Harvialan inventointikurssi 2007 Osa-alue: Päätalon ympäristö Anne Rihtniemi-Rauh Kirjallinen työ sisältää osat: 1 Päätalon etupihan puustoinventointi 2 Päätalon ympäristön puistometsän puusto- ja maastoinventointi 3 Maastossa säilyneitä rakenteita, teitä ja polkuja 4 Onko 1800-luvulta säilynyt mitään päätalon ympäristössä? Päätalon ympäristö -alueen rajaus 1 PÄÄTALON ETUPIHAN PUUSTOINVENTOINTI Merkinnät: Havupuu, Lehtipuu, puu on mitattu paikalle Havupuu, Lehtipuu, puuta ei ole mitattu, vaan paikka on arvioitu Pensas, aidanne tai pensasryhmä Kirjainyhdistelmä viittaa puu- tai pensaslajiin 1
Päätalon etupihan puu- ja pensaslajit havupuut lehtipuut pensaat Ab ko koreanpihta Abies koreana Ab si siperianpihta? Abies sibirica? La s siperianlehtikuusi Larix sibirica Mä metsämänty Pinus sylvestris Ku kuusi Picea abies Pi om serbiankuusi Picea omorica Pi pu okakuusi Picea pungens glauca Ts cs kanadanhemlokki Tsuga canadensis Ac pl / Va vaahtera Acer platanoides Ko hies- tai rauduskoivu Betula sp. Be p D taalainkoivu Betula pendula Dalecarlica Fr pe punasaarni Fraxinus pensylvanica Ma Ma koristeomenapuu Malus Makamik Po t e pylväshaapa Populus tremula erecta Pr pa tuomi Prunus padus Pr p C purppuratuomi Prunus padus Colorata Qu tammi Quercus robur Sa ca raita Salix caprea So au pihlaja Sorus aucuparia So au p riippapihlaja Sorbus aucuparia pendula So hy ruotsinpihlaja Sorbus hybrida Ti co metsälehmus Tilia cordata Ti pl isolehtilehmus Tilia platyphyllos Ti x puistolehmus Tilia x Ul gl vuorijalava Ulmus glabra Act a tataarivaahtera Acer tataricum Am sp isotuomipihlaja Amelanchier spicata Co lu kiiltotuhkapensas Cotoneaster lucidus Co al Idänkanukka Cornus alba Lo xy lehtokuusama Lonicera xylosteum Ph jasmike Philadelphus Rh alppiruusu Rhododendron Ri al S taikinanmarja? Ribes alpinum Smittii Ru od tuoksuvatukka Rubus odoratus Ru vadelma Rubus Ro ru kurttulehtiruusu Rosa rugosa Sa ra terttuselja Samucus racemosa Sp ja ruusuangervo? Spiraea japonica froebelii Sy al lumimarja Symphoricarpos albus Sy jos unkarinsyreeni Syringa josikaea Sy vu pihasyreeni Syringa vulgaris Sy vu A valkoinen pihasyreeni Syringa vulgaris alba Vi la villaheisi Viburnum lantana 2
2 PÄÄTALON YMPÄRISTÖN PUISTOMETSÄN PUUSTO- JA MAASTOINVENTOINTI luettelo puusto- ja maastokuvioista: 1 Pihdat ja jalopuut, entinen pienten käytävien alue päätalon eteläpuolella 2 Tenniskenttää vastapäätä oleva länsirinne 3 Rinteen rehevämpi alaosa, vanhoja koivuja ja kuusia 4 Metsittynyt pelto tasanteella 5 Avoin maisematila on kostea niitty 6 Tuoksuvadelmia ja kompostikasoja 7 Pieni, tiheä lehtipuusto 8 Päärakennuksen länsipuolen kivinen rinne 9 Nopeasti kasvanut tiheä kuusikko 10 Kujapajut ja lehmus 11 Tiheä kuusikko 12 Pienialainen lehtipuuvaltainen kohta 13. Laaksopainanteessa reunoilla isoja mäntyjä, kuusia ja koivuja 14 Erittäin tiheä pensasto 15. Komeita mäntyjä ylispuustona 16 Kuusivaltainen sekametsä 17 Noin 50-vuotias pienialainen männikkö 3
1 Pihdat ja jalopuut, entinen pienten käytävien alue päätalon eteläpuolella Vanhimmat vierasperäiset puut ovat siperianpihtoja, isolehtilehmus ja siperianlehtikuusi. Kuviolla on siperianpihtaa useita ikäluokkia eri latvuskerroksissa, yksi kookas lehmus, nuoria vaahteroita, isoja huonokuntoisia kuusia ja yksi pystyyn kuollut kuusi. Pensaskerros on varsin tiheä ja monilajinen: isotuomipihlaja, terttuselja, vadelma, tuomi, lehtokuusama ja pihlaja. Pohjakasvillisuudessa on pääasiassa käenkaalia, lillukkaa, ahomansikkaa ja oravanmarjaa ja muutamia puutarhakarkulaisia kuten akileija, töyhtöangervo,kevätesikko, tuoksuorvokki sekä lehtokasveja kuten sudenmarja ja metsäorvokki. Myrsky kaatoi kaksi isoa pihtaa, joiden kannon halkaisija on 49 cm ja vuosirenkaita on laskettavissa 97. Pienpuustoa on raivattu noin 10 vuotta sitten. Nuori puusto ja pensaat ovat vesoneet monirunkoiseksi. Maastossa ei ole nähtävissä jäänteitä vanhoista käytävistä eikä rakenteista. 2 Tenniskenttää vastapäätä oleva länsirinne Metsikön reunassa on poikkeuksellisen tiheä pensasto, joka on monilajinen ja vapaasti kasvava. Pensaslajeja ovat isotuomipihlaja, pihasyreeni, lehtokuusama terttuselja, kiiltotuhkapensas, viinimarjat, tuomi ja pihlaja. Metsän reunapuustona on hieno siperianpihta muutamia vaahteroita, isoja koivuja ja neljän tammen rivi. Ylispuuna metsikössä on harvakseltaan isoja hieskoivuja, kuusia ja muutamia nopeasti kasvaneita noin 40 vuotiaita mäntyjä. Puustossa on aukkoja, jotka lienevät syntyneet myrskytuhosta. Kaatuneita puita on yhä maastossa. Kaatuneiden puiden juurakot ovat nostaneet näkyviin vierinkivisoraa ja nyrkin kokoisia pyöreitä kiviä.. Seljapensaikko peittää osan kaatuneista rungoista. Tien mutkassa on entisen rakennuksen paikalla pensaskerroksessa tammen, kuusen, pihlajan ja koivun taimia sekä pensaita kuten näsiä, isotuomipihlaja ja lehtokuusama sekä syreeniaidanteen pätkä noin 12 m päässä tiestä. Rakennuksesta ei näy jälkiä. Tässä ja myös muilla alueilla päärakennuksen ympärillä on siellä täällä maakiviä, joissa näkyy porausreikiä ja lohkeamisen jälkiä. 4
3. Rinteen rehevämpi alaosa, vanhoja koivuja ja kuusia Ylispuina on muutama iso vanha koivu ja nuorempi kuusi. Alikasvoksena on kuusia, raita, tuomi ja pihlaja. Pensaskerroksessa on lehtokuusama, näsiä, vadelma ja viinimarja. Radan puolella on reunuspensaikko erittäin tiheä. Siinä on lajistossa omenapuu, selja, juhannusruusu, tuomi ja orapihlaja. Vanhasta tienpohjasta saattaa on jäänteenä tuskin havaittavissa oleva kovapohjainen kannas. 4 Metsittynyt pelto tasanteella Puusto on noin 40 vuotiasta, koivua, raitaa, harmaaleppää ja muutamia isoja kuusia. Alikasvoksena on harvakseltaan kookkaita kanadantuijia. Reunassa on tiheä pitkä rivi erilaisia herukoita ja paikoin tuoksuvatukkaa. Pellon puolella metsittyminen on aukkoista. 5 Avoin maisematila on kostea niitty Länsipää on märkää mesiangervoniittyä. Kanadantuijia riveissä avoimen tilan reunoilla ja keskellä. 6 Tuoksuvadelmia ja kompostikasoja Tuoksuvatukka muodostaa tiheän rivistön entiselle kasvimaalle, joka näkyy 1900- luvun alun kartoissa ruudukkona. Kompostikasoja ja oksien ja kantojen kasoja on sijoitettu tienpohjan ja entisen rakennuksen seuduille. Entisen ruutukasvimaan ja neliömäinen käytävän päässä näkyy maastossa isoja lohkottuja kiviä, kooltaan noin 70 x70x50 cm. 7 Pieni, tiheä lehtipuusto Tie mutkittelee nykyisin vähän eri kohdassa. Koivuja ja haapa kasvaa entisen tien paikalla ja ne leviävät juurivesoista entisen pellon puolelle. 8 Päärakennuksen länsipuolen kivinen rinne Päärakennuksen eteläpuoleinen rinne on harjusoraa ja kasvaa monikerroksellista puustoa. Pääpuulajina on mänty. Joukossa on muutama kookas kuusi ja koivu. Alikasvoksena on tiheästi kuusta ja pihlajaa sekä muutamia vaahteroita. Metsän reuna rajautuu tiehen ja reunassa kasvaa omenapuu, vaahteroita ja harmaaleppiä. Ennen puusto on ollut harvaa, koivua, kuusta ja mäntyä. Koivujen kantoja on harvakseltaan ja muutama katkennut koivu on yhä pystyssä. Mäntyjen runkojen ryhmyisyys viittaa väljään kasvuasentoon nuoruusvaiheessa. Päätalolta tehtaalle on johtanut selkeä suora käytävä, josta on jäljellä polku. 5
9 Nopeasti kasvanut tiheä kuusikko Selkeä kuusiaita muodostaa metsän reunan. Puusto on istutettua ja kuusivaltaista, mutta joukossa on koivuja, harmaaleppää ja raitaa, iältään noin 50-vuotiasta. Joukossa on muutamia muuta puustoa vanhempia, noin 70- vuotiaita mäntyjä. Nuoret männyt ovat huonokuntoisia, koska ovat kasvaneet liian tiheässä ja nopeasti. Fasaanien rakennus on hyvin huonossa kunnossa. Metsitystä tai entistä peltoa varten tehty ojaverkko näkyy selvästi. Tien vierellä on maastossa neljä kiveä, jotka ovat saattaneet olla rakennuksen nurkkakiviä. 10 Kujapajut ja lehmus Kuusten keskellä on kolme erittäin huonokuntoista kujapajua ja yksi isolehtilehmus. 11 Tiheä kuusikko Tiheässä kuusikossa ei ole pensaita. Pohjakasvillisuutena on ketunleipä, tädyke, valkovuokko ja maahumalaa. Maassa on iso rikottu graniittikivi ja kuoppa, jonka reunat on vuorattu graniittilohkarein. Paikalla on saattanut sijaita rakennus ja kellari. Alueen läpi kulkee heikosti erottuva tasanne, joka saattaisi olla entisen tien pohja. Tältä tien pohjalta on kaatunut kuusi. Sen maasta noussut juurakko on paljastanut mahdollista entistä tien pintakerrosta. Juurakon sisällä ja maastossa näkyy soraa ja vaihtelevan kokoisia mukulakiviä. Ne voivat myös olla luontaista maaperää harjumuodostuman alareunassa. 12 Pienialainen lehtipuuvaltainen kohta Nuori puusto on tuomia ja vaahteroita, joukossa on yksi vanhempi koivu. Kaksi tuomea on kaatunut ja ne ovat vielä täydessä lehdessä. Alikasvoksessa on nuori pihta ja muutamia kuusia. Paikalla on saattanut sijaita rakennus. Maastossa on nähtävissä neljä isoa kulmikasta kiveä kuin nurkkakivinä ja yksi laakea kivi kuin porrasaskeleena. 6
13 Laaksopainanteessa reunoilla isoja mäntyjä, kuusia ja koivuja Painanteen metsässä on suurien koivun kantoja, ehkä 10 v sitten kaadettuja. Kannot ovat halkaisijaltaan 70-80 cm. Koivujen kasvuasento on ollut hyvin väljä epätasaisella etäisyydellä 15-20m, joten latvustot ovat olleet leveitä lähes yksittäin kasvaneiden puiden tapaan. Nyt ylispuina on muutama koivu ja mänty. Tiheä, noin 40-vuotias, kuusialikasvos saavuttaa jo mitassa ylispuuston. Paikoin on joukossa sekapuustona tuomia ja nuoria vaahteroita sekä muutama pihta. Metsän reunaa muodostavat kaksi tiheäkasvuista koreanpihtaa. Pensaskerroksessa on pihlajaa ja isotuomipihlajaa sekä vaahteran taimia. Metsän pohjakasvillisuutena on pääasiassa peittävä matto ketunleipää, paikoin joukossa ukkomansikka, kyläkellukka valkovuokko, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, lajiltaan tunnistamaton leinikki ja nätkelmä, sekä hyvin vähän nokkosta ja vuohenputkea. 14 Erittäin tiheä pensasto Pensasto on sekä tiheä että pituuskasvussa mittavaa. Lajisto on viinimarjat, karviainen, taikinanmarja, koiranheisi. Vaahteran taimia on joukossa useita. Pohjakasvillisuus on harvaa, paikoin on kaunis kasvusto metsäorvokkia. 15 Komeita mäntyjä ylispuustona Ylispuina on eri-ikäisiä isoja mäntyjä, joista nuoret noin 48-vuottiaita. Myös muutama iso männyn kanto erottuu maastossa. Metsän reunaa muodostavat ajotien varressa useampi nuori isolehtilehmus. Alikasvosta on vesottu noin 10 vuotta sitten, joten se on monirunkoista: isotuomipihlaja, pihlaja, pajuja ja vaahtera. Idänkanukka, villaheisi, koiranheisi, kurttulehtiruusu ja viinimarjapensaita kasvaa varsin tiheässä. Kuusen taimikko on myös tiheä. 16 Kuusivaltainen sekametsä Kuusen ohella puustona on mäntyjä ja koivuja. Alikasvoksena varsin tiheä kuusikko ja pihlajaa. Pensaskerros on harvaa, muutamia isotuomipihlajia ja lehtokuusama (Lonicea caerulea) tataarivaahtera ja kalliotuhkapensas. Erikoisuutena on polun varressa muutama laakeripoppelin vesa (Populus laurifolia). Pohjakasvillisuutena on enimmäkseen mustikkaa ja yhdessä pienessä aukossa saniaisia. 17 Noin 50-vuotias pienialainen männikkö Muuten kuusivaltaisessa metsässä on pieni mäntyvaltainen kohta. Mäntyjen ikä on noin 42 vuotta. 7
3 MAASTOSSA SÄILYNEITÄ RAKENTEITA, TEITÄ JA POLKUJA Säilyneitä merkkejä poistetuista rakennuksista tai rakennuspaikoista Karttana on yhdistelmä nykyisestä pohjakartasta ja mittauspiirustuksesta vuodelta 1919. 1 Mahdollisia rakennusten nurkkakiviä 2 Kellari on jäänyt tien pengerrysten alle lähes kokonaan, mutta maastossa on isompia irtokiviä tällä kohdalla. 3 Tasainen rehevöitynyt pohjamaa, jossa kasvaa kulttuurikarkulaisia. Entisen ruutukasvimaan ja neliömäinen käytävän päässä näkyy maastossa isoja lohkottuja kiviä, kooltaan noin 70 x70x50 cm. Ne saattavat olla paikalle tuotua jätekiveä tai liittyä jossain kartassa merkittyyn rakennukseen. Metsämaastossa säilyneitä merkkejä puutarhakäytävistä tai entisistä teistä Karttana on yhdistelmä pohjakartasta, Mikan tekemästä tiestön yhdistelmästä ja vuoden 1917 J. Sarlinin viljelykartasta. Polku työntekijöiden asunnoilta lastuvillatehtaalle ja korjauspajalle ei ole vanha. Seppo Stenroosin suullisen tiedon mukaan se oli lankkutie 1950- luvulla. Ajotie on säilynyt vain pieneltä osalta. Katkoviiva osoittaa heikosti maastossa erottuvaa osaa. Päärakennukselta länteen suuntautunut, keskiakselissa ollut tie on täysin hävinnyt. Päärakennuksen länsipuolelta kiertävä tie on osittain vanhan tien paikalla. Päärakennuksen eteläpuolella se yhtyy viljelykartoissa näkyvän pikkupuutarhan käytäviin. Muista pikkupuutarhan käytävistä ei ole säilynyt jälkiä. Vanhasta tienpohjasta saattaa olla jäänteenä lähiympäristöä kovempi kannas. 8
ONKO 1800-LUVUN PUUTARHASTA SÄILYNYT MITÄÄN PÄÄTALON YMPÄRISTÖSSÄ? Senaatinkartta 1800-luvun lopulta työntekijöille asuntoja 1910-luvulla. nekin on nyt purettu. Senaatinkartassa 1800-luvun loppupuolella on alueelle merkitty kaksi asuinrakennusta, joita ympäröi puisto käytävineen. Toinen rakennus on nykyisen päärakennuksen paikalla. Se on Otto Brusinin vuonna 1854 rakennuttama uusi päärakennus. Toinen rakennus sijaitsi edellisen pohjoispuolella. Tämä rakennus on saattanut olla vanha päärakennus, jota ei ehkä purettu uuden rakentamisen aikana. Maastossa ei näy jälkiä tästä rakennuksesta. Ison mäen alarinteessä on sijainnut talousrakennuksia. Paikalle rakennettiin Kartalla näkyy vaalealla ruskealla merkittyjä käytävälinjoja. Pohjoisemman rakennuksen editse kulkeva käytävä lienee sama, joka on esitetty teitä ja rakennuksia kuvaavassa kartassa1900-luvun alkupuolella. Se saattaa paikoin erottua maastossa yhä matalana kannaksena. Senaatinkarttaan merkittyjen rakennusten välissä on sijainnut suojaisa maastopainanne, jonka maapohja on hietamaata. Se olisi hyvin soveltunut pihapuiston perustamiseen ja pieneltä osalta puutarhaviljelyyn. Seppo Stenroosin suullisen kertomuksen mukaan työväellä oli lampaita laitumella tässä painanteessa, ja puusto oli harvaa, isoja koivuja ja mäntyjä. Vuonna 1916 mitatussa viljelyskartassa on tähän painanteeseen merkitty aitaus ja kaksi pientä rakennusta. Maastossa näkyy karttaan merkityn aitauksen paikkeilla poikkeuksellisen voimakaskasvuinen pensaskerros, joka on merkki voimakkaasti rehevöittäneestä kulttuurivaikutuksesta. Viljelyskartta vuodelta 1917 Seppo Stenroosin mukaan tuli tilalle ensimmäinen auto vuonna1926. Se ajettiin painanteessa sijainnutta tietä pitkin vajaan, joka sijaitsi noin 30 m päätalolta pohjoiseen päin. Viljelyskartassa vuodelta 1917 ei ole merkitty vajalle johtavaa tietä, mutta se lienee senaatinkartassa esitetty käytävä. Vaja sen sijaan on piirretty kartalle. Maastossa saattaa tämä tie erottua matalana kannaksena. Maastossa oleva graniittilohkareilla verhottu kuoppa saattaa liittyä jotenkin paikalla sijainneeseen autovajaan tai ehkä varhaisempaankin rakennukseen. 9
Senaatinkartassa merkitty puistomainen ympäristö on kuvattu tarkemmin viljelyskartassa 1917. Siinä on erotettu päärakennuksen länsipuolelle ruutupuutarha ja eteläpuolelle vapaamuotoinen puutarha sekä lehtipuuvaltainen puistomainen metsikkö. Päärakennuksen pohjoispuolelle on merkitty puistomainen havupuuvaltainen metsä. Karttamerkintä erottelee nämä metsät muista metsistä poikkeaviksi. Tämä erilaisuus voi liittyä alueita koskeviin käsityksiin, niiden fyysiseen hahmoon tai niiden käyttöön. Fyysisestä puistomaisesta vaikutelmasta on nykyisessä metsässä säilynyt hyvin vähän, sillä kuusettuminen on johtanut tilallisen vaikutelman täydelliseen muutokseen ja vanhan puuston kunnon huononemiseen. Karttaan vuodelta 1917 merkitty vapaamuotoinen käytäväkuvio on saattanut alun perin olla kesäkukkaistutus 1800-luvun puolella. Kasvupaikkana ala on varsin kuiva länsirinne. Maapohja on luontaisesti karkeaa ja kivistä harjusoraa, jossa on suhteellisen suuri osuus hiekkaa. Maaston muoto on suojannut lounaasta, laajalta peltoaukealta tulevilta tuulilta. Vierasperäiset puulajit tulivat muotiin 1900- luvun alussa kartanopuistojen ja pihojen istutuksissa. Tähän vapaamuotoiseen pieneen puutarhaan istutettiin siperianpihtoja ja siperianlehtikuusi 1900-luvun alussa. Nykyisin ei päätalon päädyssä ole säilynyt mitään merkkejä talolta alas ruutupuutarhaan johtaneesta tiestä. Munuaisenmuotoisesta pikkupuutarhasta ei ole säilynyt mitään muuta kuin kahden käytävän linjaus. Viljelyskartta vuodelta 1917, johon on merkitty säilyneitä tienlinjauksia sekä katkoviivalla maastossa vähäisesti erottuva mahdollinen tien pohja ja 1:llä jäänteitä mahdollisista nurkkakivistä. Karttaan merkitystä ruutupuutarhasta voi havaita maastossa enää vain viljavaa maata olevan kulman käytävän vieressä. Tämä kulma on ollut ruudukon kaakkoisin kulma. Ruudukon oikeassa laidassa, keskimmäisessä ruudussa on merkitty rakenne, joka lienee ollut kaivo. Siitä ei löytynyt merkkejä maastossa.!800-luvulta säilyneiksi piirteiksi voi Harvialan päärakennuksen ympäristössä tulkita vain kaksi käytävälinjaa, ruutupuutarhan kaakkoisnurkan paikan ja ehkä tien pohjan sekä muutamia nurkkakiviä. 10