 씮 7

- Päätöksiä kuitenkin tehdään tämän vuoden helmi-tammikuun tilanteen perusteella, mutta jo viime syys-lokakuun kuormausluvut ja vaunukilometrit näyttävät tervettä kehitystä, Elonen tietää. Liittopuheenjohtajien mukaan työntekijöiden, jotka näkevät tilanteen kentällä, on vaikea ymmärtää sitä, että työt pitäisi tehdä vielä vähemmällä väellä. - Työntekijät ovat huolissaan töiden sujumisesta ja yrittävät epätoivon vimmalla hoitaa lomautuksen lomassa töitään, vaikka huoli kuuluisi oikeastaan lomauttavalle osapuolelle, Turtiainen kertoo. Liittojohtajien mielestä työntekijöiden riittävyyttä jatkossa voi vaikeuttaa väärien henkilöstömitoitusten lisäksi sekin, että koulutus on jäissä. Rautatiealalle ei voi tempaista työntekijöitä pystymetsästä. Esimerkiksi vaihtotyönjohtajien koulutus kestää kaikkiaan kaksi vuotta. Henkilöstöpolitiikan käänne Liittojohtajat epäilevät, että VR:ssä tehdään nyt julkilausumattomia strategisia linjauksia, joilla henkilöstöpolitiikka käytännössä muuttuu. - Tämä on sitä näennäisavoimuutta, että kerrotaan mutta ei kaikkea. Ennen VR:llä oltiin aika avoimia siinä, mitä ollaan tekemässä. Henkilöstöjärjestöiltä meni ikkunapaikka, kun henkilöstön edustus siivottiin pois VR:n hallituksesta. Olimme siihen asti suurin piirtein selvillä, mihin strategioita ollaan viemässä, Elonen kritisoi. Liittojohtajat pitävät valtion omistajapolitiikan kovenemista kiistattomana tosiasiana: - Ihan selkeästi on tapahtumassa henkilöstöpolitiikan muutos, vaikka sitä ei olekaan sanottu reilusti VR:n puolelta ääneen. Nyt eletään välitilassa, jossa ikään kuin olisi vanha henkilöstöpolitiikka olemassa, mutta sitten ei kuitenkaan ole, Turtiainen kiteyttää. Elonen muistelee, millainen VR oli vanhoina hyvinä aikoina: - Kun VR vuonna 1983 liikelaitostettiin, järjestöjen kanssa sovittiin rekrytointikiellosta. Ihmisiä ei irtisanottu ja pakkosiirretty, ja siinä onnistuttiin aika hyvin. - Tulin 31 vuotta sitten maailmaan, jossa oli 3 600 veturimiestä töissä. Nyt on enää 1850, mutta ei veturimiehiä tai muutakaan henkilöstöä ole irtisanottu vaan asia on hoidettu toisin. Nyt tuntuu kuin napanuora olisi katkaistu kerralla hyvään henkilöstöpolitiikkaan. Turtiainen hämmästelee myös muutostahdin nopeutta. Edellinen tukitoimintojen kehityshanke alkoi kaksi vuotta sitten ja on vielä kesken, kun toista jo pusketaan päälle. - Työntekijät ovat kuitenkin ajatelleet, että kun meneillään oleva hanke on ohi, niin sitten saa keskittyä edes vähän aikaa työntekoon. Nyt kukaan ei voi olla mistään varma, ennen kuin tämä kaikki on taas ohi. Muutoshankkeet ovat pitkiä ja hermostuttavia vaiheita, Turtiainen kuvailee väkensä tuntoja. Muutospoolista työkykyneutraali VR on perustanut muutospoolin hallitsemaan muutosohjelman henkilöstövaikutuksia. Sen tavoitteena on tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Liittojohtajat pitävät muutospoolia peruslähtökohdiltaan parempana kuin tilannetta, jossa ei olisi mitään: - Muutospooli ei ole onni ja autuus, eikä ratkaisee kaikkea, mutta se tarjoaa lisäaikaa etsiä työtä, Turtiainen miettii. - Toisaalta herää kysymys, olisiko muutosohjelmaa lainkaan mahdollista viedä läpi, jos tällaista poolia ei olisi rakennettu, Elonen jatkaa. Liittojohtajat edellyttävät kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään tosissaan. Työntekijän tilanne olisi ratkaistava jo neuvotteluissa niin, että pooliin ei joutuisi kukaan. Ytneuvotteluista ei saa tulla läpijuoksutusta pooliin. - Lienee toiveajattelua, että sinne ei kukaan joutuisi, mutta löytyykö sieltä oikeasti töitä, se nähdään ajan kanssa, Elonen pohtii. Mauriala pitää tärkeänä, että VR:n kaikki mahdolliset rekrytoinnit hoidetaan poolin kautta ja tarjotaan ihmisille aidosti vaihtoehtoja siirtyä konsernin sisällä uusiin tehtäviin. - Yt-neuvottelut pitää käydä paikallisesti hyvin ja on katsottava, löytyykö työntekijöille lähialueelta työtä. Poolista ei saa tulla automaattista laskeutumispaikkaa siihen, että yt-neuvotteluja ei käytäisi kunnolla, jos työt taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähenevät. Turtiaisella on jo ikäviä kokemuksia huonosti hoidetuista yt-neuvotteluista: - Kesken yt-neuvotteluiden osa työntekijöistä joutui jättämään työnsä välittömästi, kulkunappi ja työkännykkä pöydälle ja kotiin palkkaa nauttimaan. Tämä ei ole ollut aiemmin VR:n tapa toimia ja se oli äärimmäisen loukkaavaa työntekijöitä kohtaan. Elosen mukaan poolin pitää olla työkykyneutraali, mikä tarkoittaa, että yt-neuvottelut on käytävä siinä hengessä, että vajaatyökykyiset eivät ole ensimmäisenä listalla. 8

Maurialaa taas huolestuttaa, että VR-Rata on syrjäytetty muutospoolista, vaikka kaikkia työntekijöitä pitäisi kohdella tasaveroisesti. - Jos käy niin, että VR-Radan puolella on pulaa töistä, niin konsernissa on velvollisuus katsoa, onko heille työtä muualla. Haluamme selkeän näkemyksen siitä, miten rataosakeyhtiön toiminta jatkossa huomioidaan muutosohjelmassa. - Työantaja on rakentanut muutospoolin työntekijöiden turvaksi, joten jos työt vähenevät, on yhtiöllä loppujen lopuksi samat lainmukaiset velvoitteet niin ratapuolen kuin muitakin työntekijöitä kohtaan, Mauriala toteaa. Muutosohjelmalla piilovaikutuksia Liittojohtajat uskovat, että muutosohjelmalla on piilovaikutuksia aiottujen vaikutusten lisäksi. Elonen epäilee, että se vähentää työntekijöiden sitoutumista ja antaa lisämausteensa ensi kevään työehtosopimusneuvotteluihin. - Ehkä jatkossa rautatieläinenkin tulee vaan töihin ja se on sitten siinä ilman syvempää sitoutumista työpaikkaan. - Joka tapauksessa tes-neuvottelut käydään keväällä ennätyshaasteellisessa ilmapiirissä, kun ottaa vielä huomioon Elinkeinoelämän palkkalinjaukset. Tämä kaikki saattaa lisätä häiriöalttiutta, joka kumpuaa ammattiosastoista. On ymmärrettävää, jos ihmiset nyt purkavat mieltään, Elonen analysoi. - Niin, ja jos pooli onkin vain suuri kupla eikä sen kautta löydykään työpaikkoja, niin sekin saattaa aiheuttaa levottomuutta, Turtiainen jatkaa. Mauriala taas uskoo, että muutosohjelman aikana ja tässä taloustilanteessa sopimukset tulevat olemaan lyhyitä, maksimissaan vuoden mittaisia. - Tämä lisää vaikeuskerrointa, ja meillä on oikeastaan jatkuvat neuvottelut päällä. Tässä mitataan tosissaan työnantajan pitkäjänteisyyttä ja vaikeuksia tulee, jos koko muutosohjelma-aikaa ei oikeasti käytetä hyväksi. Lisäksi tarvitaan aikaa vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin. Mauriala kehottaa luopumaan epävarmuuden lisäämisestä rautateillä. Se koskee muun muassa selvityksiä kilpailun avaamista kesken kaiken. - Rautatiet ovat kansallisena instituutiona monien intohimojen kohde. Jos jollakin ulkopuolisella taholla nyt sattuisi olemaan vaikkapa ideologisia intohimoja puuttua siihen, miten asioita pitäisi hoitaa, olisi syytä luopua jo niiden ajattelustakin. Voimien kokoamisen aika Ay-liikkeen perusperiaatteena on liittojen välinen solidaarisuus. Liittojohtajien mukaan nyt jos koskaan on voimien kokoamisen aika ja he haluavat näyttää esimerkkiä. Se tarkoittaa raideliikennejärjestöjen yhteistyön tiivistämistä ja myös liittopuheenjohtajien säännöllisten kokoontumisten lisäämistä. - Rautatieläisjärjestöt ovat toki tehneet jo aiemminkin paljon yhteistyötä edunvalvonnassa ja yhteiskuntavaikuttamisessa. Tiivis yhteistyö on välttämätöntä jo muutosohjelmankin vuoksi, Elonen huomauttaa. Turtiaisen mukaan Rautatievirkamiesliiton jäsentutkimuksessa on tullut esille, että raideliikennejärjestöjen yhteistyötä tulee tiivistää: - Aina yhteistyö ei näy ulos tai jäsenistölle selkeästi yhteistyönä, mutta sen avulla on voitu vaikuttaa yhteen jos toiseenkin asiaan. - Tärkeintä on huomata, että VR ei ole yksin tässä maailmassa, vaan samanlaista tuulta puhaltaa joka puolelta. On myös hyvä huomata se, että järjestäytymisaste VR:n maailmassa on poikkeuksellisen korkea, Mauriala korostaa. 9

Teuvo Sivunen Kiskojen väliin syntynyt VR-Radan keväällä 2010 eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sai ensimmäisen palkkansa VR:ltä 1965. Hän naurahtaakin olevansa kiskojen väliin syntynyt. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Tuolloin ylioppilaskesänään hän oli puoli vuotta ratatöissä Pohjanmaalla, josta hän on myös kotoisin. Teknisen korkeakoulun opiskelija sai jo toisena opiskeluvuotenaan harjoittelijan paikan VR:n pääkonttorin silloisesta raidejaostosta: - Opiskelin VR:llä ratatekniikan perusteita ja tein diplomityöni. Vakinaisiin töihin pääsin 70-luvun alussa. Ennen toimitusjohtajan pestiä Sivunen työskenteli Helsingin ratapiirissä sijaispiiripäällikkönä ja myöhemmin apulaispiiripäällikkönä. Organisaatiomuutosten myötä titteliksi tuli Rautatiepiirin rataryhmän päällikkö. - Joulukuussa 1993 sain nopeassa tilanteessa yllättäen komennuksen tähän huoneeseen, kun edeltäjäni Erkki Tattari sairastui. VR-Radan toimitusjohtajana on vierähtänyt melkein 15 vuotta: - Olen itsekin yllättynyt, kuinka pitkä taival se on ollut. Tällä hetkellä olen konsernin johdossa viimeisiä pitkän linjan rautatieläisiä. Rautatiealan kvartaali 25 vuotta - VR:llä työskentely on ollut sekä mielenkiintoista että mieliin painuvaa aikaa. Täällä tulee elämän koko kirjo vastaan myös ammatillisessa mielessä. Yksittäisistä asioista Sivusen mielessä ovat päällimmäisinä tietyt dramaattiset onnettomuuksiin liittyvät asiat, kuten Jokelan ja Jyväskylän onnettomuudet. Yhtä hyvin hänellä on muistoissa monet onnistumiset, joissa hän on ollut mukana jossain roolissa: - VR-Radan toimialueella on ollut monia suuria rata- ja järjestelmähankkeita. Hän mainitsee esimerkkinä kulunvalvontajärjestelmä-hankkeen, jonka päätösjuhlaa vietettiin marraskuun lopulla: - Se oli iso projekti, joka kesti 20 vuotta. Hän mainitsee myös eteläisen pääradan, rantaradan ja Helsinki-Tampere-radan rakentamiset, oikoradan taustatyöt ja kaupunkiradat. Nämä olivat isoja hankkeita, jotka vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta: - Kyllä rautatiealalla kvartaali on 25 vuotta. Ei liiketoiminnan ja järjestelmien tasolla tapahdu mitään isoa muutosta lyhyemmässä ajassa. Konsernin muutokset välttämättömiä Teuvo Sivusen mielestä nyt VRkonsernissa meneillään olevat muutokset ovat täysin välttämättömiä. - Kustannusrakenne pitää saada tehokkaammaksi ja tieliikenneja ratasynergiaetu käyttöön vahvemmin. - Toivottavasti henkilöstö osaa ajatella, että tämä on se meidän keino, jolla VR:läiset takaavat tulevaisuutensa. Näin pysymme markkinoilla ja kilpailukykyisinä. - Jos tarraudumme siihen, mitä on ollut, putoamme kelkasta. On hienoa, että meillä on tämä mahdollisuus, Sivunen korostaa. Hän mainitsee Ruotsin tilanteesta, jossa SJ luopui autoliikenteestä ja 10

Teuvo Sivusen mielestä VR:läisten kannattaa olla ylpeitä siitä, että he tekevät yhteiskunnassa arvostettua oikeata työtä: - Edelleenkin olemme suomalaisen elämän yksi tukiverkosto ja yhteiskunnan toiminnan edellytysten luoja. keskittyi rautatiehen: - Kun talous petti, SJ oli aseeton. Nyt siellä on autoliikenne taas mukana Green Cargon toiminnassa. - Entisen VR:n pääjohtajan Eino Saarisen logistiikan iltakoulussa opin, että kiskoilla olevaa rautatieliikennettä pitää verrata tavarakuljettajana laivaan eikä matkia junalla kuorma-autoa. On keskityttävä raskaitten erien säännölliseen kuljettamiseen. Markkinamuutokseen sopeuduttava Sivunen toivoo, että ratayhtiön puolella ei näin suuria muun konsernin kaltaisia muutoksia tule: - Sen sijaan on jatkuvaa ja normaalia, että työt alkavat ja työt päättyvät. - Isoa radan parannustyömaata ei välttämättä tule kolmen vuoden päästä uudelleen. Työt vaihtelevat sekä alueellisesti että vuosittain. Painopisteet ovat joskus suurempia kuten nyt Pohjanmaan radalla ja Itä-Suomessa ja joskus pienempiä. Hän pitää henkisesti hankalampana kysymyksenä kunnossapitoliiketoimintaa, jota ratayhtiössä on pidetty omana työnä. - Usein me voitamme kilpailun, mutta olemme myös hävinneet. Silloin koetaan, että nyt meidän työ meni. Markkinamuutokseen on sopeuduttava, me emme vain voittaneet. - Olen hyvin levollinen siitä, että yhtiön ja henkilöstön osaamisesta ja kilpailukyvystä tullaan pitämään huolta. Suomen rajojen sisällä ratojen rakentamista ja kunnossapitoa tekevät suomalaiset. Yksilön kannalta katsottuna komennustyyppinen työ lisääntyy ja työn mukana siirtymistä tulee enemmän kuin aiemmin. Valtio-omistaja on kaavaillut VR- Radan irrottamista konsernista: - Tällaisia ajatuksia on aikaisemminkin esitetty. Asiaan palataan aikaisintaan 2011 ja silloin tarkastellaan konsernia kokonaisuutena, johon kuuluu myös liikenteenohjaus, Sivunen toteaa. - Tähän ei sisälly mitään ennakkopäätöstä. Mielestäni integroitu rautatie- ja logistiikkakonserni saman sateenvarjon alla on tehokkain malli yleensä ja ennen kaikkea Suomen kokoisessa maassa. - Hyvä kuitenkin, että meidät haastetaan välillä analysoimaan ja perustelemaan tätäkin asiaa. Osaaminen on kaiken perusta Teuvo Sivusen seuraaja Ville Saksi aloittaa työt VR-Radalla ensi vuoden alusta: - Perehdytän häntä toimitusjohtajan tehtäviin ja pidän lomani ennen eläkkeelle siirtymistäni. Uusi johtaja tulee ratayhtiöön, jossa osaaminen ja tehokkuus ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa: - Tulosluvut ovat kunnossa ja väki on monipuolisesti osaavaa ja motivoitunutta. 11

VR-Rata toteutti Keravan ja Lahden väliselle oikoradalle rautatieteknisiä järjestelmiä, päällysrakenteita, turvalaitejärjestelmiä ja sähköistystä. Kuva oikoradan rakentamisen aloitustilaisuudesta Mäntsälän nykyisen aseman paikalla. - Selvitämme säännöllisesti vuosittain muiden eurooppalaisten vastaavien yritysten palvelurakennetta, taloudellisia tunnuslukuja ja laatumittareita. - Tässä vertailussa olemme ilman muuta eurooppalaisten urakoitsijoiden kärkijoukossa. Kilpailu käydään Sivusen mukaan loppujen lopuksi kotimaassa: - Ratatöitä tekeviä yrityksiä, sähkörataurakoitsijoita ja turvalaiteurakoitsijoita on useampia. Maarakennus- ja siltatöissä sekä rautatiesuunnittelussa on kymmenittäin kilpailijoita. - Alallamme on kilpailtu avoimesti vuodesta 1995. Junaliikenteen alueella ajatusta vierastetaan, mutta ei kilpailussa sinänsä ole mitään pelottavaa. Kun pitää oman pesänsä kunnossa, markkinoilla myös pärjää. Ellei pärjää, se on oma syy, Sivunen sanoo. - Osaaminen on kaiken perusta ja sen lisäksi tarvitaan motivoitunut henkilöstö ja oikeantyyppiset tuotantovälineet. Näillä eväillä pärjätään ja näillä pitää erottua kilpailijoista. Kaikki me puolustamme yhtä VR:ää Kun Teuvo Sivunen aloitti työt 60-70 -luvulla, silloisessa rataosastossa oli työntekijöitä noin 7 000: - Ratayhtiön aloittaessa toimintansa -95, väkeä oli 3 600. Nyt vakinaisia on noin 2 200. - Tietenkin toimintatavoissa ja tekniikoissa on paljon muuttunut ja tuottavuus on oikeasti lisääntynyt. Käsin tehtävää ratatyötä on saatu aika paljon vähennettyä tuotantoteknologian ja viestintäteknologian kehittyessä. Sivunen kehottaa katsomaan eteenpäin ja etsimään uusia toimintamahdollisuuksia: - Rautateillä on hieno historia, josta on oltava ylpeitä, mutta siihen ei voi tarrautua. - 80-luvulla mielestäni rautateihin ei oikein uskottu ja emme osanneet sisäisesti muuttua, vaan ennemminkin hallinnoitiin. Se oli raskasta myös henkilöstölle, hän arvelee. - Nyt VR vahvistuu muutosten kautta, jossa yksilöt saattavat joutua aikaisemmin koettua kovemmalle. Hyvän ja vastuullisen työnantajan toimintapolitiikka jatkuu edelleen, mutta loppuun asti toimivia suojaverkkoja ei välttämättä ole. Sivunen arvostaa yhteistyötä rautatiejärjestöjen kanssa: - On harvinaista herkkua työelämässä, että meillä on niin läheiset ja välittömät kommunikaatiosuhteet ja usein yhtenevät ajatuksetkin. On luonnollista, että yksityiskohdista ja aikatauluista on eriäviä käsityksiä. - Me kaikki puolustamme yhtä VR:ää ja liitot huolehtivat jäsenistään ja heidän hyvinvoinnistaan. Synergia on parhaimmillaan. 12

seppo.juselius@rvlry.fi Liittosihteeri Edunvalvontaa VR Cargon ja RVL:n väliset yt-neuvottelut loppusuoralla Myynnin ja markkinoinnin osalta näyttää siltä, että työnantajan jo ennen ytneuvottelujen alkamista päättämä nk. väliaikainen organisaatio on jäänyt toistaiseksi pysyväksi. Ilman työvelvoitetta jääneet henkilöt tullaan siirtämään henkilöstöpooliin. Lupaukset yrittää työllistää nämä henkilöt Cargon joissain muissa tehtävissä jäivät yrityksiksi. Cargon alueorganisaatio on myös työn alla. Tätä kirjoittaessani ei kovin yksityiskohtaista tietoa alueorganisaation sisällöstä ole vielä esitetty. Lisäksi olemme käyneet työryhmissä keskustelua tulevan organisaation eri yksiköiden ajateltuja toimintoja ja henkilöstömääriä. Tarkempaa tietoa näistä voidaan kertoa myöhemmin, kun yt-neuvottelut etenevät. Cargon contact center on päätetty perustaa Kouvolaan. Työpaikat ovat olleet haussa ja toiminnan on ajateltu alkavan keväällä 2010. Monet ovat esittäneet kritiikkiä tulevan puhelinpalvelun toimivuudesta ja asiakaspalvelujen keskit- tämisen tarpeellisuudesta. VR Logistiikka on kuitenkin vakuuttunut uudistusten tarpeellisuudesta. Henkilöstöpooli eli virallisesti muutospooli on alkanut toimia. Toimipaikkoja on perustettu useille paikkakunnille ja niistä tiedotetaan niille työntekijöille, jotka siirtyvät pooliin. Kuinka moni sitten mahdollisesti työllistyy poolin kautta jää nähtäväksi. Hyvää poolissa on ainakin se, että siellä aktiivisesti pyritään työllistymiseen ammattilaisten opastuksella. Tukitoimintojen osalta (talous-, it- ja henkilöstöhallinto) yt-neuvottelut on käyty vain nk. rakenteen osalta. Näissä neuvotteluissa ei käsitelty tarkemmin henkilöstövaikutuksia. Yksikkökohtaiset ja mahdolliset alueelliset yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät sitten, kun VR tekee niistä neuvotteluesityksen. Neuvottelut alkanevat heti 2010 alussa. Tiedottamisesta on tullut palautetta liittoon. Pääsääntöisesti tiedottamisvastuu yt-neuvotteluiden aikatauluista ja tuloksista on työnantajan. Neuvotteluiden ollessa kesken tiedottaminen luonnollisesti on hyvinkin niukkaa, koska asiat saattavat vielä neuvotteluiden edetessä muuttua. Liitto pyrkii tiedottamaan verkkosivuillaan mahdollisimman nopeasti sen, mitä on mahdollista. Ja aina voi kääntyä myös oman esimiehensä puoleen, sillä hänellä on myös velvollisuus tiedottaa ja ottaa asioista selvää. Yt-neuvotteluiden määräaika on kaikissa nyt meneillään olevissa neuvotteluissa kolme kuukautta. Lain mukaan näissä neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. On kuitenkin muistettava, että kun neuvotteluaika on ohi, työnantaja tekee aina lopulta yksipuolisen päätöksen henkilöstön vähentämisestä. Toivotaan, että ne päätökset ovat linjassa VR:n lupaaman vastuullisen henkilöstöpolitiikan kanssa. 13

Olen räplännyt aina koneitten kanssa Essi Salminen tarvitsee työssään haasteita ja niitä hän saa MIKUjärjestelmän pääkäyttäjänä: - Haluan ottaa asioista selvää. Jos tulee ongelmia, rupean selvittämään niitä, enkä nosta käsiä pystyyn. Teksti ja kuvat: Soile Olmari Essi on toinen VR Infokeskuksen kahdesta pääkäyttäjästä, jotka työskentelevät vielä toistaiseksi Helsingin tornissa Etelä-Suomen alueen infohenkilöiden lisäksi. Lähitulevaisuuden toiveissa on siirtyminen Pasilaan uusiin tiloihin Etelä-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän ESKO-hankkeen myötä: - Nykyinen tila ei ole enää ideaali tälle työlle. Työt Infokeskuksessa alkoivat tammikuussa 2008: - Kiinnostuin järjestelmäpääkäyttäjän tehtävistä, kun oli mahdollisuus olla mukana tuottamassa ja kehittämässä kokonaan uutta järjestelmää, Essi kertoo. Parasta Essi Salmisen mielestä MIKU-järjestelmän pääkäyttäjän tehtävässä on kokonaisuus ja osittain itsenäinen työskentely sekä tietynlainen vapaus: - Edelleenkin vastaan tulee paljon kaikkea uutta. Joka työpäivä tuo jonkun yllätyksen - joko hyvän tai huonon. Työ ei maistu puulle. 14

- Sai opetella itse uusia asioita ja opettaa järjestelmää muillekin. Pääsimme aloittamaan melkein puhtaalta pöydältä, vaikka järjestelmä olikin jo kehitteillä. Media-assistentti lipunmyyjänä Essi on koulutukseltaan digitaalisen median käsikirjoitukseen ja tuotantoon erikoistunut media-assistentti: - Olen räplännyt aina koneitten kanssa. - Kun olin ollut koulutuksen jälkeen kuukauden ajan työttömänä, Tampereen lipunmyynnistä kutsuttiin työhaastatteluun ja niin tulin helmikuussa 2002 ensimmäisen kerran VR:lle tekemään sijaisuutta. Lipunmyyntityössä määräaikaisia työsuhteita ehti olla peräjälkeen lähemmäs kymmenen: - Kun VR:n duunipisteestä löytyi ilmoitus paremmin koulutustani vastaavasta järjestelmäpääkäyttäjän tehtävästä, hain sitä, Essi toteaa. Työssä kaikki on mahdollista Kun Essin työpäivä alkaa, hän avaa tietokoneen ja katsoo, että kaikki on järjestelmässä niin kuin pitääkin: junat liikkuvat ja laitteistot ovat kunnossa. - Työpäivään sisältyy myös dokumenttien, kuten virheraporttien läpikäyntiä. Junien lähestymistietoja päivitetään ja esimerkiksi järjestelmään liittyviä kuulutussääntöjä on hiottu pitkään. Laitehuoltajien ja asentajien kanssa tehdään yhteistyötä: - Näyttöjä testataan ja aikataulumuokkauksia tehdään, Essi luettelee. Järjestelmäpääkäyttäjien tehtäviin kuuluu myös infoihmisen tauottaminen ja auttaminen ongelmatilanteissa: - Kuulutamme ja päivitämme tietoja. Pendolinojen jakautumiset on tehtävä päivittäin manuaalisesti: - Ohitustilanteiden takia poistetaan muun muassa pysähdyksiä, kuten ei-kaupallisia stoppeja. Tiedot naksutellaan koneelle, kuten myös 13.12. muuttuneiden aikataulujen uudet raidetiedot. Pääkäyttäjät auttavat ja kouluttavat järjestelmän käyttäjiä: - Maakunnista tulee yhteydenottoja jonkin verran ja olen myös kiertänyt kouluttamassa muun muassa liikenneohjaajia. Haastattelun aikana tuli puhelu, jossa ongelmana oli, että koulutuskoneelle ei löydetty käyttäjätunnusta ja salasanaa: - Olen tottunut, että tässä hommassa kaikki on mahdollista, Essi naurahtaa. Tiedottaminen on parantunut Essi pitää työstään, mutta häntä on välillä harmittanut hankkeen viivästyminen: - Vaikka teemme työmme kuinka hyvin, se ei aina auta, kun järjestelmässä on jotain vikaa. Hän kehuu infokeskuksen henkilöstön hyvää henkeä, joka joutui koetukselle kesän ja syksyn huonon henkilöstötilanteen takia: - Onneksi nyt 7.12. työnsä aloitti kymmenes infohenkilö. Matkustajilta on tullut jopa positiivista palautetta: - Tiedottaminen on parantunut ja siitä on tullut palautetta eikä vain aina kuraa niskaan. - Jonkun verran teemme myös selvitystyötä, kun asiakkaat vaativat palautetta. Näin saadaan selville, miksi jokin ongelma on tapahtunut. Kaikki lomat matkustamiseen Tämä alkuaan kymiläinen kypäräpää asuu nyt Nokialla: - Luen ja neulon paljon. Yritän käydä elokuvissa, konserteissa ja teatterissa. 15

- Omistan keilapallon ja golfmailatkin ovat vielä olemassa. Kotisohva on hyvä harrastus ja vapaaajallakin räplään tietokoneella. - Elämässäni on yksi harrastus, johon en ole kyllästynyt ja johon käytän kaikki lomani. Aina kun on mahdollista, lähden reissuun joko kotimaassa tai ulkomailla. Tänä vuonna plakkariin on tullut kuusi maata. Kunnon rautatieläisenä nuohoan junat ja asemat läpi. Iso osa matkakuvistani sisältää junan, aseman tai jonkinlaisen näyttölaitteen, Essi hymähtää. MIKU-järjestelmää käytetään asemien matkustajainformaation tuottamiseen. VR Infokeskus Vuonna 2008 toimintansa aloittanut VR Infokeskus vastaa matkustajainformaation tarjoamisesta Etelä-Suomen alueella kaikkina vuorokauden aikoina. Infokeskus toimii kolmessa vuorossa ja keskuksessa työskentelee koko ajan yksi infohenkilö: - Lisäksi MI- KU-järjestelmän kaksi pääkäyttäjää työskentelee maanantaista perjantaihin kahdessa vuorossa, kertoo RHK:ssa matkustajainformaatiosta vastaava Kimmo Turunen. - MIKU-järjestelmän pääkäyttäjä toimii pääkäyttäjänä myös rakennettavalle kameravalvontajärjestelmälle. Infokeskuksen edellyttämä henkilöresurssimäärä on yhteensä kymmenen henkilöä. MIKU on uusi matkustajainformaatio- ja kuulutusjärjestelmä, joka korvaa kaikki vanhat järjestelmät. - Se toimii tällä hetkellä muualla Suomessa paitsi Etelä-Suomen alueella poisluettuna Turku, Turun Satama, Kupittaa, Jokela, Hyvinkää sekä Vantaankosken radan asemat. Lopuille Etelä-Suomen asemia MIKU asennetaan vuoden 2010 alkukuukausina, Turunen sanoo. Infokeskuksen tavoitteena on parantaa matkustajille tarjottavaa junaliikenteen häiriö- ja poikkeustiedotusta selkiyttää tiedotusketjua mahdollistaa viestintäosaamisen keskittäminen ja kehittäminen nostaa tiedotuksen asemaa osana junaliikenteen asiakaspalvelua. Infokeskus vastaa manuaalisista kuulutuksista ja päivityksistä silloin, kun järjestelmä ei niitä pysty tuottamaan. toimii MIKU pääkäyttäjänä. päivittää, kehittää ja ylläpitää kuulutuksia ja kuulutusfraaseja. huolehtii ennakolta tiedossa olevien poikkeustietojen syöttämisestä. tarkkailee informaationäyttöjen ja kuulutusten toimintaa ja tiedottaa vioista eteenpäin. seuraa ja ohjaa matkustajavirtoja asema-alueella poikkeustilanteissa niiltä osin kuin se on mahdollista (esimerkiksi raidemuutokset). analysoi tiedottamisen tarpeet ja huolehtii tiedon jakamisesta eteenpäin. 16

Luottamuksella Tehokkuutta ja tiivistämistä Teksti: Marja Ahokas, Etelä-Suomen aluepääluottamusmies VR:n sisäisen Verstaan uutiset tai ajankohtaista -osioista löytyy melkein päivittäin asiaa tehokkuudesta ja tiivistämisestä. Mylly pyörii täysillä, kun karsitaan kustannuksia ja tehostetaan toimintaa. Se vauhti, millä nyt vaikkapa pääkonttoriin ja pääkonttorissa on muutettu ja muutetaan, kuulostaa uskomattomalta. Ihmisille on toimitettu edellisenä päivänä muuttolaatikoita ja sanottu, että pikkuhiljaa voisi pakkailla tavaroita. Ajasta ei kerrota tarkemmin. Seuraavana aamuna sitten jo muutetaankin. Osan pitäisi jättää huonekalutkin paikalleen. Ei huomioida lainkaan, että joillakin on esimerkiksi lääkärin suosituksesta henkilökohtaiset säädöt niin työtuoleissa kuin pöydissä. Joillakin on jopa vain omaan käyttöön varta vasten hankitut huonekalut. Niinkin tapahtuu, että ollessasi työntouhussa, huoneeseen tulla tupsahtaa ihmisiä, jotka suunnittelevat täyttä päätä sijoittavansa sen ja sen hyllykön, kaapiston, pöydät ja tuolit tuohon ja siihen. Tee siinä sitten töitä. Jotkut ovat joutuneet muuttamaan ja setvimään papereitaan jopa viikonloppuna. Ylityötä ilman korvauksia? Onko ihmiset jo niin nujerrettuja, että suostuvat moiseen? Kuinka osa tietää etukäteen muuttonsa ajankohdan ja muuttopaikan ja osa ei? Eikö vähempikin vauhti riittäisi? Toimivatko tietotekniikkayhteydet varmasti saman tien? Toisilla töillä kun on olemassa tiukat aikarajat. Entä kuinka pitävät ISO:n mukaiset vähimmät suositeltavat pinta-alat per työntekijä? Työhuoneissakin pitää päästä edes hivenen liikkumaan kolhimatta itseään ja kiipeilemättä toisen työpöydän yli. Vai onko tarkoitus laittaa työntekijät jo kerroksittain? Tämän samaisen Verstaan kohdassa työn tuki/työsuhdeasiat/ henkilöstön osallistumismahdollisuudet todetaan yksioikoisesti: Työyhteisön yhteistoiminta yksinkertaisuudessaan on sitä, että työnantaja ennen päätöksen tekoa keskustelee asiasta niiden henkilöiden tai näiden edustajien kanssa, joiden työtehtäviä tai TYÖOLO- SUHTEITA asia kulloinkin koskee ja päätöstä tehdessään ottaa mahdollisimman hyvin huomioon henkilöstön esitykset. Onko työnantaja toiminut näin huomioiden ja varmistaen vielä hyvän työtilan toiminnallisia ominaisuuksia? Esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta löytyy hyvää tietoa lähtien tilakoosta per henkilö. Vanhan ja arvokkaan Pääkonttorimme huoneista löytyy monen kokoista ja muotoista työskentelytilaa. Korkeutta huoneissa usein riittää jopa liikaa, mutta muu tila aiheuttaakin ongelmia. Ja sitä tilaa tarvitaan, eli pöytien pienennykset tai muut kalusteiden pienennykset kannattaa sivuuttaa. Myyntivirkailijoiden työasut Myyntivirkailijoille suunnitellut uudet työasut on esitelty VR Nyt -lehdessä. Työasut olivat kahdella paikkakunnalla koekäytössä muutamia viikkoja. Työryhmän, johon itsekin kuulun, yhteistyö on takkuillut. Meitä RVL:n edustajia ei ole kutsuttu kokouksiin viime vuoden lokakuun lopun jälkeen. Siksi tyrmistys asujen suhteen olikin melkoinen: Tuollaisesta ei kyllä sovittu. Kokouksiakin työryhmällä on ollut otsikolla Junahenkilökunnan työasut. Ovatko myyntivirkailijat tässä ryhmässä nykyään? No, seuraavaan kokoukseen, jossa kuulimme ja saimme myös luettavaksi koekäyttäjien kommentit, meidät sentään kutsuttiin. Kokous pidettiin 15.12. Paikalla oli myös asujen toimittaja. VR:n Brand Manager Inari Rummukainen sanoo, että koekäyttäjien määrä on rajattu minimiin kustannussyistä: - Tämä hanke on yhtä lailla kovan säästölinjauksen alla kuten muutkin hankkeet tämän vuoden aikana. - Koekäyttäjien kokemukset käydään huolellisesti läpi ja lopulliset asut tehdään ne huomioiden. Teemme yhteistyössä hyvän lopputuloksen. 17

Aidosti hyvinvoiva työntekijä kokee työn imua Nykyinen työelämä vaatii yhä enemmän muutoksen ja epävarmuuden sietämistä ja tiiviissä työtahdissa pärjäämistä. Lähde: Lyhennelmä Jari Hakasen puheesta kirjamessuilla 22.10.09 Kuva: Työterveyslaitos Samanaikaisesti työelämä peräänkuuluttaa optimaalisesti toimivia ja yhteistyötaitoisia, aloitteellisia, osaavia ja alati oppimiskykyisiä sekä omasta korkeatasoisesta työsuorituksesta vastuuta ottavia työntekijöitä. Monista nämä laatuvaatimukset yhdistettynä työelämän yleisiin kehityspiirteisiin tuntuvat työntekijöiden moninkertaiselta kuristamiselta. Lähtökohtaisesti kuitenkin suurin osa ihmisistä haluaa tehdä mielekästä työtä, toimia siinä tavoitteellisesti, ottaa vastuuta, auttaa ja tukea työkavereita ja tehdä parannuksia toimintaan. Tällä tavoin toimiva ihminen myös voi hyvin. Mikä siis on pielessä? Meidän tulisi toteuttaa syvällekäyvä muutos ajattelussa ja käytännöissä siitä, millaista hyvinvointia työelämässä tänä päivänä olisi edistettävä. Sen sijaan, että yksipuolisesti suuntaudumme ongelmiin, meidän tulisi myös vahvistaa sitä, mikä työntekijöissä ja työorgani- saatioissa jo toimii hyvin tai voisi toimia hyvin. Todellinen hyvä työssä on sen tekemistä, mistä voi olla ylpeä, mikä innostaa ja haastaa ja mikä tyydyttää perustarpeitamme itsenäisyydestä, yhteenkuulumisesta ja pärjäämisestä. Sellainen tekeminen ei välttämättä tuota välitöntä mielihyvää. Moni työntekijä kuvaa parhaiksi ja palkitsevimmiksi hetkikseen työssä haastavat ja vaikeat tilanteet, joissa lopulta on sitten onnistunut pääsemään eteenpäin ja ainakin osittaiseen ratkaisuun. Organisaatioiden suurena mahdollisuutena onkin panostaa työntekijöitä energisoiviin, työn imua lisääviin voimavaroihin työssä ja työyhteisöissä. Työn imu Aidosti hyvinvoiva työntekijä kokee työn imua. Työterveyslaitoksella ja muualla tehtyjen tutkimusten mukaan työn imua kokeva työntekijä: on innostunut ja omistautunut sille, mitä tekee saa aikaan ja onnistuu on aloitteellinen ja auttaa työtovereitaan tartuttaa muitakin (työn imulla) kestää vastoinkäymisiä unohtaa aika ajoin katsoa kelloa haluaa jatkaa pidempään työurallaan nauttii myös muusta elämästä, on onnellisempi puolisona tai vanhempana ja kokee työn ja perhe-elämän toisiaan rikastuttavina. Työn imua voidaan kokea kaikissa töissä. Perinteistä oire- ja ongelmalähtöistä käsitystä haastavat ne tutkimushavaintomme, joiden mukaan iäkkäämmät työntekijät, naiset, määräaikaisessa työsuhteessa toimivat ja ne, joilla on kotona asuvia lapsia, kokevat vastinryhmiään hieman enemmän työn imua. Työn imun ja hyvän työelämän lähteet Hyvä työ ja työpaikka sisältävät sellaisia voimavaroja, jotka tyydyttävät ihmisen henkisiä perustarpeita itsenäisyydestä, yhteenkuulumisesta ja pärjäämisestä ja 18

sitä kautta edistävät työn imun kokemuksia. Esimerkiksi riittävä itsemääräämisoikeus työssä ja ymmärrys omaa työtä koskevista muutosvaatimuksista tyydyttävät itsenäisyyden tarpeita. Työntekijän kunnioittaminen ja tehdyn työn arvostus sekä riittävä esimiehen ja työyhteisön tuki ja palaute tyydyttävät yhteenkuulumisen tarpeita. Mahdollisuus hyödyntää työssä monipuolisesti vahvuuksiaan ja kehittyä edelleen tyydyttävät pärjäämisen tarpeita. Työn imun vastakohta on työhön leipääntyminen, boreout. Liika rutiinimaisuus ja yksitoikkoisuus syövät työn imua ja iloa. Työn imu voi olla koetteilla monipuolisissakin töissä. Vaikka monessa työssä nykyisin on vapausasteita ja niissä voi kehittyä, kokee moni silti jäävänsä liiaksi yksin ja vaille uurastuksesta saatua kiitosta ja arvostusta. Pahimmillaan jatkuva itsensä likoon pistäminen vailla kokemusta omien ponnistelujen ja aikaansaannosten huomatuksi ja tunnustetuksi tulemista työyhteisössä, turhauttaa ja vie halun antaa parhaansa työlle. Organisaatioiden suurin hyödyntämätön, mutta potentiaalinen voimavara onkin sen olemassa oleva henkilöstö. Tarvitaan myös positiivista johtajuutta Työhyvinvoinnin win-win/kaikki voittavat -tilanteen ja työn imun mahdollistamiseksi tarvitaan myös positiivista, voimaannuttavaa johtajuutta. Hyvä johtaja ja esimies johtaa: hän osoittaa suunnan ja panostaa kokonaishyvään, vastuuttaa omansa ja rohkaisee jokaista työntekijää kehittymään ja hyödyntämään kykyjään. Vähintään yhtä paljon voimaannuttava johtaminen on myös oman porukan palvelemista, jossa esimies on aito vahvuuksiensa ja heikkouksiensa suhteen, pystyy antamaan anteeksi ja on nöyrä ja kykenevä myöntämään ja oppimaan virheistään. Hän myös pystyy antamaan kunnian aikaansaannoksista omilleen. Jari Hakanen on sosiaalipsykologi, joka toimii Työterveyslaitoksessa vanhempana tutkijana. Hän on keskittynyt ongelmien ja työpahoinvoinnin lisäksi työn voimavaroihin: Mitkä asiat työssä kannattelevat, palkitsevat ja tuottavat iloa? Mikä saa nauttimaan työstä? Miten työyhteisössä olevaa hyvää voi vahvistaa? Hän on tuonut Suomeen työn imu -käsitteen. Nämä kaikki ovat inhimillisen kokoisia asioita. Työpaikat, jotka käytännöillään vahvistavat jokaisessa työntekijässä olevia mahdollisuuksia ja hyvää heissä ja jotka saava työntekijät tuntemaan itsensä organisaationsa kultakimpaleiksi, menestyvät ja rakentavat työntekijöissä luottamusta, omanarvontuntoa ja kimmoisuutta. Tällaiset työntekijät säilyttävät itsekunnioituksen ja luottamuksen pystyvyyteensä myös irtisanomisuhan alla ja jopa sen toteuduttua. Työ Terveys Turvallisuus -lehti palkitsi kunniakirjalla Jari Hakasen hyvän työelämän puolestapuhujana Helsingin Kirjamessuilla 22.10. Lisää luettavaa: Jari Hakanen (2009). Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? Kohti laadukasta työelämää. Työsuojelurahasto. Tätä on tutkittu: http://www.ttl.fi/internet/suomi/tyon+imu/ Tutustu+kirjallisuuteen/ Jari Hakanen (2009). Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale), http://www.ttl.fi/internet/suomi/tyon+imu/ Tutustu+kirjallisuuteen/ Jari Hakanen (2005). Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Työterveyslaitos: Helsinki. 19

RMY - 40 vuotta VR:n henkilökunnan, perheenjäsenten ja eläkeläisten oma matkatoimisto Rautatieläisten Matkailuyhdistys ry sai syntynsä Rautatievirkamiesliiton matkailujaoston luomalle perustalle 28.2.1969 ja tästä alkoi RMY:n varsinainen toiminta VR:n henkilökunnan omana matkatoimistona. Teksti: toiminnanjohtaja Erkki Myllynen Kuvat: RMY, www.rmy.fi RMY ei ole koskaan toiminnallaan tavoitellut liiketaloudellista voittoa vaan jakanut saamansa hyödyn alennuksina suoraan asiakkaille edullisten matkojen muodossa. Syystäkin yhdistyksen asiakaskunta on pysynyt uskollisena ja hyödyntänyt matkoistaan saamansa alennuksen. Ryhmämatkoissa se usein muodostuukin merkittäväksi tekijäksi matkan kokonaishintaa ajatellen. Toiminta-ajatuksena on koko ajan ollut VR:n henkilökunnan matkustuksen tukeminen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Alusta alkaen RMY on ollut mukana kansainvälisessä rautatieläismatkailutoiminnassa yhteistyössä muiden maiden veljesjärjestöjen kanssa kannustamassa ja kehittämässä eri rautateiden kansainvälistä yhteistoimintaa ja parempia matkustusmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. 20

Koko toimintansa ajan RMY on kuulunut jäsenenä Rautatieläisten Matkailujärjestöjen Kansainväliseen Liittoon (Federation Internationale des Associations Touristigues de Cheminots, FIATC), jonka päämaja on Sveitsissä. Siihen kuuluu tänä päivänä edelleen 12 jäsenmaata. RMY:n toiminta on perustunut neljän vuosikymmenen aikana sekä kotimaan että ulkomaan kohteita koskeviin matkapalveluihin. Matkailu on muuttanut muotoaan merkittävästi yhdistyksen toimintavuosien aikana liikennevälineiden kehittymisen ja välimatkojen lyhentymisen vaikutuksesta. Sekä loma- että liikematkatarjonta pursuaa tänä päivänä runsautta ja toteuttamismahdollisuuksia laidasta laitaan. Ryhmämatkailu ja junamatkat - yhdessä maailmalle 1970 -luvulla ja vielä 80-luvulla valmismatkailun ottaessa ensiaskeleitaan ryhmämatkat olivat hyvin suosittuja. Ryhmässä oli helppoa ja turvallista liikkua ja tutustua maailman eri kohteisiin. Eri maiden rautateiden matkailuorganisaatiot tukivat toisiaan järjestämällä omassa maassaan kohdekäyntejä toisen maan rautatieläisryhmille. Kansainvälinen yhteistoiminta eli kukoistuskauttaan. Pohjoismaiden rautatieorganisaatiot toimivat kiinteässä yhteistyössä ja järjestivät yhdessä mielenkiintoisia pohjoismaalaisia matkoja eurooppalaisille kollegoilleen. Lappi ja pohjoismaiset pääkaupungit kiinnostivat eurooppalaisia matkailijoita. RMY toi Suomeen kymmeniä ryhmiä vuosivolyymin ollessa parhaimmillaan lähes 1 000 matkustajaa. 21

Valmismatkatarjonta lisännyt omatoimimatkailua 1990-luvulla valmismatkatarjonta kehittyi huimaa vauhtia ja matkustelusta innostuneita ihmisiä hemmoteltiin helppoudella lähteä matkalle mihin tahansa maailman kolkkaan. Tällöin kotimaan matkailutarjonta sai tehdä hartiavoimin töitä pysyäkseen kilpailussa mukana. Ryhmämatkojen suosio väheni ja ihmiset siirtyivät omatoimimatkailuun hankkiakseen aina vain uusia elämyksiä matkalla ilman oppaan perässä kulkemista. Samassa yhteydessä kohdetuntemus alkoi olla jo niin hyvin tallennettua, että jokainen sai matkakohteestaan halutessaan riittävästi tietoa omatoimimatkailua varten. Erkki Myllynen. Lentomatkustus lisääntyi, laivaliikenne kehittyi uusien risteilyalusten myötä, matkat ja matka-ajat lyhenivät. Matkapalveluiden hinta-laatusuhde kehittyi matkailijoita suosivaksi siten, että matkustusmahdollisuudet olivat kaikkien ulottuvilla. Vaikkakin ryhmämatkailun buumi ajoittui 1970-80 -luvuille on RMY:llä ollut kunnia vuosina 1995-2007 tuoda kauniiseen kotimaahamme ja tutustumaan loistavaan junakalustoomme peräti 15 ulkomaalaisryhmää, yhteensä noin 500 matkailijaa eri Euroopan maista. RMY:n juhlavuosi huipentuu kesäkuussa 2010 Huolimatta vuosikymmenten saatossa tapahtuneista matkailualaa joskus hyvinkin ankaralla kädellä koetelleista mullistuksista ja muutoksista on RMY säilyttänyt hyvin asemansa VR:n henkilökunnan omana matkatoimistona - kiitos uskollisten asiakkaiden ja hyvien yhteistyökumppaneiden. RMY teetti keväällä asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa selvitettiin myös asiakkaidemme toivomuksia ja kehittämisehdotuksia yhdistyksen toiminnalle. Selvitys oli toiminnan ja toiminnan kehittämisen kannalta rohkaiseva ja näistä viisastuneena yhdistys lähtee luottavaisin mielin palvelemaan rautatieläismatkustajia viidennelle vuosikymmenelle. Kesäkuussa 2010 yhdistys isännöi FIATC:n vuosikokousta täällä Suomessa ja meillä on hieno mahdollisuus tehdä maatamme tunnetuksi ja markkinoida matkailumahdollisuuksiamme ulkomaalaisille kollegoille. Valmistelu tapahtumaa varten on käynnissä. RMY:ssä koko maailma tarjottimella Koska yhdistyksen toiminta-ajatuksena ja tarkoituksena on rautatieläismatkailun edistäminen ja kansainvälisen kanssakäymisen tukeminen niin kotimaassa kuin ulkomailla pyrkii yhdistys jatkuvasti löytämään uusia yhteistyökumppaneita ja näin laajentamaan matkatarjontaansa sekä vanhoille että uusille asiakkaille. Jokaisesta myymästään matkasta RMY antaa asiakkailleen alennusta 2-5 %:a riippuen matkanjärjestäjästä. Olipa kysymyksessä mikä matka tahansa kohteesta ja ajankohdasta riippumatta, ole rohkeasti yhteydessä toimistoomme ja hyödynnä sinulle kuuluva alennusoikeutesi. Matkoja suunniteltaessa ja hankittaessa yksitellen, perheinä tai ryhminä kannattaa aina kääntyä rautatieläisten oman matkatoimiston, RMY:n puoleen saadakseen edullisesti laadukkaita matkoja. Rautaisten RMY -matkojen myötä sisältörikasta RMY- juhlavuoden 2009 jatkoa kaikille rautatieläismatkailun todellisille ammattilaisille. 22

Vakuutuskassat päättivät yhdistyä VR Vakuutuskassa Turvan ja Rautatieläisten Vakuutuskassan ylimääräiset kassankokoukset 14.10.2009 päättivät yksimielisesti vakuutuskassojen yhdistymisestä 1.1.2011 alkaen. Yhdistyminen edellyttää Finanssivalvonnan ja alioikeuden hyväksymisen. Yhdistyneen kassan nimi on Rautatieläisten Vakuutuskassa Turva. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010 VR Vakuutuskassa Turva ja Rautatieläisten Vakuutuskassa Yhdistymisen tavoitteena on jäsenistön etujen turvaaminen ja toiminnan tehostaminen. Näillä toimenpiteillä vakuutuskassatoiminnan jatkuvuus varmistetaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla kassan tarjoamia tuotteita monipuolistetaan vastaamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Nykyiset vakuutukset ja etuudet säilyvät ennallaan yhdistymisen jälkeen. Yhdistyminen ei edellytä toimenpiteitä jäsenistöltä. Lisätietoa saa tarvittaessa piiriasiamiehiltä. 23

Joululehdet lukemistoa kansalle -näyttely Postimuseossa Postimuseon nostalginen joulunäyttely Joululehdet - lukemistoa kansalle esittelee suomalaisia joululehtiä 1800-luvun lopulta nykypäivään. Näyttely on esillä 19.11.2009-5.1.2010. Näyttely valottaa joululehtien upeita, tunnettujen taiteilijoiden piirtämiä kansikuvia ja lehtien erilaisia sisältöjä. Joululehtiin kirjoittivat muun muassa vakiintuneiden, laajalevikkisten lehtien kirjoittajat kuten Anni Swan, Immi Hellén ja Maila Talvio sekä kuvittivat esimerkiksi Rudolf Koivu ja Martta Wendelin. Alkuvuosina lehdet olivat hyvin kristillisiä. Lehtien tekstit sisälsivät kansanvalistusta ja moraaliopetuksia. Viinan kiroista ja vaaroista varoiteltiin toistuvasti. Joululehdissä perhe on kautta aikojen ollut keskeinen sisältö. Kertomukset köyhistä, kodittomista ja orvoista olivat yleisiä. 1900-luvun alussa ilmestyi useita erilaisia joululehtiä: uskonnollisia ja aatteellisia, taide- ja kulttuurijulkaisuja ja sanoma- ja aikakauslehtien erityisiä joulunumeroita. Eri-ikäisille lapsille oli tarjolla useita lehtiä. Myös pilalehtiä julkaistiin. Joululehtien vakioaiheina ovat olleet jouluruokien ohjeet. Etenkin sota-aikana ohjeiden anti oli tärkeätä, koska oli pulaa monista elintarvikkeista. Joululehdissä oli myös erilaisia käsityö- ja askarteluohjeita. Mainokset olivat olennainen osa joululehtiä. Niiden asiasisältö ja kieliasu kuvastivat hyvin omaa aikaansa. Maailmansotien välisenä aikana joululehtiä julkaistiin vielä runsaasti, mutta niiden kulta-aika alkoi olla ohi. Esimerkiksi kotiseutuyhdistykset ja uskonnolliset yhteisöt julkaisevat niitä nykyisin. Monilla aikakaus- ja sanomalehdillä on omat erilliset joulunumeronsa. Näyttelyn joululehdet ovat pääosin kaarinalaisen keräilijän Tauno Hurrin noin tuhat lehteä käsittävästä kokoelmasta. Näyttelyyn liittyy himmelintekotyönäytöksiä ja joulukoriste- ja joulukorttityöpaja yleisölle. Postimuseo, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H. Museo on avoinna maanantaista perjantaihin kello 10-18 ja lauantaina ja sunnuntaina kello 12-17. 24

Hallitusti Hallitusti-palstalla kerrotaan lyhyesti RVL:n hallituksessa käsitellyistä asioista. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kokoukset 4.11. ja 11.12. Kuultiin Henry Kulinin ja Seppo Juseliuksen selvitykset meneillään olevista yt-neuvotteluista: - VR Logistiikka Palvelukeskuksen toiminta käynnistetään vaiheittain 1.3.2010 alkaen. Tehtävät keskitetään Kouvolaan ja Vainikkalaan. RVL vaati nykyisille asiakaspalvelukeskuksille pidempiä siirtymäaikoja. Hallitus hyväksyi puhelinkokouksessaan 4.11. yt-menettelyssä perustetun työryhmän siirtymäaikaesityksen. Painotettiin, että työntekijävalinnoissa on asetettava etusijalle nykyisten asiakaspalvelukeskusten työntekijät. - VR Cargon myynnin ja markkinoinnin yt-neuvottelut päättyivät 8.12. VR:n kesken neuvottelujen toteuttama väliaikainen organisaatio jäi toistaiseksi pysyväksi. RVL:n edustaja kirjautti neuvottelupöytäkirjaan, että RVL:n neuvottelijoilla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa päätökseen neuvottelujen kuluessa. - RVL:n mielestä VR Cargon alueorganisaatiossa työpaikat olisi täytettävä ilman hakumenettelyä tehtävissä, joissa on tekijä jo ennestään. Täysin uusi tehtävä on laitettava auki. Työnantaja esittää, että Cargon organisaatio tulisi voimaan 1.1.2010. - Neuvottelussa 4.12. perustettiin pientyöryhmät käymään tarkemmin läpi VR Cargon suunnitteluryhmän ja kehitysryhmän organisaatio. Neuvottelussa 15.12. RVL esitti jatkoaikaa siirtymäaikojen ja yksityiskohtien sekä tarkempien henkilöstövaikutusten selvittämiseksi. Yt-neuvottelut jatkuvat 22.12. RVL:n työehtosopimus on voimassa 30.4.2010 asti. Osastot ovat esittäneet tes-tavoitteita, joiden pohjalta tavoitelähtökohdat linjataan. Todettiin, että tavoitteita käsitellään vielä rautatiejärjestöjen yhteiskokouksessa ja RVL:n hallituksen kokouksessa 13. - 14.1. Kuultiin puheenjohtajan selvitys järjestöyhteistyöstä. Myönnettiin liiton opintoapuraha 2009 yhdelle hakijalle. Pieksämäellä pidetään 13.3.2010 RVL:n pilkkimestaruuskilpailu, jonka suojelijana toimii Pentti Ahokas. Kuultiin Kulinin selvitys luottamusmiesorganisaation tarkastelusta VR:n muutosohjelmaan liittyen: Työnantaja on käynyt asiasta keskusteluja kaikkien liittojen kanssa. Luottamusmiesten määrään muutosohjelmalla ei ole vaikutusta. Myös RVL:llä on tarvetta päivittää lm-organisaation tiettyjä yksityiskohtia. Keskustelua asiasta jatketaan työnantajan kanssa. 25

RVL:n koulutusohjelma 2010 Seuraavat koulutustilaisuudet ovat avoimia RVL:n osastojen jäsenille (myös esim. vuorotteluvapaalla oleville, lomautetuille ja tyttömille). RVL maksaa koulutuspaketin, joka sisältää koulutuksen, majoituksen, täysihoidon ja matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen. Koulutuksiin ilmoittaudutaan RVL:n toimiston kautta joko puhelimitse (09) 5422 1555, sähköpostitse osoitteella soile.olmari@ rvlry.fi tai liiton internetsivuilla (www.rvlry.fi) olevalla lomakkeella viimeistään neljä viikkoa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksiin hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos perut osallistumisesi, ilmoita siitä viimeistään 14 päivää ennen kurssin alkua. Myöhemmin perutuista kursseista joudut itse maksamaan mahdollisesti tulevat kulut, ellei sinulla ole lääkärintodistusta tai todistusta muusta voittamattomasta esteestä. TSL www.tsl.fi Työhyvinvointi ja hyvä elämä -kurssin tavoitteena on lisätä ymmärrystä hyvinvoinnista omassa elämässä ja työssä sekä keinoja edistää hyvinvointia. 6.-7.3. Vantaa; 25.-26.9. Polvijärvi; 9.-10.10. Keuruu tai 30.-31.10. Kuusamo Vakuuttava esiintyminen -kurssilla harjoitellaan erilaisia esiintymistilanteita ja puretaan esiintymisjännitystä harjoitusten avulla. Opiskellaan sanallisen ja sanattoman viestinnän tehokeinoja sekä perustelemisen taitoa. Kurssilla opitaan selkeän ja vakuuttavan puheen rakenteen ja harjoitellaan oman puheen esittämistä kehittävän arvioinnin avulla. 6.-7.2. Raahe, 27.-28.3. Jyväskylä tai 18.-19.9. Tampere Medialukutaito -kurssin tavoitteena on tutustua mediavälineisiin ja oppia ymmärtämään, mikä on median merkitys tänä päivänä, miten media toimii ja miten sitä voi käyttää mm. yhdistysten toiminnan edistämiseksi. 24. 25.4. Tampere Psyykkinen työsuojelu -kurssi antaa näkemystä työsuojelun huomioimiseen työyhteisön kehittämisessä. Opitaan tunnistamaan, mitä henkinen hyvinvointi merkitsee yksikön ja työyhteisön kannalta ja miten ongelmatilanteita analysoidaan ja ratkaistaan. Kurssi antaa osallistujalle valmiudet ammattiosaston ja työpaikkakohtaisten opintoryhmien ohjaamiseen. 30.-31.1. Pieksämäki; 13.-14.3. Tampere tai 25.-26.9. Lappajärvi 26

Kohtaa ja kuuntele iloa yhteisöön -kurssin tavoitteena on pohtia ja parantaa omia vuorovaikutustaitoja, saada valmiuksia kohtaamisiin erilaisissa ryhmissä ja ryhmätilanteissa. Erilaisten harjoitusten avulla opitaan paremmiksi kuuntelijoiksi. Lisäksi harjoitellaan arvostavan palautteen antamista. 27.-28.3. Ikaalinen; 24.-25.4. Kouvola tai 20.-21.11. Rovaniemi Irti Jännityksestä -koulutus tarjoaa eväitä esiintymiskynnyksen ylittämiseen, puheenvuorojen esittämiseen ja palautteen vastaanottamiseen. Esiintymis- ja ilmaisutaitojen kehittäminen toiminnallisilla harjoituksilla antaa varmuutta esiintyä erilaisissa tilaisuuksissa puheenpitäjänä, kokousedustajana ja vieraana. 6.-7.2. Riihimäki; 20.-21.2. Ylihärmä tai 17.-18.4. Pori Taitava järjestötoimija -kurssi opastaa yhdistysten toiminnan merkityksen sisäistämiseen sekä toimintamallien elävöittämiseen. Lisäksi tarkastellaan järjestössä toimivan sitoutumiseen kannustavia tekijöitä. 20.3. Varkaus; 18.9. Lappeenranta; 30.-31.10. Turku; 21.-22.11. Kuopio tai 21.-22.11. Vantaa Eläkkeelle jäämisen valmennus -kurssilla annetaan valmiuksia eläkkeelle jäämisen kohtaamisessa ja selviytymisessä uudessa elämäntilanteessa. 13.-14.2. Turku; 27.-28.2. Oulu; 20.3. Joensuu; 20.3. Kuopio; 27.- 28.3. Hämeenlinna; 2.-3.10. Oulu tai 30.-31.10. Seinäjoki Avaimia monikulttuurisiin kohtaamisiin -kurssi on tarkoitettu erityisesti asiakastyötä tekeville, luottamushenkilöille ja työhön perehdyttäjille. Se sopii myös muille kulttuurien välisistä kohtaamisista kiinnostuneille. Tavoite on oppia toimimaan viisaasti monikulttuurisissa työtilanteissa, asiakaspalvelussa ja työhön perehdytyksessä. 17.-18.4. Keuruu; 24.-25.4. Lahti tai 2.-3.10. Ikaalinen Kiljavan opisto www.kiljavanranta.fi Työ ja ikä -valmennuksessa lisätään ymmärrystä iän merkityksestä oppimiseen, hyvinvointiin sekä työturvallisuuteen. 24.-26.5. tai 8.-10.12. Nurmijärvi Nuorisokurssi toiminta tutuksi ja aktiiviseksi toimijaksi: Miten saadaan poweria nuorisotoimintaan? Kurssilla hankitaan osaamista nuorisotoiminnan järjestämisestä ammattiosastossa ja tavataan muita nuoria ympäri Suomea. 31.5.-2.6. Nurmijärvi Kokoustoiminnan kurssin tavoite on antaa perusvalmiuksia ammattiosastojen ja muiden paikallisten yhdistysten kokousten vetämiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon kokouksissa. Erityisen hyödyllinen kurssi on uusille järjestöaktiiveille tai sellaisiksi haluaville. 24.-26.5. Oulu tai 1.-3.11. Jyväskylä Aktiivi-Instituutti www.aktiivi-instituutti.fi Ikäystävälliset työyhteisöt -kurssin tavoitteena on lisätä osallistujien vaikutusmahdollisuuksia kehittää työyhteisöjä sellaisiksi, joissa ikääntyneiden työntekijöiden osaamista arvostetaan. Kurssilla pohditaan myös sitä, miten onnistutaan eri-ikäisten työntekijöiden yhteispelissä ja vuoropuhelussa. 22.-23.3. tai 2.-3.12. Helsinki Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla -kurssin tavoitteena on antaa näkökulmia työssä esiintyvään häirintään ja epäasialliseen kohteluun, tähän puuttumisen välineitä sekä valottaa työnantajan ja työntekijän vastuita toimivan työilmapiirin rakentamisessa. Kurssilla mietitään myös henkilöstöedustajan ja esimiehen omia selviytymiskeinoja ja työkyvyn ylläpitämistä hankalissa ja usein kuormittaviksi koetuissa työpaikan ristiriitatilanteissa. 11.-12.2. tai 27.-28.10. Helsinki Väkivallan uhka työpaikalla -kurssin tavoitteena on antaa näkökulmia työssä esiintyvään väkivallan uhkaan, näihin puuttumisen välineitä sekä valottaa työnantajan ja työntekijän vastuita toimivan työilmapiirin rakentamisessa. 15.-16.4. tai 25.-26.10. Helsinki Jäsenkysely pohjana kehittämiselle Viime keväänä toteutetun RVL:n jäsenkyselyn tuloksia on käsitelty sekä hallituksessa että osastoissa. Eniten kritiikkiä saaneet osa-alueet on käyty läpi erityisen huolella. Käsittelyssä on etsitty sekä parannuskeinoja että hyvin toimivia käytäntöjä. Kehittämistoimiin ryhdytään sekä osastoissa että liiton toimistossa. Konkreettisesti uudistuminen tulee näkymään muun muassa liiton nettisivuilla ensi keväänä. Kehittämisprojekti aloitetaan vuoden alussa. 27

Talvipäivillä tärähtää 5. - 7.2.2010 Vuokatin tarunhohtoiset rinteet ja hanget kutsuvat jälleen RVL:n kaikenkarvaista väkeä nauttimaan talvipäivistä Vuokatinhoviin. Viimevuotiset tapahtumat on säilötty muistojen kultaisiin kansiin ja nyt onkin aika kerätä uusia mieleenpainuvia kokemuksia. Näitä uusia kujeita on tarjolla muun muassa jääkolkan eli alppicurlingin viehättävässä tiimellyksessä. Laji on curlingin pikkuserkku ja sitä voidaan pelata jäällä tai hyvällä lumialustalla. Peli muistuttaa curlingia, mutta kivet ovat paljon kevyempiä ja sitä pelataan petankin säännöillä. Rata rakennetaan Vuokatinhovin tenniskentälle. Vanhemmista kestosuosikeista löytyy tietysti keilojen kolistelu eli keilaus sekä jäällä vepasteltava perinteinen curling. Keilailu on järjestetty hohdokkaasti hohtokeilauksena, jotta pieni hämärä peittäisi pahimmat ränniheitot. Lauantaina on mahdollisuus osallistua kaksi tuntia kestävälle lumikenkäretkelle, jolla on mahdollisuus kokeilla myös lylyjä ja kalhuja. Retkellä nautitaan tietysti maistuvat nuotiokahvit erämaan tunnelmallisessa syleilyssä. Vaihtoehtona lumikenkäretkelle on ankaraa vääntöä lentopalloilun ja sähläilyn merkeissä Vuokattihallissa. RVL:läisen talvipäiväpakettiin sisältyy myös kaksi pesulippua kylpylään ja kaksi temmellyslippua rinteeseen, joten oman ajankäytön voi suunnitella mieleisekseen. Rantasauna on avoinna sekä perjantaina että lauantaina klo 16-19. Avanto löytyy saunan liepeiltä ja järvi on aivan rannassa. Perjantai-iltana päästetäänkin sitten RVL:n omat kultakurkut irti karaoken merkeissä. Lauantaina vuoro annetaan orkesterille, joka kajauttaa sulosäveliä niin että tunturit raikaa. Viikonloppuna luvassa siis sekä tanssimusiikkia eli ns. pitelypelejä että rockahtavia ja popahtavia kappaleita, joista bändimme Kootut teokset pitää huolen (www. kootutteokset.com). Vapaa-ajan toimikunta toivottaa kaikki RVL:n jäsenet lämpimästi tervetulleiksi Vuokatinhoviin! RVL talvipäivien ohjelma 5. - 7.2.2010 Vuokatissa Perjantai 5.2. klo 7.30-10 Aamiainen pe-aamulla tulijoille n.12.30 Linja-auto Kajaanin rautatieasema - Vuokatti n.15.00 Linja-auto Kajaanin rautatieasema - Vuokatti 16-18 Keilailu Vuokatin keilahallissa 16-19 Rantasauna + avantouinti 17-20 Päivällinen 21 - Karaoke Vuokatinhovissa Lauantai 6.2. klo 7.30-10 Aamiainen 10-11 Jääkolkka Vuokatinhovin tenniskentällä 12-14 Lumikenkäkävely (noin 2 tuntia) + nuotiokahvit Lentopallo / sähly Vuokattihallissa 15-17 Curling hiihtoputkessa 16-19 Rantasauna + avantouinti 17-20 Päivällinen 21 - Palkintojen jako (keilailu, curling) Vuokatinhovissa 22 - Tanssit: orkesteri Kootut teokset Vuokatinhovissa Sunnuntai 7.2. klo 8-10 Aamiainen 10.45 Linja-auto Vuokatti Kajaanin rautatieasema 28

RVL:N TALVIPÄIVÄT VUOKATISSA 5. 7.2.2010 Nimi: Työosoite ja puhelinnumero: Muut mukaan tulevat aikuiset/lapset (ikä) Nimet: Loma-asunto tai hotellimajoitus Pe - Su Pe aamu - Su (sis. 2 x majoitus / 3 x aamiainen / 2 x päivällinen) Jäsen 70 ei jäsen 101,60 lapsi 4-12v. 50 Pe päivä - Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen) Jäsen 65 ei jäsen 95,40 lapsi 4-12v. 47 Pe ilta - Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 1 x päivällinen) Jäsen 55 ei jäsen 86 lapsi 4-12v. 43 Loma-asunto tai hotellimajoitus La - Su La - Su (sis. 1 x majoitus / 1 lounas, 1 aamiainen / 1 päivällinen) Jäsen 30 ei jäsen 53,90 lapsi 4-12v. 27 Erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut): Osallistuu Keilailu perjantai Lentopallo lauantai Jääkolkka (alppicurling) lauantai Sähly lauantai Lumikenkäkävely lauantai Curling lauantai Merkitse henkilömäärä, joka käyttää linja-autoa. Kajaani - Vuokatinhovi pe n. klo 12.30 Kajaani - Vuokatinhovi pe n. klo 15.00 Vuokatinhovi - Kajaani su klo 10.45 Muut yhteydet Kajaanista vuorobussilla! Kuittia vastaan saa matkarahan takaisin. Sitovat ilmoittautumiset 8.1.2010 mennessä osoitteeseen: Pirjo Kärnä VR-Yhtymä / Kiinteistöyksikkö PL 488 00101 HELSINKI pirjo.karna@vr.fi Mikäli tulet Vuokattiin jo ennen perjantaita ota yhteys Pirjoon (puh. 0307 21695). Lisätietoja yleisasioista saa Kaija Kajosmäeltä (puh. 0307 27204). Ilmoittautua voi myös osoitteessa www.rvlry.fi.

Liikenteen turvallisuusvirasto aloittaa vuoden vaihteessa Vuonna 2010 lentolupakirjat ja merimiesten pätevyyskirjat myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi. TraFi lähettää myös ajoneuvoveroliput ja autojen rekisteröintitodistukset ja määrää veturinkuljettajien kelpoisuusvaatimuksista. Ajoneuvohallintokeskus AKEn, Ilmailuhallinnon, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon sekä Rautatieviraston muodostama uusi Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa. Markkinointinimeksi virasto ottaa käyttöön kansainvälisiinkin yhteyksiin hyvin istuvan TraFin. Vastuualueena koko liikenteen kenttä TraFin päätehtävä on vastata liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Tavoitteena on, että Suomen liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälistä huippuluokkaa vuonna 2015. Virastojen yhdistymisellä haetaan synergiaetuja ja tehokkuutta. Tavoitteena on ottaa paremmin huomioon asiakkaiden koko matkaja kuljetusketjun tarpeet, ja että voimavarat kohdennetaan kokonaisuutena mahdollisimman vaikuttavasti. Tarkoituksena on lisätä osaamista, yhteistyötä ja innovaatioita liikenteen turvallisuudessa kaikissa liikennemuodoissa. TraFin asiakaskunta on laaja ja kattaa kaikki liikennemuodot autoilijoista lentoyhtiöihin ja varustamoista radanpidon yrityksiin. Virasto tekee myös aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. TraFin tehtävät siirtyvät vanhoilta virastoilta. Se osallistuu kotimaiseen ja kansainväliseen normivalmisteluun, antaa määräyksiä ja lupia, kerää veroja ja maksuja, pitää yllä rekistereitä, kerää tilastoja ja tarjoaa tietopalveluja. TraFi tekee tiivistä yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Pääkonttori Helsingissä, toimipaikkoja myös muualla Suomessa Uuden viraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Sen tehtävistä siirretään Rovaniemellä hoidettaviksi ajoneuvoverotus, tietopalvelut, asiakirjahallinto, rautatiehenkilöstön kelpoisuusrekisteriin RAHEKEen liittyviä asiantuntijatehtäviä ja joitain tukipalveluja. Lisäksi Lappeenrantaan siirretään kansainvälisen liikenteen tehtäviä. Meriturvallisuustoimialalla on lisäksi toimipisteet Maarianhaminassa, Kotkassa, Lappeenrannassa, Oulussa, Savonlinnassa, Tampereella, Turussa ja Vaasassa. Viraston palveluksessa työskentelee 530 liikenneturvallisuuden asiantuntijaa. 30

Kolme väylävirastoa Liikennevirastoksi Teiden, ratojen ja vesiväylien ylläpito ja kehittäminen tehostuvat, kun uusi Liikennevirasto aloittaa toimintansa 1.1.2010. Liikennevirastoon yhdistyvät Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus (RHK) sekä Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos ovat kuluneen vuoden aikana valmistelleet Liikenneviraston organisaatiota, yhteisiä järjestelmiä ja toimintamallia. Liikenneviraston pääjohtajan viran hakuaika päättyi 30.11. ja muut johto- ja päällikkötason tehtävät täytetään sisäisellä hakumenettelyllä. Henkilöstö siirtyy uuteen virastoon pääosin nykyisine tehtävineen. Virastossa työskentelee ensi vuoden alussa noin 700 henkilöä. Yhteistä toimitilaa etsitään parhaillaan ja yhteisiin tiloihin päästäneen aikaisintaan vuonna 2011, joten ensi vuoden Liikennevirasto työskentelee nykyisten virastojen toimipaikoissa. Uuden viraston logoa ja graafista ilmettä valmistellaan yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Ajantasaista tietoa eri asiakaspalvelukanavista sekä yhteystiedoista löytyy viraston tilapäisiltä verkkosivuilta osoitteesta www.liikennevirasto.fi. Liikenneviraston verkkopalvelu avataan vuodenvaihteessa. Osa toiminnasta Lappeenrantaan Viraston perustamisen yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriö päätti noin 130 henkilötyövuoden alueellistamisesta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamisen jälkeen henkilöstöstä 47 % työskentelee pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tiehallinnon tiepiirit siirtyvät osaksi uusia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia eli ELY-keskuksia. ELY-keskusten liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueet vastaavat muun muassa maanteiden päivittäisestä liikennöitävyydestä ja tieympäristön hoidsota sekä tiestöön liittyvien varusteiden ja laitteiden kunnossapidosta. Rautatievirkamiesliitto toivottaa Rauhallista Joulua ja Voimia Vuodelle 2010! RVL lahjoittaa tämän vuoden joulumuistamiseen tarkoitetut rahat hyväntekeväisyyteen. Toimisto joululomalla 21.12. 3.1. Valtakunnallisen pääluottamusmiehen Henry Kulinin sijaisena ko. aikana toimii Kari Vähäuski, 040 863 4241. 31

Tiedonlähteillä RVL:ltä on toivottu tietoa ja esimerkkejä muutospooliin siirtymisestä. Muutospooli on työnantajan toteuttama toimi ja asiantuntemus on muutospoolin henkilöstöllä. Poolin vetäjä on Anna-Maria Vanhanen. Poolissa työskentelevät myös Aino Mannio ja Esa Laukkanen. Hyviä tiedonlähteitä työnhaku-/työttömyysasioissa ovat Työ- ja elinkeinotoimisto, www.mol.fi sekä Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa, www.irkatk.fi, (09) 4785 7200. Tulossa RVL Pilkki Pieksämäellä Pieksäjärven jäällä lauantaina 13.3.2010. Kisojen suojelija Pentti Ahokas. Tarkempi ilmoitus RVL:n lehdessä helmikuussa. Vuosikokouskutsu Alla mainittujen Rautatievirkamiesliiton osastojen jäsenet kutsutaan ko. osaston vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kouvolan osasto ry la 6.3.2010 klo 10.00 17.00 Kouvolassa Ravintola MakuBistro, Hallituskatu 7 B (1. kerros). Käynti henkilöratapihan puolelta. Paikalla liiton edustaja neuvottelutilanteen salliessa. Osasto tarjoaa lounaan. Tervetuloa! Pieksämäen osasto ry pe 12.3.2010 klo 18.00 Pieksämäellä Ravintola Ruiskukka, Kauppakatu 5-7. Paikalla liiton edustaja neuvottelutilanteen salliessa. Osasto tarjoaa ruokailun. Tervetuloa! TERVETULOA VUOKATTIIN! Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan Vuokatin upeista talvimaisemista ja harrasteista! Tammitarjous 36 /hlö/vrk Lapset 4-12 v. 18 /hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen saunallisessa loma-asunnossa (väh. 2 hlöä/asunto) Säätiön tuella, aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja harrastevälineet päiväksi: maastohiihtosuksisetin (ei voitelupalvelua), kävelysauvat tai lumikengät. Lisämaksu 1 hh 8,40 /vrk. Tarjous on voimassa 10.1.-20.2.2010 ja koskee vain uusia varauksia. Varaukset puh. 08 669 8111 tai e-mail: myynti@vuokatinhovi.fi Varatessa käytettävä viitettä VRtammi10. TOIVOTAMME KAIKILLE VR:läisille RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2010! Puh. 08 669 8111, fax 08 669 8100 E-mail: myynti@vuokatinhovi.fi Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI Postia junalla postileimat rautateillä yksissä kansissa Rautatien Filatelistit saivat kirjallaan Postia junalla Postileimat Suomen Rautateillä 1870 1995 kullatun hopeamitalin TAM- FILA 09 -postimerkkinäyttelyn kirjallisuusluokassa lokakuussa. Postia junalla on sekä käsikirja että kurkistus rautateiden postinkuljetuksen historiaan ja kehitysvaiheisiin. Kirjassa käsitellään kuvin ja sanoin noin 1 200 leimaa, jotka ovat olleet käytössä rautateiden postinkuljetuksessa. Kirjassa on lyhyt tiivistelmä englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielellä. Asemien numeroleimaosuus on käännetty kokonaan englanniksi. Kirjan tekijöinä ovat aihepiirin harrastajat Antti Lehmus ja Olavi Helminen. Taitto ja kannen suunnittelu on Eero Laaksosen. Kirjassa on noin 330 sivua ja osa kuvista on värillisiä. Kirjan tilauksia ottaa vastaan Rautatien Filatelistit / Tedik Bederdin, 044 286 6608 tai sähköposti tedik.bederdin@pp.inet.fi. Kirjan hinta on 35 euroa + postituskulut. 32

Matkalainen Lomamatka Rhodoksen saarella Kreikassa Teksti ja kuvat: Ismo Reunamo Lindoksen kylän valkoiset talot levittäytyvät Akropoliin juurelle. vuokrauksen tukeminen olisivat paitsi satunnaisliikkujan elämää merkittävästi helpottava toimenpide, myös yksi askel ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Lokakuinen aamu oli Turussa edeltäneiden päivien sateinen, joten laskeutuminen Rhodoksen 23 C lämpöön ja auringonpaisteeseen oli odotetun mukava. Tervetulotuokio vietettiin viehättävällä keskusaukiolla virkistävien juomien kera ja lomatunnelmaan virittäytyminen saattoi alkaa. Lauantaina kiersimme antiikin ajoilta säilynyttä Rhodoksen vanhaa kaupunkia, jossa lukuisat koruliikkeet, ravintolat ja muut liikkeet kutsuivat luokseen. Kaupungissa on kielitaidottomankin helppo asioida, sillä monin paikoin palvelua saa suomeksi tai jopa suomalaiselta myyjältä. Itsekin saimme kokea melkoisen yllätyksen aloitettuamme autonvuokrauskeskustelun jokseenkin kankealla englannilla. Auton vuokraus ja taksin käyttö huokeita Mikään ostosmatkailijan paratiisi Rhodos ei ole; lähes kaikki ostokset ja ravintolaruoka on hinnoiteltu miltei Suomen tasolle. Poikkeuksen muodostavat auton vuokraus sekä taksin käyttö, jotka molemmat ovat selkeästi huokeampia kuin Suomessa. Henkilökohtaisesti näen tässä muutoksen mahdollisuuden myös kotimaassa: taksilupien vapauttaminen vapaalle kilpailulle ja auton Vanhan kaupungin muurien sisällä. Vuokra-autolla ajo Rhodoksella on mukavaa ja vaivatonta, sillä välimatkat ovat lyhyet ja liikenne melko verkkaista. Kuten ulkomailla autoillessa lähes aina, myös Kreikassa oppi liikenteessä arvostamaan suomalaista liikennekulttuuria. Selkeät säännöt ja niiden noudattaminen sekä tietynlainen säntillisyys nousevat herkästi mieleen Suomen liikenteen vahvuuksina, joita omalla toiminnalla kannattaa varjella ja vahvistaa. Toisaalta maassa maan tavalla ja kreikkalainenkin liikennekulttuuri oli omalla tavallaan rikastuttavaa. P.S. Rhodoksella väitetään olevan 300 aurinkoista päivää vuodessa. Viitenä seitsemästä lomapäivästämme satoi vettä. 33

Jutunjuuri Joulurauhaa - tai sitten ei Joulu lähestyy uskomattoman kovaa vauhtia. Kaikkialla pyörii kiireisiä ihmisiä lahjapaniikin vallassa. Tämä joukkohysteria on jokavuotinen ilmiö. Toisaalta voi olla, että ihmiset panikoivat myös kaikki mehut imaisevaa joulusiivousta, sukulointia tai lumetonta joulua. Syitähän löytyy joka lähtöön. Kuinka ihmeessä joulusta on tullut suorittamisen aikaa? Minä kun luulin, että sen tarkoitus nykyihmisellekin olisi aivan toinen. Että sen tarkoitus olisi vaikka vaan rauhoittuminen yhdessä tai erikseen jokainen omalla tyylillään. Miten vain saa sen sisäisen joulurauhan. Monen suomalaisen arki on tätä nykyä villiä kuin meno Keski-lännessä 1800-luvulla. Kiire on ainainen vieras. Toisaalta siihen on totuttu ja aika moni taitaa pitääkin kiireisestä elämästään. Minä ainakin pidän; tylsää ehtii harvoin tulla. Joskus on kuitenkin pakko rauhoittua, että jaksaa taas pusertaa arjen koittaessa. Eikö joulunaika ole täydellinen juuri tähän tarkoitukseen? Televisiosta tulee tuntitolkulla enemmän tai vähemmän viihdyttäviä elokuvia ja ystävät sekä sukulaiset kokoontuvat yhteen. Mikäs sen parempi tilaisuus rauhoittua glögilasi kädessä sohvan nurkkaan ja nauttia olostaan. jari.ruotsalainen@vr.fi Liikenneohjaaja Lahjoistakaan ei ole pakko aikuisten kesken ottaa paineita. Ainahan voi sopia, että vain lapsille ostetaan jotain. Näin laman kourissa pyöriskelevässä Suomessa voidaan rajoittaa joulun kaupallisuutta, mikäli se jotenkin on mahdollista. Joulu ei ole kiinni täydellisen puhtaana hohtavasta kodista tai julmetun kokoisesta lahjavuoresta. Tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Perhe ja ystävät tekevät joulun ja joulutunnelman. Vaikka joskus tuntuu, että joulu on vähän villikin, kun esimerkiksi perheen pienimmillä riittää virtaa vielä seuraavana aamuna uusien, vasta pukinpaketista kuorittujen lahjojen kokeiluun ja leikkimiseen. Luulen että näin on ollut aina ja tulee aina olemaan. Joulu tuntuu tekevän hieman isommistakin lapsista taas riiviöitä, mutta kun pukki kolkuttaa kaikki napottavat kiltisti paikallaan jännityksestä täristen. Yhdessä olo on kuitenkin useimmille tärkeää. Jotkut nauttivat hyvästä ruoasta ja hiljaisuudesta yksin. Jokainen nauttikoon joulunajasta omalla tyylillään parhaaksi katsomallaan tavalla. Hyvää ja mieluisaa joulua kaikille! 34

JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Jäsenasiat: Sini Mero sini.mero@rvlry.fi puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Henkilötiedot Nimi: Hetu: Eläkkeelle siirtyminen Siirryn eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus 35